Tiesitkö tämän rokotteista?

Rokotteiden testaus

Moni varmaankin luulee, että rokotteiden mahdollisia haittavaikutuksia etsittäisiin vertaamalla rokotettuja rokottamattomiin tai sellaisiin, joille annettava plasebo sisältäisi vain haitattomaksi tunnettua ainetta esim. suolaliuosta. Näin ei kuitenkaan ole. Plaseboryhmä rokotetaan toisella rokotteella, jossa on jokseenkin samat adjuvantit eli tehosteaineet, jotka piiskaavat immuunijärjestelmän ylikierroksille. Tyypillisimmät tehoaineet ovat alumiini ja polysorbaatti 80. Yksi yleisimmistä “plaseboista” on Hepatiitti A rokote. Elohopeaa (thiomersal) käytetään rokotteen säilyvyyden parantamiseen samoin formaldehydiä.

Tämä on harhaanjohtavaa. Ketä kiinnostaa mikä on tulos, jos hänet rokotetaan samoilla elohopeaa ja alumiiniadjuvantteja sisältävällä rokotteella kuin tutkimusryhmä? Minua ainakin kiinnostaisi verrata rokottamattomia rokotettuihin. Yleensä haittavaikutukset liittyvätkin juuri noihin adjuvantteihin, jotka ärsyttävät immuunijärjestelmää saadakseen rokotteelle paremman immuunivasteen (tehon). Todelliset haitat jäävät siten pimentoon, kun verrataan kahta haitallista rokotetta toisiinsa. Lisäksi ne heikentävät vastustuskykyä liikkeellä olevia taudinaiheuttajia vastaan – siis sellaisia, joita vastaan rokote ei ole suunnattu.

Rokotteiden teho

Luulitko, että et sairastu, jos olet saanut rokotteen? Luulit väärin. Tässä on tietysti rokotekohtaisia eroja.

Jokavuotiset flunssarokotukset
Riippumattoman ja arvostetun Cochrane instituutin sivuilta löytyy tutkittua tietoa flunssarokotusten hyödystä.

“The preventive effect of parenteral inactivated influenza vaccine on healthy adults is small: at least 40 people would need vaccination to avoid one ILI case (95% confidence interval (CI) 26 to 128) and 71 people would need vaccination to prevent one case of influenza (95% CI 64 to 80). Vaccination shows no appreciable effect on working days lost or hospitalisation.”

Neljäkymmentä ihmistä pitää rokottaa, että yksi säästyisi “nuhakuumeelta” (Influenza Like Illness) ja 71 pitää rokottaa, jotta vältettäisiin yhden ihmisen sairastuminen influenssaan. Flunssarokotteesta ei ole sanottavaa hyötyä mitä tulee menetettyihin työpäiviin tai sairaalahoidon tarpeeseen.

Talven 2014-15 flunssarokotteen tehokkuus oli kaiken lisäksi yksi alhaisimmista, vain 23%. Tehokkuus on vaihdellut viimeisen kymmenen vuoden aikana vain 10%:sta korkeintaan 60%:iin. Keskimääräinen teho on himpun verran päälle 40%. Tuo tarkoittanee sitä, että keskimäärin 60% sairastuu rokotteesta huolimatta? Olisiko parempi hoitaa itseään riittävän runsaalla annoksella D-vitamiinia? Tässä tutkimuksessa D-vitamiinia nauttineista koululaisista 42% vähemmän sairastui influenssaan. Ja mikä tärkeintä, täysin ilman haittavaikutuksia. Annos oli 1200IU eli 30mcg. Teho olisi saattanut olla parempi, jos annos olisi ollut 50 tai 100mcg, kuten Suomessa vielä 60-luvulla.

HPV eli papilloomaviruksen torjunta (tavoitteena kohdunkaulasyöpien vähentäminen)
HPV rokote ei myöskään suojaa kaikilta yli 100 eri tyyppiseltä papilloomavirukselta, joten papa-kokeissa on käytävä joka tapauksessa.

Suomessa syövän esiintyvyys on jo minimaalista, joten siltäkin kantilta aika kyseenalainen hankinta. Lisäksi kohdunkaulan syöpä on Suomessa naisten syövistä vasta 19 yleisin (vaikka maailmalla se on naisten syövistä sijalla 3).

