Sensuroimatonta terveys- ja kulttuurivalistusta. Sivuston suunnittelussa avustaa sekä taloudellisesti että ideoinnilla Domainkeskus.com. Yhteystiedot: Christer Sundqvist, biologi (FT), christer.sundqvist@ravintokirja.fi, 040-7529274, Helsinki

Näitä luetaan eniten juuri nyt

  • Kilpirauhanen ja rypsiöljy
    tammikuu 30, 2018
    Kirjoittaja: Ari Kaihola Tähän kirjoitukseen on Facebookissa käydyn vilkkaan keskustelun perusteella ilmestynyt korjaus 28.1.2018. Katso alla (vihreällä tekstillä). Lukekaa myös...
  • Suomen tärkeimmät terveysvaikuttajat vuonna 2017
    tammikuu 18, 2018
    Kirjoittaja: Christer Sundqvist Äänestys on päättynyt! On taas se aika vuodesta, jolloin äänestäjät valitsevat Turpaduunarin terveysblogissa vuoden tärkeimmät terveysvaikuttajat. Äänestys...
  • Statiinit uhkaavat terveyttäsi
    toukokuu 4, 2017
    Kirjoittaja: Christer Sundqvist Tärkeä teema: statiinit! Sensuroidun ja lakkautetun Iltalehden terveysblogini tärkeitä teemoja oli käydä kriittistä keskustelu kolesterolia alentavien statiini-lääkkeiden...
  • Kilpirauhasen vajaatoiminta, ruoansulatus ja suolisto
    helmikuu 16, 2016
    Kirjoittaja: Nina Saine Funktionaalisen lääketieteen näkökulmaa ruoansulatuksen ja suoliston huomioimiseen kilpirauhasen vajaatoimintapotilailla. Työskentelen kilpirauhaspotilaiden parissa sekä vertaistuessa, että työssäni kokemusasiantuntijana...
  • Kova rasva – vaarallista terveydelle?
    maaliskuu 21, 2018
    Kirjoittajat: Sami Uusitalo ja Christer Sundqvist Kirjoitus on päivittynyt (lue alla, punaisella kirjasinvärillä merkitty teksti) Julkinen kysymys Ursula Schwabille Ravitsemusterapian...
  • Voita vai rypsiöljyä?
    tammikuu 17, 2018
    Kirjoittaja: Ari Kaihola Rypsiöljy - saako tuota siemenöljyä arvostella Suomessa? Rypsiöljy, tuo Valtion Ravitsemusneuvottelukunnan (VRN) lempilapsi, sai naarmun julkisuuskuvaansa, kun...
  • Suomen tärkeimmät terveysvaikuttajat vuonna 2016
    tammikuu 16, 2017
    Kirjoittaja: Christer Sundqvist TOP 100 tärkeimmät terveysvaikuttajat Suomessa vuonna 2016 Tämä 3.1.2017 väsätty kirjoitus on päivittynyt 4.1.2017, 5.1., 6.1., 7.1.,...
  • Missä mennään kilpirauhaskiistassa?
    joulukuu 22, 2017
    Kirjoittaja: Christer Sundqvist Kilpirauhaskiista herättää tunteita! Tässä kaikki olennainen tieto yhteen koottuna. Tarkistan itse säännöllisesti toimivatko linkit, mutta kerro toki...
  • Syöpälääkärin väitettä on syytä katsoa kriittisesti
    tammikuu 4, 2018
    Kirjoittaja: Jouni Jämsä Syöpälääkäri Veera Salminen kirjoittaa: "CAM-hoitajat valehtelevat syöpäsairaille saadakseen heidän rahat." Veera Salminen esitti 22/2017 Duodecim-lehdessä/netissä valikoituja tutkimuksia luontaisvalmisteista syövän...
  • Suuri serotoniinihuijaus – Aku Kopakkala
    heinäkuu 25, 2017
    Kirjoittaja: Christer Sundqvist Kiitos hyvistä kommenteista! Tämä kirja-arvio ja psykologi Aku Kopakkalan tilaisuuden raportointi 22.5.2015 on terveysblogini luetuimpia kirjoituksia. Sitä...
  • Maksakirroosi yleistyy – mikä mättää?
    helmikuu 20, 2018
    Kirjoittaja: Sami Virtanen Yleistyvä maksakirroosin syy on rasvamaksa, joka liittyy etenkin vyötärölihavuuteen. Tiede tarjoaa maksakirroosin korjaamiseen mielenkiintoisia vastauksia: Tyydyttynyttä rasvaa...
  • Parantava ketoosi
    huhtikuu 25, 2016
    Kirjoittaja: Christer Sundqvist Viisas elämä voi tarkoittaa myös sitä, että syö itsensä terveeksi sokerittomalla ja gluteenittomalla ruokavaliolla. Filosofian maisteri Elviira...
  • Balanssiöljyä vai käärmeöljyä?
    helmikuu 13, 2017
    Kirjoittaja: Christer Sundqvist Sain pari viikkoa sitten testattavakseni Balance Oil-kalaöljyä. Lisäksi sain runsaasti luettavaa tästä kalaöljystä, jota verkostoissa markkinoidaan ja myydään...
  • Ville on ykkönen
    marraskuu 6, 2017
    Kirjoittaja: Christer Sundqvist Tämä kirjoitus on päivittynyt uusilla tiedoilla 6.11.2017  (alunperin julkaistu 26.4.2017) Käsittämätöntä! Lääkärikollegat ovat käräyttäneet lääkäri Ville Pöntysen...
  • Rasvaton maito – tieteellinen näyttö tyypin 2 diabeteksen, lihavuuden ja metabolisen oireyhtymän hoidossa ja ehkäisyssä
    joulukuu 4, 2017
    Kirjoittaja: Sami Uusitalo Christer Sundqvistin tekemiä päivityksiä: 13.9.2017, 15.9.2017,  18.9.2017 ja 4.12.2017 (Lisäys 4.12.2017) Ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen on vastannut tähän...
  • Sananlaskuja ystävyydestä
    helmikuu 14, 2016
    Kirjoittaja: Christer Sundqvist On ystävänpäivä. Tarjoan sananlaskukokoelmistani muutamia ystävällisiä sananlaskuja. Lue, koe, elä! Kiitos ystävydestä! Aita on hyvä ystävienkin välillä....
  • Joka viikko tulee kymmeniä tutkimustuloksia, jotka osoittavat, että kova rasva ei ole terveydelle hyväksi?
    maaliskuu 8, 2018
    Kirjoittaja: Christer Sundqvist Meillä on töitä. Ravitsemusterapian professori Ursula Schwab väittää Ylen uutisissa seuraavaa: ”Joka viikko tulee kymmeniä tutkimustuloksia, jotka...
  • Tyypin 2 diabetes ja Suomi-ilmiö
    helmikuu 26, 2018
    Kirjoittaja: Christer Sundqvist Juttu päivittyi. PDF-tiedosto lisätty. Vuodesta 2006 lähtien olen inspiroitunut lääkäreiden Richard Bernstein, Timo Kuusela, Matti Tolonen, Antti...
  • Narsismi – väkivallan monet kasvot
    marraskuu 19, 2015
    Kirjoittaja: taistelijaäiti Vuonna 2006 minulla ei ollut minkäänlaista tietoa persoonallisuushäiriöisistä ihmisistä. Nyt vuonna 2015 tunnen läpikäyneeni korkeakouluopinnot narsismista. En kuitenkaan opiston...
  • Puoskarilaki on kieltolaki
    tammikuu 29, 2018
    Kirjoittaja: Jouni Jämsä Taas halutaan "puoskarilakia" Suomeen Tammikun 15. päivänä 2018 Helsingin Sanomien mielipidepalstalla kansanedustaja ja lääkäri Päivi Räsänen vaatii taas "uskomushoidot"...

