Sensuroimatonta terveys- ja kulttuurivalistusta. Sivuston suunnittelussa avustaa sekä taloudellisesti että ideoinnilla Domainkeskus.com. Yhteystiedot: Christer Sundqvist, biologi (FT), christer.sundqvist@ravintokirja.fi, 040-7529274, Helsinki

TULE MUKAAN ETSIMÄÄN TERVEYDEN AARRETTA

TULE SINÄKIN MUKAAN ETSIMÄÄN TERVEYDEN AARTEITA!

Tervetuloa mukaan rakentamaan yhdessä monisatasivuista terveyskirjaa!

Anna minulle mahdollisuus lähettää sinulle uusi terveyskurssini ”Terveys on aarre”. Siitä muodostuu vuosien 2017-2019 aikana markkinoiden laajin ja ajankohtaisin terveyskirja. Kun maksat erittäin kohtuullisen kertamaksun 49,95 euroa, saat luvan tarvittaessa tulostaa itsellesi kuukausittain täydentyvän terveyskirjan.

Sisällysluettelo
Osa 1 Älä kadota terveyden aarretta! (jaossa marraskuun lopusta 2017 lähtien)
Osa 2 Miksi vanhenemme? (joulukuun loppu 2017)
Osa 3 Ota terveytesi ja sairautesi vakavasti (tammikuun loppu 2018)
Osa 4 Nujerra sairaus ottamalla käyttöön kaikki hyvät keinot (helmikuun loppu 2018)
Osa 5 Naura sairautesi pois! (maaliskuun loppu 2018)
Osa 6 Vältä liiallista istumista – muista liikkua! (huhtikuun loppu 2018)
Osa 7 Muista levätä! (toukokuun loppu 2018)
Osa 8 Ajattele positiivisesti! (kesäkuun loppu 2018)
Osa 9 Syö terveellistä ruokaa! (heinäkuun loppu 2018)
Osa 10 Yksilöllisiä ruokavalintoja A-J (elokuun loppu 2018)
Osa 11 Yksilöllisiä ruokavalintoja K-M (syyskuun loppu 2018)
Osa 12 Yksilöllisiä ruokavalintoja N-R (lokakuun loppu 2018)
Osa 13 Yksilöllisiä ruokavalintoja S-Ö (marraskuun loppu 2018)
Osa 14 Hyvät ihmissuhteet (joulukuun loppu 2018)
Osa 15 Elämänhalu (tammikuun loppu 2019)
Osa 16 Usko parantumiseen sairaudesta (helmikuun loppu 2019)
Osa 17 Syvennä henkisyyttä ja pidä mieli virkeänä (maaliskuun loppu 2019)
Osa 18 Hoito-ohjeita sairastuneelle A-J (huhtikuun loppu 2019)
Osa 19 Hoito-ohjeita sairastuneelle K-R (toukokuun loppu 2019)
Osa 20 Hoito-ohjeita sairastuneelle S-Ö (kesäkuun loppu 2019)
Osa 21 Syventävää keskustelua terveydestä (heinäkuun loppu 2019)
Osat 22-24 Tulossa tietoon myöhemmin (elokuu-lokakuu 2019)

Tässä lisätietoja ja tietoa siitä miten maksu tapahtuu:

Kurssini on tavattoman suurella vaivalla työstetty useiden vuosien aikana ja sisältää valtavasti terveystietoa. Eräänlainen terveystestamenttini vuosilta 1987-2019.

Jos koet mahdolliseksi, tulisitko nyt heti mukaan kurssille ja ryhtyisit terveyskirjaa rakentamaan itsellesi? Voisitko pyytää ystäviäsi mukaan tälle kurssille, joka tyypilliseen edulliseen hintaani (49,95 euroa) tarjoaa erittäin paljon tietoa terveydestä? Ajankohtaisinta mahdollista tietoa on siis jaossa kerran kuukaudessa. On harjoitustehtäviä, tietoiskuja, terveystietoa, lukuvihjeitä…

Opiskelu- ja harjoitustehtävien suorittaminen on täysin vapaaehtoista ja jokainen saa tarvittaessa yksilöllistä ohjausta. Materiaalin saa sähköpostiin kerran kuukaudessa (laadukas PDF-tiedosto) riippumatta siitä milloin päättää aloittaa kurssin.

Maksu tapahtuu näin:

Kurssille pääsee mukaan maksamalla 49,95 euroa tilille FI94 5723 3320 0772 65 (OKOYFIHH), Christerin Akatemia. Kirjoita viestikenttään sähköpostiosoitteesi. Muita maksuja ei tule!

