Sensuroimatonta terveys- ja kulttuurivalistusta. Mikäli olet tyytymätön sivustoon, kerro siitä minulle. Jos olet tyytyväinen, kerro siitä muille tiedonjanoisille. Yhteystiedot: Christer Sundqvist, biologi (FT), christer.sundqvist@ravintokirja.fi, 040-7529274, Helsinki

Turpaduunarin viikoittainen terveysohje

On taas uuden viikoittaisen terveysohjeen vuoro: AAMU KÄYNTIIN KUNNOLLA

TURPADUUNARIN TERVEYSOHJEET

Turpaduunarin terveysohjeet jatkuvat. Nyt on jaossa kaiken kaikkiaan 285. ja tämän vuoden 22. terveysohje. Tämä lähetetään terveyskirjeeni tilaajille (terveysohjeet ilmestyvät viikoittain).

*****************************

Turpaduunarin terveysohje numero 285
Jakelupäivä tiistaina 26.5.2020

AAMU KÄYNTIIN KUNNOLLA

Aamu aloittaa päivän. Jokaisen elämäsi päivän. Ei ole yhdentekevää mitä teet ensimmäiseksi. Aamusta alkaa hyvä päivä, jos niin haluamme. Ota talteen muutama vinkki.

Herää ajoissa. Mikään ei ole niin raivostuttavaa kuin se, että huomaa myöhästyvänsä aamupäivän tilaisuudesta, vain sen takia kun ei päässyt ajoissa sängystä ylös. Mieluummin vartti aikaisemmin silmät auki kuin puolitokkuraisena kiireen sekaan 15 min myöhemmin.

Juo lasi vettä. Lempeä herätys elimistöllesi on pieni määrä nestettä, mieluusti raikasta lähde- tai hanavettä. Jotkut hankkivat veden otsonointilaitteen saadakseen happirikkaasta vedestä ylimääräistä tarmoa päivään.

Oikea asenne. Olen havainnut, että päivä lähtee paremmin käyntiin, kun seuraavaan päivään valmistautuu jo etukäteen edellisenä iltana. Jokin aikaa vievä aamupuuha, voidaan ehkä tehdä osittain jo edellisenä iltana. Mieli rakennetaan siihen suuntaan edellisenä iltana, että aamu pääsee alkuun helpommin (ei pidä ”nousta sängystä väärällä jalalla”).

Aamupala. Useimmat asiantuntijat puolustavat laadukkaan aamupalan nauttimista – niin minäkin. Vain silloin jos ei kerta kaikkiaan aamulla mikään muu maistuu kuin se ”pakollinen” aamukahvi, niin maailma ei kaadu siihen, että laadukkaan aamupalan joko jättää kokonaan pois tai siirtää myöhemmäksi.

Tehokkuus huippuunsa aamupäivällä. Tiedän, että on aamu- ja iltaihmisiä. Väitän kuitenkin, että kaikkein vaativimmat työtehtävät kannattaa suorittaa aamupäivällä. Aikaisin tehdyksi saatu tehtävä (pienikin) motivoi sinua jatkamaan tehokkaasti päivää ja jos aamupäivän tehtävä ei tullut valmiiksi (hyvin yleistä) voi sitten rauhassa jatkaa sitä esimerkiksi lounaan jälkeen. Työ on saatu hyvälle alulle.

Aamun ensi hetki vain sinulle. Tämä voi olla tärkeä asia. Heräät sitten aamuun ilman herätyskelloa tai kellon piippaukseen, varaa itsellesi ensimmäiset sekunnit, minuutit. Jätä silmät vielä kiinni, osoita kiitollisuutta, että saat herätä uuteen aamuun. Mieti miltä tuntuu olla taas yhden aamun verran viisaampi, kiitollisempi, vanhempi.

Hyviä aamuja sinulle!

…………..

Voit varmistaa terveysohjeiden saannin omaan ja ystäväsi sähköpostiin 20 euron vuosimaksua vastaan.

Maksa 20 euroa tilille FI94 5723 3320 0772 65 (OKOYFIHH), Christerin Akatemia. Kirjoita viestikenttään sähköpostiosoitteesi (tai ystäväsi sähköpostiosoitteen mikäli tilaat terveysohjeen hänelle).

52 terveysohjetta vuonna 2015, 2016, 2017, 2018, 2019 ja 2020 – kerää koko sarja!

