Sensuroimatonta terveys- ja kulttuurivalistusta. Sivuston suunnittelussa avustaa sekä taloudellisesti että ideoinnilla Domainkeskus.com. Yhteystiedot: Christer Sundqvist, biologi (FT), christer.sundqvist@ravintokirja.fi, 040-7529274, Helsinki

OPI PUHUMAAN PAREMMIN

HUOMIO! HUOMIO!

OPI PUHUMAAN PAREMMIN -kurssi 2/2017

Ammattipuhuja Christer Sundqvistin suosittu ”Opi puhumaan paremmin” -kurssi pienryhmälle pyörii nonstop-periaatteella. Uusi kurssi alkaa 15.11.2017.

Järjestän nyt toisen samanlaisen kurssin heti perään niille, jotka ovat jonotuslistalla (eivät mahtuneet mukaan kurssille numero 1/2017) ja uusille kurssilaisille.

Ilmoittaudu nyt siis kurssille nro 2/2017 (paikkoja on rajallisesti!).  Voi tulla ilman ilmoittautumista, mutta etusijalla ovat ilmoittautuneet.

Kurssin hinta on 10 euroa/kerta (yhteensä 5 opetusiltaa). Hintaan kuuluu pienimuotoinen tarjoilu, opetusmateriaali ja diplomi.

Alustava aikataulu: keskiviikkoisin klo 18-20 (15.11., 22.11., 29.11., 13.12., ja 20.12.2017)

Opetuspaikka: Pitäjänmäen kirjasto, Helsinki, ryhmätyötila (A-junalla pääsee Pitäjänmäen asemalle, josta lyhyt kävelymatka kirjastolle, Jousipolku 1)

Ilmoittautumiset: christer.sundqvist@ravintokirja.fi

TERVETULOA

Viimeisimmät artikkelit

Uskomatonta – tyydyttyneiden rasvojen vaarallisuus on lopullisesti selvitetty

Olin tänään keskustelemassa Terveyden Hävityksen Laitoksessa (THL) maamme johtavien terveysviranomaisten ja -tutkijoiden kanssa siitä missä maa makaa terveyden suhteen.

Harvoin on mahdollisuus jutella häiriöttä professoreiden Erkki Vartianen ja Matti Uusitupa kanssa. Muita kokousvieraita odotellessa muistelimme Erkin kanssa aiempia keskusteluitamme kolesterolista ja tyydyttyneen rasvan roolista terveydessä. Minusta on tosi jännä saada kuulla, että mitään uusia tutkimuksia tuolla rintamalla ei tarvitse ottaa huomioon. ”Kaiken” me jo tiedämme tyydyttyneistä rasvoista. Ne ”kovat” rasvat ovat vaarallisia. Tiedemiehet maailmalla, jotka toista väittävät, ovat yksinkertaisesti väärässä.

On se helppoa tämä ravitsemustiede. Pitää uskoa ravitsemustiedettä THL:n lasien läpi katsottuna. Vaikka kardiologi Aseem Malhotra jotakin inisee tuolla maailmalla, niin Erkki tietää, että tyydyttyneet rasvat tukkivat verisuonemme. Näin on sovittu ja USA:n mallia pitäisi soveltaa Suomessakin: korkeintaan 7 % niitä saa olla ravinnossamme. Minulla niitä on päivittäin ruokavaliossani noin 20% ja se on kuulemma ihan minun yksittäinen asiani (niin kuin onkin!) jos aion itseni sairastuttaa. Suomalaiset pidetään terveinä vähärasvaisilla maitotuotteilla, margariinilla ja vihanneskasoilla. Nyt ja aina, jos Erkki saa päättää.

