Sensuroimatonta terveys- ja kulttuurivalistusta. Sivuston suunnittelussa avustaa sekä taloudellisesti että ideoinnilla Domainkeskus.com. Yhteystiedot: Christer Sundqvist, biologi (FT), christer.sundqvist@ravintokirja.fi, 040-7529274, Helsinki

TULE MUKAAN ETSIMÄÄN TERVEYDEN AARRETTA

TULE SINÄKIN MUKAAN ETSIMÄÄN TERVEYDEN AARTEITA!

Tule mukaan rakentamaan itsellesi erittäin laajaa ja ajankohtaista monisatasivuista terveyskirjaa!

Sisällysluettelo
Osa 1 Älä kadota terveyden aarretta! (jaossa marraskuun lopusta 2017 lähtien)
Osa 2 Miksi vanhenemme? (joulukuun loppu 2017)
Osa 3 Ota terveytesi ja sairautesi vakavasti (tammikuun loppu 2018)
Osa 4 Nujerra sairaus ottamalla käyttöön kaikki hyvät keinot (helmikuun loppu 2018)
Osa 5 Naura sairautesi pois! (maaliskuun loppu 2018)
Osa 6 Vältä liiallista istumista – muista liikkua!
Osa 7 Muista levätä!
Osa 8 Ajattele positiivisesti!
Osa 9 Syö terveellistä ruokaa!
Osa 10 Yksilöllisiä ruokavalintoja A-J
Osa 11 Yksilöllisiä ruokavalintoja K-M
Osa 12 Yksilöllisiä ruokavalintoja N-R
Osa 13 Yksilöllisiä ruokavalintoja S-Ö
Osa 14 Hyvät ihmissuhteet
Osa 15 Elämänhalu
Osa 16 Usko parantumiseen sairaudesta
Osa 17 Syvennä henkisyyttä ja pidä mieli virkeänä
Osa 18 Hoito-ohjeita sairastuneelle A-J
Osa 19 Hoito-ohjeita sairastuneelle K-R
Osa 20 Hoito-ohjeita sairastuneelle S-Ö
Osa 21 Syventävää keskustelua terveydestä
Osat 22-24 Tulossa tietoon myöhemmin

Anna minulle mahdollisuus lähettää sinulle uusi terveyskurssini ”Terveys on aarre”. Siitä muodostuu vuosien 2017-2019 aikana markkinoiden laajin ja ajankohtaisin terveyskirja. Kun maksat erittäin kohtuullisen kertamaksun 49,95 euroa, saat luvan tarvittaessa tulostaa itsellesi kuukausittain täydentyvän terveyskirjasi.

Tässä lisätietoja ja tietoa siitä miten maksu tapahtuu:

Kurssini on tavattoman suurella vaivalla työstetty useiden vuosien aikana ja sisältää valtavasti terveystietoa. Eräänlainen terveystestamenttini vuosilta 1987-2019.

Jos koet mahdolliseksi, tulisitko nyt heti mukaan kurssille ja ryhtyisit terveyskirjaa rakentamaan itsellesi? Voisitko pyytää ystäviäsi mukaan tälle kurssille, joka tyypilliseen edulliseen hintaani (49,95 euroa) tarjoaa erittäin paljon tietoa terveydestä?

Osa 1 (Älä kadota terveyden aarretta!) on jaossa juuri nyt (marraskuu 2017) ja osa 2 (Miksi vanhenemme?) ilmestyy joulukuun lopussa. Osat 3-24 tulevat vuosien 2018-2019 aikana jakoon. Jokaisessa osassa on 15-20 sivua.

Ajankohtaisinta mahdollista tietoa on siis jaossa kerran kuukaudessa. On harjoitustehtäviä, tietoiskuja, terveystietoa, lukuvihjeitä…

Opiskelu- ja harjoitustehtävien suorittaminen on täysin vapaaehtoista ja jokainen saa tarvittaessa yksilöllistä ohjausta. Materiaalin saa sähköpostiin kerran kuukaudessa (laadukas PDF-tiedosto) riippumatta siitä miloin päättää aloittaa kurssin.

Maksu tapahtuu näin:

Kurssille pääsee mukaan maksamalla 49,95 euroa tilille FI94 5723 3320 0772 65 (OKOYFIHH), Christerin Akatemia. Kirjoita viestikenttään sähköpostiosoitteesi. Muita maksuja ei tule!

TERVETULOA MUKAAN RAKENTAMAAN YHDESSÄ MONISATASIVUISTA TERVEYSKIRJAA!

Rakkain terveisin,
Christer Sundqvist
biologi, FT
Lisätietoja: christer.sundqvist@ravintokirja.fi