Rakkain terveisin,
Christer Sundqvist
biologi, FT
Lisätietoja: christer.sundqvist@ravintokirja.fi

Näitä luetaan eniten juuri nyt

  • Kilpirauhanen ja rypsiöljy
    tammikuu 30, 2018
    Kirjoittaja: Ari Kaihola Tähän kirjoitukseen on Facebookissa käydyn vilkkaan keskustelun perusteella ilmestynyt korjaus 28.1.2018. Katso alla (vihreällä tekstillä). Lukekaa myös...
  • Suomen tärkeimmät terveysvaikuttajat vuonna 2017
    tammikuu 18, 2018
    Kirjoittaja: Christer Sundqvist Äänestys on päättynyt! On taas se aika vuodesta, jolloin äänestäjät valitsevat Turpaduunarin terveysblogissa vuoden tärkeimmät terveysvaikuttajat. Äänestys...
  • Syöpälääkärin väitettä on syytä katsoa kriittisesti
    tammikuu 4, 2018
    Kirjoittaja: Jouni Jämsä Syöpälääkäri Veera Salminen kirjoittaa: "CAM-hoitajat valehtelevat syöpäsairaille saadakseen heidän rahat." Veera Salminen esitti 22/2017 Duodecim-lehdessä/netissä valikoituja tutkimuksia luontaisvalmisteista syövän...
  • Statiinit uhkaavat terveyttäsi
    toukokuu 4, 2017
    Kirjoittaja: Christer Sundqvist Tärkeä teema: statiinit! Sensuroidun ja lakkautetun Iltalehden terveysblogini tärkeitä teemoja oli käydä kriittistä keskustelu kolesterolia alentavien statiini-lääkkeiden...
  • Voita vai rypsiöljyä?
    tammikuu 17, 2018
    Kirjoittaja: Ari Kaihola Rypsiöljy - saako tuota siemenöljyä arvostella Suomessa? Rypsiöljy, tuo Valtion Ravitsemusneuvottelukunnan (VRN) lempilapsi, sai naarmun julkisuuskuvaansa, kun...
  • Suomen tärkeimmät terveysvaikuttajat vuonna 2016
    tammikuu 16, 2017
    Kirjoittaja: Christer Sundqvist TOP 100 tärkeimmät terveysvaikuttajat Suomessa vuonna 2016 Tämä 3.1.2017 väsätty kirjoitus on päivittynyt 4.1.2017, 5.1., 6.1., 7.1.,...
  • Missä mennään kilpirauhaskiistassa?
    joulukuu 22, 2017
    Kirjoittaja: Christer Sundqvist Kilpirauhaskiista herättää tunteita! Tässä kaikki olennainen tieto yhteen koottuna. Tarkistan itse säännöllisesti toimivatko linkit, mutta kerro toki...
  • Kilpirauhasen vajaatoiminta, ruoansulatus ja suolisto
    helmikuu 16, 2016
    Kirjoittaja: Nina Saine Funktionaalisen lääketieteen näkökulmaa ruoansulatuksen ja suoliston huomioimiseen kilpirauhasen vajaatoimintapotilailla. Työskentelen kilpirauhaspotilaiden parissa sekä vertaistuessa, että työssäni kokemusasiantuntijana...
  • Ville on ykkönen
    marraskuu 6, 2017
    Kirjoittaja: Christer Sundqvist Tämä kirjoitus on päivittynyt uusilla tiedoilla 6.11.2017  (alunperin julkaistu 26.4.2017) Käsittämätöntä! Lääkärikollegat ovat käräyttäneet lääkäri Ville Pöntysen...
  • Rasvaton maito – tieteellinen näyttö tyypin 2 diabeteksen, lihavuuden ja metabolisen oireyhtymän hoidossa ja ehkäisyssä
    joulukuu 4, 2017
    Kirjoittaja: Sami Uusitalo Christer Sundqvistin tekemiä päivityksiä: 13.9.2017, 15.9.2017,  18.9.2017 ja 4.12.2017 (Lisäys 4.12.2017) Ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen on vastannut tähän...
  • Puoskarilaki on kieltolaki
    tammikuu 29, 2018
    Kirjoittaja: Jouni Jämsä Taas halutaan "puoskarilakia" Suomeen Tammikun 15. päivänä 2018 Helsingin Sanomien mielipidepalstalla kansanedustaja ja lääkäri Päivi Räsänen vaatii taas "uskomushoidot"...
  • Sananlaskuja ystävyydestä
    helmikuu 14, 2016
    Kirjoittaja: Christer Sundqvist On ystävänpäivä. Tarjoan sananlaskukokoelmistani muutamia ystävällisiä sananlaskuja. Lue, koe, elä! Kiitos ystävydestä! Aita on hyvä ystävienkin välillä....
  • Suuri serotoniinihuijaus – Aku Kopakkala
    heinäkuu 25, 2017
    Kirjoittaja: Christer Sundqvist Kiitos hyvistä kommenteista! Tämä kirja-arvio ja psykologi Aku Kopakkalan tilaisuuden raportointi 22.5.2015 on terveysblogini luetuimpia kirjoituksia. Sitä...
  • Balanssiöljyä vai käärmeöljyä?
    helmikuu 13, 2017
    Kirjoittaja: Christer Sundqvist Sain pari viikkoa sitten testattavakseni Balance Oil-kalaöljyä. Lisäksi sain runsaasti luettavaa tästä kalaöljystä, jota verkostoissa markkinoidaan ja myydään...
  • Parantava ketoosi
    huhtikuu 25, 2016
    Kirjoittaja: Christer Sundqvist Viisas elämä voi tarkoittaa myös sitä, että syö itsensä terveeksi sokerittomalla ja gluteenittomalla ruokavaliolla. Filosofian maisteri Elviira...
  • Mikä ihmeen nyhtökaura?
    toukokuu 5, 2016
    Kirjoittaja: Christer Sundqvist Taitavalla ennakkomainonnalla nyhtökaurasta on tehty hittituote. Lihan korvike, mahtava proteiinilähde, uuden yrityksen huippuinnovaatio, saantia on taitavasti rajoitettu,...
  • Narsismi – väkivallan monet kasvot
    marraskuu 19, 2015
    Kirjoittaja: taistelijaäiti Vuonna 2006 minulla ei ollut minkäänlaista tietoa persoonallisuushäiriöisistä ihmisistä. Nyt vuonna 2015 tunnen läpikäyneeni korkeakouluopinnot narsismista. En kuitenkaan opiston...
  • Julkinen kysymys Mikael Fogelholmille ja Ursula Schwabille
    maaliskuu 31, 2016
    Kirjoittajat: Sami Uusitalo ja Christer Sundqvist Tämä kirjoitus julkaistiin 20.3.2016 ja pienen hoputtelun jälkeen professori Mikael Fogelholm on vastannut kysymykseen...
  • Diabetes – miten kauan aiotaan lyödä päätä seinään?
    tammikuu 12, 2018
    Kirjoittaja: Christer Sundqvist Sallikaa minun ajatella ääneen diabetestilanteesta Suomessa ja maailmalla. Jotain tarttis tehdä - haaveilun on loputtava! Diabeteksen (sokeritaudin)...
  • Mitä pitäisi ajatella hypotyreoosin hoidosta?
    toukokuu 3, 2016
    Kirjoittaja: Suomen kilpirauhaspotilaat ry Suomen kilpirauhaspotilaat ry:n on laatinut vastineen Duodecimin julkaisemalle katsaukselle ”Aikuisen primäärisen hypotyreoosin hoito”. Vastine löytyy myös täältä....

