Kirjoittaja: Christer Sundvist
Olen viime aikoina saanut kutsun vierailla suomalaisissa elintarvikkeita valmistavissa yrityksissä. Kyseessä lienee tulos siitä sinnikkäästä vuosikymmeniä kestäneestä työstä mitä olen ystävineni tehnyt rasvaisten elintarvikkeiden terveysarvojen ymmärryksen lisäämiseksi. Ammattilaiset ja yritysten johtokunta haluaa kuulla mitä mieltä olen rasvaisesta ruoasta.
Rasvaiset ruoat jäävät hyllyyn
Tapaamisissa on korostunut yllättävän yleinen kuvio. Elintarvikeyritykset tekevät rasvaisempia elintarvikkeita vähärasvaisten/rasvattomien tuotteiden vastapainoksi. Näitä kokeiluja tehdään ostohaluistaan ilmoittaneiden asiakkaiden yhteydenottojen jälkeen. Elintarvikealan yritykset toteuttavat asiakkaiden pyyntöjä. Hienoa – eikö vain?
Mikä on tulos?
Näitä rasvaisempia tuotteita saattaa jonkin aikaa olla lähikaupan hyllyillä, jotkut isommat ketjumarketitkin ottavat niitä koemielessä hyllyillensä. Ja sinne ne jäävät, minkä jälkeen ne eräpäivän lähestyessä myydään puoleen hintaan pois ja lopulta poistetaan kauppiaan toimesta kokonaan. Ei mene kaupaksi tai menekki on perin vaatimatonta.
Ääriesimerkkinä on eräs punainen palmuöljyvalmiste, joka terveellisyydestään ja vastuullisesta tuotantotavastaan sekä edullisuudestaan huolimatta jäi myymättä. Tuotetta tarjonnut yritys teki vimmatusti työtä, jotta se saataisiin kaupan hyllyille, tuotetta kehuttiin ja haukuttiin (palmuöljyä pitää haukkua, se on maan tapa!). Punaisen palmuöljyn terveysarvot jäivät suomalaisilta kokematta. Harmillista.
Aika kummallista – vai onko?
Itse asiassa, tämä on aika odotettu tulos. Vuosikymmeniä jatkunut valtiollinen rasvapropaganda on uponnut kansaan niin vahvasti, ettei nopeaa muutosta ole näkyvillä. Suomen kuulias kansa on kuullut “iät ja ajat” miten rasva lihottaa ja pistää sydämen lujille. Kuuliaisesti noudatetaan valtion ravitsemusneuvottelukunnan ohjeistusta, sillä kuvitellaan, että siellä jotain tiedetään ruoan terveellisyydestä. Kattia kanssa, siellä tehdään terveyspolitiikka, ei ohjata terveyden tielle suomalaisia.
Viimeisin hullu tieto
Äskeisellä vierailullani yrityksessä X, sain kuulla, että nyt elintarvikkeiden tuottajien täytyy täällä Suomessa varautua siihen, että seuraavissa ravitsemussuosituksissa korostetaan ruoan ilmastovaikutuksia. Tuliko yllätyksenä? Tuskin.
Jaaha, mitä tuolla ilmastoasialla on tekemistä ruoan terveysarvojen kanssa? Ei tietenkään juuri mitään, mutta niinhän se vaan on, että jos eräs F-kirjaimella alkava henkilö haluaa meidän jatkossa puputtavan porkkanoita ja haluaa pelastaa maapallon lopettamalla lihansyönnin, niin se toive kulkeutuu ravitsemussuosituksiin. On sillä asialla sitten mitään tekemistä ravitsemustieteen kanssa, vai ei, se on nyt agendalla.
