Kirjoittaja: Sami Virtanen
Kohta joka neljäs lapsi on ylipainoinen
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) julkaisi tuloksia, joiden surullinen viesti on, että lasten lihavuus on pelottavalla tasolla. Kohta joka neljäs lapsi on ylipainoinen. Löytyy kunta, jossa pojista lähes 60 prosenttia on ylipainoisia.
Uutisiin asiaa kommentoimaan on päästetty THL:n erikoistutkija Annamari Lundqvist. Uutisten mukaan mahdollisia syitä lihavuuteen näyttäisi löytyvän kolme, jotka Iltasanomat on hyvin tiivistänyt seuraavasti:
“– Ruoasta saadaan enemmän kaloreita kuin päivän aikana kulutetaan. Eli lapset ja nuoret syövät energiarikasta ravintoa, eli makeisia tai rasvaisia ruokia sekä liian vähän kasviksia ja hedelmiä. Toisaalta lapset myös liikkuvat liian vähän, Lundqvist kertoo.”
Onkohan asia sittenkään näin?
Nopeasti ajateltuna moni voisi helposti olettaa, että nuohan ne syyt ovat. Mutta oikeasti selitysmallit ontuvat pahasti.
Raportin mukaan jo 2-5 -vuotiaista pojistakin on neljännes ylipainoisia. Siis lapset saisivat jo heti syntymästään asti liikaa energiaa? Toisaalta voidaan katsoa, että tilastojen mukaan varhaiskasvatuksessa käy viisivuotiaista 85,8 prosenttia. Joka tarkoittaa myös sitä, että siellä saatu ruoka voi parhaimmillaan olla 2/3 lapsen päivittäisestä energian tarpeesta. Saavatko sitten liikaa ruokaa vai mitä ihmettä on tapahtunut?
Liikunnan riittävyys 12-16 -vuotiailla. Kuvalinkki: https://www.tervekoululainen.fi/wp-content/uploads/sites/2/2017/08/12-16v-liikunnan-riittavyys-700×472.jpg
Tämän grafiikan mukaan lasten liikunta on kuitenkin riittävästi lisääntynyt. Joku ehkä osaa selittää kuvaa paremmin?
Miten asia sitten selitettäisiin 2-6 vuotiaiden kohdalla? Onko se niin, että jo varhaiskasvatuksessakin on liian vähän liikuntaa, vaikka siellähän pitäisi olla täysi mahdollisuus liikkua tarpeeksi?
Kuva on materiaalista Suomalaisten ravintotase.
Kuvasta voidaan nähdä, että vihannesten viisinkertainen kulutuksen nousu ei ole pelastanut lihavuudelta. Ilmeisesti niitä vihanneksia syödään edelleen liian vähän? Samanlaiselta tilastot näyttävät hedelmien suhteen. Miksi siis syyttää vihannesten ja hedelmien puutetta? Tai olettaa että niiden lisääminen jotenkin vähentäisi lihavuutta?
Kuva on materiaalista Suomalaisten ravintotase.
Vielä 1970-luvulla ruuissa oli kaikki rasvat tallella (maito, voi, kerma jne.). Oliko silloin huolta lihavista lapsista? Sellaisia näkyi harvoin. Asia on helppo tarkistaa katselemalla vanhoja kuvia tuolta ajalta. Joku voi yllättyäkin.
Luokkakuva 1970-luvulta
Luokkakuva 2010-luvulta
THL:n selityksiin sopisi hyvin Albert Einsteinin sanonta:
“Hulluutta on se, että tekee samat asiat uudelleen ja uudelleen ja odottaa eri tuloksia.”
Olisiko nyt vihdoin aika etsiä jotain uutta, eikä aina vain selittää samoja juttuja uudestaan ja uudestaan?
Sami Virtanen
Olen usein toisin ajatteleva maanläheinen ihminen.
Vuodesta 2010 lähtien olen ravintoon liittyen lukenut kirjallisuutta sekä englanniksi että suomeksi. Tosinaan saatan myös eksyä kuuntelemaan netistä löytyviä luentoja. Päivittäin seuraan uutisia maailmalla niin Ruotsista kuin muualtakin.
