Kryptinen otsikko ei tällä kertaa viittaa Alankomaiden lumipeitteen kitkaominaisuuksiin, vaan suomalaisen ruokateollisuuden silmänkääntötemput ovat turpaduunarin tarkan suurennuslasin alla. Erityiskohtelussa kaikkien tuntemat Snellman, Fazer ja HK – tuleekohan se muuten sanoista Hell’s Kitchen ali Helvetin Keittiö?
Aloittakaamme Karl ”Kalle” Snellmanin rahankiiltoisista silmistä teevee-mainoksessa jossa hän kehuu GM-vapaan tuotannon olevan vaikeaa ja kallista, mutta Snellman Oy uhrautuu Suomen kansan puolesta. Nyt turpadunari muistuttaa että tämä ei tietenkään tarkoita että lastesi kouluruokalassa tai itse henkilöstöravintolassa syömäsi Snellmanin kananpojanviipale olisi sen paremmin kotimaista tai edes kanaa. EAN-koodi 6418047 078847 tulee pakasteena Brasiliasta ja on 33-päiväisenä tapettua broileria, todennäköisesti Cobb-yhtiön lajiketta. Kuitenkin yhtiön mainoskasvona toimivan kokin Atte Kuuskosken paidassa lukee Snellman. Miten tämä on oikein mahdollista?
Vanha harmaapartainen taloustieteen avustajani Birdie selostaa hieman katkeran yritysetikan saloja. Kyseessä on kuulemma psykologian ilmiö nimeltä ”sädekehä-efekti” eli ”halo effect”, termi jonka psykologi nimeltä Edward Thorndike otti käyttöön noin sata vuotta sitten.
Sädekehä-efektin ansiosta yhteen rekisteröityyn tuotenimeen kohdistetut positiiviset mielikuvat yhdistyvät kansan mielissä myös ryvettyneen tytäryhtiön alkuperäistä muistuttaviin brändinimiin. Tässä tapauksessa brändit ”Snellman” ja ”Snellman Pro” yhdistyvät asiakkaiden sinivalkoisissa mielikuvissa samaan utopiaan pohjalaista villapaitaa pitävästä rehdistä seinäjokelaisesta tai pietarsaarelaisesta tilallisesta joka osallistuu ”Maajussille morsian” teevee-ohjelmaan ja kasvattaa pihallaan luomu-kanoja.
Todellisuus on hieman toista, sillä Snellman Pro -niminen yritys sijaitsee Keravan Saviolla – siis melkein Vantaan Korsossa – osoitteessa Sementtitehtaankatu. Maalaisromantiikka on tästä jo aika kaukana.
Turpaduunarin mielestä broilerin kuljettelu toiselta puolelta maapalloa on jo tarpeeksi outoa, mutta eivät ne outoudet tähän lopu. EAN-koodi 6418047 414089 näyttää olevan valmiiksi kypsennettyä naudan jauhelihaa Hollannista. Suurtalouskokkien ruoanlaittotaitoihin ei näköjään oikein luoteta – eikä ole aina kyllä syytäkään.
Maantieteen kirjoa Sementtitehtaankadulla ylläpidetään tuomalla ruokaa nälkäisille suomalaisille Hollannin lisäksi myös Alankomaista. Turpaduunari on näköjään käynyt eri koulua kuin keravalaiset, koska olen aina luullut että Hollanti ja Alankomaat on sama paikka. Ukrainaan viittaava kievinkana – EAN-koodi 6418047 411177 – tulee kuitenkin Alankomaista ja naudan jauheliha Hollannista. Outoa on tämä kauppamaantiede.
Suurimmat pakastebroilerin lähteet ovat kuitenkin Brasilia ja Thaimaa. Tämä on sitä kansainvälisyyttä, että suomalaisissa pakolaisten vastaanottokeskuksissa istuvat ahkerat somalit Kirkkonummella saavat mustien kasvojensa eteen heti kättelyssä isot valkoiset rinnat – siis Cobb tai Ross broilerien isoiksi jalostetut rinnat pilkotussa muodossa – suoraan Thaimaan auringosta pakastimen kautta.
Samalla leviää antibioottiresistenssi ja omituiset bakteerit. Salmonellan ohi ilmoitukseen johtaneiden ongelmien aiheuttajana on jo kirinyt kampylobakteeri. Clostridium ja muut kilpailijat ovat kyllä myös menossa mukana.
Turpaduunarin muistin mukaan tetrasykliinit ovat anabolisia antibiootteja, ja lääketieteen historian harmaapartainen analoginen käyttöliittymä Birdie täydentää nippelitiedot. Kuten niin usein, Birdien mukaan tetrasykliinien eli neljästä aromaattisesta renkaasta koostuvien antibioottinen kasvua edistävän vaikutuksen havaitseminen oli täysi vahinko.
