Kirjoittaja: Ari Kaihola
Otsikossa olevan rohkean väitteen esittää asian kanssa yli 30 vuotta painiskellut amerikkalainen lääkäri Dale E. Bredesen. Hän on hiljattain julkaissut kirjan The End of Alzheimer’s, josta tämä kirjoitus ammentaa suurimman osan tiedoistaan.
Katsaus Alzheimer hoidon nykytilaan
Sinänsä varsin kattavien Käypä-hoito suositusten mukaan muistisairaudet ovat eteneviä ts. paranemisesta ei edes puhuta, vaan nostetaan kädet pystyyn ja yritetään lievittää potilaan oireita ja mahdollisesti jarruttaa etenemistä. ”Tavallisimmat muistisairaudet ovat eteneviä aivosairauksia, joihin ei toistaiseksi ole parantavaa hoitoa.”
Lääkkeiden teho
Huolimatta miljardien ja taas miljardien dollareiden satsauksista Alzheimer-lääkkeiden keksimiseksi ja testaamiseksi, 99,6% tuloksista on ollut surkeita epäonnistumisia.
Vain 0,4% on päässyt markkinoille asti ja nuokin vuoteen 2003 mennessä. Sen jälkeen uusia lääkkeitä ei ole ilmestynyt. Olemassa olevat lääkkeetkään eivät pysty pysäyttämään tai hidastamaan sairauden kulkua. Neljä olemassaolevaa lääkettä lievittävät oireita ja siihenkin ne pystyvät vain rajallisen ajan. Vuosien 2000 ja 2010 välillä testattiin 244 uutta Alzheimer-lääkettä ja ainoastaa yksi – memantiini – pääsi myyntiin vuonna 2003.
Käypä-hoito suosituksessa asia ilmaistaan näin: “Lääkehoitovasteen arvioinnissa todetaan, että sen avulla sairauden etenemistä voidaan hidastaa tai oireita voidaan lievittää. Myös vireystilaa saadaan kohennettua.”
Samassa Käypä-hoito taulukossa todetaan diabeteksen lääkehoidosta: “Tehostetulla diabeteksen hoidolla ei vaikutusta kognitioon”. Vaikka insuliinisuihkeilla sieraimiin on kognitiota parantava lyhytaikainen vaikutus, ei tehostettu diabeteksen hoito pidemmällä tähtäimellä todellakaan vaikuta edullisesti – luultavimmin päinvastoin ainakin, jos kyseessä on tyypin 2 diabeteksen tehostettu hoito insuliinia lisäämällä. Tämähän vain lisää insuliiniresistenssiä ja pahentaa aivojen glukoosin puutetta.
Amyloiditeorian loppu?
Taulukossa mainittu suuri tutkimus (solanetsumabi) on luultavasti tämä floppi, jossa kyllä saatiin amyloidiplakki vähenemään, mutta teho oli siitä huolimatta liian heikko sen tuomiseksi markkinoille.
Amyloiditeoria on siinäkin mielessä älytön, että on useita henkilöitä, joilla on runsaasti amyloidiplakkia aivoissaan, mutta siitä huolimatta heillä ei ole dementian oireita. Tämä katsaus onkin listannut peräti 12 epäjohdonmukaisuutta ja ristiriitaisuutta nykyisessä teoriassa:
Alkaa näyttää yhä vahvemmin siltä, että tässä on haukuttu koko ajan väärää puuta. Dementian ja Alzheimerin syyt ovat toisaalla. Kenties elintavoissa ja ruokavaliossa, jotka ovat Bredesenin ReCODE protokollan kulmakiviä? Hänen mukaansa amyloidiplakki syntyy aivoihin suojaamaan niitä taudinaiheuttajia ja myrkkyjä vastaan.
Bredesenin 36 reiän malli
Nykyhoidon surkeaan tehoon nähden Bredesenin ReCODE protokolla on kuin raikas tuulahdus, joka tuo edes vähän toivoa muuten niin ankeaan sairauteen. Toivo on paranemisen moottori ja siitä on pidettävä kiinni. Australialainen Kate Swaffer kirjoittaa Bredesenin protokollasta näin: ”Joidenkin mielestä on harhaanjohtavaa julkaista sellaista, mikä on heidän mielestään ’turhaa toivoa’, toisten mielestä tämä taas antaa uutta tuoretta toivoa. Itse kuulun tuohon jälkimmäiseen leiriin ja todella uskon, että se on AINOA näköpiirissä oleva toivo useimmalle lievän tai alkavan dementian kanssa painivalle. Vähäinenkin toivo on parempi kuin ei mitään toivoa”.