TULE MUKAAN ETSIMÄÄN TERVEYDEN AARRETTA

TULE SINÄKIN MUKAAN ETSIMÄÄN TERVEYDEN AARTEITA!

Tervetuloa mukaan rakentamaan yhdessä monisatasivuista terveyskirjaa!

Anna minulle mahdollisuus lähettää sinulle uusi terveyskurssini ”Terveys on aarre”. Siitä muodostuu vuosien 2017-2019 aikana markkinoiden laajin ja ajankohtaisin terveyskirja. Kun maksat erittäin kohtuullisen kertamaksun 49,95 euroa, saat luvan tarvittaessa tulostaa itsellesi kuukausittain täydentyvän terveyskirjan.

Sisällysluettelo
Osa 1 Älä kadota terveyden aarretta! (jaossa marraskuun lopusta 2017 lähtien)
Osa 2 Miksi vanhenemme? (joulukuun loppu 2017)
Osa 3 Ota terveytesi ja sairautesi vakavasti (tammikuun loppu 2018)
Osa 4 Nujerra sairaus ottamalla käyttöön kaikki hyvät keinot (helmikuun loppu 2018)
Osa 5 Naura sairautesi pois! (maaliskuun loppu 2018)
Osa 6 Vältä liiallista istumista – muista liikkua! (huhtikuun loppu 2018)
Osa 7 Muista levätä! (toukokuun loppu 2018)
Osa 8 Ajattele positiivisesti! (kesäkuun loppu 2018)
Osa 9 Syö terveellistä ruokaa! (heinäkuun loppu 2018)
Osa 10 Yksilöllisiä ruokavalintoja A-J (elokuun loppu 2018)
Osa 11 Yksilöllisiä ruokavalintoja K-M (syyskuun loppu 2018)
Osa 12 Yksilöllisiä ruokavalintoja N-R (lokakuun loppu 2018)
Osa 13 Yksilöllisiä ruokavalintoja S-Ö (marraskuun loppu 2018)
Osa 14 Hyvät ihmissuhteet (joulukuun loppu 2018)
Osa 15 Elämänhalu (tammikuun loppu 2019)
Osa 16 Usko parantumiseen sairaudesta (helmikuun loppu 2019)
Osa 17 Syvennä henkisyyttä ja pidä mieli virkeänä (maaliskuun loppu 2019)
Osa 18 Hoito-ohjeita sairastuneelle A-J (huhtikuun loppu 2019)
Osa 19 Hoito-ohjeita sairastuneelle K-R (toukokuun loppu 2019)
Osa 20 Hoito-ohjeita sairastuneelle S-Ö (kesäkuun loppu 2019)
Osa 21 Syventävää keskustelua terveydestä (heinäkuun loppu 2019)
Osat 22-24 Tulossa tietoon myöhemmin (elokuu-lokakuu 2019)

Tässä lisätietoja ja tietoa siitä miten maksu tapahtuu:

Kurssini on tavattoman suurella vaivalla työstetty useiden vuosien aikana ja sisältää valtavasti terveystietoa. Eräänlainen terveystestamenttini vuosilta 1987-2019.