Näitä luetaan eniten juuri nyt

  • Suomen tärkeimmät terveysvaikuttajat vuonna 2017
    tammikuu 18, 2018
    Kirjoittaja: Christer Sundqvist Äänestys on päättynyt! On taas se aika vuodesta, jolloin äänestäjät valitsevat Turpaduunarin terveysblogissa vuoden tärkeimmät terveysvaikuttajat. Äänestys...
  • Syöpälääkärin väitettä on syytä katsoa kriittisesti
    tammikuu 4, 2018
    Kirjoittaja: Jouni Jämsä Syöpälääkäri Veera Salminen kirjoittaa: "CAM-hoitajat valehtelevat syöpäsairaille saadakseen heidän rahat." Veera Salminen esitti 22/2017 Duodecim-lehdessä/netissä valikoituja tutkimuksia luontaisvalmisteista syövän...
  • Statiinit uhkaavat terveyttäsi
    toukokuu 4, 2017
    Kirjoittaja: Christer Sundqvist Tärkeä teema: statiinit! Sensuroidun ja lakkautetun Iltalehden terveysblogini tärkeitä teemoja oli käydä kriittistä keskustelu kolesterolia alentavien statiini-lääkkeiden...
  • Voita vai rypsiöljyä?
    tammikuu 17, 2018
    Kirjoittaja: Ari Kaihola Rypsiöljy - saako tuota siemenöljyä arvostella Suomessa? Rypsiöljy, tuo Valtion Ravitsemusneuvottelukunnan (VRN) lempilapsi, sai naarmun julkisuuskuvaansa, kun...
  • Rasvaton maito – tieteellinen näyttö tyypin 2 diabeteksen, lihavuuden ja metabolisen oireyhtymän hoidossa ja ehkäisyssä
    joulukuu 4, 2017
    Kirjoittaja: Sami Uusitalo Christer Sundqvistin tekemiä päivityksiä: 13.9.2017, 15.9.2017,  18.9.2017 ja 4.12.2017 (Lisäys 4.12.2017) Ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen on vastannut tähän...
  • Missä mennään kilpirauhaskiistassa?
    joulukuu 22, 2017
    Kirjoittaja: Christer Sundqvist Kilpirauhaskiista herättää tunteita! Tässä kaikki olennainen tieto yhteen koottuna. Tarkistan itse säännöllisesti toimivatko linkit, mutta kerro toki...
  • Kilpirauhasen vajaatoiminta, ruoansulatus ja suolisto
    helmikuu 16, 2016
    Kirjoittaja: Nina Saine Funktionaalisen lääketieteen näkökulmaa ruoansulatuksen ja suoliston huomioimiseen kilpirauhasen vajaatoimintapotilailla. Työskentelen kilpirauhaspotilaiden parissa sekä vertaistuessa, että työssäni kokemusasiantuntijana...
  • Ville on ykkönen
    marraskuu 6, 2017
    Kirjoittaja: Christer Sundqvist Tämä kirjoitus on päivittynyt uusilla tiedoilla 6.11.2017  (alunperin julkaistu 26.4.2017) Käsittämätöntä! Lääkärikollegat ovat käräyttäneet lääkäri Ville Pöntysen...
  • Suomen tärkeimmät terveysvaikuttajat vuonna 2016
    tammikuu 16, 2017
    Kirjoittaja: Christer Sundqvist TOP 100 tärkeimmät terveysvaikuttajat Suomessa vuonna 2016 Tämä 3.1.2017 väsätty kirjoitus on päivittynyt 4.1.2017, 5.1., 6.1., 7.1.,...
  • Suuri serotoniinihuijaus – Aku Kopakkala
    heinäkuu 25, 2017
    Kirjoittaja: Christer Sundqvist Kiitos hyvistä kommenteista! Tämä kirja-arvio ja psykologi Aku Kopakkalan tilaisuuden raportointi 22.5.2015 on terveysblogini luetuimpia kirjoituksia. Sitä...
  • Diabetes – miten kauan aiotaan lyödä päätä seinään?
    tammikuu 12, 2018
    Kirjoittaja: Christer Sundqvist Sallikaa minun ajatella ääneen diabetestilanteesta Suomessa ja maailmalla. Jotain tarttis tehdä - haaveilun on loputtava! Diabeteksen (sokeritaudin)...
  • Balanssiöljyä vai käärmeöljyä?
    helmikuu 13, 2017
    Kirjoittaja: Christer Sundqvist Sain pari viikkoa sitten testattavakseni Balance Oil-kalaöljyä. Lisäksi sain runsaasti luettavaa tästä kalaöljystä, jota verkostoissa markkinoidaan ja myydään...
  • Lasten aivot verkossa – päättäjien narikassa!
    joulukuu 2, 2017
    Kirjoittaja: Erja Tamminen ”En voi ymmärtää, miten lasten terveys ja hyvinvointi on luovutettu Applen, Microsoftin, Samsungin ja muiden vastaavien suuryritysten...
  • Parantava ketoosi
    huhtikuu 25, 2016
    Kirjoittaja: Christer Sundqvist Viisas elämä voi tarkoittaa myös sitä, että syö itsensä terveeksi sokerittomalla ja gluteenittomalla ruokavaliolla. Filosofian maisteri Elviira...
  • Narsismi – väkivallan monet kasvot
    marraskuu 19, 2015
    Kirjoittaja: taistelijaäiti Vuonna 2006 minulla ei ollut minkäänlaista tietoa persoonallisuushäiriöisistä ihmisistä. Nyt vuonna 2015 tunnen läpikäyneeni korkeakouluopinnot narsismista. En kuitenkaan opiston...
  • Mitä pitäisi ajatella hypotyreoosin hoidosta?
    toukokuu 3, 2016
    Kirjoittaja: Suomen kilpirauhaspotilaat ry Suomen kilpirauhaspotilaat ry:n on laatinut vastineen Duodecimin julkaisemalle katsaukselle ”Aikuisen primäärisen hypotyreoosin hoito”. Vastine löytyy myös täältä....
  • Julkinen kysymys Mikael Fogelholmille ja Ursula Schwabille
    maaliskuu 31, 2016
    Kirjoittajat: Sami Uusitalo ja Christer Sundqvist Tämä kirjoitus julkaistiin 20.3.2016 ja pienen hoputtelun jälkeen professori Mikael Fogelholm on vastannut kysymykseen...
  • Voi on aina voita, osa 2
    marraskuu 24, 2017
    Kirjoittaja: Ari Kaihola Butyraatin l. voihapon edut painonhallinnassa ja rintasyövässä eivät ole sen ainoita terveysvaikutuksia. Ennen kuin menemme pidempiketjuisiin tyydyttyneisiin...
  • Mikä ihmeen nyhtökaura?
    toukokuu 5, 2016
    Kirjoittaja: Christer Sundqvist Taitavalla ennakkomainonnalla nyhtökaurasta on tehty hittituote. Lihan korvike, mahtava proteiinilähde, uuden yrityksen huippuinnovaatio, saantia on taitavasti rajoitettu,...
  • Biohakkerin käsikirja
    tammikuu 21, 2017
    Kirjoittaja: Christer Sundqvist Suomen tärkeimpiin terveysvaikuttajiin kuuluva kolmikko Teemu Arina, Jaakko Halmetoja ja Olli Sovijärvi ovat julkaisseet hurjan upean terveyskirjan!...