Viimeisimmät artikkelit

Tässä esimerkkejä luentotarjonnastani

Käytä älliä ruokavalinnoissa: Tämä on suosituimpia luentoaiheitani. Alustan ja herätän keskustelua älykkäistä ruokavalinnoista, ruoan luonnollisuudesta, säilyvyydestä ja käytössä olevista ruoan lisäaineista sekä pohdin sitä, mikä on terveellistä arki- ja juhlaruokaa. Miten liikkujan pitää syödä? Onko ikääntyvän ihmisen otettava huomioon jotain erityistä ruokavalintojen suhteen? Keskustellaan yhdessä miten voisimme parantaa ruokaostostemme laatua. Sillä mitä valitset ruokakaupasta ostoskassiisi, on merkitystä. Sisältääkö kassisi juureksia vai eineksiä? Ruokavallankumous alkakoon nyt! Tämä luento muokkautuu helposti kaikenikäisille ja monille erilaisille yhteisöille. Kerro mikä on tavoitteesi luennon suhteen, niin saat tällä tavalla räätälöidyn luennon minulta.

Onni, terveys ja äly – elämäsi melodia: Terveystietoinen ja viisaan onnellinen elämä rakentuu yksinkertaisista osatekijöistä. Tule kuuntelemaan turpaduunarin melodioita! Filosofian tohtori ja suosittu luennoitsija Christer Sundqvist on vauhdissa!

Terveystietoinen elämä: Terveellisestä elämäntavasta ei saa tehdä liian vaikeaa itselleen. Terveys säilyy vaikka välillä elää epäterveellisesti, mutta se mikä erottaa terveystietoisen muista ihmisistä, on se luontevuus ja rivakkuus mikä nähdään siinä paluussa terveellisten valintojen ääreen. Terveystietoinen oivaltaa, että niitä huonoja valintoja pitää välttää, ei sen takia että se olisi pakko, vaan sen takia, että hän pitää terveyttään erittäin suuressa arvossa.

Liikunta on lääke: Ihminen on luotu liikkumaan sopivasti ja monipuolisella tavalla. Liikunnalla voidaan ehkäistä sairauksia, hoitaa terveyttä ja kuntoutua monista pitkäaikaissairauksista. Luennolla mainitaan liikunnan teho tyypin 2 diabeteksessa, kohonneessa verenpaineessa, sydän- ja verisuonisairauksissa, lihavuuden hoidossa, astmassa, keuhkoahtaumataudissa, polven nivelrikossa, nivelreumassa, selkävaivoissa ja masennuksessa. Turpaduunari Sundqvist kehottaa tekemään liikunnasta pysyvä osa elintapamuutostasi.