Jos koet mahdolliseksi, tulisitko nyt heti mukaan kurssille ja ryhtyisit terveyskirjaa rakentamaan itsellesi? Voisitko pyytää ystäviäsi mukaan tälle kurssille, joka tyypilliseen edulliseen hintaani (49,95 euroa) tarjoaa erittäin paljon tietoa terveydestä? Ajankohtaisinta mahdollista tietoa on siis jaossa kerran kuukaudessa. On harjoitustehtäviä, tietoiskuja, terveystietoa, lukuvihjeitä…

Opiskelu- ja harjoitustehtävien suorittaminen on täysin vapaaehtoista ja jokainen saa tarvittaessa yksilöllistä ohjausta. Materiaalin saa sähköpostiin kerran kuukaudessa (laadukas PDF-tiedosto) riippumatta siitä milloin päättää aloittaa kurssin.

Maksu tapahtuu näin:

Kurssille pääsee mukaan maksamalla 49,95 euroa tilille FI94 5723 3320 0772 65 (OKOYFIHH), Christerin Akatemia. Kirjoita viestikenttään sähköpostiosoitteesi. Muita maksuja ei tule!

Rakkain terveisin,
Christer Sundqvist
biologi, FT
Lisätietoja: christer.sundqvist@ravintokirja.fi

Viimeisimmät artikkelit

Tässä esimerkkejä luentotarjonnastani

Käytä älliä ruokavalinnoissa: Tämä on suosituimpia luentoaiheitani. Alustan ja herätän keskustelua älykkäistä ruokavalinnoista, ruoan luonnollisuudesta, säilyvyydestä ja käytössä olevista ruoan lisäaineista sekä pohdin sitä, mikä on terveellistä arki- ja juhlaruokaa. Miten liikkujan pitää syödä? Onko ikääntyvän ihmisen otettava huomioon jotain erityistä ruokavalintojen suhteen? Keskustellaan yhdessä miten voisimme parantaa ruokaostostemme laatua. Sillä mitä valitset ruokakaupasta ostoskassiisi, on merkitystä. Sisältääkö kassisi juureksia vai eineksiä? Ruokavallankumous alkakoon nyt! Tämä luento muokkautuu helposti kaikenikäisille ja monille erilaisille yhteisöille. Kerro mikä on tavoitteesi luennon suhteen, niin saat tällä tavalla räätälöidyn luennon minulta.

Onni, terveys ja äly – elämäsi melodia: Terveystietoinen ja viisaan onnellinen elämä rakentuu yksinkertaisista osatekijöistä. Tule kuuntelemaan turpaduunarin melodioita! Filosofian tohtori ja suosittu luennoitsija Christer Sundqvist on vauhdissa!

Terveystietoinen elämä: Terveellisestä elämäntavasta ei saa tehdä liian vaikeaa itselleen. Terveys säilyy vaikka välillä elää epäterveellisesti, mutta se mikä erottaa terveystietoisen muista ihmisistä, on se luontevuus ja rivakkuus mikä nähdään siinä paluussa terveellisten valintojen ääreen. Terveystietoinen oivaltaa, että niitä huonoja valintoja pitää välttää, ei sen takia että se olisi pakko, vaan sen takia, että hän pitää terveyttään erittäin suuressa arvossa.

Liikunta on lääke: Ihminen on luotu liikkumaan sopivasti ja monipuolisella tavalla. Liikunnalla voidaan ehkäistä sairauksia, hoitaa terveyttä ja kuntoutua monista pitkäaikaissairauksista. Luennolla mainitaan liikunnan teho tyypin 2 diabeteksessa, kohonneessa verenpaineessa, sydän- ja verisuonisairauksissa, lihavuuden hoidossa, astmassa, keuhkoahtaumataudissa, polven nivelrikossa, nivelreumassa, selkävaivoissa ja masennuksessa. Turpaduunari Sundqvist kehottaa tekemään liikunnasta pysyvä osa elintapamuutostasi.

Oivaltavaa urheilua: Filosofian tohtori, ravinto- ja urheiluvalmentaja sekä suosittu luennoitsija Christer Sundqvist on useiden vuosien aikana kehittänyt kokonaisvaltaista urheiluvalmennusta. Hän kertoo käytännönläheisesti ja hauskasti miten hänen urheiluvalmennuksestaan on ollut hyötyä sekä huippu-urheilijoille että liikunnallista elämäntapaa noudattaville. Luennolla tarkastellaan näiden osa-alueiden merkitystä urheilumenestykselle: yksilöllisesti määritelty harjoitusohjelma, ravitsemukselliset näkökulmat, unen ja levon merkitys, urheilijan rentoutuminen, elämän kokonaisrasitus, urheilijan henkiset voimavarat.

Laadukas ravinto terveyden lähde: Turpaduunari kertoo laadukkaista ruokavalinnoista. Hänen neuvoillaan löydät keinoja etsiä älliä ruokakaupasta. Haluat ehkä laittaa laadukasta lounasta ja haluat löytää lisäaineetonta luomua? Luonnollisesti tämä on täysin mahdollista kuunneltuasi Christerin ohjeita!

Vireä vanhuus: Biologi Christer Sundqvist kertoo meille menestysreseptinsä miten säilyttää hyvä vire ja terveys iäkkäänä. Tarjolla on runsaasti tietoa terveystietoisesta elämästä. Huumoria, iloista rentoutta ja oivaltavaa ideointia kannattaa tulla kuulemaan!