Vähemmilläkin rokotteilla saavutettavissa sama hyöty?
Cervarix rokotetta annetaan 3 annosta, vaikka 1 annos näyttäisi olevan tehokkaampi kuin 2 annosta (kappale 4.4):

Miksi? Lääketehdas tietysti nettoaa enemmän? Vai onko kenties sopimus sellainen, että on hinnoiteltu 3 pistoksen mukaan ja kun valtaosa ei ota kuin yhden niiden sivuvaikutusten vuoksi niin hukkaan menee 2/3 rahoista?

Cervarix rokotteen antama suoja on kahden laajan tutkimuksen mukaan yhtä hyvä otettaessa vain yksi annos kuin 2-3 annosta. Miksi siis lääketehtaat tyrkyttävät 3 annosta ja lisäävät siten potilaan riskiä ilman, että siitä olisi vastaavaa hyötyä (paitsi lääketehtaalle)?

Sinänsähän tuo on hyvä asia, koska ilmeisesti valtaosa rokotetuista keskeyttää ekan annoksen jälkeen:

“Vaccine efficacy is currently defined after three doses are administered. USA and European data show that less than 20% of 13-year-old girls have received all three doses of vaccine [117, 118] with anecdotal evidence indicating that only a fraction of those receiving three doses received all three doses within the one year time span for the expected efficacy to ensue.”

Pitäisi vaan ne sopimukset olla sitten sen mukaisia, että on hinnoiteltu jaettujen annosten mukaan. Onko?

HPV rokotteen julkituonnissa olisi mieluummin pitänyt esittää päätöstä tukevia faktoja mieluummin kuin kermakuorrutettuja Tyttöjen juttuja. Se ei palvele asiakasta. Sekä Gardasilin että Cervarixin kehitystyössä mukana ollut lääkäri Diane Harper sanookin pätevästi:

“Olen sanonut ensimmäisestä päivästä lähtien, että tämän rokotten käyttöpäätöksen pitää pohjautua täysin avoimeen tiedon saantiin Papa testausten ja HPV rokotteiden eduista ja haitoista. Päätös rokottautumisesta pitää olla naisen oma (tai lapsen vanhempien) eikä lääkärin tai lääkintäviranomaisorganisaation, koska rokotus sisältää henkilökohtaisen riskin jonka vain henkilö itse voi arvioida.”

Miksi tuon tasoista tietoa ei ole THL:n sivuilta saatavilla?
THL:n rokotetutkija:

Meillä on kaikki syy olettaa, että uusi papilloomarokote on turvallinen: http://yle.fi/uutiset/thln_rokotetutkija_meilla_on_kaikki_syy_olettaa_etta_uusi_papilloomarokote_on_turvallinen/6900751?origin=rss

Haitat suurempia kuin hyödyt?

Nämä em. rokotteet ovat lääketehtaiden kermankuorintatuotteita ja jokaisen kannattaa käyttää omia aivojaan punnitessaan hyötyjä ja haittoja. Riski rokotteesta voi olla suurempi kuin itse sairaudesta. Rokottautumalla riskin ottaa tässä ja nyt, ilman rokottamista riski ei ehkä koskaan toteudu.

Suomessa ylivoimaisesti tunnetuin haittavaikutus on ollut sikaflunssarokotusten aiheuttamat narkolepsiatapaukset.
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/isan-epatoivoinen-tarina-kaksi-lastani-sairastui-narkolepsiaan-rokotteen-jalkeen-vuodet-yhta-helvettia/5807154

Rokotteiden sisältämä alumiini on tutkitusti vahingollinen ja johtaa liikehermoston vaurioihin: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2819810/

Lisäksi pitää ottaa huomioon eri rokotusten kumuloituvat vaikutukset. Missä vaiheessa kamelin selkä taittuu ts. immuunijärjestelmä ei enää kestä toistuvia ärsytyksiä, vaan jää pysyvästi ylikierroksille ja aiheuttaa jonkun toissijaisen autoimmuunisairauden? Rokotteiden yhteydessä on mainittu narkolepsia, Guillain-Barre -oireyhtymä (halvaus), Gulf-War syndrome, myofasciitis, encephalitis ja autismi.

Laaja rokoteohjelma ei myöskään takaa parempaa väestön terveyttä. Yhdysvalloissa on maailman laajin ja osittain pakollinen rokoteohjelma (26 eri rokotetta 1 ikävuoteen mennessä, Suomessa 12), silti lapsikuolleisuustilasto ei ole erityisen mairitteleva: viimeinen eli huonoin sija 34 maan joukossa huolimatta suurimmasta määrästä rokotuksia. Sattumaako? Vai lääketehtaiden lobbauksen tulosta?

