Valikko Sulje

Raskausajan diabetes

Kirjoittaja: Nimetön Nainen

Tämä paljastava kirjoitus raskausajan diabeteksesta julkaistaan pyynnöstä nimimerkin takaa. Näin kirjoittaa Nimetön Nainen:

“Minä olin aina mieltänyt diabeteksen ylipainoisten ja epäterveellisesti syövien ihmisten sairaudeksi ja olen huomannut, että monet muutkin ajattelevat niin. Käsitykseni muuttui kun itse sairastuin raskausaikana.

Miten siis minä liikunnallinen, terveellisesti (vähähiilihydraattinen ruokavalio, VHH) syövä ja hoikka nainen sain itselleni tämän vaivan raskausaikana? Olin järkyttynyt. Enhän edes ollut ajatellut meneväni sokerirasituskokeeseen, koska koin olevani terve. Suostuin sitten lopulta koska neuvola painosti niin kovaa. Olin jo viikolla 30 raskaana silloin. Normaalisti kokeeseen mennään viikolla 24.-28. Tai jos on suuri riski niin viikolla 12-16, ja se uusitaan myöhemmin. Ennen testiä suositellaan syömään 2-3 päivää runsaasti täysjyväviljoja. En tietenkään syönyt, koska ne eivät kuuluneet ruokavalioon. Itse asiassa olin niin kauhuissani neuvolan pelotteluista, että en uskaltanut syödä edellisenä päivänä mitään muuta kuin kananmunia. Ajattelin ettei sillä tavalla ainakaan verensokeriarvot nouse ja aiheuta lapselle ongelmia.

Raskausajan diabetekselle altistavia tekijöitä:

  • liikapaino
  • suvussa oleva taipumus diabetekseen
  • yli 40 vuoden ikä
  • aiemmassa synnytyksessä yli 4,5-kiloinen lapsi
  • aiempi raskausdiabetes
  • sokeri aamuvirtsassa
  • munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (PCO).
    (lähde: Diabetesliiitto)

En täyttänyt yhtäkään kriteeriä joiden Diabetesliiton mukaan sanotaan altistavan raskausajan diabetekselle. Nykyisin lähes kaikki äidit laitetaan sokerirasituskokeeseen.

Järkytys oli suuri koska ainoa arvo joka oli normaali oli paastoarvo. Muut olivat neuvolan mukaan pahasti yläkanttiin ja tilanne oli vakava. Paasto 4,6 (5,3), 1h arvo 12 (10) ja 2h arvo 8,9 (8,6) suluissa normaaliarvot.Tunsin itseni epäonnistuneeksi. Ajattelin etten kerro tästä kenellekään, häpesin niin paljon. Olin varma, että olen itse aiheuttanut tämän jollakin väärällä ruualla, syömällä liikaa hiilihydraatteja tai epäterveellistä ruokaa.

Lääkärit pelottelivat, että vauva kasvaa yli viisikiloiseksi, nimittelivät sokerivauvaksi. Jouduin käymään seurannassa koko loppuraskauden. Koskaan vauvan koossa tai voinnissa ei havaittu mitään ongelmaa. Muistan kun hoitaja huuteli käytävällä perääni jotain, josta kaikki odotushuoneessa olijat kuulivat, että minulla on se raskausajan diabetes. Häpesin taas ja luikin äkkiä ulos ovesta. Tunsin itseni niin epäonnistuneeksi.

Jouduin kertomaan lopulta ystävilleni tästä tilastani, hekin ihmettelivät, että miten minulla voi olla sellainen. Olivat myös ajatelleet, että se tulee vain ylipainoisille ihmisille. Yksi jopa kysyi, että mitä ihmettä olen syönyt raskausaikana kun sairastuin.

Neuvolan ohjeistuksiin kuuluu, että kaikki sairastuneet laitetaan diabeteshoitajan juttusille kuuntelemaan ohjeita ravintosuosituksiin perustuvasta ruokavaliosta. Olin kauhusta kankea ja mietin, että miten kestän sen “margariinirasvatonmaito” -ylistyksen. Siellä peloteltiin, että joudun mahdollisesti aloittamaan insuliinihoidon koska sokerirasituskokeen arvot olivat niin korkeat.

Seuraavalla kerralla diabeteshoitajan luona näytin aterian jälkeisiä mittaustuloksia ja ruokapäiväkirjaani. Hoitaja pyöritteli silmiään tuloksille, verensokeri pysyi tasaisena eikä heilahdellut ylös alas. Hän määräsi minut syömään enemmän hiilihydraatteja. Olinhan syönyt nyt ”vain” n. 100g/pvä. En tietenkään totellut, vaan jatkoin elämäntapaani kuuluvaa vähähiilihydraattista ruokavaliota. Sokeriarvot pysyivät koko raskausajan tasaisena VHH-ruokvalion ansiosta ja vauva syntyi normaalipainoisena (3300g) eikä joutunut lääkäreiden pelottelemaan sokeritippaan vaan pääsi heti tissille. Minun sokereita mitattiin synnärillä pari kolme kertaa ja ne olivat aina normaalit. Sen jälkeen asiasta ei ole puhuttu neuvolassa. Olen itse mittaillut sokereita silloin tällöin kotona mutta kaikki arvot ovat olleet hyviä. Olen myös kokeillut syödä sokeria ja mitannut arvot sen jälkeen, arvot ovat olleet silloinkin normaalit. Nyt synnytyksestä on jo reilu vuosi aikaa. Minun painoni nousi n. 10 kg koko raskausaikana ja puoli vuotta siitä olin samanpainoinen kuin ennen raskautta.