Kerro muillekin!

Rakkain terveisin,
Christer Sundqvist
biologi, FT
Lisätietoja: christer.sundqvist@ravintokirja.fi

Viimeisimmät artikkelit

Tässä esimerkkejä luentotarjonnastani

Käytä älliä ruokavalinnoissa: Tämä on suosituimpia luentoaiheitani. Alustan ja herätän keskustelua älykkäistä ruokavalinnoista, ruoan luonnollisuudesta, säilyvyydestä ja käytössä olevista ruoan lisäaineista sekä pohdin sitä, mikä on terveellistä arki- ja juhlaruokaa. Miten liikkujan pitää syödä? Onko ikääntyvän ihmisen otettava huomioon jotain erityistä ruokavalintojen suhteen? Keskustellaan yhdessä miten voisimme parantaa ruokaostostemme laatua. Sillä mitä valitset ruokakaupasta ostoskassiisi, on merkitystä. Sisältääkö kassisi juureksia vai eineksiä? Ruokavallankumous alkakoon nyt! Tämä luento muokkautuu helposti kaikenikäisille ja monille erilaisille yhteisöille. Kerro mikä on tavoitteesi luennon suhteen, niin saat tällä tavalla räätälöidyn luennon minulta.

Onni, terveys ja äly – elämäsi melodia: Terveystietoinen ja viisaan onnellinen elämä rakentuu yksinkertaisista osatekijöistä. Tule kuuntelemaan turpaduunarin melodioita! Filosofian tohtori ja suosittu luennoitsija Christer Sundqvist on vauhdissa!

Terveystietoinen elämä: Terveellisestä elämäntavasta ei saa tehdä liian vaikeaa itselleen. Terveys säilyy vaikka välillä elää epäterveellisesti, mutta se mikä erottaa terveystietoisen muista ihmisistä, on se luontevuus ja rivakkuus mikä nähdään siinä paluussa terveellisten valintojen ääreen. Terveystietoinen oivaltaa, että niitä huonoja valintoja pitää välttää, ei sen takia että se olisi pakko, vaan sen takia, että hän pitää terveyttään erittäin suuressa arvossa.

Liikunta on lääke: Ihminen on luotu liikkumaan sopivasti ja monipuolisella tavalla. Liikunnalla voidaan ehkäistä sairauksia, hoitaa terveyttä ja kuntoutua monista pitkäaikaissairauksista. Luennolla mainitaan liikunnan teho tyypin 2 diabeteksessa, kohonneessa verenpaineessa, sydän- ja verisuonisairauksissa, lihavuuden hoidossa, astmassa, keuhkoahtaumataudissa, polven nivelrikossa, nivelreumassa, selkävaivoissa ja masennuksessa. Turpaduunari Sundqvist kehottaa tekemään liikunnasta pysyvä osa elintapamuutostasi.

Oivaltavaa urheilua: Filosofian tohtori, ravinto- ja urheiluvalmentaja sekä suosittu luennoitsija Christer Sundqvist on useiden vuosien aikana kehittänyt kokonaisvaltaista urheiluvalmennusta. Hän kertoo käytännönläheisesti ja hauskasti miten hänen urheiluvalmennuksestaan on ollut hyötyä sekä huippu-urheilijoille että liikunnallista elämäntapaa noudattaville. Luennolla tarkastellaan näiden osa-alueiden merkitystä urheilumenestykselle: yksilöllisesti määritelty harjoitusohjelma, ravitsemukselliset näkökulmat, unen ja levon merkitys, urheilijan rentoutuminen, elämän kokonaisrasitus, urheilijan henkiset voimavarat.

Laadukas ravinto terveyden lähde: Turpaduunari kertoo laadukkaista ruokavalinnoista. Hänen neuvoillaan löydät keinoja etsiä älliä ruokakaupasta. Haluat ehkä laittaa laadukasta lounasta ja haluat löytää lisäaineetonta luomua? Luonnollisesti tämä on täysin mahdollista kuunneltuasi Christerin ohjeita!

Vireä vanhuus: Biologi Christer Sundqvist kertoo meille menestysreseptinsä miten säilyttää hyvä vire ja terveys iäkkäänä. Tarjolla on runsaasti tietoa terveystietoisesta elämästä. Huumoria, iloista rentoutta ja oivaltavaa ideointia kannattaa tulla kuulemaan!