Alan yleisiä vastuullisia ympäristösäädöksiä noudattanut Yhdysvalloissa New Yorkin ja New Jerseyn rajalla sijainnut lääkeyritys Lederle Laboratories oli 1940-luvulla dumpannut kaikki laboratoriojätteensä läheiseen Hudson-jokeen. Yllättävää kyllä ympäristön asukkien reaktio oli kannustava, sillä joen lohisaaliit paranivat vuosi vuodelta. Lederle Laboratories epäili että yrityksen valmistama B12-vitamiini oli lihaskasvun takana, ja asian varmistamiseksi kemistit alkoivat tutkimaan joessa kasvavia lohia.
Hämmästys olikin suuri kun Lederlen valmistama klooritetrasykliini nimisen antibiootin havaittiin olevan anabolisen efektin takana. Niinpä antibiootteja onkin käytetty 1950-luvulta alkaen tuotantoeläinten lihaskasvua parantamaan, mutta asiaa on tietenkin nimitetty ennalta ehkäiseväksi tautien torjunnaksi. Suomessa vuonna 2015 tetrasykliinejä käytti myös 285.263 ihmispotilasta, mahdollisesti jopa joku bodari oli joukossa.
Mutta nyt popot pois jalasta ja lisää bakteeriasiaa. PoPo on tulossa kauppoihin helmikuun alussa ja asialla on HK eli Helvetin Keittiö. PoPo on uusi keksintö joka yhdistää ruokamyrkytysvaaran eläintuotteista ja kasvistuotteista samaan ruokapakettiin. PoPo tulee sanoista porkkana+porsas ja siinä Yersinia-bakteerivaara yhdistyy huimaan määrään jauhelihassa olevia pöpöjä. Kannattaakin huomioida että kun pöpö kirjoitetaan internet-tyyliin ilman yläpisteitä saadaan popo.
Tunnen ihmisiä jotka pitävät porkkanasta intohimoisesti mutta eivät koskaan elämässään suostu koskemaan porkkanaraasteeseen. Bakteriologian kannalta porkkanan raastaminen tekeekin saman mitä lihan jauhaminen jauhelihaksi. Pinta-ala moninkertaistuu ja kosteus lisääntyy. Monen mielessä on vielä vuoden 2006 kouluruokamyrkytysepidemia kun 400 oppilasta Tuusulassa ja Keravalla sai Yersinia-myrkytyksen. Porkkanat ja muut idut ovat jyllänneet senkin jälkeen ihmisten mahalaukuissa ja sairaaloiden vastaanotoilla, mutta eivät onneksi samassa mittakaavassa kuin vuonna 2006.
Vaikka Snellman Pro IceCool tuo maahan outoja antibioottilihoja ulkomailta, täytyy myöntää että tavallisille golfaaville, rikkaille eläkeläisille kaupoista löytyvä Snellmanin jauheliha on kotimaista ja siinä mielessä nerokasta, että sitä ei ole pakastettu missään vaiheessa. Pakastamaton jauheliha mahdollisimman tuoreena käytettynä on toki oiva aines ruoanlaitossa kunhan sitä läträä riittävästi kerman ja voin kanssa oikein ranskalaiseen tyyliin.
Toki täytyy muistaa, että Suomen kasvavan nuorison ei anneta nauttia terveellisestä rasvaisesta ravinnosta, sillä uudet kouluruokailun ravitsemussuositukset julkaistaan opetushallituksen toimesta 24.1.2017. Sana joukkotuhonta tulee kieltämättä mieleen tässä tiedetulosten halventamisessa, mutta terveellistä ruokaa Suomessa saavat lähinnä ne jotka laittavat kaikki ateriansa itse eivätkä joudu kärsimään henkilöstöravintoloiden virallisterveellisestä lihavuutta ja muita ongelmia aiheuttavasta rasvattomasta teollisuusmössöstä.
Ja nyt kun voista tuli mieleen voileipä niin puhutaanpa tässä muutama sananen leivästäkin, ja varsinkin Fazer-leivästä. Fazer leipomot suututti taannoisina vuosina suuren määrän ihmisiä lopettamalla klassisen Kestileivän valmistuksen. Nyt vuonna 2017 Fazer aikoo suututtaa nekin jotka eivät kyseisestä leivästä edes pitäneet.
Markkinoille nimittäin lanseerataan Kestileivän paluu. Tempaus on nimeltään Kestileivän 50-vuotis juhlavuosi, ja itsenäisen Suomen perinteitä kunnioittaen leipä tuodaan Latviasta. Birdien mukaan Fazer on iso toimija Latvian leipämarkkinoilla, mutta silti asiasta jää jauhoinen ja paha maku suuhun. Kuinka paljon Suomessa yritykset oikein kehtaavat asiakasta huijata?
Annatko sinä ruokateollisuuden huijata itseäsi vai vaaditko parempia alkuperätietoja ja lajiketietoja?
Christer Sundqvist
turpaduunari, ravintovalmentaja, biologi, filosofian tohtori
Monessa liemessä keitetty yllätyksellinen tietokirjailija ja suosittu bloggaaja. Tuttu turpaduunari, eli huumorin pilke silmäkulmassa esiintyvä terveysluennoitsija. Löydät lisää tietoa täältä: http://ravintokirja.fi/
About Author