Elämän kokonaisrasitus hallintaan: Huomioi päivittäiset haasteet, kehottaa biologi Sundqvist luennollaan. Kun epäviisaasti joudut rientämään paikasta toiseen tukka putkella, muista kompensoida tämä huomioimalla terveen elämän kaikki osatekijät täysimääräisinä: hyvä ravinto, kunnon lepo, hyvät ihmissuhteet, virkistävä liikunta.

Rentoutta ja hengähdyshetkiä kiireiselle ihmiselle: Biologi Christer Sundqvist vie meidät rentouden maailmaan tällä luennollaan. Opi arvostamaan arjen hengähdyshetkiä. Muista oleskella puhtaassa ilmassa. Vedä keuhkoihin puhdasta ilmaa ja nauti siitä miten puhdas ilma vienosti koskettelee paljasta ihoasi. Voiko elämässä olla mitään ihanampaa? Älä stressaa! Et voi ratkaista yhtäkään ongelmaa stressaamalla itsesi puolikuolleeksi. Pidä siis itsesi täysillä elossa rennolla elämänasenteella. Nauti tästä hetkestä. Tartu kiinni ohikiitävään hetkeen, sillä elämä koostuu pienistä ihmeistä, jotka näemme vasta kun huomaamme pysähtyä niiden äärelle, hetki hetkeltä.

Aivot ja ravinto: Biologi Christer Sundqvist kertoo siitä mikä on parasta mahdollista aivoruokaa. Hyvä ruoka – hyvä mieli. Keskustelemme siitä miten voimme pitää aivot kirkkaana täsmäruoalla. Luennolla esitellään uutta aivotutkimusta selkokielellä. Varautukaa yllätyksiin!

Ruokaa suurella sydämellä: Huolehdi sydämesi kunnosta syömällä oikein terveellistä ruokaa, kehottaa biologi Christer Sundqvist. Yleisö saa alusta lähtien osallistua vilkkaaseen keskusteluun verenpaineen hoidosta ravinnolla, tarvitaanko kolesterolilääkkeitä ja millaisella ruoalla sydän lyö parhaiten. Kuuntele uusimmat sydäntutkimukset selkokielellä esitettynä.

Miten vatsasi voi? Biologi Christer Sundqvist kertoo parhaimmat vinkit miten suoliston saa toimimaan mahdollisimman hyvin. Keskustelemme hyvistä bakteereista ja siitä miten tärkeässä roolissa on suoliston hyvä terveys. Varautukaa yllätyksiin! Uusia suolistotutkimuksia saatte kuulla selkokielellä.

Rasvaista tarinaa: Ravintorasvat ja niiden terveellisyys tai vaarallisuus ovat jo pitkään aikaansaaneet kiihkeitä keskusteluja ja jopa väittelyjä. Biologi Christer Sundqvistin tieteellisiin tutkimuksiin pohjaavan alustuksen pohjalta keskustellaan luonnollisten rasvalähteiden terveyshyödyistä. Korkean kolesterolin negatiiviset terveysvaikutukset ja sen hoitoon käytettävien lääkkeiden sivuvaikutukset, ovat myös kuuma puheenaihe.

Ravitsemuksen kiistanaiheet ja tulevaisuuden näkymät: Läpi vuosikymmenten on kiistelty optimaalisesta ravinnosta. Löytyykö totuus kaurapuurosta myös tulevaisuudessa? Biologi Christer Sundqvist kertoo alustuksessaan mm. nutrigenomiikasta, tieteenalasta joka tutkii ravinto- ja perintötekijöiden yhteisvaikutuksia. Alustuksen pohjalta keskustellaan ravitsemuksen kiistanaiheista ja ravitsemustieteen tulevaisuuden näkymistä.

Reuman virallinen, täydentävä ja vaihtoehtoinen hoito: Luennolla esitellään reuman Käypä hoito suositukset ja käydän niiden pohjalta rakentavaa ja samalla kriittistä keskustelua. Hyviksi koettuja täydentäviä hoitomuotoja tuodaan esille ja tarkastellaan voiko olla apua jostakin vaihtoehtoisesta hoidosta.

Kolme tapaa hoitaa diabetes: virallisesti, täydentävästi ja vaihtoehtoisesti: Suositussa diabetesluennossaan biologi Sundqvist tuo esille koko kirjon erilaisia tapoja hoitaa tämä vakava sairaus yksilöllisesti tyydyttävällä tavalla.

Lisäksi tunteja, päiviä, viikkoja, kuukausia, jopa vuoden kestäviä koulutuksia ravinnosta, levosta, liikunnasta ja terveydestä. Varsinaista terveystykitystä!

Rasvahappojen ominaisuudet, osa 1

Rasvahappojen ominaisuudet

Tässä koosteessa esittelen rasvahapot, nuo ihanat terveyteemme paljon vaikuttavat molekyylit. Rasvahapot ovat kiehtoneet minua monen monta vuosikymmentä. Toivottavasti osaan tartuttaa lukijaan innostuksen siemenen näitä ihanuuksia kohtaan. Selkokielistä faktaa! Lue!

Terveysblogissani rasvahapot esitellään näissä erillisissä kirjoituksissa:

  1. Yleistietoa rasvahapoista
  2. Tyydyttyneet rasvahapot, terveellisiä vai epäterveellisiä?
  3. Tyydyttyneet rasvahapot esittelyssä
  4. Kertatyydyttymättömät rasvahapot ovat erittäin terveellisiä!
  5. Kertatyydyttymättömät rasvahapot esittelyssä
  6. Monityydyttymättömät rasvahapot ovat tärkeitä terveydelle
  7. Monityydyttymättömät rasvahapot esittelyssä
  8. Transrasvahapot ja konjugoidut rasvahapot tarkastelussa
  9. Transrasvahapot ja konjugoidut rasvahapot esittelyssä
  10. Mitä muita rasvahappoja vielä löytyy?