Toivo antaa potilaalle takaisin tunteen kontrollista. ”En ole pelkästään diagnoosin uhri, vaan voin todella tehdä jotain ja minulla on mahdollisuuksia vaikuttaa tämän sairauden etenemiseen!”
Tätä kirjoitettaessa jo yli 1000 potilasta osallistuu ReCODE, Reversal of Cognitive Decline, (aikaisemmin MEND) ohjelmaan ja parantuneiden määrässäkin on jo päästy noin kahteensataan. Useiden kohdalla ei ole kyse pelkästään sairauden pysähtymisestä, vaan moni on päässyt takaisin työelämään ja ehkä huikein esimerkki on mies, jonka hippokampuksen koko suureni hoidon seurauksena 11.7%. Se voi siis jopa palauttaa kutistunutta aivokudosta.
36 reiän mallin perusajatus on kokonaisvaltainen hoito: perinteisillä lääkkeillä paikataan vain yksi reikä vuotavasta katosta, mikä ei itse ongelmaan paljoa vaikuta. ReCODE tähtää kaikkien 36 reiän paikkaamiseen kerralla. Korjattavat kohteet ovat aineenvaihduntaan, lepoon, ruokavalioon, ympäristömyrkkyihin, ravinteiden määrään yms. liittyviä suureita.
Ensin kaikki asiat kartoitetaan ja sen jälkeen mahdollisimman moni pielessä oleva mittaustulos yritetään saada toivotulle tasolle korjaavilla toimenpiteillä, joita voivat olla – muutamia mainitakseni – lisäravinteet, ruokailuvälien pidentäminen, liikunnan ja unen lisääminen sekä ravitsemuksen muutokset. Näillä vaikutetaan insuliinin ja glukoosin, erilaisten hormonien, vitamiinien, ketoaineiden ym. aivoterveyttä edistävien tekijöiden saattamiseksi optimitasolleen.
Hoidon tavoitearvot
Tämä artikkeli vetää yhteen ReCODE:n määrittelemät vitamiini-, kolesteroli- ym. arvot. Ne löytyvät myös kirjasta, mutta tuolta ne ovat selkeämmin luettavissa. Yksi virhe tiedoissa näyttää olevan – kokonaiskolesterolin tavoitearvoksi on määritelty 150, kun kirjassa se on >150. Suomessa käytetään eri mittayksiköitä, joten esimerkiksi kolesterolin olisi suotavaa olla yli 3.9 (vastaa 150 USA:ssa). Jokainen voi muuntaa tuon artikkelin arvot suomalaisiin lukemiin esim. tällä konversiolaskurilla.
Artikkelissa on lisäksi lueteltu myös kirjassa mainitut lisäravinteet – vitamiinit ja hivenaineet, kuten myös hormonit. B-vitamiinien muistisairautta ehkäisevistä vaikutuksista on tehnyt hiljattain opinnäytetyön australialainen opiskelija, jonka äiti ja isoäiti molemmat kärsivät muistisairauksista.
Laboratorioarvojen kohdalleen saattamisen lisäksi ReCODE protokolla ottaa kantaa myös elintapoihin, kuten stressiin, lepoon ja liikuntaan – aivojumppaa unohtamatta.
Alzheimerin 3 tyyppiä
Bredesen on jaotellut sairauden 3 päätyyppiin, jonka lisäksi on vielä tyyppien 1 ja 2 välissä oleva tyyppi 1.5.
1. Kuuma eli tulehduksellinen Alzheimer-tyyppi. Tälle on ominaista tulehdusmarkkereiden kohoaminen, mikä johtuu kroonisesta tulehduksesta.
1.5 Makea, ”sokerimyrkyllinen”, on tulehduksellisen ja näivettävän sairauden välimuoto, ja sille tyypillistä ovat insuliiniresistenssi ja korkean verensokerin aiheuttama hiljainen tulehdus.
2. Kylmä eli näivettävä Alzheimer sanamukaisesti kutistaa aivot ja siinä aivojen ”kasvuhormoni” (BDNF – Brain Derived Neurotrophic Factor), estradioli, testosteroni tai D-vitamiini voivat kaikki tai osa olla alle raja-arvojen. Tämä johtaa synapsien uusiutumisen vähenemiseen, josta seurauksena on muistamisen ja oppimiskyvyn heikentyminen.
3. Myrkyllinen sairauden muoto – nämä potilaat ovat altistuneet erilaisille myrkyllisille kemikaaleille, homeille tai metalleille ja heille tyypillistä on myöskin krooninen tulehdus.
Nämä on selkeästi kuvattu Dr. Mercolan artikkelissa kohdassa Alzheimer’s subtypes.