Matin kanssa tuli juteltua konsensuskokouksen aikana ja varsinkin sitä edeltävänä ajankohtana. Kehuttiin toisiamme kun jaksamme niin reippaasti vanhoinakin liikkua joka päivä ja lupasimme jatkossakin pitää kunnostamme huolta. Edelleenkin Matti pitää itsepintaisesti kiinni siitä, että diabeetikkoja hoidetaan Suomessa hyvin (miksi niitä tulee koko ajan lisää saattaa joku ihmetellä?) ja rasvasta valistetaan oikein THL:ssä. Matti aikoo jatkossakin varoittaa kovista rasvoista, mikään ei ole tuolla rintamalla muuttunut. Ystävyys on säilynyt kaikki nämä vuodet. Siitä iloitsimme Erkin ja Matin kanssa.

Gary Fettke on julistanut kilpailun, jossa Erkki Vartiainen ja Matti Uusitupa varmasti korjaavat voiton kotiin: 10 000 dollarin palkinto sille, joka esittää mekanismin miten tyydyttynyt rasvahappo aiheuttaa sydänsairauksia.

Itse konsensuskokouksessa oli paljon hyvääkin tietoa tarjolla. Kokouksessa oli esillä ihan erinomainen kooste tarttumattomien sairauksien ehkäisemiseksi. Viidessä eri työryhmässä oli päädytty siihen, että 12 keskeistä suositusta valikoitui julkiseen keskusteluun. Suositukset eivät siis vielä ole valmiita (paitsi näkemys rasvoista!), ne saattavat vielä täsmentyä matkan varrella. Tässä ne nyt sitten ovat nykyisessä muodossaan (28.4.2017):

  1. Terveys kaikissa politiikoissa -periaatteen mukaisesti terveys ja hyvinvointi huomioidaan kaikessa
    yhteiskunnan päätöksenteossa ja toiminnassa. Huolehditaan myös lainsäädännön jatkuvasta
    kehittämisestä tarttumattomien sairauksien ehkäisemiseksi.
  2. Sosiaali- ja terveydenhuollossa painopistettä siirretään hoidollisesta lähestymistavasta hyvinvoinnin
    ja terveyden edistämiseen ja sairauksien ehkäisyyn.
  3. Eriarvoisuuden torjuminen aloitetaan odotusaikana, varhaislapsuudessa ja nuoruudessa, ja eri
    toimijoiden välistä yhteistyötä vahvistetaan ylisukupolvisen syrjäytymiskehityksen ehkäisemiseksi.
  4. Sote-uudistuksen yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota siihen, miten terveyden ja
    hyvinvoinnin edistäminen ja sairauksien ehkäisy toteutuvat tulevassa järjestelmässä.
  5. Luodaan sote-uudistuksen yhteydessä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiselle rakenteet, jotka
    tukevat sosiaali- ja terveydenhuollon, kuntien ja kolmannen sekä yksityisen sektorin toimijoiden
    välistä yhteistyötä, varmistavat palveluketjujen toimivuuden ja jatkuvuuden sekä takaavat
    tarpeellisen tiedonkulun eri toimijoiden välillä.
  6. Seurataan ja arvioidaan ehkäisevän työn laatua ja vaikuttavuutta. Määritellään yhtenäiset,
    valtakunnalliset laatukriteerit ja –mittarit sekä seurantajärjestelmät. Kehitetään yhdenmukaisia
    kirjaamiskäytäntöjä ja hyödynnetään rakenteista kirjaamista.
  7. Omaksutaan asiakaslähtöinen toimintatapa sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisessa sekä
    palveluiden kehittämisessä, suunnittelussa ja tuottamisessa.
  8. Edistetään sosiaali- ja terveydenhuollossa hyvinvointi- ja terveysriskien kattavaa tunnistamista,
    varhaista ehkäisyä ja tukea sekä palveluihin ohjaamista. Kohdistetaan ja kohdennetaan palveluita
    erityisryhmille.
  9. Otetaan sosiaali- ja terveydenhuollossa liikunta, terveellinen ravitsemus ja riittävä, laadukas uni
    vahvemmin osaksi keinovalikoimaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä, sairauksien ehkäisyssä
    ja hoidossa sekä kuntoutuksessa.
  10. Panostetaan sosiaali- ja terveydenhuollossa entistä painokkaammin tupakka- ja
    nikotiiniriippuvuuden hoitoon. Tehostetaan alkoholiongelmien ehkäisyä sekä riskikäytön ja
    ongelmien varhaista tunnistamista ja hoitoa kaikissa sosiaali- ja terveydenhuollon
    asiakaskohtaamisissa.
  11. Kiinnitetään huomiota sekundaariprevention käyttämättömiin mahdollisuuksiin sairauksien
    ehkäisyssä.
  12. Kehitetään ja vahvistetaan väestölle, ammattilaisille ja päättäjille suunnattua terveysviestintää ja
    sen vaikuttavuutta.