Ja elintarviketeollisuus tottelee virallisia ravitsemussuosituksia. Ei sen takia, että se olisi järkevää, vaan sen takia, että se on pakko. Jos ei tule ulos tuotantolinjalta valtion ruoan viheliäitä tarkastajia tyydyttäviä tuotteita, niin nousee melkoinen sisäisen viestinnän synnyttämä älämöly. Ei sellaista mikään elintarvikealan toimija halua itselleen. Ja elintarviketeollisuus tottelee senkin takia, että suomalaiset ruokaa kaupasta hakevat kuluttajat haluavat toteuttaa valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosituksia ja se tietää sitä, että ostetaan tulevaisuudessa esimerkiksi entistä vähemmän lihaa ja rasvattomien tuotteiden voittokulku jatkuu.
Anna joululahja!
Medborgare, Suomen kansalaiset, kehotan teitä antamaan vielä yhden joululahjan. Antakaa se joululahja suomalaiselle elintarviketeollisuudelle. Ostakaa joulunpyhinä lähikaupasta kaikkein rasvaisimpia ruokia ja etsikää isojen ruokamarkettien hyllyiltä suomalaista, laadukasta lihaa. Ostakaa hyllyt tyhjiksi!
Vaikka uskoisitkin valtion propagandaan rasvaisten ruokien vaarallisuudesta, niin ei ne “terveysvaarat” kehity joulunpyhien aikana. Se on niin lyhyt aika ja voithan sinä hyvän ruoan makuun päästyäsi jatkaa myös tammikuussa. Ei sitä kukaan kiellä ja ne elintarvikealan yritykset, joissa olen vieraillut, olisivat kovin mielissään (ainakin kahvikupposten siemailujen välissä), jos saataisiin jokin muutos aikaan.
Anna joululahja, joka saattaa muuttaa elintarvikkeiden valmistusta!
Elintarvikeala tottelee toki valtion ohjeistusta, mutta kuluttajien luomat paineet otetaan mieluusti vastaan. Sen olen saanut kuulla. Ja se ilahduttaa minua. Jos hyllyillä ei pitkään viihdy täysrasvainen elintarvike, silloin sitä tehdään lisää. Jos tuotteet jäävät ostamatta, silloin sitä tuotetta ei tehdä. Ei tämä sen vaikeampaa ole.
Valistusmateriaalia
“Valtion valistusmateriaalia” on toki jaossa elintarvikealan yrityksille. Valistus on yksipuolista ja neuvotteluissani kävi ilmi, että rasvaisempien ruokien terveysarvot tulevat johtoryhmälle yllätyksenä. Suorastaan pyydettiin minua tuottamaan omaa valistusmateriaalia heille. Olen tehnyt työtä käskettyä. Ilmaiseksi.
Tässä esimerkinomaisesti osa valistusmateriaalista, jonka toimitin erään erittäin suuren elintarvikealan yrityksen johtokunnalle. Ehkä jaan lisää materiaalia blogissani jossain vaiheessa ja ilmoitan mihin tapaamiseni yritysten kanssa ovat johtaneet. Mutta muista siis antaa se joululahja suomalaiselle elintarviketuotannolle.
Maitorasvat ovat terveellisiä, osa 1 (diabetes)
Johdanto
Ilmaistiiin toiveena vierailuni jälkeen, että toimittaisin luettavaksenne maitorasvojen terveysvaikutuksia tukevia tiedekatsauksia ja analyysejä. Koska tämä on ollut mielenkiintoni aiheena vuosikymmenien ajan ja usein näistä asioista luennoin, otin tehtävän mieluusti vastaan. Nähkää tämä ensimmäinen raportti osana jatkoviestintää maitorasvoista.
Terveelliset maitorasvat tutkimusten valossa
Lienee korrektia mainita, että harvemmin virallisessa terveyskeskustelussa maitorasvoista pyritään löytämään terveyttä edistävää sanottavaa. Pikemminkin meillä on tapana tuomita maitorasvat ihmiselle sopimattomaksi ravintoaineeksi. Kuitenkaan mikään ei voisi olla kauempana totuudesta. Tässä tuon esille merkittäviä tutkimustuloksia maitorasvojen terveellisyydestä ja erityisesti suhteessa diabetesriskiin.
EPIC tutkimus
Brittiläis-ranskalainen EPIC-tutkimus on maailman laajimpia ravitsemustutkimuksia. Noin 15 vuoden ajan on seurattu kymmenessä maassa yli puolen miljoonan ihmisen ravitsemustottumuksia ja ravitsemuksen yhteyttä kroonisiin sairauksiin kuten esimerkiksi diabetes ja syöpä. EPIC-tutkimuksen tiimoilta on vuosien varrella julkaistu lukuisia tutkimusraportteja ja tieteellisiä kirjoituksia arvostetuissa julkaisusarjoissa. Ymmärtääkseni tutkimus jatkuu edelleen. Linkki: http://epic.iarc.fr/index.php
Maidon ja sen sisältämien rasvahappojen vaikutusta terveyteen on seurattu tarkasti. Erityisen kiintoisaa tässä yhteydessä on arvostetussa lääkärilehdessä The Lancet vuonna 2014 julkaistu laaja selvitys:
Differences in the prospective association between individual plasma phospholipid saturated fatty acids and incident type 2 diabetes: the EPIC-InterAct case-cohort study. Suora linkki:
https://www.thelancet.com/pdfs/journals/landia/PIIS2213858714701469.pdf
Yllämainitun julkaisun pääviesti on, että maitorasvojen sisältämät tyydyttyneet rasvahapot eivät ole terveydelle vaarallisia. Päinvastoin, maitotuotteiden tyydyttynyt rasva saattaa suojata diabetekselta (tyypin 2 diabetes). Tutkimuksessa diabetesriskiä lisäsivät punainen liha, ruoan uppopaistaminen, alkoholi ja hiilihydraattien runsas saanti, mutta maitotuotteet näyttivät vähentävän riskiä! Edesmennyt professori Kari Salminen piti tutkimustuloksia hyvin merkittävinä ja ne romuttivat Suomessa ”virallisena totuutena” pidetyn käsityksen maitorasvoista.
Terveelliset maitorasvat ja tyypin 2 diabetes
Luonnollisesti EPIC-tutkimuksen tulokset on Suomessa vaiettu kuoliaaksi. Se on epäviisasta tiedepolitikointia. Terveyshavainnot maitorasvojen ja diabeteksen (erityisesti tyypin 2 diabetes) yhteyksistä eivät tietenkään rajoitu tähän. Tässä muutamia muita tutkimuksia:
Linkki: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/28768835
”Associations of Dairy Intake with Incident Prediabetes or Diabetes in Middle-Aged Adults Vary by Both Dairy Type and Glycemic Status”. Amerikkalaistutkimuksessa, joka julkaistiin avostetussa ravitsemusjulkaisussa Journal of Nutrition vuonna 2017, seurattiin 925 koehenkilön ravitsemusta ja sairastuvuutta tyypin 2 diabetekseen. Täysrasvainen maito ja juusto vähensivät tyypin 2 diabeteksen esiintyvyyttä. Vastaavat rasvattomat ja vähärasvaiset maitotuotteet olivat haitallisia.
Linkki: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21173413
”Trans-palmitoleic acid, metabolic risk factors, and new-onset diabetes in U.S. adults: a cohort study”. Tässä Harvardin lääketieteellisen tutkimuslaitoksen tutkimuksessa vuodelta 2010 löytyy tukea rasvaisen maidon suojavaikutuksille diabetesta vastaan.
Linkki: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/26268692
”Intake of saturated and trans unsaturated fatty acids and risk of all cause mortality, cardiovascular disease, and type 2 diabetes: systematic review and meta-analysis of observational studies” Tässä usein siteeratussa tutkimuskoosteessa vuodelta 2015 British Medical Journalissa tehdään selväksi, että maitorasvojen tyydyttyneitä rasvahappoja on turha syyttää diabetesriskin lisääntymisestä.
Linkki: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6179183/
”Fatty acid biomarkers of dairy fat consumption and incidence of type 2 diabetes: A pooled analysis of prospective cohort studies” Imamuran kansainvälinen tutkimusryhmä (mukana suomalaistutkijoita, mm. Maria Lankinen) julkaisi vuonna 2018 laajan meta-analyysin, jossa tarkasteltiin maidon rasvahappojen biomarkkereita ja näiden yhteyttä diabetesriskiin. Havaittiin jopa 20 vuotta kestäneissä seurantatutkimuksissa, että maitotuotteiden ”biomarkkeri-rasvahappojen” lisääntyminen verenkierrossa ja kudoksissa oli yhteydessä alhaisempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin. Taas saatiin siis todisteita maitorasvojen suojavaikutuksesta diabetesta vastaan. Nämä biomarkkeri (”merkkiaine”) -tutkimukset ovat erityisen kiinnostavia, koska ne mittaavat todellista maitorasvan saantia ravinnosta. Ruokapäiväkirjoihin perustuvissa tutkimuksissa ihmiset voivat raportoida maitorasvojen saannin väärin (yleensä alakanttiin). Tämäkin tutkimus on vaiettu kuoliaaksi yhden totuuden Suomessa!
Loppupäätelmä
On väärin tuomita maitorasvat pelkästään epäterveellisiksi. Tutkimusnäyttö antaisi pikemminkin kuvan siitä, että maitorasvoilla olisi terveyttä edistävää vaikutusta erityisesti tässä tarkastelun kohteeksi otetussa diabetesriskissä ja sen hallitsemiseksi. Tarvitaan lisätutkimuksia ja meidän on syytä jatkaa ennakkoluulotonta ravitsemuskeskustelua maitorasvoista. Käynnissä on useita tutkimuksia, joista saadaan lisävalaistusta terveysaiheeseen ovatko maitorasvat terveellisiä. Löytyy esimerkiksi 79 kliinistä tutkimusta maitorasvoista ClinicalTrials -tietokannassa (äskettäin käynnistyneet tai päätösvaiheessa), linkki: https://clinicaltrials.gov/ct2/results?cond=fat&term=milk+fat&cntry=&state=&city=&dist=
Hyvää Joulua kaikille!
Christer Sundqvist
turpaduunari, ravintovalmentaja, biologi, filosofian tohtori
Monessa liemessä keitetty yllätyksellinen tietokirjailija ja suosittu bloggaaja. Tuttu turpaduunari, eli huumorin pilke silmäkulmassa esiintyvä terveysluennoitsija. Löydät lisää tietoa täältä: http://ravintokirja.fi/
About Author
Punainen liha mainittiin yhdessä listassa ensimmäisenä D2:n tekijänä. Oletan tämän olevan täyttä roskaa. Punaisen lihan poistaminen orjaluokan dieetistä on ollut todellisten valkanpitäjien agendalla jo hyvin kauan.
Ylipäätään pidän kyselytutkimuksiin perustuvaa dataa heikkona roskana, rippumatta otoksen koosta.
Kiitos Ari,
Yes. Siemenöljyjen omega-3 -ongelmat tulevat aina välillä esiin mutta hyvin usein on silloin ollut tutkimusasetelma tai ravintokuvaukset niin monella tapaa vinksallaan, että varmojen johtopäätösten tekoon en ole vielä uskaltautunut. Vaan olet hyvinkin oikeassa ainakin siinä tapauksessa että nämä siemenöljyt ovat merkittävässä roolissa koko energiatarpeesta ja vaikka omega-6/omega-3 -suhde olisi ihan OK. On mitä ilmeisintä, että silloin näiden eri rasvahappojen hapettumisreaktioita elimistö ei yksinkertaisesti enää hanskaa vaikka kuinka oli käytössä erilaisia antioksidantteja.