Paastoaminen on lisäksi erittäin suositeltava keino ApoE4 positiivisille henkilöille (AD:lle altistava geeni) Alzheimerin torjumiseksi tai sen parannuskeinojen tehostamiseksi. Kaiken kaikkiaan ketoaineet ovat keskeinen osa ReCODE protokollan keinovalikoimaa.
Ketoaineet ja muu ruokavalio
Käypä-hoito suosituksissa ei mainita sanallakaan ketoaineista. Aivan varmasti ketoaineiden tärkeys aivojen energialähteenä on tuttua myöskin suosituksen laatijoille.
Bredesenin ReCODE protokollassa ruokailuvälien venyttäminen riittävän pitkiksi ketoaineiden tuottamiseen on aivan keskeisellä sijalla. Miksi? Aivot voivat käyttää glukoosia tai ketoaineita. Alzheimerin taudissa glukoosi ei enää pääse kunnolla aivosoluihin ja koska insuliinin tasot ovat koko ajan korkealla ravitsemussuositusten ohjeistamien tiheän syömisen (5-6 kertaa päivässä) ja runsaiden hiilihydraattien seuraksena, ei ketoaineitakaan koskaan synny. Näin aivot eivät saa kumpaakaan.
Vähintäänkin ravitsemussuosituksilta pitäisi vaatia, että erityisryhmille, kuten Alzheimer-potilaille ja T2- ja esidiabeetikoille (insuliiniresistentit) pitäisi olla ohjeet niin harvasta ruokailurytmistä, että ketoaineita ehtii muodostua.
Ketoaineet ovat aivojen parasta polttoainetta. Tästä todistaa myös ketoosin menestys epilepsiassa (ja muissa aivojen sairauksissa) Charlie Foundationissa ja uusimmat kokemukset mielisairauksien (esim. skitsofrenia) hoidossa.
Sormi osoittaa oikeaan suuntaan (FINGER)
Käypä-hoito artikkelissa olevan taulukon alimmalla rivillä tunnustetaan Bredeseninkin suosimien monitekijäisten hoitomuotojen mahdollisuus sanomalla:
Mahtavaa! Käypä-hoito työryhmä on samaa mieltä kuin parantumisia aikaan saanut Bredesen. Heidän havaintonsa ovat peräisin suomalaisesta FINGER (The Finnish Geriatric Intervention Study to Prevent Cognitive Impairment and Disability) -tutkimuksesta. Väliotsikot tuosta THL:n sivuilla julkaistusta suomenkielisestä tekstistä voisivat yhtä hyvin olla Bredesenin kirjoittamia: ”Tehostettu elintapaohjaus ehkäisee muistihäiriöitä” ja ”Kokonaisvaltainen lähestymistapa olennaista”
FINGERistä on kirjoitettu muuallakin. Tämä sivusto nostaa esille havainnon ApoE4 riskigeenin omaavien hoitotuloksista: ”FINGER tutkimus osoitti myös, että suurimpaan riskiryhmään geneettisesti kuuluvilla hoitovaste oli suotuisampi kuin riskigeenittömillä.” Toivoa siis on suomalaisenkin tutkimuksen mukaan! Ja erityisen tärkeää tämä on nimenomaan suomalaisille, joista joka kolmas kuuluu tuohon riskiryhmään.
Suomessa aloitettu tutkimus saa jatkoa (PDF) ensi vuoden alusta lukien USA:ssa (US POINTER), jossa siihen osallistuu 2500 60-79 vuotiasta koehenkilöä. Tutkimuksen budjetti on 20 miljoonaa dollaria. Tässä kohden herää kyllä ihmetys siitä, eivätkö tutkijat ollenkaan seuraa netissä julkaistavaa tietoa? Bredesen hoitaa jo potilaita täyttä päätä menetelmällä, jota vasta ensi vuoden alusta lähtien lähdetään tosissaan tutkimaan.
Pikaisia toimenpiteitä kaivataan
Englannissa Alzheimer ja muut dementiat ovat kivunneet kuolinsyytilastojen ykköseksi, ohi sydänsairauksien ja syövän. Suomi on maailman ykkösenä dementiakuolleisuudessa. Kaikki mahdolliset keinot on saatava viipymättä käyttöön – myös empiirisillä menetelmillä aikaan saadut havainnot, kuten ”anekdooteista” eli yksittäistapauksista koostuvat ”ihme” parantumiset, joita Bredesenin 200 potilaan joukko edustaa pitää ottaa yhtä vakavasti kuin muodollisesti pätevät tieteelliset tutkimukset. Niitä ei ole varaa tässä tilanteessa ylenkatsoa – tulokset ratkaisevat!