Elämän kokonaisrasitus hallintaan: Huomioi päivittäiset haasteet, kehottaa biologi Sundqvist luennollaan. Kun epäviisaasti joudut rientämään paikasta toiseen tukka putkella, muista kompensoida tämä huomioimalla terveen elämän kaikki osatekijät täysimääräisinä: hyvä ravinto, kunnon lepo, hyvät ihmissuhteet, virkistävä liikunta.

Rentoutta ja hengähdyshetkiä kiireiselle ihmiselle: Biologi Christer Sundqvist vie meidät rentouden maailmaan tällä luennollaan. Opi arvostamaan arjen hengähdyshetkiä. Muista oleskella puhtaassa ilmassa. Vedä keuhkoihin puhdasta ilmaa ja nauti siitä miten puhdas ilma vienosti koskettelee paljasta ihoasi. Voiko elämässä olla mitään ihanampaa? Älä stressaa! Et voi ratkaista yhtäkään ongelmaa stressaamalla itsesi puolikuolleeksi. Pidä siis itsesi täysillä elossa rennolla elämänasenteella. Nauti tästä hetkestä. Tartu kiinni ohikiitävään hetkeen, sillä elämä koostuu pienistä ihmeistä, jotka näemme vasta kun huomaamme pysähtyä niiden äärelle, hetki hetkeltä.

Aivot ja ravinto: Biologi Christer Sundqvist kertoo siitä mikä on parasta mahdollista aivoruokaa. Hyvä ruoka – hyvä mieli. Keskustelemme siitä miten voimme pitää aivot kirkkaana täsmäruoalla. Luennolla esitellään uutta aivotutkimusta selkokielellä. Varautukaa yllätyksiin!

Ruokaa suurella sydämellä: Huolehdi sydämesi kunnosta syömällä oikein terveellistä ruokaa, kehottaa biologi Christer Sundqvist. Yleisö saa alusta lähtien osallistua vilkkaaseen keskusteluun verenpaineen hoidosta ravinnolla, tarvitaanko kolesterolilääkkeitä ja millaisella ruoalla sydän lyö parhaiten. Kuuntele uusimmat sydäntutkimukset selkokielellä esitettynä.

Miten vatsasi voi? Biologi Christer Sundqvist kertoo parhaimmat vinkit miten suoliston saa toimimaan mahdollisimman hyvin. Keskustelemme hyvistä bakteereista ja siitä miten tärkeässä roolissa on suoliston hyvä terveys. Varautukaa yllätyksiin! Uusia suolistotutkimuksia saatte kuulla selkokielellä.

Rasvaista tarinaa: Ravintorasvat ja niiden terveellisyys tai vaarallisuus ovat jo pitkään aikaansaaneet kiihkeitä keskusteluja ja jopa väittelyjä. Biologi Christer Sundqvistin tieteellisiin tutkimuksiin pohjaavan alustuksen pohjalta keskustellaan luonnollisten rasvalähteiden terveyshyödyistä. Korkean kolesterolin negatiiviset terveysvaikutukset ja sen hoitoon käytettävien lääkkeiden sivuvaikutukset, ovat myös kuuma puheenaihe.

Ravitsemuksen kiistanaiheet ja tulevaisuuden näkymät: Läpi vuosikymmenten on kiistelty optimaalisesta ravinnosta. Löytyykö totuus kaurapuurosta myös tulevaisuudessa? Biologi Christer Sundqvist kertoo alustuksessaan mm. nutrigenomiikasta, tieteenalasta joka tutkii ravinto- ja perintötekijöiden yhteisvaikutuksia. Alustuksen pohjalta keskustellaan ravitsemuksen kiistanaiheista ja ravitsemustieteen tulevaisuuden näkymistä.

Reuman virallinen, täydentävä ja vaihtoehtoinen hoito: Luennolla esitellään reuman Käypä hoito suositukset ja käydän niiden pohjalta rakentavaa ja samalla kriittistä keskustelua. Hyviksi koettuja täydentäviä hoitomuotoja tuodaan esille ja tarkastellaan voiko olla apua jostakin vaihtoehtoisesta hoidosta.

Kolme tapaa hoitaa diabetes: virallisesti, täydentävästi ja vaihtoehtoisesti: Suositussa diabetesluennossaan biologi Sundqvist tuo esille koko kirjon erilaisia tapoja hoitaa tämä vakava sairaus yksilöllisesti tyydyttävällä tavalla.

