Sensuroimatonta terveys- ja kulttuurivalistusta. Sivuston suunnittelussa avustaa sekä taloudellisesti että ideoinnilla Domainkeskus.com. Yhteystiedot: Christer Sundqvist, biologi (FT), christer.sundqvist@ravintokirja.fi, 040-7529274, Helsinki

Suomi – tuhansien jonojen maa

Tuliaisina Kelan tiedotustilaisuudesta 11.1.2016 minulla on kädessäni professori Olli Kankaan (Kela) ja dosentti Markus Kainun (Aleksanteri-instituutti, Helsingin yliopisto) erinomaisen kiinnostava tutkimusraportti (Mainettaan parempi? Suomen terveydenhuolto EU-tilastojen valossa. Tackling Inequalities in Time of Austerity, Policy Brief 2/2015), jota nyt pikkuisen valotan sen yleisen kiinnostavuuden takia.

Elämme aikoja, jolloin jaossa on niukkuutta niukkuuden perään. Kangas ja Kainu ovat tarkastellet miten niukemmat ajat ovat heijastuneet terveyspalvelujen käyttöön eri puolilla Eurooppaa ja erityisesti miten se näkyy Suomessa.

Suomen SOTE-keskustelussa Ruotsin mallia on toistuvasti käytetty esikuvana. Kirjoittajien mukaan Ruotsi ei kuitenkaan ole Euroopan kärkeä terveydenhuoltoa koskevien vertailuaineistojen valossa. No niin, milloin olet kuullut, että hallituksessa ja erityisesti pääministeri Juha Sipilän toimesta otettaisiin dosenttien analyysejä tosissaan? Pikemminkin pyritään dosenttien sanomiset ja kirjoittelut ymmärtää pölyisten tutkijakammioiden aivopieruiksi.

Osalla terveysmittareista Suomi pärjää Ruotsia paremmin ja voi ihan hyvin kyseenalaistaa jatkuvaa vertailua Ruotsiin. Läntisestä naapurimaasta on haettu oppia niin palveluiden järjestämisestä kuin alueellisesta organisoinnista. Poliittisessa retoriikassa on vähemmälle huomiolle jäänyt se tosiseikka, että kaikin osin Ruotsin kokemukset eivät ole kovin hyviä.

Terveydenhoidon laatu on Ruotsissa parantunut, mutta hyvä hoito kohdentuu enenevässä määrin niille hyväosaisille, jotka osaavat hyödyntää hoidon tarjontapalettia, mutta jotka eivät välttämättä palveluita kovin paljoa tarvitsisi. Sen sijaan huono-osaisilla ruotsalaisilla (niitäkin on!) ei mene yhtä hyvin. Heillä hoidon käyttö ei ole lisääntynyt. Lisäksi Ruotsi kärvistelee nyt valtavien kustannuspaineiden kourissa ja Stefan Löfvenin punavihreä hallitus on asettanut työryhmän selvittämään terveydenhuollon ongelmia. Kuulostaa perin tutulta, eikö niin?

Voi himmeli sentään, nyt on selvinnyt Eurooppalaisessa sosiaalitutkimuksessa (European Social Survey, ESS), että suomalaiset ovat yllättäen varsin tyytyväisiä omiin terveyspalveluihinsa verrattuna muihin eurooppalaisiin. Lisäksi tyytyväisyys on vuodesta 2008 vielä vähän noussutkin. Sen sijaan Ruotsissa on tapahtunut jonkin verran laskua, Suomeakin alhaisemmalta tasolta, vuoden 2008 keskiarvosta.

Suomi pärjää muita Pohjoismaita paremmin hoidon saannissa. Ero esimerkiksi Ruotsiin on selvä. Parhaiten pääsee nauttimaan terveydenhuollon palveluista Saksassa, Itävallassa, Sveitsissä, Belgiassa ja Ranskassa. Miksi näistä maista ei haeta mallia Suomelle?

Nyt kun tutkimusraportin kirjoittajien avustuksella pääsin kehumaan Suomen nykyistä mallia (ennen SOTE-sotkujen arvaamatonta vaikutusta), niin täytyy toki myöntää, ettei Suomi vielä valmis ole. Hyvin monelta hoito jää saamatta Suomessa. Se on päivänselvä asia. Kirjoittajat nostavat esille Suomen hoitojonot. Jonottamisen takia joutuu hoitoon pääsyä odottamaan monia vertailumaita pitempään.

Kirjoittajat eivät (tietenkään) mainitse hoitoon pääsyn esteeksi sitä seikkaa, että Suomessa on pula empaattisista, sairaiden ihmisten hoitoon vakavasti paneutuvista lääkäreistä. Minultakin kysytään usein, tunnenko ketään sellaista lääkäriä, jonka luokse minun kannattaisi vaivoineni hakeutua. Ilokseni olen pannut merkille, että nuoret lääkärit ovat omaksuneet empaattisemmat ja uhrautuvaisemmat asenteet potilasta kohtaan. Toivottavasti tämä trendi säilyy ja vahvistuu.

Suomi kuuluu siis niihin maihin, joissa pitkät jonot muodostavat esteen hoidon saamiselle. Muita vastaavankaltaisia maita ovat Viro,
Iso-Britannia, Puola ja Liettua. Keski-Euroopassa hoidonsaamisen esteiksi muodostuvat myös työ, lastenhoito ja perhevelvollisuudet. Ruotsissa ihmiset haluavat puolestaan nähdä, meneekö vaiva itsestään ohi. Useissa eteläisen Euroopan ja entisissä sosialistisissa maissa hoidon kalleus mainitaan esteeksi. Sama pätee myös Sveitsiin ja Islantiin.

Yritän tähän skannata mielenkiintoisen kuvan, joka valottaa yllä kerrottua tilannetta. Kuvan ovat koonneet yhteen taidokkaasti artikkelin kirjoittajat.

kangas_kainu

Huomaatteko, miten Suomen kohdalla näkyy keltaruskeaa väriä (jonossa) ihan joka ikäryhmässä? Suomessa todellakin jonotetaan laajalla rintamalla. Virossa on tilanne ehkä Suomea jonkin verran Suomea pahempi, mutta kyllä me olemme melkoisia jonottajia! Purkaako SOTE-malli hoitojonot?

Viereinen kuva on todella kiintoisa osoittaessaan selkeästi, että Suomessa ihmisillä on varaa käydä lääkärissä. Se on ihana asia ja voi vain toivoa, että tämä tilanne säilyy ja vahvistuu. Hallituksen tiukka säästölinja ei hyvää povaa tämän suhteen. Kauhulla odotan tulevia vuosia. Onko Kreikan tie edessä meilläkin? Huomaa miten mm. Kreikassa hoitoon pääsyn esteenä on usein juuri rahan puute (terveydenhuollolta puuttuu resurssit ja kansa on köyhää). Köyhät kyykkyyn Suomessakin? Toivottavasti ei.

Lopuksi vielä suora lainaus raportista, eli yhteenveto:

Suomessa poliittinen keskustelu on kiertynyt vahvasti Ruotsin mallin ympärille. Eurooppalaisiin kyselytutkimusaineistoihin perustuva vertailu kuitenkin osoittaa, että Ruotsin malli ei asetu eurooppalaiseen kärkeen. Osalla mittareista Suomi selviää paremmin. Muihin eurooppalaisiin verrattuna suomalaiset ovat tyytyväisiä järjestelmäänsä ja hoidotta jääneitten osuus on suhteellisen pieni. Suomen ja eräiden muiden maiden ongelmana ovat pitkät hoitojonot, joilla hoitoon pääsyä ja siten myös kustannusekspansiota säädellään. Toisin kuin muissa Pohjoismaissa, Suomessa vanhimmilla ikäluokilla on hoidon saamisessa eniten ongelmia. Sama pätee Etelä-Euroopan ja itäisen Keski-Euroopan maihin.

 

Kysy lisää tarvittaessa!

cropped-christer-sundqvist.jpegChrister Sundqvist
turpaduunari, ravintovalmentaja, biologi, filosofian tohtori

Monessa liemessä keitetty yllätyksellinen tietokirjailija ja suosittu bloggaaja. Tuttu turpaduunari, eli huumorin pilke silmäkulmassa esiintyvä terveysluennoitsija. Löydät lisää tietoa täältä: http://ravintokirja.fi/ 

 

 

0 thoughts on “Suomi – tuhansien jonojen maa”

  1. Niukkuutta jaetaan. Entäpä jos a) hoidettaisiin jo ennen kovin pahaksi pääsyä ja b) hoidettaisiin ”kerralla kuntoon” ettei potilaan tarvitsisi vuosikausia toistuvasti käydä vastaanotoilla kun vaiva ei hellitä?

    a) Ylläolevan a)-kohta tuntuu olevan karsean totta. Yleensä otetaan vajaa sarja (todistusvoimaltaan puutteellisia: http://20.fi/14235 ja pubmed 16148345) laboratoriokokeita ja sitten liian usein riemuitaan, että vajis on vain ”piilevä” eli ei hoideta On vahvoja viitteitä tällöin mm. autoimmuunityreodiitin pahenenisesta (pubmed 11327616). Eräs perusteellisesti tutkinut blogisti (http://20.fi/14199 ) löysi muitakin hoitamattomuuden haittoja. Jo TSH 2 voisi olla hoidon alkukohta

    b) Tutulla Thyroxin toimi tyydyttävästi 18 vuotta, opiskeli ja teki töitä. Sitten lakkasi toimimasta ja lähes viikottain pari vuotta kävi oireiden vuoksi terveyskeskuksessa vastaanotolla. Turhaan. Yksityislääkäri sai kunnollisen hoidon alkuun menettelyllä joka ei edes ole Lääkärilehden salasanojen takana vaan avoimessa netissä. Tiivistelmä ja alkuperäislinkki tekstitiedostossa http://20.fi/14245

  2. > vajis on vain ”piilevä” eli ei hoideta. On vahvoja viitteitä tällöin mm. autoimmuunityreodiitin pahenenisesta

    Potilaiden kiusaksi, pilkaksi ja lisäsairastuttamiseksi on keksitty ”subkliininen” vajaatoiminta.

    Kaikkien pitäisi saada lääkitys, jos TSH ylittää 2,5 tai tasan 2. Kolmen vastaantulleen tutkimuksen (pubmed 11327616, pubmed 16006728, pubmed 9065031) mukaan tällä tosiaankin estyy autoimmuunityreodiitin (Hashimoto) kehitys. Tutkimuksessa lääkitys auttoi kilpirauhasterveitäkin (=vain TPOab kohonnut).

    Luin englantilaista hoitosuositusvertailua selkeässä kysymys-ja-vastaus-muodossa:

    http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/cen.12824/full

    Taulukon 2 lopussa kysymykseen hormonivajauksen vaikutuksesta oli vastauksessa eräänä seurauksena SYDÄN- JA VERISUONISAIRAUKSIEN paheneminen

Olisi kiva kuulla kommenttisi!

© 2017 Turpaduunari All Rights Reserved   

Theme Smartpress by Level9themes.