Ennaltaehkäisy on nopea ottaa käyttöön, koska se ei vaadi mitään lääketieteellisiä hyväksyntämenettelyjä, vaan on toteutettavissa elintapoja säätämällä muistisairautta ehkäisevään suuntaan välittömästi. FINGER-tutkimuksen vetäjän Miia Kivipellon sanoin:
”oli todella positiivista nähdä, että jo kahden vuoden elintapainterventio paransi merkittävästi muistitoimintoja, ja tämä näkyi myös vanhemmissa ikäryhmissä. Ennaltaehkäisy ei ole siis koskaan liian myöhäistä.”
Tavoitteet ovat samat myös Bredesenin ReCODE-protokollassa, jossa on menty vielä astetta pidemmälle: jo alkanutkin dementia voidaan peruuttaa, ainakin alkuvaiheessaan. Ja mitä aikaisemmin elintavat muutetaan sitä paremmat mahdollisuudet on parantua.
Rehellisyyden nimissä on sanottava, että näidenkin sairauksien kohdalla sana parantuminen tarkoittaa jokseenkin samaa kuin tyypin 2 diabeteksesta puhuttaessa – suotuisien ravinto- ja elinolosuhteiden vallitessa tauti menee remissioon. Jos uusista elintavoista poiketaan liiaksi, nostaa tauti uudestaan päätään.
LINKKEJÄ
Aikaisemmat kirjoitukset, joissa Alzheimeria on käsitelty
http://turpaduunari.fi/alzheimer-on-metabolinen-sairaus/
http://turpaduunari.fi/insuliiniresistenssi-kaikkien-elintasosairauksien-aiti-osa-4/
Heikentääkö liian vähäinen suolan saanti C-vitamiinin kuljetusta aivoihin?
http://turpaduunari.fi/mika-tuplasi-lonkkamurtumat-10-vuodessa-osa-1/
About Author
Amyloidihypoteesille kuolinisku?
https://tekniikanmaailma.fi/peukaloitu-alzheimer-tutkimus-on-ehka-johtanut-meita-vuosia-harhaan-nyt-tutkijat-kumosivat-amyloidihypoteesin-ja-silla-on-isoja-seurauksia/
Kiitos linkistä, Tapio!
Ihan kiva havaita, että nuo jo 5v sitten esittämäni epäilyt amyloiditeorian huterista perusteista alkavat käydä toteen.
“Monet tahot ovat kehittäneet amyloidiplakkia aivoissa vähentäviä lääkkeitä, mutta yksikään lääke ei ole onnistunut vuosikymmenien aikana hidastamaan Alzheimerin taudin etenemistä. Ja kenties vielä merkittävämpää on, että tutkimuksissa, joissa potilaiden liukenevan beeta-amyloidin määrää on vähennetty, heidän tilansa on jopa heikentynyt.”
Jos amyloidiplakkia esiintyykin aivoissa sen vuoksi, että se suojaa aivoja taudinaiheuttajia ja myrkkyjä vastaan niin mikä voisi sen aiheuttaa? Rypsiöljy eli sen hapetustuotteet 4-HNE ja 4-HHE? Tämän käytön lisääntyminen sopisi ajallisesti kuvaan. Bakteereita ja viruksia on ollut aikaisemminkin, mutta Alzheimer on lisääntynyt voimakkaasti vasta 70-luvun jälkeen (10x). Myös tuoreessa tutkimuksessa amyloidia pidetään aivoja suojaavana tekijänä:
“We show evidence from the current literature that amyloid beta, traditionally viewed as pathological, actually acts as an antimicrobial peptide, protecting the brain against pathogens.”
Infectious origin of Alzheimer’s disease: Amyloid beta as a component of brain antimicrobial immunity
https://journals.plos.org/plospathogens/article?id=10.1371/journal.ppat.1010929
Mielenkiintoisia ovat .
Mielenkiinnolla luen viestejänne . Terveisiä Australiasta .
Kirja on näköjään ilmestynyt suomenkielisenä vuonna 2018 ja nimi on käännetty sanatarkasti ‘Alzheimerin loppu’.
Onko kukaan suomen funkkislääkäreistä keskittynyt alzheimerin kokonaisvaltaiseen hoitoon? Antioksidanttiklinikka?
Ei ole tietoa. FINGER projektikin näköjään päättyy vasta 2024. Ja voi olla, että siitä saadut tulokset eivät tule vaikuttamaan käypä-hoito suosituksiin – ne kun ovat niin lääkekeskeisiä. Ja käypä-hoidon ulkopuolelta tulevia hoitoja ei varmaankaan moni lääkäri lähde toteuttamaan.