Lisäksi tunteja, päiviä, viikkoja, kuukausia, jopa vuoden kestäviä koulutuksia ravinnosta, levosta, liikunnasta ja terveydestä. Varsinaista terveystykitystä!

Empatia on myötäelämistä

Kirjoittaja: Christer Sundqvist

Innolla luin FT Elisa Aaltolan ja FM Sami Kedon Empatia-kirjaa (Into, 2017). Kirja pitäisi kääntää arkikielelle, sillä se on hyvin tärkeä kirja nykyihmiselle. Kömpelösti tarraan kiinni filosofien viljelemään ammattisanastoon (anteeksi kun yleistän!), joka tässä kirjassa tekee lukukokemuksesta hieman raskasta. Aihe on kuitenkin niin innostava, että kirjaa lukee väkisin. Mutta koko ajan tekee mieli kiljua, eikö konteksti-sanaa voisi edes yrittää välttää? Minussa elävä tieteen popularisoija voi hieman huonosti.

Empatian historia

Kirjan alkuosa käy kiitettävän monipuolisesti läpi empatian historiaa. Kykyä ymmärtää mitä toinen ihminen kokee, asettumista toisen henkilön asemaan, tunteilua toisen puolesta on laajasti tutkittu läpi vuosisatojen. Itse asiassa jo Platon puhui siitä miten tunteet ovat kuin hevosia, jotka järki valjastaa ohjaimiinsa. Oli Immanuel Kant, joka halusi eroon tunneajattelusta arvo- ja moraalipohdinnassa, korvaten sen järjellä, loogisuudella.

Elisa maalaa empatiasta kuvaa, jossa mm. järki on hukassa ilman myötäelämisen taitoa. Näin se varmaan onkin. Vakuudeksi tästä Elisa ottaa Arthur Schopenhauerin, joka totesi raadollisesti, että järki yksinään mahdollistaa mitä julmimpia rikoksia hyvinvointia ja ihmisyyttä vastaan (näkyy mm. Heinrich Himmlerissä ja hänen toimeenpanemassa juutalaisten kansanmurhassa). Vain tunnetaso voi pelastaa järjenkäytön mielettömyydeltä.

No mitä sitten jos otetaan tunteet peliin? Onko sentimentalismi (esim. David Hume) yhtään parempi juttu empatian kannalta? Tulisiko onnellisuuden ohjata meitä eteenpäin ja erityisesti toive siitä, että kaikki olisivat onnellisia? Minussa elävä optimisti toivoo tätä, mutta samalla rationalismi pudottaa maan pinnalle heti. Elisa nostaa esille Jonathan Haidtin ajatukset siitä, että moraali ja elämän arvot ovat pääosin peräisin tunteista tai kulttuurista opituista malleista. Sekä tunteet että kulttuurimme tuottavat kokemuksia siitä mikä on oikein ja mikä väärin. Meissä ”kehittyy” oletus, intuitio, oikeasta tai väärästä, lainkaan punnitsematta asioiden järjellistä perustaa. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että järki olisi moraalissa tarpeetonta. Päinvastoin. Moraalisesti hedelmälliset tunteet saavat vahvasti sysäyksiä ja tukea rationaalisesta pohdinnasta, sanoo mm. Haidt.

Empatia ei ole ratkaisu kaikkiin ongelmiin. Se ei ole mikään kultareunuksin koristeltu pelastaja, joka säästää ihmiskunnan moraaliselta rappiolta. Empatiasta puhutaan paljon nykyään. Elisa Aaltola nostaa oivallisesti esille empatian ja moraalin välisen vääristyneen suhteen. Tämä näkyy esimerkiksi empatian pimeässä puolessa. Empatia mahdollistaa häikäilemättömän manipulaation ja vallan tavoittelun mahdollisuuden. Tästä syystä empatia saa hyvin vähän arvoa joissakin alkuperäiskulttuureissa, sillä empatian pelätään olevan reitti ihmisten kontrollointiin ja haavoittuvuuden paljastumiseen.

Empatiaa on aina ollut, mutta empatia terminä tuli käyttöön vasta 1800-luvun loppupuolella. Empatia jäi pitkään sympatian varjoon. Monet puhuivat sympatiasta kun tarkoittivat empatiaa. Myötätunto (sympatia) on kuitenkin ihan eri asia kuin myötäeläminen (empatia), vaikka molemmat saattavat parhaimmillaan tukea toinen toisiaan.