Viimeisimmät artikkelit

Tässä esimerkkejä luentotarjonnastani

Käytä älliä ruokavalinnoissa: Tämä on suosituimpia luentoaiheitani. Alustan ja herätän keskustelua älykkäistä ruokavalinnoista, ruoan luonnollisuudesta, säilyvyydestä ja käytössä olevista ruoan lisäaineista sekä pohdin sitä, mikä on terveellistä arki- ja juhlaruokaa. Miten liikkujan pitää syödä? Onko ikääntyvän ihmisen otettava huomioon jotain erityistä ruokavalintojen suhteen? Keskustellaan yhdessä miten voisimme parantaa ruokaostostemme laatua. Sillä mitä valitset ruokakaupasta ostoskassiisi, on merkitystä. Sisältääkö kassisi juureksia vai eineksiä? Ruokavallankumous alkakoon nyt! Tämä luento muokkautuu helposti kaikenikäisille ja monille erilaisille yhteisöille. Kerro mikä on tavoitteesi luennon suhteen, niin saat tällä tavalla räätälöidyn luennon minulta.

Onni, terveys ja äly – elämäsi melodia: Terveystietoinen ja viisaan onnellinen elämä rakentuu yksinkertaisista osatekijöistä. Tule kuuntelemaan turpaduunarin melodioita! Filosofian tohtori ja suosittu luennoitsija Christer Sundqvist on vauhdissa!

Terveystietoinen elämä: Terveellisestä elämäntavasta ei saa tehdä liian vaikeaa itselleen. Terveys säilyy vaikka välillä elää epäterveellisesti, mutta se mikä erottaa terveystietoisen muista ihmisistä, on se luontevuus ja rivakkuus mikä nähdään siinä paluussa terveellisten valintojen ääreen. Terveystietoinen oivaltaa, että niitä huonoja valintoja pitää välttää, ei sen takia että se olisi pakko, vaan sen takia, että hän pitää terveyttään erittäin suuressa arvossa.

Liikunta on lääke: Ihminen on luotu liikkumaan sopivasti ja monipuolisella tavalla. Liikunnalla voidaan ehkäistä sairauksia, hoitaa terveyttä ja kuntoutua monista pitkäaikaissairauksista. Luennolla mainitaan liikunnan teho tyypin 2 diabeteksessa, kohonneessa verenpaineessa, sydän- ja verisuonisairauksissa, lihavuuden hoidossa, astmassa, keuhkoahtaumataudissa, polven nivelrikossa, nivelreumassa, selkävaivoissa ja masennuksessa. Turpaduunari Sundqvist kehottaa tekemään liikunnasta pysyvä osa elintapamuutostasi.

Oivaltavaa urheilua: Filosofian tohtori, ravinto- ja urheiluvalmentaja sekä suosittu luennoitsija Christer Sundqvist on useiden vuosien aikana kehittänyt kokonaisvaltaista urheiluvalmennusta. Hän kertoo käytännönläheisesti ja hauskasti miten hänen urheiluvalmennuksestaan on ollut hyötyä sekä huippu-urheilijoille että liikunnallista elämäntapaa noudattaville. Luennolla tarkastellaan näiden osa-alueiden merkitystä urheilumenestykselle: yksilöllisesti määritelty harjoitusohjelma, ravitsemukselliset näkökulmat, unen ja levon merkitys, urheilijan rentoutuminen, elämän kokonaisrasitus, urheilijan henkiset voimavarat.

Laadukas ravinto terveyden lähde: Turpaduunari kertoo laadukkaista ruokavalinnoista. Hänen neuvoillaan löydät keinoja etsiä älliä ruokakaupasta. Haluat ehkä laittaa laadukasta lounasta ja haluat löytää lisäaineetonta luomua? Luonnollisesti tämä on täysin mahdollista kuunneltuasi Christerin ohjeita!

Vireä vanhuus: Biologi Christer Sundqvist kertoo meille menestysreseptinsä miten säilyttää hyvä vire ja terveys iäkkäänä. Tarjolla on runsaasti tietoa terveystietoisesta elämästä. Huumoria, iloista rentoutta ja oivaltavaa ideointia kannattaa tulla kuulemaan!