1. Yleistietoa rasvahapoista

Rasvahappojen ominaisuudet ovat hyvin vaihtelevia, niitä on tutkittu hyvin paljon ja on oikeastaan hyvinkin kiehtovaa uppoutua rasvahappojen maailmaan. Useiden mielestä se voi olla turhaa nippelitietoa, sillä mehän syömme yleensä rasvasekoituksia, joihin sisältyy samanaikaisesti useita rasvahappoja. Kuka kaipaa pikkutarkkaa lisätieto ruokailutapahtumaa sekoittamaan?

Tein rasvahapoista kattavan yhteenvedon, josta voitte nopeasti tarkistaa rasvahappojen perus- ja erityistiedot törmätessänne niihin tuoteselosteissa, keskusteluissa ja tieteellisissä tutkimuksissa. Olen poiminut kirjoista ja yksittäisistä tutkimuksista rasvahappojen yleiset ja systemaattiset nimet, kemialliset kaavat, terveysarvot ja paljon kiinnostavaa tietoa eri rasvahapoista.

Yleisimmät rasvahapot

Elintarvikkeissa on joitakin tiettyjä rasvahappoja erityisen runsaasti. Jos tarkastelemme ruokaa kokonaisuutena huomaamme, että rasvahappojen maailmantuotannossa tulee vastaan lähes poikkeuksetta viisi hyvin yleistä rasvahappoa (suluissa prosentuaalinen esiintyvyys):

Öljyhappo (34 %), linolihappo (34 %), palmitiinihappo (14 %), alfalinoleenihappo (5 %) ja steariinihappo (4 %).

Jäljelle jäävälle 9 prosentin rasvahappo-osuudelle riittää paljon jakajia, joten niitä on siis hyvin vähäisiä määriä tarjolla ruoassa. Panen päähuomion juuri näille eniten ruoissa esiintyville rasvahapoille, kuitenkaan unohtamatta muita rasvahappoja. Yli 1000 luonnollista rasvahappoa on löydetty, useimmilla ei ole kovin kummoista roolia. Alan asiantuntijatkaan eivät tunne kaikkia. Osaaminen keskittyy 30-50 eri rasvahappoon.

Mitään lukkoon lyötyä rasvahappojen määritelmää ei löydy kirjallisuudesta, mutta alan johtava tieto-opas (Gunstone. The Chemistry of Oils and Fats, 2004) tarjoaa jotain tällaista: ”rasvahapot ovat luonnossa muodostuvia yhdisteitä, jotka saavat alkunsa malonyyli koentsyymi A:n kautta.”

Rasvahappojen nimeäminen oli alkuvaiheessa aika villiä ja käyttöön jäi aika kömpelöitäkin rasvahappojen nimiä. Vasta viime aikoina on alettu kiinnittää huomiota rasvahappojen systemaattiseen, kemialliseen nimeen. Olen tässä oppaassa käyttänyt sekä ”villejä” että systemaattisia nimiä. Jos jokin rasvahapon nimi jää epäselväksi, niin ota yhteyttä.

Luonto, biologia ja biokemia on tarkoituksenmukaista. Jos luonto on halunnut varmistaa joidenkin rasvahappojen saatavuuden, niin tuntuu luonnolliselta, että niitä myös enemmän nautitaan ja käytetään hyödyksi. Tuntuu siis aivan luonnolliselta, että öljyhappoa, linolihappoa, palmitiinihappoa ja muita yleisimpiä rasvahappoja myös enemmän pitäisi saada ruoasta ja näin käyttää hyödyksi luonnon tarkoituksenmukaisuutta.

Ajatukset menevät ilman suurempia vaikeuksia kasviöljyjen suuntaan (öljyhappo ja linolihappo), mutta steariini- ja palmitiinihappojen yleisyys puolustaa myös eläinperäisten, luonnollisten rasvojen käyttöä.

Öljyjen ja rasvojen maailmantuotanto on kasvanut rajusti viime vuosina (70 miljoonaa tonnia vuonna 1991 ja lähes 150 miljoonaa tonnia vuonna 2011). Pääasialliset kasviöljyt ovat suuruusjärjestyksessä (suurimmasta pienempään): palmuöljy, soijaöljy, rapsiöljy, auringonkukanöljy, pähkinäöljy, puuvillaöljy, palmunydinöljy, kookosöljy ja oliiviöljy.

Pahin rasvakammo on ohi

Onneksi 2000-luku on tuonut mukanaan uutta tietoa ja ennakkoluuloista vapaata ajattelua rasvoista. Pahin rasvakammo näyttäisi olevan ohi. Asiantuntijoiden aiemmin hellimä rasvahypoteesi on hajonnut pirstaleiksi. Tyydyttyneet rasvahapot eivät olekaan yhteydessä sydän- ja verisuonisairauksiin tai sydänkuolleisuuteen. Sen sijaan haitallisia ovat kasviöljyjen kemiallisessa kovettamisessa syntyvät trans-rasvahapot. Näistä asioista enemmän sitten aikanaan trans-rasvahappo-osiossa.