Oivaltavaa urheilua: Filosofian tohtori, ravinto- ja urheiluvalmentaja sekä suosittu luennoitsija Christer Sundqvist on useiden vuosien aikana kehittänyt kokonaisvaltaista urheiluvalmennusta. Hän kertoo käytännönläheisesti ja hauskasti miten hänen urheiluvalmennuksestaan on ollut hyötyä sekä huippu-urheilijoille että liikunnallista elämäntapaa noudattaville. Luennolla tarkastellaan näiden osa-alueiden merkitystä urheilumenestykselle: yksilöllisesti määritelty harjoitusohjelma, ravitsemukselliset näkökulmat, unen ja levon merkitys, urheilijan rentoutuminen, elämän kokonaisrasitus, urheilijan henkiset voimavarat.

Laadukas ravinto terveyden lähde: Turpaduunari kertoo laadukkaista ruokavalinnoista. Hänen neuvoillaan löydät keinoja etsiä älliä ruokakaupasta. Haluat ehkä laittaa laadukasta lounasta ja haluat löytää lisäaineetonta luomua? Luonnollisesti tämä on täysin mahdollista kuunneltuasi Christerin ohjeita!

Vireä vanhuus: Biologi Christer Sundqvist kertoo meille menestysreseptinsä miten säilyttää hyvä vire ja terveys iäkkäänä. Tarjolla on runsaasti tietoa terveystietoisesta elämästä. Huumoria, iloista rentoutta ja oivaltavaa ideointia kannattaa tulla kuulemaan!

Elämän kokonaisrasitus hallintaan: Huomioi päivittäiset haasteet, kehottaa biologi Sundqvist luennollaan. Kun epäviisaasti joudut rientämään paikasta toiseen tukka putkella, muista kompensoida tämä huomioimalla terveen elämän kaikki osatekijät täysimääräisinä: hyvä ravinto, kunnon lepo, hyvät ihmissuhteet, virkistävä liikunta.

Rentoutta ja hengähdyshetkiä kiireiselle ihmiselle: Biologi Christer Sundqvist vie meidät rentouden maailmaan tällä luennollaan. Opi arvostamaan arjen hengähdyshetkiä. Muista oleskella puhtaassa ilmassa. Vedä keuhkoihin puhdasta ilmaa ja nauti siitä miten puhdas ilma vienosti koskettelee paljasta ihoasi. Voiko elämässä olla mitään ihanampaa? Älä stressaa! Et voi ratkaista yhtäkään ongelmaa stressaamalla itsesi puolikuolleeksi. Pidä siis itsesi täysillä elossa rennolla elämänasenteella. Nauti tästä hetkestä. Tartu kiinni ohikiitävään hetkeen, sillä elämä koostuu pienistä ihmeistä, jotka näemme vasta kun huomaamme pysähtyä niiden äärelle, hetki hetkeltä.

Aivot ja ravinto: Biologi Christer Sundqvist kertoo siitä mikä on parasta mahdollista aivoruokaa. Hyvä ruoka – hyvä mieli. Keskustelemme siitä miten voimme pitää aivot kirkkaana täsmäruoalla. Luennolla esitellään uutta aivotutkimusta selkokielellä. Varautukaa yllätyksiin!

Ruokaa suurella sydämellä: Huolehdi sydämesi kunnosta syömällä oikein terveellistä ruokaa, kehottaa biologi Christer Sundqvist. Yleisö saa alusta lähtien osallistua vilkkaaseen keskusteluun verenpaineen hoidosta ravinnolla, tarvitaanko kolesterolilääkkeitä ja millaisella ruoalla sydän lyö parhaiten. Kuuntele uusimmat sydäntutkimukset selkokielellä esitettynä.

Miten vatsasi voi? Biologi Christer Sundqvist kertoo parhaimmat vinkit miten suoliston saa toimimaan mahdollisimman hyvin. Keskustelemme hyvistä bakteereista ja siitä miten tärkeässä roolissa on suoliston hyvä terveys. Varautukaa yllätyksiin! Uusia suolistotutkimuksia saatte kuulla selkokielellä.

Rasvaista tarinaa: Ravintorasvat ja niiden terveellisyys tai vaarallisuus ovat jo pitkään aikaansaaneet kiihkeitä keskusteluja ja jopa väittelyjä. Biologi Christer Sundqvistin tieteellisiin tutkimuksiin pohjaavan alustuksen pohjalta keskustellaan luonnollisten rasvalähteiden terveyshyödyistä. Korkean kolesterolin negatiiviset terveysvaikutukset ja sen hoitoon käytettävien lääkkeiden sivuvaikutukset, ovat myös kuuma puheenaihe.