Elämän kokonaisrasitus hallintaan: Huomioi päivittäiset haasteet, kehottaa biologi Sundqvist luennollaan. Kun epäviisaasti joudut rientämään paikasta toiseen tukka putkella, muista kompensoida tämä huomioimalla terveen elämän kaikki osatekijät täysimääräisinä: hyvä ravinto, kunnon lepo, hyvät ihmissuhteet, virkistävä liikunta.

Rentoutta ja hengähdyshetkiä kiireiselle ihmiselle: Biologi Christer Sundqvist vie meidät rentouden maailmaan tällä luennollaan. Opi arvostamaan arjen hengähdyshetkiä. Muista oleskella puhtaassa ilmassa. Vedä keuhkoihin puhdasta ilmaa ja nauti siitä miten puhdas ilma vienosti koskettelee paljasta ihoasi. Voiko elämässä olla mitään ihanampaa? Älä stressaa! Et voi ratkaista yhtäkään ongelmaa stressaamalla itsesi puolikuolleeksi. Pidä siis itsesi täysillä elossa rennolla elämänasenteella. Nauti tästä hetkestä. Tartu kiinni ohikiitävään hetkeen, sillä elämä koostuu pienistä ihmeistä, jotka näemme vasta kun huomaamme pysähtyä niiden äärelle, hetki hetkeltä.

Aivot ja ravinto: Biologi Christer Sundqvist kertoo siitä mikä on parasta mahdollista aivoruokaa. Hyvä ruoka – hyvä mieli. Keskustelemme siitä miten voimme pitää aivot kirkkaana täsmäruoalla. Luennolla esitellään uutta aivotutkimusta selkokielellä. Varautukaa yllätyksiin!

Ruokaa suurella sydämellä: Huolehdi sydämesi kunnosta syömällä oikein terveellistä ruokaa, kehottaa biologi Christer Sundqvist. Yleisö saa alusta lähtien osallistua vilkkaaseen keskusteluun verenpaineen hoidosta ravinnolla, tarvitaanko kolesterolilääkkeitä ja millaisella ruoalla sydän lyö parhaiten. Kuuntele uusimmat sydäntutkimukset selkokielellä esitettynä.

Miten vatsasi voi? Biologi Christer Sundqvist kertoo parhaimmat vinkit miten suoliston saa toimimaan mahdollisimman hyvin. Keskustelemme hyvistä bakteereista ja siitä miten tärkeässä roolissa on suoliston hyvä terveys. Varautukaa yllätyksiin! Uusia suolistotutkimuksia saatte kuulla selkokielellä.

Rasvaista tarinaa: Ravintorasvat ja niiden terveellisyys tai vaarallisuus ovat jo pitkään aikaansaaneet kiihkeitä keskusteluja ja jopa väittelyjä. Biologi Christer Sundqvistin tieteellisiin tutkimuksiin pohjaavan alustuksen pohjalta keskustellaan luonnollisten rasvalähteiden terveyshyödyistä. Korkean kolesterolin negatiiviset terveysvaikutukset ja sen hoitoon käytettävien lääkkeiden sivuvaikutukset, ovat myös kuuma puheenaihe.

Ravitsemuksen kiistanaiheet ja tulevaisuuden näkymät: Läpi vuosikymmenten on kiistelty optimaalisesta ravinnosta. Löytyykö totuus kaurapuurosta myös tulevaisuudessa? Biologi Christer Sundqvist kertoo alustuksessaan mm. nutrigenomiikasta, tieteenalasta joka tutkii ravinto- ja perintötekijöiden yhteisvaikutuksia. Alustuksen pohjalta keskustellaan ravitsemuksen kiistanaiheista ja ravitsemustieteen tulevaisuuden näkymistä.

Reuman virallinen, täydentävä ja vaihtoehtoinen hoito: Luennolla esitellään reuman Käypä hoito suositukset ja käydän niiden pohjalta rakentavaa ja samalla kriittistä keskustelua. Hyviksi koettuja täydentäviä hoitomuotoja tuodaan esille ja tarkastellaan voiko olla apua jostakin vaihtoehtoisesta hoidosta.

Kolme tapaa hoitaa diabetes: virallisesti, täydentävästi ja vaihtoehtoisesti: Suositussa diabetesluennossaan biologi Sundqvist tuo esille koko kirjon erilaisia tapoja hoitaa tämä vakava sairaus yksilöllisesti tyydyttävällä tavalla.

Lisäksi tunteja, päiviä, viikkoja, kuukausia, jopa vuoden kestäviä koulutuksia ravinnosta, levosta, liikunnasta ja terveydestä. Varsinaista terveystykitystä!

Liikuntafysiologiaa ammattilaisille

Fitra on suomentanut liikunnan ammattilaisille suunnatun liikuntafysiologian perusteoksen ”EuropeActive’s foundations for exercise professionals”. Toimitustyön ovat tehneet Ari Langinkoski ja Jani Lappalainen. Hyvää jälkeä ovat pojat saaneet aikaiseksi!