Empatian kuusi eri muotoa

Elisa on tutkimuksissaan päätynyt jaottelemaan empatian kuuteen eri muotoon: 1) projektiivinen, 2) simuloiva, 3) kognitiivinen, 4) affektiivinen, 5) ruumiillinen, 6) reflektiivinen.

Ihan kiintoisaa luettavaa. Tavattoman vaikeasta terminologiasta huolimatta. Mutta tällaista se on tieteessä. Ilmiöt pitää lajitella, jotta voitaisiin ilmiöön täysillä keskittyä ja poimia esille olennaiset piirteet. En voi sanoa, että olisin kaikkea lukemastani ymmärtänyt, mutta sen kuitenkin, että empatia on erittäin laaja käsite, joka etsii lopullista muotoaan.

Adam Smith, liberalismin kantahahmo 1700-luvulta tuli tunnetuksi markkinavoimien vapautta korostavasta opetuksestaan. Hän loihtikin esille projektiivisen empatian hyvin yksinkertaisen määritelmän: Kuvittele itsesi toisen tilanteeseen. Miltä tuntuisi olla jonkin toisen saappaissa, niiden vaatimusten edessä, jotka tuo toinen kohtaa? Smith väitti, että vain tällainen projisointi voi herättää aitoa moraalista huolta muita kohtaan, sillä vasta sen kautta opimme näkemään maailmaa toisen silmin. Heräämään kokemuksellisesti siihen, että emme ole täällä yksin, että meillä on vastuu paitsi itsestämme myös muista.

Simuloivassa empatiassa voidaan hahmottaa mitkä luonteenpiirteet painottuvat ihmisessä ja miten ne vaikuttavat siihen, miten koetaan asioita. Muun muassa filosofit Martha Nussbaum ja Iris Murdoch ovat selvittäneet juurikin tilanteiden hahmottamisen tärkeyttä kun yritetään ymmärtää muita ihmisiä.

Luettu mieli on kirjan kiinnostavimpia lukuja. Opimme ottamaan huomioon ihmisiä paremmin ottamatta tunteisiin osaa. Me arvioimme esimerkiksi kasvonilmeistä mitä tunnetiloja ihmisessä myllertää. Kognitiivisesta empatiasta saa tehokkaan työkalun sosiaalisessa kanssakäymisessä. Se edesauttaa tunnetilojen havaitsemisen lisäksi ymmärtämään pinnan alla olevia ilmiöitä ja tekee meistä realistisempia ihmisiä. Ilman empatian muita muotoja, kognitiivinen empatia tekee meistä helposti kylmäkiskoisia ihmisten arvioijia. Kadotamme helposti kosketuksen aitoon tunne-elämän huomioimiseen toisessa ihmisessä.

Affektiivista empatiaa käsittelevä luku jää turhan tylsäksi ja vaatii minusta uudelleenarviointia kirjoittajalta. Lukijalle olisi avattava selvemmin väylä moraaliseen havahtumiseen ja haluun toimia muiden hyväksi. Williamsin syndrooman käsittely jää turhan pintapuoliseksi ja sekavaksi. Tässä syndroomassa tyypillistä on, että sairastuneet joutuvat helposti muiden hyväksikäyttämiksi. Heitä huijataan helposti. Epäselväksi jää miten affektiivinen empatia (tunteisiin vetoava) ilmenee näissä sairaustiloissa. Elisa ei vastaa siihen keskeiseen kysymykseen miten Williamsin syndrooman yhteydessä tuntee toisen kärsimyksen ja kokee tarvetta vastata siihen sopivalla tavalla. Jos Elisa lukee tämän kirja-arvioni, olisin kiitollinen jos saisin tähän ilmiöön kunnon vastauksen. Ehkä olen liian vaativa nyt, sorry.

Ruumiillinen empatia ei houkuttele esille vierasperäistä sanaa, mitä voidaan pitää ainutlaatuisena asiana. Kirjoittaja osaa kirjoittaa sanan ruumiillinen niin, että sitä ei turhaan komplisoida. Tämä viides empatian muoto on kehollisuuden ylistystä. Empatia linkittyy osaksi kehomme eleitä, liikkeitä, aisteja, ääniä ja kykyä olla kosketuksissa muiden kehojen kanssa. Vain filosofi voi antaa tällaiselle tarkastelulle alaotsikon ”Atomismista kommunikoiviin kehoihin”. Hulluutta ja luovuutta samanaikaisesti?