Ihminen pärjää ääriolosuhteissa ilman hiilihydraatteja, mutta rasvat (ja proteiinit) ovat erittäin tärkeitä ja jotkut rasvahapot (ja aminohapot) ovat välttämättömiä ihmiselle. Seurauksena riittämättömästä rasvansaannista on aivojen rappeutuminen, kudokset hajoavat ja lopulta seuraa kuolema. Rasvojen suhteen kannattaa suosia monipuolisuutta ja säännöllisyyttä.

Ihminen tarvitsee rasvaa

Rasvaa tarvitaan monissa paikoissa elimistössä ja monissa biokemiallisissa tapahtumissa ne rasvahapot iloisesti seikkailevatkin. Rasvat antavat elimistölle tasaisesti energiaa ja lämpöä. Rasvakudos vie vain vähän tilaa, sitoo vain vähän vettä ja korkeaenergiset rasvahapot luovuttavat paljon energiaa.

On hieno asia, että luonto on valinnut ihmisen pääasialliseksi energian varastomuodoksi rasvan. Rasvakudoksessa on energiaa kätevässä muodossa monien kuukausien varalle. Jos sama määrä energiaa pitäisi varastoida glykogeenina (hiilihydraatin varastomuoto), ihminen muuttuisi liikuntakyvyttömäksi suuren hiilihydraatteihin sitoutuneen vesimäärän takia.

Yhdessä hiilihydraattien kanssa rasvat muodostavat solujen tärkeän energianlähteen. Ihminen ei varastoisi vararavinnoksi eläinperäistä rasvaa, jos se olisi kovin epäterveellistä.

Paitsi energianlähteenä, solut käyttävät rasvoja rakennusaineina. Rasvat pitävät solukalvot vahvoina ja toimintakuntoisina. Erityisen tärkeinä pidetään rasvoja juuri solukalvossa ja voikin sanoa, että solukalvojen tuhoutuessa, meille käy huonosti. Monet sairaudet (esim. muistisairaudet) saavat alkunsa solukalvoissa olevien tärkeiden rasvayhdisteiden tuhoutumisesta. Aivoissa on runsaasti rasvaa, joka toimii eristeenä, kun sähköimpulssit kulkevat pitkin hermosolua.

Rasvat ovat tärkeitä hermoston ja aivojen toiminnalle. Etenkin sikiölle ja kasvavalle lapselle on tärkeää taata riittävä määrä monipuolista rasvaa. Luonto on viisas, sillä äidinmaito on hyvin rasvaista. Suorastaan rikolliselta kuulostaa neuvo antaa rasvatonta maitoa lapselle imetyksen loputtua! Luonnollisten rasvojen puutteessa voi niin lapsilla kuin myös aikuisilla ja ikääntyneillä esiintyä aivoperäisiä ja hermostollisia sairaustiloja kuten esim. Alzheimerin sairaus, dementia ja MS-tauti.

Sydän käyttää rasvaa energiaksi ja sama koskee muita lihaksia sekä sisäelimiä. Kehon oma tyydyttynyt rasva suojelee luita ja herkkiä sisäelimiä. Rasvoja tarvitaan rasvaliukoisten vitamiinien (A, D, E ja K) imeytymiseen, kuljetukseen ja varastointiin.

Rasvat säätelevät hormoneja. Hormonitoiminta on hyvin riippuvaista oikeasta rasvansaannista, ja rasvojen puute voi aiheuttaa monenlaisia häiriöitä. Rasvakudos tuottaa esimerkiksi leptiinihormonia, joka antaa aivoille tietoa energiatasosta ja on näin yhteydessä painonhallintaan.

Rasvat parantavat vastustuskykyä. Rasvat helpottavat allergia-oireita. Rasva pitää ihon, hiukset ja kynnet kunnossa.

Mahdollisimman vähän rasvaa sisältävä ruokavalio on väistämättä ongelmallinen, sillä tutkimusten ja käytännön havaintojen mukaan siinä kuluttaja tulee väistämättä syöneeksi liikaa hiilihydraatteja. Runsas, vähäkuituinen höttöhiilari (sokeri, valkoinen vilja) on terveyden kannalta haitallisempaa kuin monipuolinen rasvojen saanti.

Luonnolliset rasvat, kuten voi ja kylmäpuristettu oliivi- tai punainen palmuöljy, ovat tärkeitä ruoanvalmistuksessa. Ne parantavat ruoan makua ja antavat kylläisyyden tunteen.

Rasvalle on tyypillistä huono liukeneminen veteen. Yhdessä proteiinin kanssa rasva voi kuitenkin kulkea verisuonistossa paremmin. Näitä yhteenliittymiä kutsutaan lipoproteiineiksi ja ne ovat hyviä rasvan kuljettajia. Lipoproteiinien avulla rasva pääsee veren mukana eri puolille elimistöä. Rasvaliukoiset vitamiinit ja steroidihormonit luokitellaan myös rasvoiksi. Ne voivat hyvin pieninä pitoisuuksina vaikuttaa elimistön toimintaan.

Triglyseridit

Ihmisen elimistössä on eniten rasvaa triglyseridien muodossa. Ne ovat hyvin yksinkertaisia rasvoja koska niiden rakenteessa ei ole muuta kuin hiiltä, vetyä ja happea.

Triglyseridejä muodostuu kun erityinen glyserolimolekyyli (alkoholi) ja rasvahappo liittyvät yhteen (esteröityvät). Triglyseridejä löytyy runsaasti mm. pakaroista ja rinnoista. Triglyseridejä kiertää myös veressä. Tässäkin tilanteessa on hyvä tyytyä kohtuullisuuteen, sillä suuri triglyseridipitoisuus lisää sairastumisriskiä sydän- ja verisuonisairauksiin.

Glyserolimolekyyli muodostuu hiiliatomeista (C), hapesta (O) ja vedystä (H). Glyseroli voi liittyä yhteen rasvahappojen kanssa. Kolmeen glyserolin hydroksyyliryhmään voi liittyä 1-3 rasvahappoa, jolloin syntyy mono- (1), di- (2), tai triglyseridi (3).

Glyserolimolekyyli on liittynyt yhteen yhden rasvahapon kanssa ja on muodostunut monoglyseridi. Kun kaikkiin kolmeen hydroksyyliryhmään liitetään rasvahappo, sitten on kyseessä triglyseridi.

Soluissa triglyseridit näkyvät mikroskoopilla rasvapisaroina ja toimivat energialähteenä ja varastorasvana. Ravinnon mukana saatava ylimääräinen rasva varastoituu rasvakudokseen juuri triglyserideinä. Lisäksi aineenvaihdunnassa syntyy myös triglyseridejä mm. kun ylimääräinen hiilihydraattienergia pitää varastoida.

Kun katsomme rasvan eri olomuotoja (kiinteä, juokseva, puolikiinteä) huomaamme lähemmässä tarkastelussa, että kyse on siitä, että hiili, vety ja happi vaihtavat keskenään elektroneja. Niiden välille syntyy sidoksia, joilla atomit pysyvät kiinni toisissaan.

Mistä rasvahapot on tehty?

Hiiliatomi (C) voi muodostaa neljä sidosta muihin atomeihin, happiatomi (O) kaksi ja vetyatomit (H) muodostavat vain yhden sidoksen. Yksinkertaisimmillaan voidaan havaita, että rasvamolekyylissä lähellä toisiaan olevat hiiliatomit ympäröidään vetyatomeilla ja karboksyylihännässä on myös happiatomeja.

 

Tässä on kyseessä tyydyttynyt rasva, sillä hiiliatomien ympärillä on vety- ja happiatomeja. Ei ole mitään aukkoja. ”Hiilipöydän” ympärillä on joka puolella vety- tai happituoleja.

Luonnon triglyserideissä esiintyvät rasvahapot sisältävät yleensä parillisen määrän hiiliatomeja. Esimerkiksi myristiinihapossa on 14 hiiliatomia, palmitiinihapossa 16, steariinihapossa 18 ja arakidiinihapossa 20.

Rasvahapon sisältämät hiiliatomit muodostavat eripituisia ketjuja helminauhan tapaan. Hiilet ovat ketjussa kiinni toinen toisissaan yhdellä sidoksella kumpaankin suuntaan. Näin jää vielä tilaa kahdelle sidospaikalle ja niihin liittyy tavallisesti kaksi vetyatomia ja ketjun päässä siihen voi liittyä happiatomi. Kun kaksi vetyatomia sitoutuu jokaiseen ketjussa olevaan hiiliatomiin, silloin rasvahappo on ”tyydyttynyt” (saturated, mättad). Se sisältää silloin enimmäismäärän vetyä. Tätä voidaan ehkä kuvata sillä tavalla, että ”hiilipöydän” ympärille on asetettu vetytuoleja. Jos pöydän ympärillä on kauttaaltaan vetytuoleja, silloin rasva ”tyydyttyy”. Rasvahappoketju, eli pöytä, on suora ja vieri vieressä on tuoleja. Rasvahappoketjut mahtuvat tyydyttyneinä vieri viereen hyvin tiheästi ja rasva on olomuodoltaan kiinteää.

Tyydyttyneet rasvat eivät kuitenkaan aina pysy kiinteinä. Jos kiinteä rasva lämmitetään, silloin pöydät tuoleineen irtoavat toisistaan ja syntyy sulaa rasvaa. Tunnet tämän ilmiön näin: voi sulaa paistinpannulla. Tyydyttyneet rasvat ovat kemiallisesti hyvin vakaita. Ne eivät kovinkaan herkästi hapetu, eli eivät härskiinny.

Katso esimerkiksi tätä hienoa pöytäseuraa! Siinä hiiliatomien (C) muodostaman pöydän ympärille on kerääntynyt hyvin tiiviisti vetyatomeja (H). Tässä on kyseessä tyydyttynyt rasva nimeltään steariinihappo. Siinä on 18 hiiliatomia. Tällaista rasvaa on vaikea taivuttaa. Se on vahvaa ja hienon näköistä rasvaa. Huoneen lämpötilassa steariinihappo on kiinteää.

Tyydyttymättömät rasvahapot

Tilanne on toisenlainen kun rasvahappo on ”tyydyttymätön” (unsaturated, omättad). Se tarkoittaa sitä, että ”tuolirivistössä” on aukkoja. Aukko muodostuu siitä syystä, että ketjun kahdella hiiliatomilla on keskenään kaksoissidos. Näin hiili ei voi sitoa vetyä täysimääräisesti ympärilleen ja koko rasvamolekyylissä on näin ollen vähemmän vetyä kuin tyydyttyneessä rasvahapossa.

Tällaisessa tyydyttymättömässä tilanteessa hiilestä rakentuva pöytä voi taipua ja se vie hieman enemmän tilaa kuin tyydyttyneen rasvan muodostama pöytä. Pöydät ja tuolit eivät mahdu niin lähekkäin ja rasvan olomuoto muuttuu.

 

Tässä on kyseessä tyydyttymätön rasva, sillä kolmannen ja neljännen hiiliatomin välillä on kaksoissidos ja hiiliatomin ympärillä on vähemmän vetyatomeja. ”Tuolirivistössä” on toisella puolella pöytää aukkoja.