Brysselissä sijaitseva EuropeActive on alan johtava voittoa tavoittelematon järjestö, joka edustaa koko Euroopan terveys- ja kuntoliikuntasektoria EU-tasolla. Se edistää parhaita käytäntöjä ohjeistuksessa ja koulutuksessa. Tavoitteena on parantaa palvelun laatua ja
asiakkaiden liikuntakokemuksia ja -tuloksia. Tämän järjestön tuottama opus on nyt sitten suomennettu.

Liikuntafysiologian perusteet on kattava hakuteos niiden perustaitojen ja -tietojen hankkimiseksi, joita liikunta-alan ammattilainen tarvitsee. Kirja käsittelee liikkumisen anatomiaa & fysiologiaa, liikunnan vaikutustapoja & annostelua; fyysistä aktiivisuutta, terveyttä & turvallisuutta, unohtamatta liikunnan ammattilaisen roolia ja ihmisten harjoittelutekniikkaa.

Kirja vastaa varsin perusteellisesti tähän kysymykseen:

Mitä terveys- ja kuntoliikunnan tai kilpaurheilun parissa työskentelevän ammattilaisen, tai hieman syvällisempää ymmärrystä kaipaavan kuntoilijan, täytyy vähintään tietää ja ymmärtää liikkuvan ihmisen fysiologiasta?

Anatomiaosiossa luen, että ihmisen luusto on monimutkainen järjestelmä, joka koostuu erilaisista luista ja nivelistä. Luusto mahdollistaa liikkumisen käyttäen luita eräänlaisena vipujärjestelmänä, jota hermo-lihasjärjestelmä hallinnoi. Vähemmän tunnettua on ehkä se, että luusto myös suojaa elimistön tärkeimpiä elimiä.

Lihaksisto on erillinen ja järjestäytynyt kudostyyppi, jonka keskeinen tarkoitus on muuntaa kemiallista energiaa mekaaniseksi energiaksi ja mahdollistaa liikkuminen ja tärkeät elintoiminnot. Tämä selitetään kirjassa siten, että luustolihas tahdonalaisesti liikkuu ja on säädeltävissä. Hermostosta saapuvien supistumiskäskyjen perusteella luustolihassyiden sarkomeereissä tuotetaan vaihtelevansuuruisia vetäviä voimia. Nämä voimat välittyvät lihassolujen seinämien kautta jänteisiin ja edelleen luihin, joihin jänteet ovat kiinnittyneet. Tämä sitten johtaa vetojännitykseen lihasten ja luiden välillä, ja jos ulkoinen vastus voitetaan, myös liikkeen tuottaminen on mahdollista. Kaikki lihassolut alatyyppeineen ovat kykeneviä vahvistumaan ja kasvamaan kokoa (hypertrofia) esimerkiksi säännöllisen liikuntaharjoittelun seurauksena. Nyt tiedät miten liike syntyy!

Hieman enemmän yksityiskohtia peliin! Ravinnosta saatava kemiallinen energia muunnetaan mekaaniseksi energiaksi lihasten avulla. Lihasten supistumiskäsky tulee keskushermostosta liikeaivokuorelta (kiehtovaa!) ja liikkeen aikana lihasten reseptorit (lihaskäämit ja Golgin jänne-elin) antavat palautetta lihasten toiminnasta ääreishermoston avulla liikesuunnan ja nopeuden hallitsemiseksi. Tähän vaikuttavat myös lihasten ja lihassolujen järjestäytyminen, nivelten rakenne, muiden lihasten osallistuminen liikkeeseen sekä ulkoiset voimat. Liike on yhtä kuin kolmen järjestelmän (hermosto, luusto ja lihaksisto) toiminnallista yhteensovittamista. Jokainen järjestelmän osa on riippuvainen toisesta, ja ne mahdollistavat yhdessä vuorovaikutuksen ympäristön kanssa. Aika monimutkaisesti selitetty?

Liikunta kuluttaa tunnetusti happea ja tuottaa hiilidioksidia. Hengitys- ja verenkiertoelimistöt toimivat yhdessä kuljettaakseen ja toimittaakseen aktiivisiin kudoksiin happea ja poistaakseen samalla hiilidioksidia. Riittävän keuhkotuuletuksen saavuttamiseksi pallea ja muut rintakehän lihakset toimivat synergistisesti (toinen toisensa vaikutusta voimistava), erityisesti ripeän liikunnan aikana. Sydän on upea, nelionteloinen lihasseinäinen elin, joka pumppaa verta verenkiertoelimistössä. Mitokondrioita sydänlihassoluissa on runsaasti, jolloin niiden rasituksensietokyky on hyvä ja ne kykenevät tekemään työtä väsymättä.

Monimutkainen verisuonten verkosto toimii elimistölle jatkuvana hapen ja ravinteiden lähteenä, poistaen samalla aineenvaihdunnan sivutuotteita. Taatakseen veren riittävän saannin kohde-elimissä verenkiertoelimistö aikaansaa sisäisen sykäyksittäin ilmenevän paineen (verenpaine), jonka sydämen lihasseinäinen pumppu synnyttää ja jota verisuoniston seinämien jännitys säätelee. Hengitys- ja verenkiertoelimistöt rasittuvat suuresti äkillisen liikunnan aikana, koska niiden on välitettävä tarpeeksi happea aktiivisille lihaksille. Pitkäkestoinen aerobinen harjoittelu kehittää tunnetusti hengitys- ja verenkiertoelimistön kapasiteettia ja parantaa siten kykyä harjoittaa liikuntaa.