Viimeisenä empatian muotona kirjailija mainitsee sen reflektiivisen ilmenemisen. Reflektiivinen (kyky ajatella merkityksellisesti) empatia on harvinaista. Tätä voi ja pitää harjoitella! Yksi harjoittelukeino on tarkkaavaisuuden kehittäminen. Kirjailija poimiikin tämän esille monin eri esimerkein. Hyvä niin.

Empatia käytännössä

Kahlattuani Elisan teksteissä lisääntyvän hämmennyksen ja tietämättömyyden suossa, joka tietenkin johtuu puutteellisesta älystäni, oli ilo päästä kirjassa Sami Kedon tekstien pariin. Nyt oli tarjolla teoretisoinnin sijaan empatian käytäntöä kaikessa laajuudessaan. On houkuttelevaa havaita miten usein nyökyttelen Samin jutuille: Me ihmiset emme aina tunnu niin hirveän empaattisilta. Omat pienet intressimme menevät muiden suurempien intressien edelle. Ihminen on tavattoman itsekeskeinen. Tieto on kuitenkin valttia. Mitä enemmän tiedämme toisten kärsimyksistä, sitä enemmän osaamme asettua sellaisen ihmisen asemaan ja kykymme olla empaattisia kokee renesanssin.

Sami Keto tarkastelee empatiaa kivalla tavalla yksilön kannalta. Kuka minä oikein olen? Missä sieluni asuu? Miksi Björn Wahlroos ihastui Richard Dawkinsiin ja Selfish Gene -kirjaan? Testosteronilla on kielteinen vaikutus empatiaan. Vau, kiintoisia tarkastelukohteita!

Elämme juuri nyt ihmiskunnan parasta aikaa, sen minäkin myönnän. Elinikämme on pidentynyt, lapsikuolleisuus on laskenut ja ainakin osa maapallosta on turvallisempi paikka elää ja asua. Elettyämme ihmiskunnan historiassa suuresti keskellä väkivaltaa on ainakin osaksi koittanut rauhallisemmat ajat. Tämä on empaattiselle käytökselle hyvä kasvupohja. Yhä useampi ihminen osaa kaivaa sen empaattisuutensa esille. Se tulee selväksi, kunnes Sami pistää meidät pohtimaan, onko tämä jo liian suppea näkemys. Onhan se niin. Voidaan väittää, että empatian kasvu on selviö länsimaissa, mutta mene kehittyviin maihin. Löydätkö sieltä yhtä paljon empatiaa kaaoksen keskellä? Tuskin.

Empatia auttaa meitä näkemään meidän ja muiden elämän yhteenkietoutumisen ja auttaa meitä ymmärtämään, miten meidän tulisi suhtautua toinen toisiimme tällä pienellä maapallolla. Sami auttaa meitä tarjoamalla luettavaksi aivan erinomaisen luvun ”Miten suhtautua toisiin?” Suosittelen paneutumista tähän! Ainakin minä osaan kuvitella, että maailmasta voidaan tehdä parempi, kun ymmärrämme toinen toisiamme paremmin.

KIrjan laaja lähdeluettelo auttaa löytämään lisää luettavaa myötäelämisestä. Myötäelämisiin!

”Empatia ei tunne rajoja, mutta esteitä sen tieltä on purettava. Jos haluamme rikkoa eri ryhmien kuplia, tulee empatiaa vahvistaa ja tuoda esille, sekä yhteiskunnan että yksilön tasolla. Vasta silloin me osaamme kysyä Coetzeen ehdottamalla tavalla: ’Mitä olisi olla toinen?'”

cropped-christer-sundqvist.jpegChrister Sundqvist
turpaduunari, ravintovalmentaja, biologi, filosofian tohtori

Monessa liemessä keitetty yllätyksellinen tietokirjailija ja suosittu bloggaaja. Tuttu turpaduunari, eli huumorin pilke silmäkulmassa esiintyvä terveysluennoitsija. Löydät lisää tietoa täältä: http://ravintokirja.fi/ 

 

 

1 thought on “Empatia on myötäelämistä”

Olisi kiva kuulla kommenttisi!

© 2020 Turpaduunari All Rights Reserved   

Theme Smartpress by Level9themes.