Ravitsemuksen kiistanaiheet ja tulevaisuuden näkymät: Läpi vuosikymmenten on kiistelty optimaalisesta ravinnosta. Löytyykö totuus kaurapuurosta myös tulevaisuudessa? Biologi Christer Sundqvist kertoo alustuksessaan mm. nutrigenomiikasta, tieteenalasta joka tutkii ravinto- ja perintötekijöiden yhteisvaikutuksia. Alustuksen pohjalta keskustellaan ravitsemuksen kiistanaiheista ja ravitsemustieteen tulevaisuuden näkymistä.

Reuman virallinen, täydentävä ja vaihtoehtoinen hoito: Luennolla esitellään reuman Käypä hoito suositukset ja käydän niiden pohjalta rakentavaa ja samalla kriittistä keskustelua. Hyviksi koettuja täydentäviä hoitomuotoja tuodaan esille ja tarkastellaan voiko olla apua jostakin vaihtoehtoisesta hoidosta.

Kolme tapaa hoitaa diabetes: virallisesti, täydentävästi ja vaihtoehtoisesti: Suositussa diabetesluennossaan biologi Sundqvist tuo esille koko kirjon erilaisia tapoja hoitaa tämä vakava sairaus yksilöllisesti tyydyttävällä tavalla.

Lisäksi tunteja, päiviä, viikkoja, kuukausia, jopa vuoden kestäviä koulutuksia ravinnosta, levosta, liikunnasta ja terveydestä. Varsinaista terveystykitystä!

Havuja perkele!

Kirjoittaja: Christer Sundqvist

Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi on syntynyt kiintoisa teos, jossa muistellaan urheilutapahtumia sadan vuoden aikana. Kirjoittajat Juha Kanerva ja Vesa Tikander ovat urheiluhistorian ammattilaisia, joilla on mittava kokemus alan tutkimus- ja julkaisutoiminnasta. Olin paikalla kuuntelemassa mitä tarinoita suomalaiseen urheiluun liittyy.

Eläintarhan kahviossa

Tilaisuus järjestettiin Eläintarhan kentän vuonna 1910 valmistuneessa kahviossa. Eläintarhan kenttään Helsingissä liittyi monta tarinaa. Saimme mm. kuulla miten sisällissodan jälkeinen ensimmäinen merkittävä urheilutapahtuma nähtiin 27. toukokuuta 1918 Eläintarhan urheilukentällä. Valkoisten avuksi saapuneelle ruotsalaiselle vapaaehtoisjoukolle oli komean läksiäisjuhlan lisäksi tarjolla rennompaa ohjelmaa, kun Svenska Brigaden kohtasi jalkapallo-ottelussa Eläintarhan hiekkakentällä saksalaisista maa- ja merijoukoista kootun joukkueen. Suomalaisten osuus jäi sivustakatsojan ja erotuomarin rooliin, sillä ottelun tuomitsi voimistelunopettaja ja urheilutoimittaja Kaarlo Soinio. Saksalaiset hävisivät ottelun 0–2 ja syksyllä 1918 tappio tuli myös sotarintamalla.

Eläintarhan ajot, kävelyt ja pyöräilyt

Vuonna 1932 käynnistyneet Eläintarhan ajot olivat vuosikymmenien ajan todellinen kansanjuhla, joka keräsi valtavat määrät ihmisiä reitin varrelle. Suora lainaus kirjasta ja samalla hyvä esimerkki kirjoittajien tyylistä:

”Grand Prix -kilpailu keräsi heti valtavan huomion, sillä äitienpäivänä ajetut lähdöt houkuttelivat katsomoon eri arvioiden mukaan 25 000–40 000 katsojaa. Ensimmäisen kerran moottorit jyrisivät Eläintarhassa 8. toukokuuta 1932. Suomen Urheilulehti kuvasi kilpailutapahtumia seuraavana päivänä värikkäästi: ”Eilen suoritettiin sitten se kauan jännityksellä odotettu ’Suomen Suurajo’ Eläintarhan hyvässä kunnossa olevilla asfalttiteillä. Kuten jo etukäteen saattoi odottaa, saavutettiin tässä urheilutilaisuudessa yleisöennätys. Suomessa ei ole mitään kilpailua seurattu niin runsaslukuisesti kuin tätä ensimmäistä Grand Prix -ajoa. Järjestäjien laskelmien mukaan oli maksaneita katselijoita hyvän joukon yli 30 tuhannen. Suuren yleisön oli saanut liikkeelle meikäläisissä oloissa aivan ainutlaatuinen reklaami ja sensatsioninälkä. Varmastikin moni lunasti lipun nähdäkseen ’ruumihia’, mutta tunsikin sitten lievää pettymystä, kun tapaturmat supistuivat verrattain vähiin.” Eltsussa nähtiin niin automobiileja kuin moottoripyöriäkin. Autojen luokan voitto meni Ruotsin Per Widengrenille, joka oli Mercedes-Benzillään nopein 100 kilometrin matkalla ennen S.P.J. Keinäsen ajamaa Chrysleria ja Karl A. Ebbin Mercedes-Benziä. Yleisradio oli innolla mukana tapahtumassa, sillä historiallinen kilpailu radioitiin suorana lähetyksenä, mikä oli tuolloin varsin harvinaista. Selostuksesta vastasi ajan ykkösääni Martti Jukola yhdessä Sulo ”Simeoni” Kolkan kanssa. Jukola oli entinen aitajuoksija, joka oli hankkinut itselleen auton jo nuorena miehenä vuonna 1925. Siitä huolimatta moottoriurheilu oli hänelle hieman vierasta. Jukola naureskelikin muutamaa päivä myöhemmin kolumnissaan, kuinka hänellä meni selostuksessa hevosvoimat ja kuutiosenttimetrit sekaisin.”

