Ollin opeilla selviät ruokamarketissa

Kirjoittaja: Christer Sundqvist

Ollin oppivuodet ovat takana, Ollin opetusvuodet edessä.

Todella hyvä kirja!

Olli Posti on kirjoittanut todella hyvän kirjan ”Supermarket Survival – Rakkaudesta ruokaan ja hyvinvointiin”. Onnittelut kaikille teille, jotka olette hankkineet sen. Teillä on kädessänne aarre.

Harvoin innostun jostakin yksittäisestä kirjasta niin paljon kuin nyt Ollin opusta kolmanteen kertaan lukiessani. Tässä on kaikki se mitä tarvitset tietää ruokavalinnoista. Sellaisista ruokavalinnoista, jotka vievät kohti terveyttä.

Olli tietää mistä puhuu, sairasteltuaan ihan sopivasti kokemusta kartuttaakseen ja hän tietää miten kirjoittaa mielenkiintoisella tavalla ravitsemuksesta.

Laatu

Helposti löytää kirjasta ehkä sen tärkeimmän viestin: Paranna ruokasi laatua!

Olli on uhrannut elämästään yli kymmenen vuotta (tunnen Ollin ja tiedän että tämä on totta!) ja tarjoaa tässä kirjassa oppimistaipaleensa parhaat palat meille kaikille. Olli on ruoan laatuintoilija ja -tuntija. Hän opiskelee olennaisia asioita, eli miten parantaa nauttimamme ruoan laatua. Tämän asian hän tekee innostumalla asiasta aivan julmetusti. Otetaan yksi esimerkki kirjasta:

”Ravinnon laadussa vallitsee silti ehkä valtavin polarisaatio koskaan: samaan aikaan samassa kaupungissa on mahdollista syödä ehkä jopa huonoimmin ikinä ja myös paremmin kuin koskaan. Äänestäkäämme euroilla hyvän puolesta, kuten yhä useampi jo tekee. Näin ravitsevampi laatu tulee vuosi vuodelta helpommin kaikkien saataville. Hinnatkin tulevat lopulta alas kysynnän noustessa. Pian laadukas ruoka ei ehkä olekaan enää ylikallista erikoisruokaa, vaan uusi perustaso.

Tämänhetkistä aidon ravinnon, todellisen lähiruoan, pientilojen, luomun, tuoreemman ravintolatarjonnan, aidosti laajemman markettivalikoiman, vihersmoothieiden, vihermehujen ja superfoodien esiinmarssia ei ole luotu mainosrahalla eikä julkisella päätöksellä – vaan sillä, että tuhannet innokkaat ovat ilman korvaustakin jakaneet ruokavinkkejään eteenpäin. Olen kymmenen vuoden ajan halunnut löytää oikeat sanat avainkäsitteilleni. Viimein olen löytänyt oikeat termit kuvaamaan kaikkea sitä minkä parissa olen vuosikaudet tehnyt töitä. Kaikessa on ollut kyse rakkaudesta; nautinnosta, mielitekojen luonnollisesta täyttämisestä ja hyvää tekevästä ravinnosta, joka tyydyttää sielun, mielen ja kehon nälän. Siksi kaikki kiteytyy sanaan rakkausruoka. Rakasta itseäsi enemmän, sillä ansaitset vain parasta. Valitse rakastavampi ruoka – ja tarjoa sitä myös lähimmäisillesi.”

Rakkausruoka – oivallinen keksintö Ollilta! Sitähän se on parhaimmillaan! Yliopistojen turhat dosentit vaviskaa, tämä on se lähtökohta ravitsemukselle, joka vie terveyttä eteenpäin. Nyt ja aina!

Terveys

Ollin rakkausruoka rakentaa terveyttä. Pidin aivan suunnattoman tärkeinä näitä viestejä:

”Fytoravinteita, fytokemikaaleja, polyfenoleita, flavonoideja, karotenoideja ja ties mitä kasviravinteita tutkitaan enenevissä määrin. Ennen luultiin, että kasvisten terveellisyys perustuu vitamiineihin ja kuituihin. Ajateltiin, ettei ole väliä, syötkö tuoretta kasvista vai otatko monivitamiinin ja kuitulisän. Nykyään ymmärretään, että kasveissa on ehkä jopa satojatuhansia muitakin aineita, joista mikään yksittäinen ei ole välttämätöntä terveydelle, mutta sitäkin parempaa tekee saada niitä paljon ja monipuolisesti. Kasvien väri- ja aromiaineet ovat myös indikaattori eli merkki siitä, että kasvi on tuore, se on kasvatettu hyvin, ja se on elinvoimainen. Kun väri ja aromi ovat vahvoja, saat runsaasti fytoravinteita, jotka muodostavat sen värin ja aromin – ja silloin melko varmasti kasvissa on muutkin ominaisuudet kunnossa. En tarkoita tällä, että elintarviketeollisuuden pitäisi nyt alkaa värjäämään appelsiineja keinotekoisilla kemikaaleilla (kuten jossain jo tehdään) – vaan hoitamaan sitä maaperää vuosi vuodelta paremmaksi, jossa se ruoka kasvaa. Minulla ei ole mitään suihkurusketuksia saati solariumia vastaan, mutta oman ihoni pidän talvellakin värikkäänä ravitsemalla sitä sisältäpäin.”