Liikuntaan käytettävän energianlähteen laatu riippuu pääasiassa tehdyn työn voimakkuudesta, mutta myös sen kestosta ja luonteesta. Ihmisellä on kolme pääasiallista energiajärjestelmää, jotka tuottavat elimistön ja työskentelevien lihasten tarvitseman ATP:n: fosfokreatiinijärjestelmä eli fosfageenijärjestelmä, anaerobinen glykolyyttinen järjestelmä ja oksidatiivinen eli aerobinen järjestelmä. Liikunnan voimaperäisyys määrittää mikä energiajärjestelmä on hallitseva.

Kattavan terveyskunto-ohjelman tulisi sisältää hengitys- ja verenkiertoelimistön harjoituksia (kestävyysharjoittelu), vastusharjoittelua (voimaharjoittelu), liikkuvuusharjoituksia (venyttely) sekä neuromotorisia harjoituksia (tasapainoilua). Sukupuoli ja ikä on otettava huomioon, jotta harjoittelu olisi yksilöllistä. Kunnon kehittäminen perustuu elimistön kykyyn sopeutua rasitusärsykkeisiin. Useat periaatteet säätelevät tätä sopeutumista, kuten ylikuormitus, spesifisyys, progressiivisuus, jatkuvuus ja palautuvuus sekä yksilöllisyys.

Jaksotettujen vastusharjoitteluohjelmien suunnittelu edellyttää monien fysiologisten ja mekaanisten muuttujien huomioimista. Personal trainer saa olla tarkkana muun muassa näiden tekijöiden suhteen: liikunnan intensiteetti, määrä, harjoitteluväli, palautumisaika, käytetty harjoittelulaite, harjoituksen tyyppi ja liikejärjestys.

Yleisen lihaskunnon harjoittamisen kannalta toistomaksimialueen periaatteen huomioiminen on toimiva menetelmä sopivan kuormitustason löytämiseksi kuntoilijan tavoitteet ja suorituskyky huomioiden. Ylikuormitusperiaatteen hyödyntäminen haluttujen harjoitteluvaikutusten saavuttamiseksi edellyttää, että määritellään sopiva toistomäärä jokaista sarjaa kohti sekä sarjojen kokonaismäärä harjoitusta kohti.

Lisäksi on valittava harjoitukseen soveltuvat laitteet ja liikeharjoitteet sekä harjoitusjärjestys jokaiselle harjoituskerralle. Harjoitteluvälin on sovittava yhteen harjoittelutavoitteiden ja käytettävissä olevan ajan kanssa. Siinä riittää omavalmentajalla pähkäilemistä.

Yöunet voi valmentaja menettää viimeistään sitten kun voimaharjoittelussa intensiteettialueet olisi määriteltävä kullekin harjoitusmuodolle erikseen. Harjoitusohjelma tulisi laatia valmennettavan harjoitustausta ja sen hetkinen kunto huomioiden. Harjoittelu on syytä jaksottaa tavoitteiden mukaisesti, harjoittelumääriä ja -intensiteettiä tulee seurata ja edistystä arvioida, ja saatujen havaintojen perusteella harjoitusohjelmaa tulee tarvittaessa muokata. Harva tässä lajissa on mestari syntyessään.

Liikkuvuusharjoitukset voidaan luokitella dynaamisiin ja staattisiin harjoituksiin, jotka voidaan luokitella edelleen aktiivisiin ja passiivisiin harjoituksiin. Kirjan mukaan asianmukaisen harjoitusohjelman on sisällettävä suunnitelmallista liikkuvuusharjoittelua optimaalisen etenemisen mahdollistamiseksi. Tehokas ja hyvin suunniteltu liikkuvuusohjelma tuo mukanaan monia hyötyjä. Tämä unohtuu monesti!

Liikkuvuuden parantaminen voi olla hyödyksi sekä suorituskyvyn että terveyden kannalta. Liikkuvuusohjelman fysiologiset ja terveyteen liittyvät hyödyt sekä liikelaajuuteen mahdollisesti vaikuttavat tekijät on hyvä huomioida. Oikeanlaisen tekniikan tärkeyttä on korostettava, jotta voidaan välttää mahdolliset loukkaantumiset. Sellainen personal trainer on kullanarvoinen, joka ottaa huomioon liikkuvuusharjoittelun yksilökohtaiset vaatimukset. Erityistä huomiota on kiinnitettävä urheilijoihin ja niiden asettamiin kohtuullisen hastaaviin tilanteisiin sekä henkilöihin, joilla on jokin liikkuvuutta rajoittava sairaus.

Suosittuja keinoja seurata kunnon kehitystä on suorittaa erilaisia kehonkoostumuksen mittauksia. Kaikenlaisten mittalaitteiden kirjo on valtava. Kehon koostumuksen arviointi jakautuu kirjan mukaan viiteen päätasoon ja moniin alaosastoihin tai komponentteihin. Molekyylitaso ja rasvaton massa ovat tärkeimpiä liikunnan ja terveyden kannalta, kun taas kudostasoa käytetään tavallisemmin lähinnä urheiluvalmennuksessa. Molempia voidaan arvioida kenttäolosuhteissa esimerkiksi antropometrian tai BIA-mittauksen avulla.