Eläintarhan kuuluisa Vauhtitie näytteli taas pääosaa yleensä vähänlaisesti yleisöä kiinnostavassa kilpakävelyssä vuoden 1994 yleisurheilun EM-kisoissa. Kilpailulenkki kulki sopivasti entisten Eläintarhan ajojen reitillä. Siellä hurjasteli Sari Essayah, joka vastasi paineisiin loistavasti ja käveli ensimmäisenä täpötäydelle Olympiastadionille, jossa yleisön huuto kantoi hänet voittajana maaliin.

Sotainvalidi voitti Eläintarhan pyöräkisat! Albin Andersson menetti talvisodassa vasemman kätensä, mutta ajoi pyörällä, jonka ajotanko oli tuunattu yksikätisen hallittavaksi. Pyöräilyn SM-kilpailut järjestettiin Helsingissä 1. lokakuuta 1944 eli vain muutama viikko aselevon solmimisen jälkeen. Viileän sään takia moni nimekäs ajaja jätti saapumatta kilpailupaikalle, mutta Anderssonia tuuli ja tuisku eivät haitanneet. Yksikätinen Andersson yllätti niin asiantuntijat kuin yleisönkin voittamalla maantieajon mestaruuden loppukiritaistelussa. Mestaruus oli merkittävä tuhansille Anderssonin kohtalontovereille, koska kilpailupäivänä alkoi historian ensimmäinen sotainvalidien viikko, josta tuli perinne.

Monia urheilulajeja kunnioittaen

Kirjan tarinat on pyritty valikoimaan kattavasti monia urheilulajeja kunnioittaen ja uusia näkökulmia esiin nostaen tuttuihinkin tarinoihin. Aivan kuten tilaisuudessa puheenvuoroja käyttänyt aitajuoksija Arto Bryggare mainitsi, näitä tarinoita pitäisi saada lisää, koska siinä on se urheilun kiehtovuus, että suoritusten ja palkintojen lisäksi urheilu on niin täynnä kaikkea muuta kerrottavaa.

Tässä muutamia poimintoja Fitran 20.10.2017 julkaisemasta kirjasta sen mukaan miten toimittajat Kanerva ja Tikander niitä painottivat omissa puheenvuoroissaan.

Kaksoisvoitto Suomeen painissa vuonna 1920

”Suomi oli aikoinaan niin vahva painimaa, että se saattoi järjestellä arvokilpailujen tuloksia mieleisekseen. Ehkäpä selvin tapaus nähtiin Antwerpenin olympiakisoissa 1920. Kreikkalais-roomalaisen painin kevyessä sarjassa Suomea edustivat Emil Väre ja Taavi Tamminen. Väre ja Tamminen etenivät molemmat voitosta voittoon, kunnes kohtasivat toisensa finaalissa. Antwerpenin kisoissa oli kuitenkin käytössä ruotsalaisen Erik Bergvallin kehittämä kilpailujärjestelmä, jonka mukaan loppuottelun hävinnyt painija joutui ottelemaan vielä hopeasta muita kultamitalistille hävinneitä vastaan. Suomen joukkueenjohto puntaroi tilannetta finaalin alla ja päätti, että isänmaan etu vaatii Emil Väreen voittoa. Tamminen oli vaikuttanut alkuotteluissa selvästi vahvemmalta kuin 34-vuotias vanha mestari. Erityisesti epäiltiin Väreen mahdollisuuksia Norjan Frithjof Andersenia vastaan, tämän kanssa kun Tamminenkin oli ollut vaikeuksissa. Tammisen sen sijaan uskottiin helposti päihittävän Väreen vastustajat ja varmistavan Suomelle kaksoisvoiton. Tamminen saatiin suostumaan juoneen lupaamalla, että kultamitali annetaan myöhemmin hänelle ja että asian todellinen laita kerrotaan aikanaan kotimaan lehdistölle. Loppuotteluun saatiin suomalainen mattotuomarikin, joka ymmärsi tilanteen. Emil Väreestä tuli olympiavoittaja, kun Tamminen kellistyi selälleen neljän ja puolen minuutin painiskelun jälkeen. Tamminen teki sitten työtä käskettyä ja otti Suomelle hopeamitalin voitettuaan nopeasti kaksi vastustajaansa.”