Tällä hetkellä mielessä pyörii erilaisia kysymyksiä.

Olinko oikeasti sairas? Onko raskausdiabetekseksi nimetty ”häiriö” sairaus? Onko se varoitusmerkki? Ja onko minulla on nyt suuri riski sairastua myöhemmin? Onko lapsellani suuri riski sairastua? Näinhän toki väitetään joissakin tutkimuksissa, mutta onko todella näin.

Nyt kun olen jälkeenpäin miettinyt syitä sairastumiselleni, mietin voiko stressi aiheuttaa tällaista. Olinhan ollut vuosia kovasti stressaantunut. Mietin myös voiko sokerimittaustulokset olla luotettavat kun olen ollut pidemmän aikaa VHH ruokavaliolla, enkä syönyt mm täysjyväviljaa jota ohjeiden mukaan olisi pitänyt syödä kun kokeeseen valmistautuu. (Sain muuten tietää nämä ohjeet vasta nyt kun kirjoitan tätä lapsen ollessa yli vuoden ikäinen). Voiko se vaikuttaa tulokseen, että yhtäkkiä elimistöön kaadetaan suuri määrä glukoosia. Entä väsymys? En ole vuosiin nukkunut kunnolla. Onko sokerirasitustesti luotettava kun se on tehty vain yhden kerran?

Olen lukenut myös tutkimuksen jossa äidin mikrobiston kerrotaan muuttuvan raskauden viimeisellä kolmanneksella ja glukoositasapaino muuttuu huonommaksi, mahdollisesti jotta sikiö saa riittävästi ravintoa. Minulla istukka oli kalkkeutunut jolloin sikiö ei saa kunnolla energiaa.

http://www.aka.fi/fi/akatemia/media/Ajankohtaiset-uutiset/2012/Suoliston-mikrobisto-muuttuu-raskauden-aikana/

Sekin mietityttää, että ystäväni joka on synnyttänyt 2 vuotta minua aikaisemmin ei ole koskaan kuullutkaan sokerirasitustestistä eli silloin ei ole edes testattu sokeriarvoja sokerirasitus kokeessa. Nykyisin sinne joutuu lähes kaikki. Onko siis todella niin, että raskausajan diabetesta on enemmän vai johtuuko se siitä, että testataan enemmän ja myöhäisemmässä vaiheessa kuin ennen?

Tällä hetkellä elän terveellistä elämää ja koen olevani terve. Eli liikun maltillisesti. Luovuin asioista jotka aiheuttivat minulle eniten stressiä. Otan aikaa itselleni, rauhoitun. Pyrin syömään mahdollisimman puhdasta vähähiilihydraattista aitoa ruokaa. Ja lapsemme muuten rakastaa voita. Tullut äitiinsä.”

About Author

Samanlaisia kirjoituksia

1 Comments

  1. Ari Kaihola

    Tuo johtuu ilmeisesti siitä, että ketogeenisella tai hyvin vähähiilarisella ruokavaliolla elimistö tottuu tulemaan toimeen pienellä insuliinimäärällä, koska insuliiniherkkyys on parantunut – tästä oli osoituksena ERINOMAINEN paastosokeriarvo. Kun tällaiseen elimistöön ykskaks kaadetaan tolkuttomasti glukoosia (sokerirasituskoe), elimistö ei pystykään nostamaan insuliinituotantoaan tarpeeksi nopeasti ja tarpeeksi suureksi. Siksi rasituskoe näyttää siltä, että henkilöllä olisi diabetes. Ei ole.

    Seikkaperäisemmin asian selostaa esim. Mark Sisson:

    https://www.marksdailyapple.com/does-eating-low-carb-cause-insulin-resistance/

    ja näiden tutkijoiden mukaan kyseessä on täysin normaa fysiologinen tila

    Impaired glucose tolerance in low-carbohydrate diet: maybe only a physiological state

    https://www.physiology.org/doi/full/10.1152/ajpendo.00580.2013

    “For that reason, it should be common in clinical practice that patients submitted to oral glucose tolerance tests not be under severe carbohydrate restriction, since this could alter the response to the glucose overload.”

    Tuossa viimeisessä lauseessa itse asiassa tulee esille syy myös siihen, miksi hoitajat suosittelivat hiilareiden nauttimista 3 päivänä ennen testiä. Elimistö olisi ollut valmiimpi hiilareiden käsittelyyn. No, toivottavasti he kuitenkin ottivat tuon valmistautumisen puutteen huomioon tuloksia tarkastellessaan. Vai tiesivätkö edes siitä?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *