Ylegate, Nokiagate, Phonegate – kenen sanaan voit luottaa?

Kirjoittaja: Erja Tamminen

”Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan perusta. Hyvä journalistinen tapa perustuu jokaisen oikeuteen vastaanottaa tietoja ja mielipiteitä.”

Siinä kiteytettyinä journalistin ylevät periaatteet. Journalisti-lehti uutisoi 2.3. Julkisen sanan neuvoston maaliskuun ajan jatkuneesta kampanjasta. JSN teki tiedotusvälineiden käyttöön Vastuullisen journalismin merkin, jota voivat käyttää JSN:n sääntelyn piiriin kuuluvat tiedotusvälineet, jotka ovat sitoutuneet noudattamaan Journalistin ohjeita.

Alla kampanjan sisältö pähkinänkuoressa:

”Kuluttajalla on oikeus saada totuudenmukaisesti tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. Journalisti on vastuussa totuuden kertomisesta sinulle, ei mainostajalle, ministeriölle eikä edes lehden omistajalle. Journalistin tulee kaikin keinoin tarkistaa faktat ja tietolähteet. Sinulla on oikeus saada riippumatonta, puhtaasti journalistisin perustein tuotettua tietoa eikä toimittaja saa taipua painostukseen.”

Kuinka periaatteet näkyvät viestinnässämme?

Yleisradio on yksi medioista, joka otti käyttöön Vastuullisen journalismin merkin.

Toimittaja Jari Korkki haastatteli lauantain Ykkösaamussa Yle:n väistyvää toimitusjohtajaa, Lauri Kivistä. Ennen Yleisradiota, Kivinen työskenteli 23 vuotta viestintäjohdon tehtävissä Nokia Siemens Networksilla ja Nokialla. Nyt Kivinen on siirtymässä takaisin yksityissektorille ”median ja teknologiayhtiöiden välimaastoon”, hänen omia sanojaan lainatakseni. Haastattelussa kerrottiin myös rakenteilla olevasta mediapolis-hankkeesta, joka Kivisen mukaan suuresti kiinnostaa myös teknologiayhtiöitä. ”On pienelle maalle eduksi, että niitä munia on sopivasti siinä samassa korissa.”

Kivinen kommentoi myös Ylen rahoituspohjaa, yleveroa: ”Demokraattisessa yhteiskunnassa halutaan rahoittaa julkisen palvelun mediaa ja taata sen riippumattomuus. Jokainen yleveroa maksava voi kokea saavansa verolle vastinetta.” Haastattelun lopussa käytiin läpi Kivisen uraa Nokiassa, Ylen lähettämää tuoretta Nokia-dokumenttia ja Nokian menestystarinaa. Kriittiselle katsojalle muodostuu ohjelmasta kuva liiankin täynnä olevasta pienen maan munakorista, jossa alimmaiset munat ovat jo pilaantumassa.

Ylen Aamu-tv:ssä esiteltiin 27.3. pian käyttöönotettavaa 5G-teknologiaa. Haastateltavina olivat Nokia Bell Labsin tutkimusjohtaja Lauri Oksanen ja tietojenkäsittelytieteen professori Sasu Tarkoma Helsingin yliopistosta. Esitin ohjelmaa edeltävänä päivänä, että myös 5G-verkon (vielä tuntemattomia) terveysvaikutuksia käsiteltäisiin. 5G-verkkohan tuo mukanaan massiivisen määrän mikro- ja makrotason lähettimiä, joille väestö altistuu 24/7. Sen verran terveysvaikutukset olivatkin esillä, että toimittaja Mikko Haapanen valitti saaneensa ohjelmaan palautetta niiden puuttumisesta, joten hän kysyi Nokia Bell Labsin Lauri Oksasen näkemystä tämän työnantajan tuotteiden terveysvaikutuksista. Oksanen sai suorassa lähetyksessä kommentoida runsaslukuiselle TV-yleisölle, että asiaa on perusteellisesti tutkittu, mutta mitään ei ole löydetty. Unohtuivatkohan journalismin objektiivisuuspyrkimykset Kivisen munakoriin?

”Vastuullinen journalismi ei ole aina täysin virheetöntä, mutta se myöntää virheensä reilusti ja korjaa ne”, JSN:n puheenjohtaja Elina Grundström luonnehtii Helsingin Sanomien haastattelussa 12.3. Aamu-TV:n lupaamaa lähetystä teknologian terveysvaikutuksista ei ole tähän päivään mennessä kuulunut.

JSN ei vastaa viesteihin

Lähestyin Julkisen sanan neuvostoa Ylen ohjelmapolitiikasta. JSN ei ole toistaiseksi vastannut viestiini. Olettaisin, että JSN hallitsisi vastuullisen viestinnän alkeellisetkin lainalaisuudet.

Seuraamalla vaikkapa Ranskan mediaa, saamme tietoa myös Nokian puhelimien ongelmista. Teleteollisuuden intresseistä piittaamatta, Ranskassa uutisoidaan näkyvästi Phonegate-skandaalista. Entinen poliitikko ja lääkäri Marc Arazi on kertonut lukuisissa viestimissä, kuinka viranomaisten SAR-mittauksissa on paljastunut, että markkinoilla olevat matkapuhelimet säteilevät yli ohjearvojen. Operaattori Orangen myymä Hapi 30 -läppäpuhelin vedetään pois markkinoilta syöpäriskiin vedoten. Viranomaista edustava johtaja Gilles Brégant (ANFR): “On mahdollista, että Orangen puhelin on vasta ensimmäinen tapaus. Mittaustemme mukaan eräiden muidenkin SAR-arvot ylittyvät.” Yksi todennäköinen malli on Nokia Lumia 530. Valmistajan ilmoittama SAR-arvo on 0,86 W/kg, mutta lähellä kehoa mitattuna eurooppalaisen standardin mukainen SAR on 6,57 W/kg. Ohjearvo ylittyy siis kolminkertaisesti. Yhdysvaltalaisen tarkemman mittausstandardin mukaan ylitys on jopa yli kuusinkertainen, 13,14 W/kg.

Langaton teknologia vaaratonta?

Seurattuani suomalaista tiedonvälitystä, syntyy harvoja poikkeuksia luukuunottamatta käsitys, että langaton teknologia on terveydelle vaaratonta. Koko yhteiskuntamme toimii tältä pohjalta. Suosittelen tutustumaan yhdysvaltalaismediassa, (The Nation), julkaistuun artikkeliin: ”How big wireless made us think that cellphones are safe. A special investigation”. Luvassa on tutkivaa journalismia muun muassa toimintatavoista, joilla suuri teknologiateollisuus tuudittaa toimittajat, kuluttajat ja koko yhteiskunnan turvallisuuteen. Ote jutusta:

”Teollisuuden rahoitusta nauttivat tutkijat olivat jo vuosikymmenen ajan painostaneet kollegoitaan, kertoo Leszczynski, joka myös oli mukana Lyonin työryhmän jäsenenä. Leszczynski toimi apulaisprofessorina Harvardin yliopistossa, kun hän ensimmäistä kertaa koki tällaista painostusta vuonna 1999. Hän olisi halunnut tutkia SAR-arvoja korkeampia säteilytasoja olettaen, että kyseiset arvot vastaisivat paremmin todellista matkapuhelimen käyttötilannetta. Mutta kun hän esitti ajatusta tiedeyhteisön kokouksissa, Motorolan tutkijat Mays Swicord, Joe Elder ja C.K. Chou suorastaan huutamalla tyrmäsivät idean. Leszczynski muistelee, että oli normaalia näissä kokouksissa, joihin hän osallistui todella usein, että aina kun tutkija raportoi matkapuhelinsäteilyn biologisista vaikutuksista hallituksen hyväksymien SAR-arvojen tasoilla, edellä mainitut teollisuuden rahoitusta nauttivat tutkijat, joko erikseen tai ryhmänä, hyppäsivät mikrofoniin tuomitsemaan tulokset pyrkimyksenään heikentää niitä.”

https://chameleonfire1.wordpress.com/2018/04/06/historic-cellphone-recall-due-to-excessive-radiation/

https://ehtrust.org/panel-presentations-technical-reports-on-cell-phone-radio-frequency-radiatanstudies/

https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005601102.html

https://www.thenation.com/article/how-big-wireless-made-us-think-that-cell-phones-are-safe-a-special-investigation/

erja_tamminenErja Tamminen

Erja Tamminen on Suomen tietokirjailijat ry:n jäsen. Hän on seurannut sähkömagneettisten kenttien terveys- ja ympäristövaikutuksia vuodesta 1997. 

http://www.sahkoailmassa.fi/

erja.tamminen@sahkoailmassa.fi
09-291 8696 tai tekstiviesti 044 0803 845

3 kommenttia artikkeliin “Ylegate, Nokiagate, Phonegate – kenen sanaan voit luottaa?”

  1. Tuo ”vastuullinen journalismi” lienee lähinnä kehitetty vain sosiaalista mediaa ajatellen. Sosiaalinen media kun joutuu poliitikkojen painostuksesta tai lainsäädännön vuoksi moderoimaan sisällöstään näitä valeuutisia, niin Suomenkin media joutuu tekemään uutisistaan ”tviittauskelpoisia”, jonka takia noihin asiaohjelmiin tällä ei liene vaikutusta.
    Esimerkiksi 2000-luvun tyypillinen yleläinen uutinen mikä kertoo keski-Euroopassa äärioikeiston tapelleen mielenosoituksessa, mutta jättää kertomatta äärivasemmiston tulleen sinne tappelemaan, ei pitkään elä nykyään sosiaalisessa mediassa. Arvovaltatappiohan tässä voi olla melkoinen, joten medialla on intressit pyrkiä säilyttämään kasvonsa.

  2. Tein 23.2.2016 tiedotusvälineiden etiikkaa valvovalle Julkisen sanan neuvostolle valituksen, Ylen toimittaja Sanna Ukkolasta ja Satu Miettisestä. He kun Ylen netti- ja blogi-kirjoituksissaan haukkuivat luontaisterapeutteja nimillä:”hörhöt, uskomushoitajat, huijarit, kyyniset puoskarit, käärmeöljykauppiaat, humpuukimaakarit, vaarallista kenttää, lapsia/ sairaita/ vanhuksia huijaavia”.

    Kirjoittivat myös psykiatri/ skeptikko Hannu Lauerman kertoman teorian kuin totena, jossa anonyymit sairaat olisivat surmanneet omaisiaan, kun olivat käyneet luontaishoidoissa tai yhdessä tapauksessa vain surmaajan äiti oli käynyt.

    Nimittelyt olivat teksteissä selvää vihapuheita/ rasismia, ja Lauerman väittämiin olisi pitänyt toimittajien vaatia näyttöä/todisteita. Nimitykset olivat turhia, halveksivia ja epäasiallista kirjoittelua laillisia ammatinharjoittajia kohtaan. Nimittelyistä tekee hataran myös se, että vain nämä skeptikkomieliset pitävät tätä älämölöä luontaishoidoista, eikä esim. luontaisalan asiakkaat.

    Vetosin valituskessa ensin Ylen sääntöihin:
    Noudatamme myös erityistä harkintaa toiminnassamme sosiaalisessa mediassa.
    2. Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Sukupuolta, ikää, alkuperää, kieltä, uskontoa, vakaumusta, terveydentilaa, vammaisuutta ja muuta henkilön ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti.
    3. Kunnioitamme yksityisyyden suojaa ja ihmisarvoa.
    4. Pyrimme huolehtimaan siitä, etteivät myöskään yleisön suoriin lähetyksiimme ja verkkosivuillemme toimittamat viestit ole ihmisarvoa loukkaavia.
    5. Ihmisarvoa loukkaavat esimerkiksi syrjintä, väkivaltaan yllyttäminen sekä yksilöön tai kansanryhmään kohdistuvan vihan lietsonta. Tällaiset sisällöt torjumme ja poistamme ne niiden tultua tietoomme.

    Ei edennyt valitus tutkittavaksi, koska perustelin valitukseni Ylen sääntöihin, vastasi JSN puheenjohtaja Elina Grundström. No, vetosin sitten journalistin sääntöihin:
    1. Noudatamme myös erityistä harkintaa toiminnassamme sosiaalisessa mediassa.
    2. Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Sukupuolta, ikää, alkuperää, kieltä, uskontoa, vakaumusta, terveydentilaa, vammaisuutta ja muuta henkilön ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti.
    3. Kunnioitamme yksityisyyden suojaa ja ihmisarvoa.
    4. Pyrimme huolehtimaan siitä, etteivät myöskään yleisön suoriin lähetyksiimme ja verkkosivuillemme toimittamat viestit ole ihmisarvoa loukkaavia.
    5. Ihmisarvoa loukkaavat esimerkiksi syrjintä, väkivaltaan yllyttäminen sekä yksilöön tai kansanryhmään kohdistuvan vihan lietsonta. Tällaiset sisällöt torjumme ja poistamme ne niiden tultua tietoomme.

    Myös tiedetoimittajana esiintyvä Elina Grundström hylkäsi myös tämän, perustellen: ”Tiedotusvälineet saavat valita käyttämänsä ilmiasut”.

    Hiukan aikeisemmin JSN oli antanut lehdelle langettavan, kun siinä oli kerrottu homeopatiasta hyödylliseen sävyyn ja joku skeptikko oli siitä valittanut.

    Grundström on ollut tuomitsemassa kovasti valhemediat ja on poliittisesti Vihreä, joiden pitäisi ideologialtaan puoltaa luontaisia malleja, monialaisuutta, mutta Vihreät ovat nykyisin profiloituneet seksuaalivähemmistöjen-, ulkomaalaisten- ja yliopistoihmisten puolueeksi – rasismi sallitaan kaikkia muita kohtaan sananvapautena.

    Että tämmöinen neuvosto toimittajien etiikkaa valvoo.

    Suomessa kirkko katoaa ja uskonnollisuus siirtyy paljolti kaupalliseen tieteeseen.

Olisi kiva kuulla kommenttisi!