Voihan niitä Bredesenin kirjan oppeja soveltaa ilman lääkäriäkin tai käyttää lyhyttä listaa toimenpiteistä, joista kirjoitin edellisen kirjoituksen kohdassa Alzheimerin taudin hoito:
https://thl.fi/en/web/thlfi-en/research-and-expertwork/projects-and-programmes/finger-research-project
Edes joidenkin toimenpiteiden / elämäntavan muutosten käyttöönotto on parempi kuin ei mitään.
FINGER-tilanne:
https://thl.fi/en/web/thlfi-en/research-and-expertwork/projects-and-programmes/finger-research-project
Tuli näköjään väärä linkki tuohon. Piti linkata omaan kirjoitukseeni ‘Alzheimer on metabolinen sairaus’. Tässä oikea linkki: http://turpaduunari.fi/alzheimer-on-metabolinen-sairaus/
Paluuviite:Elintasosairauksien yleismittari - Turpaduunari
Tällaiset tapaukset antavat toivoa:
https://www.radionz.co.nz/national/programmes/afternoons/audio/2018663546/beating-alzheimer-s-disease-anne-dredge-s-huge-improvements-with-dale-bredesen-treatment
Tässäkin 20.11.2018 artikkelissa korostetaan elämäntapojen ja ruokavalion merkitystä sairauden ennaltaehkäisyssä:
“Jopa kolmasosa dementiatapauksista olisi ehkäistävissä elämäntavoilla”
“Kahden vuoden seurantajaksolla muistisairauden puhkeamisriski oli tehostettua elintapaneuvontaa saaneiden ryhmällä 31 prosentilla pienempi verrattuna kontrolliryhmään, joka sai vain tavanomaista elämäntapaneuvontaa.”
https://www.is.fi/terveys/art-2000005904692.html
Paluuviite:Magnesium – aktiivisesti unohdettu mineraali? Osa 3 - Turpaduunari
Joku muukin on lukenut Bredesenin kirjan ja tuo päivitettyä tietoa hoidon tehosta:
“As of this writing, he has treated over 3,000 patients with the protocol called RECODE (for REversal of COgnitive DEcline), and he claims success with all of them, in the sense of measurable improvement in cognitive performance.”
https://joshmitteldorf.scienceblog.com/2018/10/14/a-cure-for-alzheimers-yes-a-cure-for-alzheimers/
Alzheimerin syyllisen etsintä ei enää keskity amyloidiplakkiin – nyt otetaan tähtäimeen metaboliset muuttujat:
“When looking at brain tissue taken from deceased Alzheimer’s patients, researchers found that insulin lost its effectiveness as a growth factor, even in people who were not diabetic. This observation suggests that diabetes drugs might be an effective treatment for people with Alzheimer’s. Some experiments showed impressive results in animal studies, and several clinical trials have started.”
https://theconversation.com/alzheimers-disease-why-insulin-is-a-new-suspect-97222
Dogma Alzheimerin ympärillä alkaa jo hellittää – professoritason toisinajattelijoitakin ilmestyy:
“It’s been 100 years of the amyloid hypothesis. The treatments that have been in development are consistently failing. There is a growing sense that maybe we need to rethink the direction of the field,” says Professor Bryce Vissel.
https://amp.smh.com.au/lifestyle/health-and-wellness/what-if-we-have-got-it-wrong-on-alzheimer-s-20180305-p4z2w6.html
Amy Bergerin loistava kirjoitus Alzheimerista ja ketoaineista. Suomalaisilla joka kolmannella esiintyvään ApoE4:kin otetaan kantaa: heille sopisi matalahiilarinen ruokavalio, koska heidän metaboliansa on vielä käytännössä paleoliittisella ajalla (metsästäjä-keräilijä). Ottaako ravitsemussuositukset tämän huomioon? Ei, ja sen tulokset nähdään muistisairauksien kultamitalisijana maailmassa.
Ketoosin ylläpitoa voidaan avustaa keskipitkillä öljyillä (MCT), mutta kehon omalla ketoosilla on sen lisäksi tulehduksia vähentäviä ominaisuuksia, joten sitä kannattaa tavoitella.
Tämä on kirjoitussarjan 2. osa.
https://ketodietapp.com/Blog/post/2018/01/28/the-ketogenic-diet-for-alzheimer-s-disease
Tässä taas yksi muistutus sokeri- ja insuliiniaineenvaihdunnan kunnossa pitämisen tärkeydestä jo nuorena – kun oireet ovat jo alkaneet, voi olla liian myöhäistä. Koskee lähes kaikkia “elintasosairauksia”, ei yksin Alzheimeria.
“In fact, many studies have found that elevated insulin, or “hyperinsulinemia,” significantly increases your risk of Alzheimer’s.”
“According to Schilling, this can happen even in people who don’t have diabetes yet—who are in a state known as “prediabetes.” It simply means your blood sugar is higher than normal, and it’s something that affects roughly 86 million Americans.”
“But, as these and other researchers point out, decisions we make about food are one risk factor we can control. And it’s starting to look like decisions we make while we’re still relatively young can affect our future cognitive health.”
https://www.theatlantic.com/health/archive/2018/01/the-startling-link-between-sugar-and-alzheimers/551528/
Pfizer heittää pyyhkeen kehään ja lopettaa Alzheimer- ja Parkinsonin taudin lääkkeiden kehittämisen.
https://www.wsj.com/amp/articles/pfizer-ends-hunt-for-drugs-to-treat-alzheimers-and-parkinsons-1515267654?__twitter_impression=true
Ehkä he ovat todenneet saman, minkä tällä videolla Buck insituutin johtaja Eric Verdin pukee sanoiksi näin:
“The most remarkable thing we saw is that these older mice on the ketogenic diet showed actually better memory than younger mice, and we did not see the loss of memory function that one would normally see associated with the aging process.”
Vanhojen hiirten muisti oli siis PAREMPI kuin nuorilla hiirillä, kun ne oli laitettu kiertävälle, ketogeeniselle ruokavaliolle.
https://www.foundmyfitness.com/episodes/eric-verdin
Täysin ilmaista hoitoa vastaan on paha kilpailla. “Excercise is king. Nutrition is queen. Put them together and you have a kingdom” / LaLanne, joka eli 100 vuotiaaksi.
“Viimeisen 20-30 vuoden aikana laaditut ohjeet siitä, mitä meidän pitäisi syödä ja milloin, on viimeisen 20 vuoden aikana saatujen tietojen valossa saatettu uudelleen arvioinnin kohteeksi”.
“Yksi ikääntymiseen vaikuttava keskeinen metabolian osa-alue on insuliiniaineenvaihdunta”.
Mahtava haastattelu ja hyvinkin 55min “tuhlaamisen” arvoinen.
Mielenkiintoinen paperi vanhenevien aivojen “polttoainetaloudesta”: Can Ketones Help Rescue Brain Fuel Supply in Later Life? Implications for Cognitive Health during Aging and the Treatment of Alzheimer’s Disease
“These results suggest that ketones are actually the preferred energy substrate for the brain because they enter the brain in proportion to their plasma concentration irrespective of glucose availability”
“during aging, plasma insulin and glucose are commonly mildly elevated and there is a state of mild-moderate insulin resistance. Hyperinsulinemia inhibits the normal ketogenic response (Bickerton et al., 2008), thereby putting the aging brain in double jeopardy of being deprived of both its primary fuels. We believe that this problem is at the root of the vicious cycle between deteriorating brain fuel uptake/availability and deteriorating brain function that leads to AD.”
https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fnmol.2016.00053/full
Hyvä katsaus aivojen rasva-aineenvaihduntaan: “Fats for thoughts: An update on brain fatty acid metabolism”
“Several observations, both in humans and in animal models, suggested that KBs can exert important neuroprotective effects, thus being useful in anumber of neurological disorders (Stafstrom and Rho, 2012). More-over, a very recent finding by Marosi et al. (2016) demonstrated that exercise decreases plasma glucose levels, increases the levels of one of the main KBs, 3-hydroxybutyrate, and induces the expression of the brain-derived neurotrophic factor, an effect of great interest for the treatment of many neurodegenerative disorders.”
ja
“Moreover, KBs were suggested to improve the neuropathological hallmarks of Alzheimer’s disease (AD), by both providing an excellent energetic source for the brain, where a dysfunction of glucose transporter1 (GLUT1) decreases neuronal glucose availability”
KBs = Ketone Bodies eli ketoaineet
https://www.researchgate.net/publication/312097893_Fats_for_thoughts_An_update_on_brain_fatty_acid_metabolism
Täältä kyllä saa hyvät naurut päivästä toiseen.
“Ketoaineet ovat aivojen parasta polttoainetta. Tästä todistaa myös ketoosin menestys epilepsiassa…”
Haluaisin kuulla hieman enemmän tästä päättelyketjusta. Valtaosa epilepsiapotilasita saa hyvän vasteen lääkehoidolle. Samalla sumeuden logiikallasi siis voidaan todeta, että esim. natriumvalproaatti tai karbamatsepiini on aivojen parasta polttoainetta. Vai?
Jos olisit esim. lukenut linkkaamasi charlie foundationin sivuja, niin huomaisit että siellä on listattu lähinnä suhteellisen / erittäin harvinaisia epilepsiasyndroomia, joista on näyttöä ketogeenisestä dietistä. Suurin osa epilepsioista ei johdu näistä harvinaisista oireyhtymistä. Toki eihän siitä saisi yhtä raflaavia kirjoitteluja, jos yrittäisi edes jonkin verran pitäytyä totuudessa eikä vetää kaikkia mutkia suoriksi.
Erään kardiologin kirjoittama artikkeli ketoaineista ja niiden tärkeydestä koko kehon terveydelle. Pitkä mutta antoisa kirjoitus vuodelta 2013:
“In short, let fat be thy medicine and medicine be thy fat!
You will think that with all of this information we would see ketogenic diets recommended right and left by our health care providers, but alas, that is not the case. Mainstream nutritionists recommend carbohydrates AKA sugar as the main staple of our diets”
ja
“We have been on a ketogenic diet for nearly three million years and it has made us human. It was the lifestyle in which our brains got nurtured and evolved. But not anymore, unless we all make an effort to reclaim this lost wisdom. Nowadays the human brain is not only shrinking, but brain atrophy is the norm as we age and get plagued with diseases such as Alzheimer’s disease, Parkinson’s disease, senile dementia and so forth.”
http://www.drmyhill.co.uk/wiki/Ketogenic_diet_-_a_connection_between_mitochondria_and_diet
AD lienee maailman tutkituin sairaus. Nyt kaikki tämä tieto voidaan heittää roskikseen, koska australialainen opiskelija, jonka mummolla oli AD, on tehnyt opinnäytetyön B-vitamiinista… Ei helvatti mitä läppää. Kiitos viikon makeimmista nauruista.
Kiitos kommentista ja nauruista, Ykä! Missä ovat ne menestystarinat, joita tuolla valtavalla tutkimusmäärällä on saatu aikaan? Aivan. Niitä on nolla kappaletta.
Mutta jos Bredesenin ReCODE protokollalla on pystytty parantamaan tähän mennessä jo 200 potilasta, joista osa takaisin työelämään, niin eikö se ole mielestäsi yhtään mitään? No, jokainen saa itse valita jättääkö paranemismahdollisuutensa yhden pillerin varaan, joka on jo tehottomaksi todettu, vai kokeileeko menetelmää, jonka toimivuudesta on näyttöä.
Koska Alzheimerin tautiin ei ole löydetty parantavaa hoitoa, niin tehty tutkimus on turhaa / väärää? Logiikkasi hakee sumeudessaan vertaistaan.
Laitatko vielä pari juttua B-vitamiinien parantavasta vaikutuksesta dementoivissa sairauksissa? Vai olisiko niitäkin nolla kappaletta? (opinnäytetyöt ei kelpaa)
Recode protokollaa en kommentoinut, mutta voin senkin tehdä. Siinähän kiinnitetään ilmeisesti huomiota niihin AD:n riskitekijöihin, jotka on jo vuosia sitten tunnistettu juurikin tehdyn tutkimustyön myötä. Jos kyseessä on parantava hoito, niin Nobelihan siitä on luvassa. Ja asiasta varmaan löytyy rct tutkimuksia AD diagnosoiduilla potilailla. Laita niitäkin pari tulemaan. Vai oliko niitäkin nolla kappaletta?
Ps. AT:iin käytössä olevia lääkkeitä ei kai koskaan ole markkinotu tautia parantavina.
En sanonut, että tutkimus olisi turhaa tai sinänsä väärää. Totesin vain, että menestystä yrityksestä huolimatta ei ole tullut. Siinä on vissi ero.
Ja mitä tulee AD:n lääkkeisiin niin on surullista, että siihen ei ole vielä parannusta keksitty. En minä siitä ole voitonriemuinen tai vahingoniloinen. Nyt kun toivoa on näköpiirissä niin toki suon sen kaikille, joita asia tavalla tai toisella koskee. Myös B-vitamiini (B6, B12, folaatti) on yksi tärkeä asia, joka paikkaa yhden “reiän” katossa – homokysteiinin (jos se on koholla). Jos ymmärsit kokonaisvaltaisuuden periaatteen, niin ei pitäisi olla epäselvää sekään, että yksistään B-vitamiini ei AD:ta paranna.
Kirjoitat,että amyloiditeoria on “älytön” ja otsikoit juttusi “Alzheimerista voi parantua”. Valitettavasti tästä välittyy sellainen maku, että pidät tehtyä tutkimusta melko surkeana tai jopa vääränlaisena.
B3-vitamiinin puutoksella ja pellagralla on kausaliteetti. B-vitamiinien vajeella ja muistisairauksilla on korrelaatio. Tässä on vissi ero.
Äidinkielen opettajani opasti aikoinaan, että jos ylioppilaskirjoituksissa kirjoittaa ohi otsikon, niin arvosanaksi saa hylätyn. Ponnekkaalle otsikoinnille ei tässä tunnu tulevan vastinetta. Vai unohditko aiemmin laittaa niitä tutkimustuloskia recode protokollalla Alzheimeristä pysyvätsti parantuneita? Oletan, että tällaista näyttöä ei ole ja pitäisin kirjoituksen otsikointia halpana pölynimurikauppiaan katteetomana puheena. Arvosanaksi kirjoitus saa siis hylätty.
Asiaa ketogeenisesta ruokavaliosta ja sen tuottamasta ketoaineesta, beeta-hyrdoxybutyraatista.
Ensimmäisessä linkissä on jatkolinkkejä ketogeenisen ruokavalion toteuttamiseen ja jälkimmäisessä on tutkimus BHB:n vaikutuksesta joko ruokavalion sisäisesti tuottamana tai ulkoapäin annettuna (rottakoe). Ruokavalio tuottaa paremman tuloksen ja vaikuttaa myös insuliinitasoihin.
BHB: The Miracle Molecule of the Keto Diet?
https://www.healthline.com/health-news/keto-diet-bhb-ingredient#1
Stress-Induced Reduction in Hippocampal BHB and BDNF were Attenuated by KD and Both KD and KS, respectively
https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fnmol.2017.00129/full
“Our results show that the KD, but not KS (at the dose tested here), elicited pronounced metabolic effects, and prevented some of the stress-induced effects on behavioral performance.”
“improved performance during the probe trial was only observed in the KD group”
“Table 4 summarizes the main findings described in this report, showing that KD had effects on multiple outcomes examined in this study while the ketone supplemented diet studied was only able to replicate a portion of these observations.”
Ensin kaikki asiat kartoitetaan ja sen jälkeen mahdollisimman moni pielessä oleva mittaustulos yritetään saada toivotulle tasolle korjaavilla toimenpiteillä, joita voivat olla – muutamia mainitakseni – lisäravinteet,” Mitähän nämä lisäravinteet ja vitamiinit voisivat olla?
Ne on kerrottu siinä artikkeliin linkitetyssä jutussa melkein sivun lopussa: https://mybiohack.com/blog/dale-bredesen-protocol-recode-alzheimers-mend?format=amp
Täytyy kuitenkin muistaa, että ei kannata umpimähkään ruveta lisäravinteita mättämään. Ensin pitää olla tieto puutteesta. Eikä pelkästään lisäravinteet auta, jos ei samalla siirrytä ketogeeniseen ruokavalioon, korjata unen puutetta jne. Kokonaisvaltaisuus on avainsana niin tuossa ReCODE protokollassa kuin myös suomalaisessa FINGER tutkimuksessa. Bredesen on vain sen “jalostanut” pidemmälle ja ottanut jo käytäntöön.
Tämä tokotrienol on kiinnostava. http://terveystuuletusta.blogspot.fi/2015/12/tama-vitamiini-voi-pelastaa-aivosi.html?showComment=1450797579958#c6350866763046229688
Kyllä. E-vitamiini on yksi asia, jonka mahdollinen puutos pitää korjata, jos sitä mittautulosten mukaan esiintyy. Sitten jää jäljelle ne vähintään 35 “reikää”, jotka pitäisi paikata…
Erään Torontolaisen lääkärin / kirjailijan hieno kirjoitus Bredesenin ReCODE protokollasta. Hän käy pitkässä kirjoituksessaa läpi monia asioita, joita omastani jäi pois.
http://www.normandoidge.com/?p=2140
Paluuviite:Paljon kirja-arvosteluja - Turpaduunari
Mark Hyman laajentaa Bredeseninkin käyttämää kokonaisvaltaista lähestymistapaa myös autismin suuntaan. Dementiaan häneltäkin löytyy yksi esimerkki: “We corrected those problems which included low thyroid function, mercury toxicity, inflammation, and deficiencies in vitamins B6 and D, folate, coenzyme Q10, and omega-3 fats, and we also improved her overall diet.
Six months later, she had the extensive memory tests repeated. Her psychologist was surprised to report that her scores got better.”
http://drhyman.com/blog/2017/09/28/dementia-autism-common/