Alkuverryttelyn hyödyllisyydestä liikuntavammojen ehkäisemiseksi on yhä enemmän tutkimusnäyttöä ja sen yleisesti hyväksytyiksi vaikutuksiksi katsotaan lisääntynyt nivelkuormituksen, harjoittelun ja suorituksien sietokyky. Näiden voidaan perustellusti ajatella tukevan urheilijaa tai liikkujaa harjoittelun ja suorituksen aikana. Mitään syytä ei ole siis unohtaa verryttely! Usein unohtuvan loppuverryttelyn tarkoitus on edesauttaa elimistön palaamista lepotilaan ja näin jouduttaa palautumista.

Ihmisen elimistössä on luontaisia homeostaattisia taipumuksia (elimistön sisäinen tasapaino), jotka on ylitettävä, jotta keho saadaan sopeutumaan harjoitteluun. Yksi kriittinen tekijä jatkuvalle sopeutumiselle on elimistöön kohdistettavan rasituksen tason kasvattaminen. Harjoittelurasitusta on kasvatettava järjestelmällisesti sopivan progression avulla nousujohteisuuden saavuttamiseksi. Progressio on tämän vuoksi olennainen osa harjoitteluohjelmaa, ja siinä on käytettävä kuormituksia, jotka estävät mukautumisen ja sallivat ns. superkompensaation. Progression pääasialliset harjoitusmuuttujat ovat harjoittelun määrä, intensiteetti ja harjoitteluväli. Näitä muokkaamalla voidaan saavuttaa optimaalinen nousujohteisuus lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Optimaalinen progressio riippuu toiminnan luonteesta ja kuntoilijan henkilökohtaisista kyvyistä. Harjoittelun progressiota mietittäessä on aina löydettävä tasapaino rasituksen ja palautumisen välillä, ja kun kuntoilija edistyy, liikunnan ammattilaisen on käytettävä monimutkaisempia jaksotusmalleja rasituksen ja palautumisen tasapainottamiseksi ja harjoittelun progression optimoimiseksi. Tässä riittää pohdiskelua koko rahan edestä!

Kirjassa on tosi suppea ravitsemusosio. Ehkä hyvä niin, sillä tätä tietoa on paremmin saatavilla muissa erikoisteoksissa. Proteiinit, hiilihydraatit ja rasvat ovat energiaravintoaineita, ja niitä tarvitaan vaihtelevia määriä muun muassa geneettisistä ominaisuuksista, iästä, sukupuolesta, kehonkoostumuksesta ja fyysisestä aktiivisuudesta johtuen. Liiallinen rasvan määrä kehossa, erityisesti keskivartalon alueella, voi vaikuttaa terveyteen negatiivisesti. Energiatasetta voidaan manipuloida ruumiinpainon ja kehon koostumuksen muuttamiseksi. Tavallisesti ajan myötä negatiivinen energiatase johtaa laihtumiseen ja positiivinen energiatase painon nousuun. Ruumiinpainoa ja rasvan jakautumista voidaan mitata erilaisin menetelmin, kuten painoindeksillä ja vyötärönympärystä mittaamalla.

Liikunnan aiheuttama lämpörasitus aiheuttaa hikoilua, jonka tarkoituksena on viilentää kehoa. Tässä yhteydessä elimistöstä poistuu nestettä. Jos poistunutta nestettä ei riittävässä määrin korvata, saattaa tämä johtaa terveysriskien kasvuun ja suorituskyvyn laskuun. Hyvällä nesteytysstrategialla, nauttimalla riittävästi ja oikeanlaista nestettä ennen liikuntasuoritusta, sen aikana ja sen jälkeen, voidaan edellä mainitut riskit minimoida.

Ennen liikuntaa kirja pyytää varmistamaan riittävä nesteytys. Virtsan värin tarkastaminen on hyvä keino – sen pitäisi olla väriltään vaaleaa. Ennen liikuntaa nautittu ylimääräinen neste erittyy nopeasti munuaisten kautta ennen liikuntaa. Erään lähteen mukaan nestettä olisi hyvä juoda hitaasti kohtuullinen määrä (5-7 ml/kg) vähintään 4 tuntia ennen liikuntaa. Jos nestetasapainoa ei saavuteta, on nautittava hitaasti enemmän nestettä (3-5 ml/kg) noin 2 tuntia ennen liikuntaa. Liikunnan aikana nesteytysstrategia riippuu liikunnan intensiteetistä ja kestosta sekä ympäristöolosuhteista ja yksilöllisistä eroista. Tämänhetkisen käsityksen mukaan tärkeintä on estää veden vajauksesta johtuva liiallinen (>2%) painonmenetys ja elektrolyyttitasapainon liiallinen muutos.

Sydän- ja verisuonitautien muunneltavat riskitekijät – verenpainetauti, dyslipidemia, heikentynyt paastoglukoosi ja lihavuus – liittyvät kaikki mm. vähäiseen liikuntaan. On kiistattomia todisteita siitä, että fyysinen aktiivisuus ja liikunta auttavat näiden sairauksien hoidossa ja vähentävät merkittävästi sydän- ja verisuonitapahtumia, kuten sydänkohtauksia ja aivohalvauksia.

Suuri osa väestöstä kuitenkin liikkuu edelleen liian vähän, ja näiden sairauksien esiintyvyys on edelleen nousussa. Liikunnan ammattilaisilla on erinomainen mahdollisuus auttaa poistamaan useita fyysistä aktiivisuutta estäviä tekijöitä. Yksi tärkeistä liikunnan ammattilaisten yhteiskunnallisista tehtävistä on pyrkiä lisäämään yleistä tietoisuutta lisääntyneen liikkumisen terveyshyödyistä. Istumisen vaaroista varoittaminen kuulunee perusvalikoimaan.