Poliittisen päätöksenteon tuntien (4 vuotta, eli vaalikausi) törmäämme suureen ongelmaan. Kenen on vastuu, että tällä vaalikaudella tehdyt päätökset siirtyvät konkretiaksi tulevina vuosina? Kokouksessa esitettiin toivomus, että suosituksia toteutettaisiin kaikki yhteiskunnan sektorit huomioiden. Kun tehokkuusmittareita laaditaan seurannan tehostamiseksi niin tuli ehdotus, että potilaat olisivat mukana mittareiden laadinnassa. Tämä olisi aivan erinomainen asia, sillä korkeasti koulutettu ylilääkäri voi olla kapeakatseinen ja vieraantunut todellisuudesta.

Duodecimin sivuilta oli ladattavissa konsensuslausuma PDF-tiedostona. Pyydän tutustumaan siihen. Se on itse asiassa aika hyvä paperi.

Lisää asiaa tulossa, sillä Ari Kaihola oli kokouksessa kaverina ja pyöritteli päätään siihen malliin, ettei ihan kaikki kuultu ollut hänelle mielekästä!

cropped-christer-sundqvist.jpegChrister Sundqvist
turpaduunari, ravintovalmentaja, biologi, filosofian tohtori

Monessa liemessä keitetty yllätyksellinen tietokirjailija ja suosittu bloggaaja. Tuttu turpaduunari, eli huumorin pilke silmäkulmassa esiintyvä terveysluennoitsija. Löydät lisää tietoa täältä: http://ravintokirja.fi/ 

3 thoughts on “Uskomatonta – tyydyttyneiden rasvojen vaarallisuus on lopullisesti selvitetty”

  1. En lukenut aivan kaikkea mutta mitä ovat ” TARTTUMATTOMAT TAUDIT” Tuntien muutaman tyypin tuosta joukosta voidaan lähiaikoina huomata, että eduskunta vielä tällä vaalikaudella pakotetaan säätämään lakeja rasva-, sokeri- ja suolaverosta nyt ainakin. Kansanterveydestä viis. Jos keskusta tämän sallii… voidaan vain arvailla seuraukset.

    1. Joo, hieman outo termi.

      Tarttumattomat taudit ovat syöpä-, sydän- ja verisuonitaudit, hengityselinsairaudet, diabetes ja mielenterveyden häiriöt.

      1. Mitä tässä sanotaan:
        ”Eriarvoisuuden torjuminen aloitetaan odotusaikana, varhaislapsuudessa ja nuoruudessa, ja eri
        toimijoiden välistä yhteistyötä vahvistetaan ylisukupolvisen syrjäytymiskehityksen ehkäisemiseksi.”
        Tarkoittaako tämä, että varhaislapsuudessa yksilötasolla pyritään kitkemään kaikki erilaisuus?
        Rinnastetaanko erilaisuus syrjäytymiseen vain perustellaanko syrjäytymiskehityksen ”ehkäisyä” eriarvoisuudella?
        Onko erilaisuudesta tullut eriarvoisuuden synonyymi?

Olisi kiva kuulla kommenttisi!

© 2017 Turpaduunari All Rights Reserved   

Theme Smartpress by Level9themes.