Lasinsirpaleita hiihtokisoissa vuonna 1922

”Holmenkollenin rinteillä 50 kilometrin kuninkuusmatka alkoi Tapani Nikun osalta epäonnisesti. Huoltajana toiminut mäkihyppääjä Verner Eklöf tarjosi 20 kilometrin kohdalla Nikulle sokeri-sitruunamehua termospullosta. Otettuaan kulauksen Niku sylki hankeen lasinsirpaleita. Pullo oli mennyt kuljetuksen aikana rikki. Toisella väliaikapaikalla Niku oli jäänyt kärjessä edenneestä Norjan Hagbart Haakonsenista lähes 20 minuuttia. Ladunvarresta tarjottu sitruuna ja ruokapisteellä nautittu kauravelli palauttivat energiatason ja Niku nousi loppukilometreillä toiseksi. Edelle jäi toinen suomalainen eli nousujohteisen hiihdon vaikealla metsäreitillä tehnyt Anton Collin. Kaksoisvoitto oli suomalaiselle urheiluväelle lähes yhtä suuri riemunaihe kuin 1920 olympiakisat Antwerpenissa. Puhuttiin Holmenkollenin valtaamisesta: sitähän se urheilullisesti olikin, sillä aikaisemmin ei kukaan ulkomaalainen ollut kyennyt norjalaisia heidän kotiradallaan voittamaan.”

Ritola vai Nurmi?

”Ville Ritola saattoi olla juoksijana jopa Paavo Nurmeakin lahjakkaampi, mutta jälkimmäisen tahdonvoima ja järjestelmällinen harjoittelu pitivät hänet kovana ryyppymiehenä tunnetun kilpakumppaninsa edellä. Vain muutaman kerran Ritola onnistui voittamaan Nurmen. Ikuiseksi kahvipöytäkeskustelun aiheeksi kelpaa se, jaettiinko esimerkiksi Pariisin olympiakisoissa Ritolan ja Nurmen kesken juoksumatkoja niin, että toinen antoi toisen voittaa. Vallitsevan käsityksen mukaan Nurmelle ehdotettiin tällaista, mutta oikukas tähtijuoksija otti nokkiinsa ja jätti 10 000 metriä juoksematta.”

Tommy Lindholm, jalkapalloilija

Suomalaisessa jalkapallossa oli tähtihetkiä tarjolla 1960-luvun puolivälissä. Suomi voitti pohjoismaisen maaottelusarjan vuosimestaruudet 1964 ja 1966 ja otti syksyllä 1965 historiansa ensimmäisen MM-karsintavoiton kaatamalla Puolan 2–0. Menestys jäi lyhytaikaiseksi. Vuonna 1967 Suomi voitti vain yhden yhdestätoista maaottelustaan, ja seuraava vuosi toi pelkkiä tappioita. MM-karsinnat vuoden 1970 Meksikon kisoihin alkoivat murheellisesti: Suomi hävisi kotona Belgialle 1–2 sekä vieraissa Jugoslavialle 9–1 ja Belgialle 6–1. Päävalmentaja Olavi Laaksonen yritti parhaansa mukaan seurata jalkapallotaktiikan nopeaa kehitystä maailmalla, mutta pääasiassa hän joutui keskittymään pelaajiensa fyysisen kunnon kohentamiseen, olivathan nämä kaikki amatöörejä. Yhtään ammattilaista ei Suomella ollut sen jälkeen, kun Juhani Peltonen oli palannut Hampurista vuonna 1966. Kesän 1969 kahteen MM-karsintapeliin ei suuria odotuksia asetettu. Jugoslavialle hävittiinkin kesäkuun alussa maalein 1–5. Espanja-ottelu 25.6. ei sekään Helsingin Olympiastadionia täyttänyt: katsojamääräksi kirjattiin varsin vaatimattomat 11 838. Espanjalaisten tähtivieraiden keskittyminen Helsingin otteluun oli jäänyt puutteelliseksi. Jo seitsemän minuutin kohdalla Tommy Lindholm katkaisi espanjalaispuolustuksen syöttelyn ja tuikkasi pallon maaliin. Kun pelattu oli 20 minuuttia, Arto Tolsa ryntäsi kärppänä paikalle Sadurnín pudotettua pelivälineen ja siirsi Suomen 2–0-johtoon. Näistä takaiskuista ei Espanja enää toipunutkaan. Suomen jalkapallolle ei voitosta ollut pitempää iloa. Lindholm, Tolsa ja Näsman siirtyivät samana syksynä ammattilaisiksi, mutta jalkapallo jäi 1970-luvulla yhä selvemmin yleisurheilun ja jääkiekon varjoon. Vuoden 1969 Espanja-ottelu on yhä edelleen ainoa kerta, kun Suomi on arvokarsintapelissä kyennyt lyömään jonkun Euroopan suurista jalkapallomaista.

Havuja… perkele!