Kiitos. Mielenkiintoinen artikkeli. Tuosta rasvaisten ruokien jäämisestä hyllyyn en ole kovin ihmeissäni. Annettu oppi on mennyt niin syvään, että vain joskus kauan ennen sotia syntyneet saattavat olla siltä säästyneet. Tai oikeastaan ovat kyenneet vastustamaan tuota USA:sta tullutta “fat free” -manipulaatiota.
Kanadassa tähän on herätty vähän vahvemmin ja jo yli 4000 lääkäriä ja terveydenhuollon ammattilaista pyrkivät saamaan Kanadan ravintosuositukset pohjautumaan todelliseen tutkittuun tietoon eikä elintarviketeollisuuden ohjaukseen.
https://drive.google.com/file/d/0B8jdVsC8-uKER0JnUjlIY2dyUEU/edit
Sellainen olisi hyvä tuoda vielä vahvemmin esiin, että kyse on erityisesti luonnollisista eläinrasvoista sekä vain määrätyn tyyppisistä kasvirasvoista, kun manteli, pähkinät, avokado, oliivi jne.
Tähän liittyen muuten yksi havainto, jonka oikeellisuudesta mielelläni kuulisin näkemyksiä.
Ihmisen biologinen kehityshistoria on puussa eikä aroilla ja savanneilla. Nämä viimeksi mainitut tulivat mukaan vasta metsästysvaiheessa. Siksi tuntuu luonnolliselta, että puukasvien rasvat ja öljyt ovat energian saannin kannalta terveellisiä mutta avoimien alueiden kukka- ja ruohokasvien siemenöljyt eivät. Eli esim. juuri oliivi, pähkinät, manterlit, avokado, kookos ja palmu tuottavat ihmisen kannalta terveellisiä öljyjä. Nisäkkäistä märehtijät ovat kehittyneet toisenlaisessa ympäristössä ja niinpä niillä onkin pötsissä bakteerikanta, joka muuttaa omega-6 rasvahapot CLA:ksi (Conjugated Linoleic Acid), joka sitten käyttäytyykin nisäkkään elimistössä enemmän kuin omega-3 rasvahapot eikä kuten omega-6 sellaisenaan.
Jotkin siemenöljyt eivät ole ihan mahdottomia omega-6/omega-3 -suhteen kannalta kuten esim, hamppu, pellava ja camelina, jolloin niiden mukana olo ravinnossa pienessä määrin esim. solujen rakennusaineina on OK mutta ei niin runsaasti käytettynä, että ne toimisivat myös energian lähteenä.
Pekka,
nuo siemenöljyt vaikuttavat aina vaan vaarallisemmilta, mitä enemmän niistä oppii. Kasviperäinen omega-3 saattaa olla jopa haitallisempi kuin omega-6, koska siinä on yksi kaksoissidos enemmän, mikä tarkoittaa vielä omega-6:ttakin herkempää hapettumista. Hapetustuotteita ovat erilaisten aldehydien (mm. 4-HNE, 4-HHE) lisäksi myös HODE:t (esim. 9-HODE ja 13-HODE), jotka on yhdistetty astman syntyyn, LDL:n hapettumiseen ja sitä kautta sydänsairauksiin ja verisuonten supistumiseen (=verenpaine). Eläinperäisellä omega-3:lla sen sijaan on terveyttä edistäviä vaikutuksia.
https://en.wikipedia.org/wiki/4-Hydroxynonenal
https://fi.wikipedia.org/wiki/4-hydroksinonenaali
https://en.wikipedia.org/wiki/9-Hydroxyoctadecadienoic_acid
Tyydyttyneissä rasvoissa ei ole kaksoissidoksia eivätkä ne sen vuoksi hapetu niin herkästi. Lisäksi ne suojaavat maksaa erityisesti alkoholin aiheuttamilta vaurioilta, kun taas eräskin tutkimus totesi, että monityydyttymättömät rasvat olivat välttämättömiä maksavaurion aikaansaamiseksi rottakokeessa.
Että semmosta meille syötetään.