Sensuroimatonta terveys- ja kulttuurivalistusta. Mikäli olet tyytymätön sivustoon, kerro siitä minulle. Jos olet tyytyväinen, kerro siitä muille tiedonjanoisille. Yhteystiedot: Christer Sundqvist, biologi (FT), christer.sundqvist@ravintokirja.fi, 040-7529274, Helsinki

Turpaduunarin viikoittainen terveysohje

On taas uuden viikoittaisen terveysohjeen vuoro: HIERONTA

TURPADUUNARIN TERVEYSOHJEET

Turpaduunarin terveysohjeet jatkuvat. Nyt on jaossa kaiken kaikkiaan 263. ja tämän vuoden 52. terveysohje. Tämä lähetetään terveyskirjeeni tilaajille (terveysohjeet ilmestyvät viikoittain).

*****************************

Turpaduunarin terveysohje numero 263
Jakelupäivä tiistaina 31.12.2019

HIERONTA

Perinnehoitojen aarteita on tarjolla vuoden 2019 viimeisenä päivänä. Tässä havaintoja tästä turvallisesta perinnehoidosta.

Hieronta tekee hyvää. Hieronta on ollut itsehoidon kulmakiviä jo vuosituhansien ajan. Kun raskaan työn uuvuttamia lihaksia hierottiin, huomattiin lihaskipujen hellittävän ja koko kehon rentoutuvan.

Hierontaa on vilkkaasti tutkittu ja hoitovaikutus tiedetään. Ensinnäkin hoitovaikutus syntyy mekaanisen vaikutuksen kautta. Tiedetään, että välittäjäaineita vapautuu hieronnan aikana. Hieronnalla on myös heijastevaikutus hieronnan kohteesta muualle kehoon ja on psykologiallakin sanansa sanottavana.

Käytkö säännöllisesti hieronnassa?

…………..

Voit varmistaa terveysohjeiden saannin omaan ja ystäväsi sähköpostiin 20 euron vuosimaksua vastaan.

Maksa 20 euroa tilille FI94 5723 3320 0772 65 (OKOYFIHH), Christerin Akatemia. Kirjoita viestikenttään sähköpostiosoitteesi (tai ystäväsi sähköpostiosoitteen mikäli tilaat terveysohjeen hänelle).

52 terveysohjetta vuonna 2015, 2016, 2017, 2018, 2019 ja 2020 – kerää koko sarja!

Kerro muillekin!

Rakkain terveisin,
Christer Sundqvist
biologi, FT
Lisätietoja: christer.sundqvist@ravintokirja.fi

Viimeisimmät artikkelit

Tässä esimerkkejä luentotarjonnastani

Käytä älliä ruokavalinnoissa: Tämä on suosituimpia luentoaiheitani. Alustan ja herätän keskustelua älykkäistä ruokavalinnoista, ruoan luonnollisuudesta, säilyvyydestä ja käytössä olevista ruoan lisäaineista sekä pohdin sitä, mikä on terveellistä arki- ja juhlaruokaa. Miten liikkujan pitää syödä? Onko ikääntyvän ihmisen otettava huomioon jotain erityistä ruokavalintojen suhteen? Keskustellaan yhdessä miten voisimme parantaa ruokaostostemme laatua. Sillä mitä valitset ruokakaupasta ostoskassiisi, on merkitystä. Sisältääkö kassisi juureksia vai eineksiä? Ruokavallankumous alkakoon nyt! Tämä luento muokkautuu helposti kaikenikäisille ja monille erilaisille yhteisöille. Kerro mikä on tavoitteesi luennon suhteen, niin saat tällä tavalla räätälöidyn luennon minulta.

Onni, terveys ja äly – elämäsi melodia: Terveystietoinen ja viisaan onnellinen elämä rakentuu yksinkertaisista osatekijöistä. Tule kuuntelemaan turpaduunarin melodioita! Filosofian tohtori ja suosittu luennoitsija Christer Sundqvist on vauhdissa!

Terveystietoinen elämä: Terveellisestä elämäntavasta ei saa tehdä liian vaikeaa itselleen. Terveys säilyy vaikka välillä elää epäterveellisesti, mutta se mikä erottaa terveystietoisen muista ihmisistä, on se luontevuus ja rivakkuus mikä nähdään siinä paluussa terveellisten valintojen ääreen. Terveystietoinen oivaltaa, että niitä huonoja valintoja pitää välttää, ei sen takia että se olisi pakko, vaan sen takia, että hän pitää terveyttään erittäin suuressa arvossa.

Liikunta on lääke: Ihminen on luotu liikkumaan sopivasti ja monipuolisella tavalla. Liikunnalla voidaan ehkäistä sairauksia, hoitaa terveyttä ja kuntoutua monista pitkäaikaissairauksista. Luennolla mainitaan liikunnan teho tyypin 2 diabeteksessa, kohonneessa verenpaineessa, sydän- ja verisuonisairauksissa, lihavuuden hoidossa, astmassa, keuhkoahtaumataudissa, polven nivelrikossa, nivelreumassa, selkävaivoissa ja masennuksessa. Turpaduunari Sundqvist kehottaa tekemään liikunnasta pysyvä osa elintapamuutostasi.

Oivaltavaa urheilua: Filosofian tohtori, ravinto- ja urheiluvalmentaja sekä suosittu luennoitsija Christer Sundqvist on useiden vuosien aikana kehittänyt kokonaisvaltaista urheiluvalmennusta. Hän kertoo käytännönläheisesti ja hauskasti miten hänen urheiluvalmennuksestaan on ollut hyötyä sekä huippu-urheilijoille että liikunnallista elämäntapaa noudattaville. Luennolla tarkastellaan näiden osa-alueiden merkitystä urheilumenestykselle: yksilöllisesti määritelty harjoitusohjelma, ravitsemukselliset näkökulmat, unen ja levon merkitys, urheilijan rentoutuminen, elämän kokonaisrasitus, urheilijan henkiset voimavarat.

Laadukas ravinto terveyden lähde: Turpaduunari kertoo laadukkaista ruokavalinnoista. Hänen neuvoillaan löydät keinoja etsiä älliä ruokakaupasta. Haluat ehkä laittaa laadukasta lounasta ja haluat löytää lisäaineetonta luomua? Luonnollisesti tämä on täysin mahdollista kuunneltuasi Christerin ohjeita!

Vireä vanhuus: Biologi Christer Sundqvist kertoo meille menestysreseptinsä miten säilyttää hyvä vire ja terveys iäkkäänä. Tarjolla on runsaasti tietoa terveystietoisesta elämästä. Huumoria, iloista rentoutta ja oivaltavaa ideointia kannattaa tulla kuulemaan!

Elämän kokonaisrasitus hallintaan: Huomioi päivittäiset haasteet, kehottaa biologi Sundqvist luennollaan. Kun epäviisaasti joudut rientämään paikasta toiseen tukka putkella, muista kompensoida tämä huomioimalla terveen elämän kaikki osatekijät täysimääräisinä: hyvä ravinto, kunnon lepo, hyvät ihmissuhteet, virkistävä liikunta.

Rentoutta ja hengähdyshetkiä kiireiselle ihmiselle: Biologi Christer Sundqvist vie meidät rentouden maailmaan tällä luennollaan. Opi arvostamaan arjen hengähdyshetkiä. Muista oleskella puhtaassa ilmassa. Vedä keuhkoihin puhdasta ilmaa ja nauti siitä miten puhdas ilma vienosti koskettelee paljasta ihoasi. Voiko elämässä olla mitään ihanampaa? Älä stressaa! Et voi ratkaista yhtäkään ongelmaa stressaamalla itsesi puolikuolleeksi. Pidä siis itsesi täysillä elossa rennolla elämänasenteella. Nauti tästä hetkestä. Tartu kiinni ohikiitävään hetkeen, sillä elämä koostuu pienistä ihmeistä, jotka näemme vasta kun huomaamme pysähtyä niiden äärelle, hetki hetkeltä.

Aivot ja ravinto: Biologi Christer Sundqvist kertoo siitä mikä on parasta mahdollista aivoruokaa. Hyvä ruoka – hyvä mieli. Keskustelemme siitä miten voimme pitää aivot kirkkaana täsmäruoalla. Luennolla esitellään uutta aivotutkimusta selkokielellä. Varautukaa yllätyksiin!

Ruokaa suurella sydämellä: Huolehdi sydämesi kunnosta syömällä oikein terveellistä ruokaa, kehottaa biologi Christer Sundqvist. Yleisö saa alusta lähtien osallistua vilkkaaseen keskusteluun verenpaineen hoidosta ravinnolla, tarvitaanko kolesterolilääkkeitä ja millaisella ruoalla sydän lyö parhaiten. Kuuntele uusimmat sydäntutkimukset selkokielellä esitettynä.

Miten vatsasi voi? Biologi Christer Sundqvist kertoo parhaimmat vinkit miten suoliston saa toimimaan mahdollisimman hyvin. Keskustelemme hyvistä bakteereista ja siitä miten tärkeässä roolissa on suoliston hyvä terveys. Varautukaa yllätyksiin! Uusia suolistotutkimuksia saatte kuulla selkokielellä.

Rasvaista tarinaa: Ravintorasvat ja niiden terveellisyys tai vaarallisuus ovat jo pitkään aikaansaaneet kiihkeitä keskusteluja ja jopa väittelyjä. Biologi Christer Sundqvistin tieteellisiin tutkimuksiin pohjaavan alustuksen pohjalta keskustellaan luonnollisten rasvalähteiden terveyshyödyistä. Korkean kolesterolin negatiiviset terveysvaikutukset ja sen hoitoon käytettävien lääkkeiden sivuvaikutukset, ovat myös kuuma puheenaihe.

Ravitsemuksen kiistanaiheet ja tulevaisuuden näkymät: Läpi vuosikymmenten on kiistelty optimaalisesta ravinnosta. Löytyykö totuus kaurapuurosta myös tulevaisuudessa? Biologi Christer Sundqvist kertoo alustuksessaan mm. nutrigenomiikasta, tieteenalasta joka tutkii ravinto- ja perintötekijöiden yhteisvaikutuksia. Alustuksen pohjalta keskustellaan ravitsemuksen kiistanaiheista ja ravitsemustieteen tulevaisuuden näkymistä.

Reuman virallinen, täydentävä ja vaihtoehtoinen hoito: Luennolla esitellään reuman Käypä hoito suositukset ja käydän niiden pohjalta rakentavaa ja samalla kriittistä keskustelua. Hyviksi koettuja täydentäviä hoitomuotoja tuodaan esille ja tarkastellaan voiko olla apua jostakin vaihtoehtoisesta hoidosta.

Kolme tapaa hoitaa diabetes: virallisesti, täydentävästi ja vaihtoehtoisesti: Suositussa diabetesluennossaan biologi Sundqvist tuo esille koko kirjon erilaisia tapoja hoitaa tämä vakava sairaus yksilöllisesti tyydyttävällä tavalla.

Lisäksi tunteja, päiviä, viikkoja, kuukausia, jopa vuoden kestäviä koulutuksia ravinnosta, levosta, liikunnasta ja terveydestä. Varsinaista terveystykitystä!

Koolla on sittenkin väliä!

Kirjoittaja: Asiantuntija

Koolla on sittenkin väliä ainakin jos olet rasvasolu

Pyynnöstä tuntemattomana pysyttelevä asiantuntija kirjoittaa miten Diabetes -konferenssissa joulukuussa 2019 esiteltiin aikoinaan suurta julkisuutta saaneen DIETFITS tutkimuksen jatkotutkimus (1). Alkuperäisessä tutkimuksessa eroja ei pystytty mittaamaan eri ruokavalioiden (healthy low fat vs. healthy low carb) välillä, mutta alaryhmän analyysi paljasti eron rasvasolujen koon välillä. Esitelmöijän johtopäätös on mielenkiintoinen: ”Kun rasvasolut kasvavat kokoa, ne ennustavat diabeteksen kehittymistä taustalla”. Katsotaanpa tarkemmin.

Aineenvaihdunta ja diabetes

Tutkittavilla oli insuliiniresistenssi ja he olivat lievästi ylipainoisia. Vertailukohteena oli kahden eri ruokavalion vaikutus sydänverisuonitaudin riskitekijöihin. Painonlasku molempien ruokavalioiden seurauksena oli noin 5 kg, mikä paransi merkittävästi insuliiniresistenssiä, mutta vielä enemmän vaikutti rasvasolujen koon pieneneminen. ”Mitä enemmän rasvasolut pienenivät, sitä enemmän insuliinin vaikutus parani.” (2)

(Sivuhuomautus: Rasvasolujen lukumäärän ei pitäisi paljon muuttua, vaan niiden sisältämän rasvan määrän pitäisi joustaa ja koon kasvaa (ja poikkeuksia on). Painon lasku voi tapahtua rasvamassan pienenemisen myötä, tai sitten kaiken muun eli rasvattoman painon (Lean Mass) pienenemisen myötä. Vaaka kertoo vain näiden kahden tekijän summan.)

Hiilihydraatit estävät ehkä rasvasolujen kutistumisen

Kaloreita rajoittavat dieetit johtavat todennäköisesti painonlaskuun, mutta painonlasku itsessään ei välttämättä paranna insuliiniresistenssiä. ”Voit pudottaa painoa, mutta jos hiilihydraattien osuus on suuri ja insuliiniarvot ovat hyvin korkeita, niin rasvasolusi eivät ehkä kutistu painonpudotusta vastaavasti”, prof. Mclaughlin kertoi.

Neljältäkymmeneltä osanottajalta otettiin rasvanäyte sekä alussa että 6 kk kohdalla tutkimuksen puolivälissä, edustaen molempia em. dieettejä. Insuliinitaso pysyi matalana 50 µU/mL ”terveellinen low-carb” -ryhmässä, kun taas ”terveellinen low-fat” -ryhmä huiputti sellaisia lukemia kuin 350 µU/mL. Verenkierron vapaat rasvahapot samoin kuin lipolyysi (triglyseridi -rasvahappojen purkaminen verenkiertoon) olivat korkeampia ”terveellinen low-carb”-ryhmässä.

(Sivuhuomautus: jos haluat laihtua polttamalla rasvaa, välttämätön edellytys on lipolyysi, jonka seurauksena verenkiertoon pääsee vapaita rasvahappoja. Insuliinin tärkein(?) tehtävä on lopettaa lipolyysi glukoosin käytön hyväksi.)

”Terveellinen low-carb” -ryhmässä rasvasolujen koko pieneni merkittävästi 6 kk aikana, kun taas ”terveellinen low-fat” -ryhmässä ei näkynyt minkäänlaista koon muutosta!

Rasvasolut kutistuivat low-carb -ryhmässä

”Kun erotimme painonlaskun korrelaation rasvasolujen kutistumiseen, niin painonmuutos ja solujen pieneneminen tapahtuivat rinta rinnan ”terveellinen low-carb” -ryhmässä, mutta muutos oli lievä ”terveellinen low-fat/high-carb” -ryhmässä.” McLauhglin kertoi. ”Painon pudotessa rasvasolujen tulisi kutistua, mutta tämä oli ilmeistä vain low-carb -ryhmässä.”

Professori McLaughlin kaipaa lisää tutkimusta siitä, onko rasvasolujen koon pienenemisellä terveyshyötyjä low-carb vs. low fat dieettien yhteydessä. Itse olen sitä mieltä, että tässä on savuavan aseen ainekset. Hiilarien kohtuullistamisella uudeksi normaaliksi muuntuneista nykytasoista on useimmille merkittäviä ja nopeasti toteutuvia terveyshyötyjä, mutta lähestymiskulma on tässä uusi: rasvasolujen pieneneminen ja sen vaikutus mm. insuliinin tehoon ja tarpeeseen. Insuliinihan on hormonaalinen energiakenraali ja varastointipäällikkö.

Onko Atkinsin ruokavalio sittenkin paras?

Alkuperäisen DIETFITS tutkimuksen suoritti saman Stanfordin yliopiston prof. Gardner 609 osallistujan ja 12 kk voimalla. Tutkimus oli ikään kuin jatkoa hänen aiemmalle ”A to Z” -dieettivertailulleen, jossa Atkinsin dieetti havaittiin parhaaksi (vastoin odotuksia). DIETFITSissä pyrittiin arvioimaan sitä, onko geneettisellä taipumuksella merkitystä ruokavalion vaikutuksiin, ts. onko insuliiniresistentin parempi syödä vähähiilihydraatti -ruokavaliota, ja hyötyisikö insuliinisensitiivinen taas isommasta hiilihydraattiosuudesta (lähellä suosituksia). ”Terveellinen” tarkoitti molempiin ryhmiin kasvisten korostamista, mikä on eräänlainen sekoittava tekijä ja tasapäistäjä (3). Molempien ryhmien lähtötasot olivat tiukat 20 g/pvä joko rasvaa tai hiilihydraattia. Tästä lähtötasosta sai säätää osuutta isommaksi, kunnes sopiva taso löytyisi. Tarkoitushan on löytää dieetti, jota voi ja haluaa toteuttaa jatkossa. Dieetit lähenivät toisiaan, ja dieettien väliltä ei löytynyt mitattavia metabolisia eroja -myös Gardnerin pettymykseksi.

Tämä suuri ja kallis DIETFITS tutkimus toi iloa lähinnä reijolaatikaisille (4), jotka tulkitsevat, että low-carb ei eroa low-fatistä millään lailla, ja ”insuliinin eritys ei ole tärkeä lihavuuden syytekijä”. Voi kun tämä tutkimus olisi edes verrannut johonkin low-carbia, mutta toteutunut yli 130 g päiväannos on merkittävästi suurempi kuin esim. Atkinsin sallima maksimiannos 100 g/pvä -hiilihydraatti intoleranssinsa selättäneelle.

Epidemiologisissa tutkimuksissa kaikkea alle 300 g/pvä eli 1200 kcal/pvä tai noin 40 E% hiilihydraattiosuutta kutsutaan ”low-carbiksi”, vaikka terapeuttisesti mielekkäät tai metaboliaa muuttavat tasot ovat 75 g/pvä tai alle.

Patologinen insuliiniresistenssi

Eroja tutkittujen dieettien välillä löytyikin pinnan alle kurkistettaessa. Havainto rasvasolujen koon vaihtelusta saa merkityksen siitä, että rasvasolun kapasiteetin tullessa täyteen, rasvasolu alkaa potentiaalisesti vuotaa vapaita rasvahappoja vereen. Näin se tekee myös insuliinin ollessa lipolyysiä estämässä eli ”päällä”, mikä ilmentää myös sokerienergiaa olevan saatavana (jota pitäisi suosia lyhytaikaisesti rasvan kustannuksella). Tämä on rasvakudoksen patologista insuliiniresistenssiä, joka siis sekoittaa energia-aineenvaihdunnan. Ja tauti, jossa on yht’aikaa insuliini koholla, veren sokeri koholla, ja epäsopivasti vapaita rasvahappoja tarjolla, joita maksa poimii ja lähettää VLDL paketissa triglyserideinä, jotka ovat myös koholla, on nimeltään sokeritauti T2D. Matkaa sinne, rasvasoluja venytellen, voi kutsua esidiabetekseksi.

Rasvasolun voi ymmärtää ”ilmapallona”, joka venyy ja ottaa vastaan alati kasvavalla ”paineella” pumpattua rasvaa, ja pumpputehoa säätää insuliinin taso. Kun yksilöllinen ”paineraja ja kokoraja” saavutetaan, niin plasman rasvahapoille ei löydy varastopaikkatilaa tai ainakin se vaikeutuu. Varastopaikka vuotaa epäsoveliaasti plasmaan vastoin insuliinin säätöä. Toisaalta, jos ”ilmapallon” koko saadaan pienemmäksi, joustokapasiteettia on käytettävissä, ja tarvitaan vähemmän säätöinsuliinia painetehon säätöön. Täsmälleen kuten tutkimuksessa havaittiin.

Harvinainen rasvasolusairaus Berardinelli-Seip lipodystrofia tarkoittaa funktionaalisen ihonalaisen rasvakudoksen puutetta (viskeraalista osaa on ehkä käytössä) (5). Ei siis ”ilmapalloa” varastona tai sen koko hyvin pieni, mutta kehonrakentajan rasvaprosentti ja lihasten erottuvuus ovat tässä bonuksena. Se ikävämpi bonus on sitten se, että T2D esiintyvyys on 100%. Henkilökohtainen rasvaraja ja jouston loppu tulee äkkiä vastaan. Syntymästä alkaen todettu insuliiniresistenssi, tai tässä oikeammin insuliinin toiminnan puuttuvan kohteen aiheuttama metabolinen ”kaikki koholla” krooninen häiriötila, johtaa T2D puhkeamiseen 10-20 vuoden iässä ja, huomaa, samanpituisella viipeellä.

  1. World Congress of Insulin Resistance, Diabetes and Cardiovascular Disease. Tracey McLaughlin, MD, MS, professor of medicine, endocrinology, gerontology and metabolism at the Stanford University Medical Center
  2. https://www.healio.com/endocrinology/obesity/news/online/%7Bd5090752-efff-4539-a10b-08a8845c1bb2%7D/despite-similar-weight-loss-low-carbohydrate-diet-delivers-insulin-reductions-smaller-fat-cells-than-low-fat-diet
  3. https://www.healio.com/endocrinology/obesity/news/online/%7B05c7bff4-32fd-47a0-ae8f-f8ec999ca33f%7D/weight-loss-similar-with-healthy-low-fat-low-carbohydrate-diets
  4. https://www.pronutritionist.net/2018/03/nusi-tutkimus-vahahiilihydraattinen-ruokavalio-lihavilla-yhta-hyva-kuin-vaharasvainen/
  5. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3152188/

 

Olisi kiva kuulla kommenttisi!

© 2020 Turpaduunari All Rights Reserved   

Theme Smartpress by Level9themes.