Ja lue tämä:

”Ravinnon tärkein tehtävä on palvella elämisen riemua – joka on se todellisin terveyden kokemus ja samalla sen alkulähde. Usein me Suomessa syömme ja treenaamme välineellisistä syistä: jos jaksan nyt mennä lenkille, sitten olen ehkä terveempi, ainakin jonkun auktoriteetin mukaan. Jos syön tänään salaattia enkä pitsaa, saan palkinnoksi ehkä vähän vähemmän huonoa vointia joskus tulevaisuudessa. Terveyttä suoritetaan. Mitä, jos terveys onkin tehty nautittavaksi – ja kasvaa nauttiessa ja nautintoa jakaessa?”

Miksi tehdä terveysasiat monimutkaisiksi, kun ne voi tehdä yksinkertaisesti?

Into

”Meille ei koulussa opeteta, että elämän eteneminen ja unelmien toteutuminen riippuu ylioppilastodistuksen arvosanoja enemmän siitä, miten upeita ihmisiä onnistut elämässäsi löytämään. Minä olen ollut lähtökohdiltani sosiaalisesti lahjaton ja epävarma aspergertyyppi, joka muuttui sosiaalisesti miltei vihannekseksi kroonisen taudin runneltua hermostoa. Silti olen päässyt näin pitkälle – etsimällä ja löytämällä huippujen ideoiden lisäksi ennen kaikkea erinomaisia ihmisiä elämääni. Siksi olen kirjoittanut blogia, jakanut videoita, pitänyt luentoja ja pyrkinyt jakamaan parhaat lahjani mahdollisimman kivoissa paketeissa mahdollisimman monille: oma elämäni tulee aina vaan sitä ihanammaksi, mitä useampi ihana ihminen löytää mukaan ilahduttamaan sitä entisestään. Etsin juuri sellaisia ihmisiä kuin millaisesta ruoasta puhun tässä kirjassa, ja millaiseksi haluan itsenikin rakentaa: erinomainen seura ravitsee, täyttää ja ilahduttaa monin tavoin.

Kehotan ja pyydän kaikkia: kun löydät jotain mikä toimii ja parantaa sinun elämääsi erinomaisesti, jaa se muille. Jos sinun löydöksesi poikkeaa normaalista, lähipiiri ei ehkä heti innostu. Älä yritä puhua heille joita ei kiinnosta, vaan etsi heitä joita kiinnostaa. Tai vielä parempi: auta heitä löytämään sinut. Internet on suorastaan ihmeellinen väline omien parhaiden oivallusten jakamiseen. Jos onnistut auttamaan tuhansia ihmisiä oivalluksillasi hirmu paljon, se ei tarkoita että saisit heti kaiken sen hyvän takaisin. Mutta jos auttamisen kustannukset ovat lähellä nollaa ja se tuntuu oikealle ja siinä samalla kehittyy, muutama erinomainen uusi ystäväkin riittää. Sosiaalisessa mediassa samoista asioista innostuvat löytävät nykyään helposti toisiaan. Heikoista sosiaalisista taidoista huolimatta minulla on nykyään jo satoja ihan superhyviä kavereita, joita voin esitellä toisilleen tai yhdistellä otollisimpiin ideoihin ja mahdollisuuksiin. Netissä ja sosiaalisessa mediassa hyvä kansalaisuus ei tarkoita pelkkää etiketin mukaista varmistelua, vaan parhaassa tapauksessa elämää muuttavan kontribuution rohkeutta ja vaikuttavuutta. Maailma muuttuu nopeaa vauhtia instituutioiden hallitsemasta jäykästä paikasta ihmisten ja kulttuurin hallitsemaan värikkääseen verkostoon. Tässä uudessa maailmassa kannattaa jakaa jotain erityistä ja erilaista ja tehdä taidetta toisten auttamisesta, ilahduttamisesta, lähes lapsenmielisesti yllättäen ja itseäkin inspiroiden. Minulle myös tämän kirjan tekeminen oli kannattava prosessi, vaikkei sitä olisi edes julkaistu. Kun todella miettii, myös toisten osaajien kanssa, miten palvella sanomisillaan ihmisiä ja maailmaa vielä paljon entistä paremmin, siinä kehittyy ihmisenä. Mehän kuitenkin olemme täällä toisiamme varten vähintään yhtä paljon kuin itsellemme.”

Käytännöllistä tietoa

Yliopistojen tohtorit, dosentit ja professorit tuottavat tietoa vaikka kuinka paljon. Onko tiedosta hyötyä? Ei aina, sillä tietomäärästä puuttuu usein se kaikkein tärkein asia: voiko tietoa soveltaa käytäntöön?

Jos aiot hankkia Ollin kirjan, saat käyttöösi paljon tietoa, jota voit heti lähteä soveltamaan ja kokeilemaan. Olisiko se sinun juttusi?

