Eilen, 19.4.2016, olin kuuntelemassa Viisas Elämä -kirjankustantajan uutuskirjojen esittelyä. Viihtyisässä Café Kokossa järjestetty tilaisuus oli mainio kurkistus ajankohtaisiin kirjoihin. Ylipäänsä Viisas Elämä -yhtiössä tehdään monta asiaa oikein ja he ovat onnistuneet tosi hyvin kirjailijoiden valinnassa. Kerrassaan erinomaisia kirjoja ja kirjailijoita!
Muutamia kirjoja yhdistää äiti-teema raikkaalla tavalla. Tässä kirja-arviossa on esillä muutama kirja juuri tästä näkökulmasta. Mitä äitien kannattaa lukea?
Sanataiteilija, teatteri-ilmaisun ohjaaja ja kirjallisuuden opiskelija Annamari Ylianttila aloittaa. Häneltä on ilmestynyt mainio kirja kirjoittamisen ilosta “Äidit ja kirjoittamisen ilo – opas leikkivään kirjoittamiseen”.
Annamari haluaa tehdä kaikista äideistä kirjailijoita! Hän ohjaa kirjassaan äidit (ja muutkin) lapsuuden leikkioloon, rentouteen, keveyteen ja virtaavaan tilaan kirjoittamisen kautta. Kynä kauniiseen käteen ja tekstiä synnyttämään! Helppoa?
Aloittamisen kynnystä madalletaan tarjoamalla runsaasti ideoita siitä mistä aiheesta äiti voi kirjoittaa. Vauvakirjoihin moni äiti kokoaa muistoja ensimmäisistä vauvavuosista, mutta sitten into hiipuu ja moni asia jää kirjaamatta. Paniikissa kirjataan jotakin silloin tällöin, ettei kirja jäisi ihan vaille käyttöä. Tuttua?
Vauvakirja ei siis välttämättä pysty vastaamaan äityiden mukanaan tuomaan muistamisen ja muistiinmerkitsemisen tarpeeseen. Annamari esittelee ratkaisuksi sana kerrallaan etenemisen ja “vähän joka päivä” -periaatteen. Joku löytää bloggaamisen. Äitiblogit ovat valtavan suosittuja. Mutta parasta kirjoittamista on Annamarin mukaan fyysisen kirjoittamisen kokemus. Kun kirjoittaa kynällä se muuttuu ruumiillisuudeksi. Yhteyteen ja vuoropuheluun käden, sydämen ja aivojen välillä.
Kirja haastaa matkalle lähelle omaa itseä, omaa lasta ja omia juuria kohti. Kannustusta saa myös tulevaisuuden pohdintaan, äityiden teemojen käsittelyyn, tunteiden ymmärtämiseen ja oivallukseen, että kaiken ei tarvitse olla täydellistä. Hidas ja keskeneräinen kirjoittaminen nähdään äärimmäisen tärkeänä toimintana kuulla itseään paremmin, kysymään ja kohtaamaan itsensä.
Koko ajatus leikkivästä kirjoittamisesta tuntuu hyvin raikkaalta.
Leikkivän kirjoittamisen ihanteena on siis lapsuuden vapaa leikkimieli, joka syntyy pelkästä tekemisen riemusta. Leikkivä kirjoittaminen elämäntapana on kevyttä kirjoittamista, joka innostaa tallentamaan elämän merkittäviä satunnaisuuksia.Sen säännöllisen harjoittamisen avulla saattaa yllättäen päätyä myös syvälle omaelämäkerrallisen kirjoittamisen prosessiin.
Kirjoittaminen on vapauttavaa, tasapainoa elämään etsivää, pieniä arkisia tekoja, luovaa rutiinia, esteiden voittamista, ehkä jopa ihmeellisen tavoittelemista, merkityksen pyydystämistä läsnäolevassa hetkessä ja ajatuksen kristallisoimista.
Annamari tarjoaa kirjoittajan avuksi tehtävälistoja ja kirjoitusideoita, joita itse luin suurella mielenkiinnolla. Mainittakoon tässä muutamia kirjan sisältämiä ideoita: Omakehu ei haise! Kirjoittaminen on tapa tutustua itseensä ja lapseensa. Nalkuttavan äidin sijaan Neuvojen Kirja? Ihana ja tyhmä äiti. Lapsen kysymyksiä ja aikuisen vastauksia. Klassikko nimeltään kiitollisuuslista. Tajunnanvirrassa voi kellua. Päähenkilön esittely eri elämänvaiheiden kautta. Intuitio, eli kuudes aisti. Äidin yksinpuhelu. Oman elämän käännekohtia. Kenen näkökulmasta tarina kerrotaan? Mitä löytyy rivien välissä? Löydä tekstin rytmi. Surujen kirja. Vihaisena kirjoittaminen. Mille naurat? Kirjoittaminen on koskettamista. Minusta syntyi äiti. Synnytyksen varjot. Kirje keholleni. Mitä tiedät väsymisestä? Hyvinvoiva äiti. Paskamutsi! Kirjoita muistaaksesi. Kuva joka jäi ottamatta. Kirjoitetaan selfie. Leikkimielen lämmittelyä esimerkiksikirjoittamallakaikkisanatyhteenpötköön. Monta äitiä minussa.
Vau! Loistavia ideoita!
Tämä kirja ehdottaa hyvin vakuuttavasti, että äitiys voi olla myös kirjoittamista. Suosittelen!
Monipuolisen taustan omaava Mitra Vasara on kirjoittanut kirjan jokaiselle äidille ja ihanalle naiselle: “Ihana äiti, ihana nainen – voimaa äitiyteen, parisuhteeseen ja seksuaalisuuteen.”
Tässä poikkeuksellisen kiinnostavalla tavalla taitetusta kirjasta avautuu yllätyksellisen äidin tunnuspiirteet. Nykyäiti ei luovu omasta ajastaan, seksuaalisesta nautinnostaan tai tyytyväisyydestä vartaloonsa. Parhaimmillaan äitiys avaa tien uudenlaiseen, pehmeään olemiseen ja naiseuteen. Kun on rehellinen itselleen ja perheelleen, on elämä rentoa.
Iskulauseiden varaan pitkälti rakennettu kirja näyttää meille ensin rentouden maailmasta olennaisimmat seikat. Sisäinen rauha on tärkeintä, mitä elämässään voi kokea. Kun rennolla tavalla hyväksyy avuttomuuden tunteet, pelot ja huolet niistä voi päästä irti. Antautuminen on valtava helpotus, sillä silloin turvaa rakkauteen, elämän lähteeseen. Hyvin sanottu!
Mitra kehottaa välttämään oman elämänsä vertaamista muihin. On vapauttavaa antaa itsensä elää omalla tavallaan, syyllistämättä itseään. Pitää keskittyä nimenomaan elämään omaa elämää.
On oikein antaa perheelle paljon, mutta ei kaikkea. Älä unohda omaa itseäsi ja hyvinvointiasi tukevia asioita. Kun lapsi kasvaa sinulla on koko ajan enemmän aikaa toetuttaa perheen ulkopuolisia harrastuksia ja aktiviteetteja. Lapsen on helpompaa irrottautua sinusta, hänen elämänsä tärkeimmästä ihmisestä, kun hän ymmärtää, että olet myös hänestä erillinen olento. Kun toteutat itseäsi, luot samalla lapsellesi mahdollisuuden irrottautua sinusta vähitellen ja lempeästi hänen kasvaessaan kohti aikuisuutta.
Asioihin on syytä välillä ottaa etäisyyttä, silti eläen täydellä sydämellä. Kun pikkuasiat eivät saa sinua tolaltaan, elämänilosi kasvaa.
Älä teeskentele! kehottaa Mitra.
Älä yritä olla mitään äläkä estä mitään. Älä myöskään syyllistä itseäsi jokaisesta negatiivisesta tuntemuksestasi. Niin luot itsellesi vain tuplapaineen: ensin ärtymyksestä, sitten sen kieltämisestä. On luonnollista, että olet välillä väsynyt, ärtynyt, surullinen tai voimaton. Sinun ei tarvitse kieltää tai peitellä tällaisia tuntemuksia, mutta niiden ei pidä hallita käytöstäsi. Ota asioihin etäisyyttä, niin sinun on helpompaa nähdä tuntemukset hetkessä syntyvinä, lisäämättä niihin menneitä tunteita.
Pitää suhtautua itseensä ja muihin rakastavasti, omista ja muiden virheistä huolimatta. Tärkeää on vaalia naisellista voimaansa rakastamalla ja hemmottelemalla itseään. Naiseutta ei pidä piilottaa.
Fyysisellä kunnolla on valtava merkitys jaksamiseen äitinä. Mitra pitää kuntoilua helppona. Se on monesti ilmaista ja nautinnollista. Pitää syödä hyvin, nautinnollisesti ja terveellisesti. Väkisin ei pidä syödä, jumpata tai ryhtyä itselleen liian tiukaksi. Välillä voi olla hyvä keskittyä voimavarojen säästämiseen. On hyvä välillä päästää itsensä helpolla. Kun olet väsynyt, tee vain kaikkein välttämättömimmät asiat ja odota voimien palautumista.
Sinulla on oikeus nauttia vapaa-ajasta, jolloin et ole olemassa ketään tai mitään muuta kuin itseäsi varten. Nauti olemassaolostasi, jaa elämäsi ystävien kanssa ja muista kiittää itseäsi.
Kirja tuo esille hyvin tärkeän asian: On syytä rakentaa mutkaton suhde lapseen.
Pitää olla avoin lapsen eri kehitysvaiheiden tuomille kokemuksille. Ei pidä luoda mielikuvia siitä, mikä vaihe äityidessä tulee olemaan ihanaa ja mikä mahdollisesti hankalaa. Kaikki tilanteet ovat ohimeneviä, ainutlaatuisia ja uteliaana vastaanotettuina parhaimmillaan. Arkikiireiden alle ei pidä peittää elämän ihania kokemuksia. Jos lapsi haluaa sinua halata, niin pidä häntä sylissäsi, vaikka puhelin soi. Elämä on täynnä yllätyksellisiä ja kauniita kokemuksia, jotka näkee vasta kun pysähtyy niiden äärelle.
Kirja muistuttaa siitä miten lapsi muuttuu koko ajan itsenäisemmäksi. Nämä muistutukset voivat olla kivuliaita. Parasta on antaa lapsen kasvaa omanlaisekseen ja tärkeää on kohdata lapsensa kunnioittavasti.
Entä sitten kun lapsi ei tottele? Mitran mielestä kannattaa tehdä tottelemisesta itsestäänselvyys. Jos ei itse usko luomiinsa rajoihin, ei niihin usko lapsikaan. Jos jännität, lapsi aistii sen ja alkaa testata sinua.
Monet vanhemmat sanovat, että lapsi osaa painaa heissä tiettyjä nappeja, jolloin he hermostuvat. Koeta näissä hetkissä pysyä omassa energiassasi ja sisäisessä rauhassasi. Mieti hetki ennen kuin reagoit.
Lasta pitää kehua. Lapselle pitää antaa positiivista palautetta, rehellisesti. On reilua kehua lasta asioista, joissa hän on aidosti hyvä tai jotka hän yrittää hoitaa hienosti, vaikka ei aina oikein onnistuisikaan. Positiivinen palaute vahvistaa lasta, kun se tulee sydämestä, ja hänelle kasvaa terve, rakkauteen perustuva itsetunto.
Mitra kirjoittaa oivaltavasti tasapainoisesta suhteesta elämänkumppaniinsa. Liika kriitisyys tekee helposti arjesta suorituskeskeistä ja tylsää. Lempeys auttaa sujuvamman arjen rakentamisessa. Arvostamisesta se pitkälti lähtee. Kun toista ihmistä arvostaa juuri sellaisena kuin hän on, molemminpuolinen tyytyväisyys on mahdollista saavuttaa. Tyytyväisyys voi syntyä riittävästä levosta ja järjestämällä toiselle riittävästi omaa aikaa. Elämä ja yhdessäolo ei ole velvollisuus, vaan mahdollisuus!
Ristiriidat kannattaa selvittää sotkematta niihin lapsia. Aikuisten väliset asiat eivät kuulu lapsille. Pitää kuunnella ja ymmärtää toista vaikka sisällä kiehuukin.
Paineeton suhde seksiin on väylänä parisuhteen iloihin. Voi päästää irti kaikista arjen rasituksista ja keskittyä vain intohimoon, hellyyteen, herkkyyteen, kiintymykseen ja rakkauden kokemiseen. Yhdessä voi olla ilman seksiäkin. Erotiikka muuttuu elämän muuttuessa ja siitä on mahdollista tehdä vaikka kuinka ihanaa.
Näihin sanoihin on hyvä päättää Mitra Vasaran uuden kirjan arvio. Kelpo kirja! Suosittelen!
Kolmas äititeemaan sidottu uutuuskirja on Tara Langen “Äitipeli – selviydy voittajana”. Suoraa ja rehellistä puhetta äitiydestä!
Marttyyriäidin nimikettäkin kantanut Tara Lange on rakentanut äitipelin kaikenikäisten lasten äideille. Tässä kirjassa äitejä ohjataan kysymään itseltään kuka hän on, mihin hän uskoo, millainen äiti ja puoliso hän haluaa olla, mistä hän on valmis päästämään irti ja mitä haluaa tilalle.
Kirjan lukeminen on minulla vielä kesken, mutta voin jo nyt sanoa, että kirjan ulkoasu jää sekavaksi ja osittain hankaloittaa lukemista. Tietty kun lukee lyhyen ajan sisällä kolme kirjaa, väkisinkin odottaa ehkä kirjalta turhankin paljon selkeyttä. Mutta se on totta, että kirja jää sekavaksi.
Kirjassa on toki valtavasti tietoa. Ensimmäiset 40 sivua käsittelevät pitkälti Tara Langen omaa kamppailua äitinä. Vaikeaa on ollut, se on myönnettävä. Tara Langen äitipeliä pelataan oman pään sisällä ja minun päähäni se ei mahtunut kaikilta osiltaan. Ehkä sen takia kun olen isä?
Kirjan parasta antia on täydellisen äidin esittely. Ratki rehellisellä tavalla Tara peilaa täydellisyyden tavoittelua lukuisin esimerkein. Kun tuntuu siltä, ettei oikein kelpaa vanhemmileen, sitä taakkaa saa mahdollisesti kantaa läpi elämänsä. Tara kertoo siitä miten tästä selviytyminen on osittain epätäydellisyyden hyväksymistä. Mutta se ei vielä riitä. Pitää aktiivisesti tehdä työtä (harjoituksia) niiden asioiden kanssa, joita ei hyväksy. Ratkaisu löytyy positiivisesta ajattelusta, siitä, että kulkee iloa ja valoa kohti. Siitä, että etsii hyvät puolet kaikesta ja löytää onnen elämästä. Mutta se ei saa olla pakonomaista ilon metsästystä kaikissa muodoissaan.
Tara kirjoittaa hienosti rakkauden voimasta:
Jotta arvostaisimme rakkauden voimaa, sen pitää olla vaikein asia maailmassa. Todellinen ja pyyteetön rakkaus on sitä, että voit ja haluat antaa rakastamiesi ihmisten olla juuri sellaisia kuin he ovat ja elää kuten he itse valitsevat, etkä sinä vaadi heitä tyydyttämään sinun vaatimuksiasi. Rakkaus on vapautta.
Äitipeliä pelataan monella eri kentällä ja monilla eri säännöillä. Lähinnä minua kauhistuttaa miten monimutkaista äitipeli on. Ehkä suurimpia onnenkantamoisia elämässäni on se, että synnyin mieheksi.
Pakko suositella tätäkin kirjaa, sillä siitä löytyy runsaasti syvää viisautta. Ehkä viisauden kaivaminen olisi voinut olla paikka paikoin helpompaa, en tiedä.
Christer Sundqvist
turpaduunari, ravintovalmentaja, biologi, filosofian tohtori
Monessa liemessä keitetty yllätyksellinen tietokirjailija ja suosittu bloggaaja. Tuttu turpaduunari, eli huumorin pilke silmäkulmassa esiintyvä terveysluennoitsija. Löydät lisää tietoa täältä: http://ravintokirja.fi/
About Author
Paluuviite:Paljon kirja-arvosteluja | Turpaduunari