Yhdysvaltalainen kirjailija, toimittaja, luennoitsija ja introvertti Sophia Dembling on kirjoittanut suomeksi äskettäin käännetyn otsikossa mainitun nimisen kirjan (Viisas elämä).
Introvertti on henkilö, joka Wikipedian määritelmän mukaan on:
…sisäänpäin kääntyneempi ja miettii tekojaan enemmän kuin ekstrovertti. Introvertiksi kuvaillaan joskus henkilöä, joka pitää itsenäisestä toiminnasta enemmän kuin sosiaalisesta, mutta tämä on enemmän käyttäytymyksellinen kuin kognitiivinen kuvaus. Ennen kaikkea introvertti saa energiansa omasta itsestään, ja jatkuva muiden kanssa vuorovaikuttaminen reaalielämässä pikemminkin vie sitä häneltä kuin ylläpitää sitä. Introvertit tarvitsevat omaa rauhaa “ladatakseen akkujaan”. Introvertit ovat hiljaisia ja varautuneita, minkä kovaääniset ekstrovertit usein sekoittavat itseluottamuksen puutteeseen. He toimivat usein älyä tai logiikkaa vaativissa tehtävissä, mutta painottavat vähemmän sosiaalista vuorovaikutusta ja ihmissuhdetaitoja. Tyypillinen introvertti on hiljainen, itseään tutkiskeleva (introspektiivinen) ja varautunut, hän pitää hyvin järjestäytyneestä elämästä eikä luota impulsiiviseen päätöksentekoon. Tutkimuksissa on havaittu introverttien olevan herkempiä kivulle, väsyvän helpommin ja tuntevan jännityksen madaltavan suoritustasoa, pärjäävän paremmin koulussa, suosivan vakaampia ammatteja ja olevan vähemmän alttiita vaikutteille sekä olevan ekstrovertteja vähemmän seksuaalisesti aktiivisia.
Persoonallisuustyypit ja niiden tunnistaminen kiinnostavat monia. Oman persoonallisuustyyppinsä ymmärtäminen myös rakkausasioissa lienee kirjan arvoista. Tutustutaanpa teokseen!
Introvertti voi olla tietämätön siitä miksi hänen on niin vaikea löytää sitä oikeaa. Demblingin mukaan tietoisuus omasta persoonallisuustyypistä on hyvä alku, mutta ärsyttävintä tässä kaikessa on se, että yhtä ainoaa oikeaa tietä onnelliseen rakkauselämään ei ole. Joillekin introverteille sopii vastakohdaksi ekstrovertti, joillekin sopii paremmin samankaltaisuuden vetovoima.
Dembling antaa viisi puheenvuoroa introvertin puolesta. Ensinnäkin introvertit tajuavat toisiaan. Introvertille on monesti valtavan helpottavaa löytää hengenheimolainen, joka ymmärtää hiljaisuuden kauneutta, sosiaalista minimalismia, kotona oleskelun ihanuutta ja seesteisyyttä. Toisen puheenvuoron aiheena on hiljaisuuden kauneus. Introvertit eivät turhia lörpöttele, uppoutuvat omiin puuhiinsa ja tykkäävät olla hiljaa. Kolmanneksi introvertti ei ota paineita kissanristiäisistä. Hän pitää toki ulkona käymisestä, mutta ei nauti valtavasta ihmispaljoudesta, jossa on juteltava monille eri ihmisille ja monista eri aiheista. Neljäntenä puheenvuorona on vapaaehtoisuus kaikessa toiminnassa. Ketään ei raahata eikä yllytetä mihinkään väkisin. Ja viimeisen puheenvuoron saa mieluisimman ajanvietteen pohtiminen. Kotisohvalle asettuminen, vilttiin kääriytyminen ja hyvä kirja? Museokierros ja kahvilahetki? Pitkä ajomatka? Vaikka kaikkia näitä voisi harrastaa itsekseen, introvertti ottaa mieluusti mukaansa toisen introvertin.
Dembling löytää toki ekstroverteiltä paljon hyvää sanottavaa ja pitää mahdollisena hienoa rakkautta introvertin ja ekstrovertin välille. Ensinnäkin ekstrovertit ovat hauskoja ja seurallisia. He pistävät töpinäksi elämässä. Toisaalta ekstrovertit kyllä tietävät, että ystävystyminen on haastavaa introverteille. Keskustelun aloittaminen on vaikeaa. Tarvitaan ihmisten tapaamisen ja verkostoitumisen ammattilainen kumppaniksi! Kolmanneksi ekstrovertit nauttivat ajatustensa sanallistamisesta ääneen. Suusta voi putkahtaa milloin mitäkin puolivalmista. Neljäntenä puheenvuorona ekstroverttien puolesta löytyy liikkumisen havainto. Tässä ei ole kyseessä mikään syvällinen ajattelija, vaan tässä pannaan liikettä niveliin! Viimeisenä, muttei vähäisimpänä on yin ja yang, sillä ekstro- ja introvertit todellakin täydentävät toistensa energioita. Asioiden aikaansaamiseksi tarvitaan ajattelua (introvertti) ja sitten toteutus (ekstrovertti). Ekstrovertit säkenöivät ja introvertit loistavat.
Dembling auttaa löytämään introvertin yleisimmät virheet ja itselleen virittämät ansat. Lukija saa matkan varrelle konkreettisia neuvoja ja pohdintaa. Tärkeimpänä viestinä introvertille lienee sen jalon taidon oppiminen, että häntä olisi helpompi lähestyä. Itsevarmuuden tunne ja miten sen voi saavuttaa käydään läpi pinnallisesti. Olisi ehkä kaivannut enemmän paneutumista tähän.
Humoristisella otteella kirjassa jaetaan jopa iskurepliikkejä introvertin mielenkiinnon herättämiseksi:
En ole ihan varma, miten sanoisin tämän, joten enpä sano mitään.
Mitäpä jos saattaisin itse itseni kotiin?
Olisinpa ekstrovertti, jotta voisin aloittaa keskustelun kanssasi.
Tuletko useinkin tänne nurkkaan piileskelemään?
Hei, tuo on aivan loistava kirja – mutta nyt sinun pitäisi jatkaa sen lukemista, anteeksi että keskeytin.
Näytät juuri niin vaivaantuneelta kuin minusta tuntuu, siis hyvällä tavalla.
Hei, huomasin että huomasit minut, joten teeskentelin lukevani tekstiviestejä.
Pieni vaivaantuneisuus on söpöä, eikö?
Kepeä teos introvertin rakastumisesta.
Christer Sundqvist
turpaduunari, ravintovalmentaja, biologi, filosofian tohtori
Monessa liemessä keitetty yllätyksellinen tietokirjailija ja suosittu bloggaaja. Tuttu turpaduunari, eli huumorin pilke silmäkulmassa esiintyvä terveysluennoitsija. Löydät lisää tietoa täältä: http://ravintokirja.fi/
About Author
Paluuviite:Paljon kirja-arvosteluja | Turpaduunari