CDC skandaalin jälkimainingeissa
Jotkin tutkimukset esittävät, että mitään yhteyttä rokotteiden lisääntymisellä ja autismin yleistymisellä ei ole. Reaalimaailman havainnot kuitenkin jättävät vahvan epäilyn – miten ihmeessä muutaman vuosikymmenen takaisesta 1/10000 lukemasta on tultu n. 1/50 esiintymiseen (USA)? Lisäksi viime vuonna CDC:n viranomainen tunnusti, että MMR (=MPR, tuhkarokko, sikotauti ja vihurirokko) rokotteen aiheuttamia autismitapauksia oli peitelty. Siitä tehtiin elokuva, mutta se vedettiin yllättäen Tribeca elokuvajuhlien ohjelmistosta maaliskuussa 2016  tässä elokuvan traileri (suom. tekstitys). Sen esittämistä oli ehdottanut Tribeca elokuvafestivaalien perustajajäsen Robert de Niro, jonka lapsi on autistinen. Hän toivoi avointa keskustelua, mutta sitä ei näköjään sallita?
Muita tutkimuksia ja tiedotteita rokotusten ja autismin yhteydestä:
http://cid.oxfordjournals.org/content/48/4/456.full
http://www.webmd.com/brain/autism/searching-for-answers/vaccines-autism
http://www.cdc.gov/vaccinesafety/concerns/autism.html

Suhtautuminen rokotteisiin ja niiden turvallisuuteen on eri maissa kovin erilaista. Kun australialainen ministeri erehtyi sanomaan, että “lasten rokottamiseen ei liity riskejä” siitä syntyi skandaali ja vaatimuksia ministerin erosta. Kun suomalainen lehtiotsikko kertoo melkein saman asian “rokote on turvallinen”, vaikka vauva on kuollut rokotusta seuraavana päivänä – syvä mediahiljaisuus. Sehän johtuu aivan varmasti jostakin muusta. Syytä ei tietenkään voi kertoa, koska kyseessä on yksittäistapaus.

Vaikka riski on pieni niin se on aina olemassa.

Muut kuin lypsylehmärokotteet

Vaikka otin ylläolevassa hyvinkin kriittisen kannan muutamaan rokotteeseen, en vastusta vakavien sairauksien pitämistä aisoissa rokotteilla. Ne ovat osoittaneet tehonsa esimerkiksi sellaisissa taudeissa, kuten isorokko ja polio. Näiden tautien kuolonuhrit laskettaisiin aivan eri mittakaavalla ja siksi kohtuullinen riski niiden voittamiseksi kannattaa ottaa.

Jokaisen on itse punnittava rokotteen antama hyöty ja millaisen riskin on valmis ottamaan itselleen tai lapselleen. Kaikki lääkäritkään eivät ole yksimielisiä siitä, että kaikille pitäisi antaa kaikki rokotteet ja että ne olisivat 100% turvallisia. Jos lääkäritkään eivät seiso yhden totuuden takana niin miksi muiden pitäisi?

Kuva kirjasta – Medical Doctors Opposed to Forced Vaccinations
Toivottavasti Suomessa ei koskaan ajauduta tilanteeseen, jossa rokottamatta jättäminen voisi merkitä yksilön sulkemista pois koulusta tai työpaikalta, kuten USA:ssa.

Ari Kaihola

Kirjoittaja on yli 15 v harrastanut terveysasioiden tutkimista ja opiskelua omatoimisesti tavoitteena tieteellisten havaintojen hyödyntäminen oman terveyden ylläpitoon. Tärkeintä terveyden hoitoa on ennaltaehkäisy ja siinä puhdas ravinto. Hippokrateen sanoin – olkoon ruoka lääkkeesi ja lääke ruokasi.

About Author

turpaduunari.fi

Christer Sundqvist on monessa liemessä keitetty biologi, yllätyksellinen kirjailija, Suomen suosituin terveysbloggaaja ja monelle tuttu turpaduunari. Jälkimmäinen ammattinimike on tarkoitettu kuvaamaan Christeriä aidoimmillaan: esiintymislavalla toteuttamassa terveysviestintää huumorin pilke silmäkulmassa.

See author's posts