Tässä on kyseessä tyydyttymätön 18-hiilinen rasva nimeltään öljyhappo. Sitä on mm. oliiviöljyssä suuria määriä. Se on omega-9-rasvahappo, sillä yhdeksännen ja kymmenennen hiiliatomin välillä on kaksoissidos ja näin ”tuolirivistössä” on toisella puolella pöytää aukkoja. Tällainen tuolirivistö voidaan taivuttaa ja pöytä ei siis ole yhtä vahvaa tekoa kuin tyydyttyneessä rasvahapossa. Öljyhappo on juoksevaa huoneenlämmössä.

Tässä on monityydyttymätön 18-hiilinen rasva nimeltään linolihappo. Sitä esiintyy runsaasti esim. kasviöljyissä. Tyypillistä tälle rasvahapolle on kaksi kaksoissidosta, joista ensimmäinen on kuudennen hiiliatomin (C) kohdalla (omega-6-rasvahappo). Jos ensimmäinen kaksoissidos olisi kolmannen hiiliatomin kohdalla, silloin olisi kyseessä omega-3-rasvahappo. Tämä rasva on juoksevaa huoneenlämmössä.

On olemassa erilaisia muunnelmia tästä tyydyttymättömyydestä. Kertatyydyttymättömissä rasvahapoissa on yksi kaksoissidos hiiliatomien muodostamassa ketjussa. Monityydyttymättömissä rasvahapoissa näitä hiiliatomien välisiä kaksoissidoksia on kaksi tai useampia. Kaksoissidosten ja yksittäisten sidosten vaihtelu näkyy rasvahappomolekyylin rakenteessa. Tyydyttymättömät rasvaketjut eivät mahdu niin lähelle toisiaan kuin tyydyttyneet ketjut ja näin ollen niiden vakaus kärsii ja ne ovat lisäksi huoneenlämmössä juoksevia.

Tyydyttymättömät härskiintyvät herkästi

Tyydyttymättömät rasvahapot härskiintyvät herkemmin kuin tyydyttyneet. Koska tyydyttymättömien pöytien ääressä on aukkoja, eli H-tuoleja puuttuu, sinne pääsee herkemmin happi vaikuttamaan. Herkemmän härskiintymisen lisäksi kohtalona on myös vapaiden radikaalien suurempi tuotanto.

Vapaat radikaalit ovat yhdisteitä, joilla on pariton elektroni, mikä tekee niistä epävakaita ja herkästi reagoivia. Kun elimistössä on liikaa vapaita radikaaleja, ne saattavat vaurioittaa soluja ja aiheuttaa kroonisia sairauksia kuten esim. sydän- ja verisuonisairauksia. Niitä pidetään myös pääsyyllisinä vanhenemiseen, sillä ne aiheuttavat häiriöitä normaaliin aineenvaihduntaan.

Mitä enemmän elimistössämme on tyydyttyneitä rasvahappoja, sitä paremmin vastustamme hapen hyökkäyksiä ja vapaiden radikaalien aiheuttamia vaurioita. On myös tärkeää nauttia mahdollisimman paljon härskiintymätöntä tyydyttynyttä rasvaa. Käytännön tasolla tämän huomaa esimerkiksi siten, että voipaketti säilyy pitkään tuoreen tuntuisena huoneenlämmössäkin, mutta jos erehdyt hankkimaan margariinia kotiisi, älä missään nimessä unohda margariinipakettia huoneenlämpöön! Paljon monityydyttymättömiä rasvahappoja sisältävä margariini härskiintyy herkästi ja se on säilytettävä jääkaapissa.

Runsaasti lisätietoja saatavilla

Luennoin mieluusti rasva-aiheesta, joten kutsukaa paikalle, jos haluatte paljon tietoa kasvi- ja eläinperäisistä rasvoista ja täsmätietoa rasvahapoista. Koosteen arvokkaimpana osiona pidän sitä maksullista (ei hirmukallista!) englanninkielistä lisätietoa, jonka mieluusti toimitan rasvahappoja rakastaville tiedon ja ideoinnin taitajille ihan omaan käyttöön.

Olen koonnut vuosikymmenten varrella valtavasti tietoa lähinnä omaan käyttöön. Pientä maksua vastaan voit saada nauttia tästä materiaalista. Tiedustele lisätietoja ja runsaasti nippelitietoa rasvahapoista mainitsemalla tämä tiedosto ”SearchResults_fatty_acid.csv”, johon olen kerännyt suuren määrän yleistä tietoa rasvahapoista (maksullinen palvelu, materiaali on englanninkielistä). Tiedot voin toimittaa tilavaan sähköpostipalveluun, pilvipalvelun kautta, muistitikulle ladattuna tmv. tavalla.

Seuraavassa osassa katselemme tyydyttyneitä rasvahappoja tarkemmin.

cropped-christer-sundqvist.jpegChrister Sundqvist
turpaduunari, ravintovalmentaja, biologi, filosofian tohtori

Monessa liemessä keitetty yllätyksellinen tietokirjailija ja suosittu bloggaaja. Tuttu turpaduunari, eli huumorin pilke silmäkulmassa esiintyvä terveysluennoitsija. Löydät lisää tietoa täältä: http://ravintokirja.fi/ 

3 thoughts on “Rasvahappojen ominaisuudet, osa 1”

Olisi kiva kuulla kommenttisi!

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

© 2018 Turpaduunari All Rights Reserved   

Theme Smartpress by Level9themes.