Fitran päätoimittaja Kalle Kotirantaa on kiittäminen siitä, että kirjan otsikoksi muodostui tällainen. Viiden kilometrin perinteiseen hiihtokisaan Oberstdorfin MM-kisoissa vuonna 1987 osui harvinaisen kaamea keli. Ja siellä syntyi palanen suomalaista hiihtohistoriaa. Annetaan kirjailijoiden kertoa koko ihana episodi:

”Baijerilaisen alppikylän hiihtostadionin ladut oli ajettu edellisenä iltana, mutta niitä ei huollettu aamuna, jolloin oli vuorossa naisten 5 kilometrin kilpailu perinteisellä hiihtotavalla. Ladut olivat valmiiksi huonossa kunnossa, eikä tilanne parantunut kisan aikana. Taivaalta satanut märkä lumi tuppasi paakkuuntumaan ja jäätymään klimpeiksi suksen pohjaan, mikä hidasti olennaisesti luistoa. Hiihtäjien huoltojoukoilla oli kaksi metodia suksenpohjien pudistamiseksi kilpailun aikana. Jotkut asettivat varasuksen poikittain ladulle, jolloin lumi ja jää irtoavat, mutta samalla saattoivat lähteä myös pitovoiteet. Toinen konsti oli kuusenhavujen käyttäminen klimppien ”harjaamisessa”. Tanssi yli kuusenoksien oli tuttu kikka esimerkiksi Holmenkollenin kisoissa. Keväthangilla laduilla oli usein puista pudonnutta roskaa, ja Norjassa katsojat oli opetettu auttamaan hiihtäjiä. Hiihtofanit osasivat varautua kuusenhavuilla kannustaessaan kilpailijoita ladun varressa. Numerolla 43 startanneella Marjo Matikaisella oli valittavana kaksi nollakelin suksiparia. Espoolaisteekkarin Karhut eivät kuitenkaan toimineet vaikeissa olosuhteissa, ja erityisesti haarakäyntinousuissa lumi tarttui kiinni suksiin. Matikainen joutui pyytämään apua huoltojoukoilta jo kilpailun alkuvaiheessa. ”Havuja, se huusi”, kertoi Kari Härkönen, joka päivysti 2,3 kilometrin kohdalla toisella ”havuasemalla”. Vuoden 1985 maailmanmestarilla oli apunaan valmentaja Tapani Ahonen. Helsingin Sanomat antoi tarkan raportin kaksikon toimista hiihtäjän luiston pelastamiseksi. ”Eihän meillä justiin siinä mitään havuja ollut, mutta Tapsa lähti juoksemaan rinnettä ylös ja löysi oksan. Tapsa asetti sen ladulle, ja Marjo pääsi puhdistamaan suksensa hiihtäessään havunoksan yli”, Härkönen taustoitti. Härkösen mukaan havuista olisi voinut tarttua neulasia suksen pohjaan, mutta se olisi ollut pienempi haitta kuin lumi ja jää. Matikainen oli 2,3 km väliaikapaikalla neljäntenä Sveitsin Evi Kratzerin ja Neuvostoliiton kaksikon Anfisa Reztsova–Raisa Smetanina takana. Saatuaan sukset puhdistettua suomalaisen vauhti kiihtyi, ja ero kärkikolmikkoon kaventui. Kolmas suksien harjaus takasi liukkaan menon loppulaskuun, ja Matikainen alitti aiemmin maaliin tulleiden Kratzerin ja Smetaninan ajat. Reztsovakin jäi taakse 3,6 sekunnin erolla, joten kikka toimi. Havuepisodi varasti suomalaisissa tiedotusvälineissä päähuomion, eikä vähiten sen takia, että tv-lähetyksessä kuultiin Matikaisen huutavan havujen ylittämisen jälkeen kovalla äänellä perkele. Rumalla sanalla hiihtäjä antoi palautetta hieman hitaasti toimineille huoltajille. Kiroilu ei oikein sopinut hiihtäjän elovenatyttö-imagoon, vaikka hänen lähipiirillään oli parempaa tietoa. Sama sana oli kuultu aikaisemmin maailmancupin kilpailussa.”

 

Lisää juttuja teidän kannattaa lukea, sillä kirja on aivan mainio!

Lähde: Kanerva, Juha ja Tikander, Vesa. Havuja perkele! : 100 suomalaista urheiluhetkeä. Fitra, 2017.

 

cropped-christer-sundqvist.jpegChrister Sundqvist
turpaduunari, ravintovalmentaja, biologi, filosofian tohtori

Monessa liemessä keitetty yllätyksellinen tietokirjailija ja suosittu bloggaaja. Tuttu turpaduunari, eli huumorin pilke silmäkulmassa esiintyvä terveysluennoitsija. Löydät lisää tietoa täältä: http://ravintokirja.fi/ 

1 thought on “Havuja perkele!”

Olisi kiva kuulla kommenttisi!

© 2018 Turpaduunari All Rights Reserved   

Theme Smartpress by Level9themes.