Suurelle osalle väestöstä liikunnan haitallisten vaikutusten riski (mukaan lukien sydäntapahtumat) on pieni, myös silloin kun treenataan todella kovaa (huippu-urheilijat). Liikunnan riskejä voidaan valtaväestöllä kuitenkin vähentää taustatekijöiden huomioimisella ja järkevästi toteutetulla liikunnalla. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä liikunnan hitaaseen aloittamiseen ja vähitellen kovenevaan rasitukseen. Tämä on erityisen tärkeää vähän liikkuvien asiakkaiden kanssa sekä asiakkaiden kanssa, joilla on kroonisia sairauksia. Intensiteetin progression kanssa on oltava varovainen, ja liikunnan ammattilaisen on aina otettava huomioon asiakkaan kuntotaso ja terveydentila.

Liikunnan ammattilaisia, erityisesti voimakkaan intensiteetin liikuntaa valvovia ja kroonisista sairauksista kärsivien asiakkaiden kanssa työskenteleviä ammattilaisia, pitäisi kouluttaa ja sertifioida peruselvytyksessä, ja heidän pitäisi säännöllisesti harjoitella ja käydä läpi hätätilanteissa menettelyä. Liikunnan ammattilaisilla on myös tärkeä pedagoginen tehtävä, ja heidän pitäisi kertoa asiakkailleen liikuntaan liittyvistä terveysriskeistä ja sydän- ja verisuonisairauksien merkeistä ja oireista. Asiakkaat, joilla on huono terveysprofiili, liittyen joko diagnosoituihin sairauksiin tai diagnosoimattoman sydän- tai verisuonitaudin riskiin, tulisi ohjata lääkäriin.

Riittävä kehonhallinta, hyvä ryhti ja tehokas viestintä ovat keskeisiä taitoja, joita liikunnan ammattilaiset voivat hyödyntää interventioissaan. Liikunnan ammattilaisen on toimittava mallina, oltava erinomainen esiintyjä ja oltava perillä olennaisista korjattavista asioista auttaakseen asiakasta oppimaan harjoittelutekniikat tehokkaasti.

Jotta liikunnasta voitaisiin saada toivottuja tuloksia, on liikunnan ammattilaisen ja asiakkaan välisellä suhteella keskeinen rooli. Mikä tärkeintä, suhteen toimivuudella on huomattava vaikutus asiakkaan liikuntaan sitoutumiseen. Toimivan suhteen edellytys on hyvä yhteisymmärrys.

Jotta liikunnan ammattilaiset voisivat välittää tietojaan tehokkaasti, tulisi heidän ymmärtää tekevänsä myyntityötä. He myyvät fyysistä aktiivisuutta kaikkine sen myönteisine vaikutuksineen. Heidän on kyettävä herättämään asiakkaan huomio, osattava toimia empaattisesti ja kyettävä löytämään tai luomaan yhteisiä mielenkiinnon kohteita. Näiden vaatimusten täyttämiseksi liikunnan ammattilaisten on opeteltava käyttämään tehokkaasti eri yhteisymmärryksen rakentamisen menetelmiä. On opittava peilaamaan asiakkaiden eleitä ja ilmeitä ammattimaisesti, soveltamaan vastavuoroisuuden periaatetta ja sanallisia lahjoja keskustelun tasa-arvoistamiseksi ja vahvistettava samankaltaisuutta kartoittamalla yhteisiä aihepiirejä. Jäyhällä suomalaisella omavalmentajalla on tässä paljon opittavaa!

On monia tapoja pitää henkilön motivaatiota yllä liikunnan suhteen. Kirjassa käsitellään useita hyödyllisiä työkaluja, joita kuntoilija tai liikunnan ammattilainen voi käyttää prosessin sujuvoittamiseksi. Näitä kaikkia työkaluja yhdistää yksi asia: kuntoilija yksilönä.

Kun kuntoilijaan tutustuu tarkemmin, häntä on paljon helpompi motivoida. Oli sitten kyseessä yksinkertainen tavoitteiden asettamisen portaikko tai perusteellinen harjoituspäiväkirja, jokaisen työkalun on oltava henkilökohtainen ja suunniteltu sen mukaan, mikä kyseistä henkilöä motivoi. Jos henkilö on itse motivoitunut tekemään muutoksen, muutoksessa avustaminen on paljon helpompaa kaikille osapuolille.

Turpaduunari suosittelee tätä teosta liikunnan ammattilaisille.

cropped-christer-sundqvist.jpegChrister Sundqvist
turpaduunari, ravintovalmentaja, biologi, filosofian tohtori

Monessa liemessä keitetty yllätyksellinen tietokirjailija ja suosittu bloggaaja. Tuttu turpaduunari, eli huumorin pilke silmäkulmassa esiintyvä terveysluennoitsija. Löydät lisää tietoa täältä: http://ravintokirja.fi/ 

0 thoughts on “Liikuntafysiologiaa ammattilaisille”

Olisi kiva kuulla kommenttisi!

© 2018 Turpaduunari All Rights Reserved   

Theme Smartpress by Level9themes.