Suosittelen Ollin kirjaa! Supermarketissa voi todellakin pärjätä. Olli näyttää miten se sujuu. Annetaan Ollin lopettaa tämä kirja-arvio:

”Tämän kirjan tärkein idea on laatu, joka johtaa vapauteen. Se pätee niin syömisessä kuin muussakin. Mitä paremmin osaan tunnistaa laadun myös ihmisissä, sitä vähemmän saan päänvaivaa ja sitä enemmän iloa, vapautta, huipputasokasta apua ja myös minun parhaille lahjoilleni ja intohimoilleni vastaanottoa. Laadun käsitteeseen liittyy pari tärkeää sivujuonnetta, jotka koskevat elämää: Laatu on osittain subjektiivinen ja kontekstisidonnainen käsite – se mikä on sinulle laatua yhdessä tilanteessa, voi olla toiselle turhaa roskaa toisessa tilanteessa. Voidaan käyttää myös sanaa tarkoituksenmukaisuus.

Laatu toimii parhaiten, kun se kattaa monipuolisesti kaikki olennaiset tarpeet. Laadun isoin ongelma ja samalla suurin hienous on se, että se ei ole yksiselitteistä. Sen tunnistaminen on osittain taitoa, taidetta ja tulkintaa. Ja se on hurjan tärkeää. Ilman laadun tai tarkoituksenmukaisuuden tunnistamista kaikki liha on yhtä hyvää, joten sama valita halvin lauantaimakkara. Ilman subjektiivista eli omien tuntemusten kuunteluun perustuvaa laadun ”maistelemista” kaikki työpaikat tai -keikat ovat yhtä hyviä, kunhan niistä saa palkkaa. Sellainen laaduttomuus johtaa yleensä ylikuormittumiseen, aliravitsemukseen sanan monessa merkityksessä ja intohimottomaan merkityksettömyyteen. Tämä voi kuulostaa hurjalle, mutta esimerkiksi minulla ei ole enää aikoihin ollut varsinaisia ihmissuhdeongelmia – koska yhä tarkemmalla seulalla löydän elämääni toinen toistaan ihanampia ihmisiä jotka ovat onnellisia, innoissaan, elementissään ja voivat hyvin – ja osaavat pyytää ja arvostaen ottaa vastaan apua, ilman vaatimuksia. Jos joku alkaa tuoda ongelmia tai draamaa ilon, nauttimisen ja arvostuksen sijaan, olen valmis vaikka maksamaan päästäkseni pian jatkamaan elämää ja etenemistä vapaana kyseisen suhteen taakasta. Myös terveysongelmat loistavat vihdoin poissaolollaan – koska osaan tunnistaa hyvälaatuisen ravinnon ja olen kehittänyt makuani myös muilla hyvinvoinnin osa-alueilla.

Kehotan kaikkia tulemaan oman elämänsä ja omien valintojensa laatuasiantuntijoiksi, ja jatkamaan tässä kehittymistä aina vaan yhä korkeammille tasoille. Siihen ei ole tarkkaa tiedettä tai yhtä kaikille toimivaa oppikirjaa, mutta meillä kaikilla on valmiudet siinä kehittymiseen. Pystyn tunnistamaan, mikä minua innostaa, inspiroi ja vetää puoleensa, ja voin raivata sille enemmän tilaa. Pystyn valitsemaan huomiokenttääni ne vaikutteet, ihmiset ja mediat jotka koen kohottaviksi, kehittäviksi ja kiinnostaviksi. Ja pystyn jakamaan tai ilmaisemaan eteenpäin sitä mikä minua koskettaa. Näin maailma kehittyy, ruohonjuuritasolla, vapaasti ilman tarvetta vallankäyttöön tai kenenkään alas painamiseen. Kaikki kukat saavat kukkia toistensa iloksi, poimien parhaita paloja muiden kukoistuksesta.”

cropped-christer-sundqvist.jpegChrister Sundqvist
turpaduunari, ravintovalmentaja, biologi, filosofian tohtori

Monessa liemessä keitetty yllätyksellinen tietokirjailija ja suosittu bloggaaja. Tuttu turpaduunari, eli huumorin pilke silmäkulmassa esiintyvä terveysluennoitsija. Löydät lisää tietoa täältä: http://ravintokirja.fi/ 

2 kommenttia artikkeliin “Ollin opeilla selviät ruokamarketissa”

  1. Itse olen tällainen yksinkertainen Alepan mies. Olli on todella hyvin perehtynyt aiheeseensa. Sain sieltä monta helppoa vinkkiä ruokavalintojeni rikastuttamiseen. Kirjan kieliasu on lennokas ja siitä välittyy aito kiinnostus ravintoon ja sen vaikutuksiin. Suosittelen kirjaa lämpimästi kaikille, jotka haluavat nauttia ruoastaan ja sitä myötä paremmasta voinnista.

    Sami Uusitalo
    Dipl. ins. Kauniainen

  2. Paluuviite: Paljon kirja-arvosteluja - Turpaduunari

Olisi kiva kuulla kommenttisi!