About Author
“rasvattomaan maitoon (jonka insuliinireaktio on tuplat täysmaitoon verraten),”
Eikä edes riitä. Sydneyn yliopiston tutkimuksen mukaan täysmaidon insuliinireaktio on 24 kun rasvattomalla se on 60!
(1000 kJ:n annos, kun vastaavalla annoksella glukoosijauhetta lukema on 100)
https://ses.library.usyd.edu.au/bitstream/2123/11945/2/Bell_KJ_thesis_2.pdf
Esim juustoista selviää, että mitä enemmän rasvaa, sitä vähemmän insuliini nousee. Voin insuliini-indeksi on 2.
Hyviä huomioita! Olen elänyt lapsuuteni 40-50-luvuilla ja maalla. En muista nähneeni ainuttakaan lihavaa tai edes ylipainosta lasta. Ruokavalioon kuului täysmaito, voi, ruis- tai ohraleipä, perunaa, hiukan lihaa. Liha oli kallista, mutta rasvaista. Suomi-lenkki oli minun mieleeni. Kun omat lapset olivat kouluiässä 80-luvulla, ylipainoisia lapsia oli mutta ei silmiinpistävän paljon. Yllättävää kyllä, ne kuuluivat alempaan sosiaaliluokkaan. Nykyään kouluikäisistä maalaisista lapsista puolet on ylipainoisia, osa jopa sairaalloisen lihavia. Huomautin koulurioasta kun olin johtokunnassa. Lapsille pitää tarjota normaalimaitoa. Kuulemma ei tulee kuuloonkaan. Nyt lihavia lapsia on kaikissa yhteiskuntaluokissa. Kaupassa karkkihyllyllä käy kuhina. Jokainen imeskelee energiajuomaa tai limsaa. Tölkkejä on tienvarsissa niin että kiukuttaa. Sanoisin yhteenvetona sen, että “virallisterveellinen ruokavalio” tappaa meidät.
Hei
Graafit todellakin näyttävät positiivista, siis kasvavaa, kehitystä kaikkien “hyvien” asioiden suhteen. Samanlainen käyrä saataisiin BMI tai ikävien sairauksien suhteen, eli näennäisen käänteinen korrelaatio. Kausaliteettia ei voi olla, jos ei ole korrelaatiotakaan, vai onko taustalla jokin muu sekoittava tekijä?
Ehkäpä kasviksilla tai hedelmillä ei ole korvattu mitään, vaan ne ovat tulleet kaiken päälle. Eletään ikäänkuin ikuista sadonkorjuujuhlaa, eikä talvi koskaan saavu. Kuulostaa ihan tyypilliselta ihmisen evoluution vaiheelta aikojen saatossa…?
Moni hedelmistä on jalostettu torikauppiaan toiveiden mukaiseksi; käsin kirjoitettu lappu “makea”. Tulos on sokeripala, höystettynä parilla kuidulla ja vitamiinilla. Tätä kun syö terveellisenä välipalana, niin saa ruoanprosessoinnin hormonitoiminnan käyntiin pienellä ponnistuksella, tiheään.
Äskettäin oli juttua PUFAsta, monityydyttymättömästä omega-6 rasvahaposta. Se pääsi ohittamaan solun kylläisyyssignaloinnin, ROS indusoiman lyhytaikaisen insuliinilakon. Tämä erotuksena systeemisestä insuliiniresistenssistä, joka koskee elinryhmiä kokonaisuudessaan. Solutason lakkoviestintä on muotoa; olen täynnä, vie energiasi muualle (en siis tottele insuliinin käskyä sokerin tai rasvan varastoon oton suhteen). Jos tämä toimii oikein, nälän tunne reagoi tähän, ja syöminen vähenee/harvenee. Tämän lakon saa siis aikaan oliiviöljy pienesti ja tyydyttyneet rasvat tehokkaammin. Sen sijaan Pufa-6 solu ottaa vastaan ilman vastarintaa lisäenergialle. Suurten lukujen lakia: jos miljardista solusta 40% oskilloi lyhytaikaisessa lakossa, niin kyllä sen pitäisi vaikuttaa kokonaisnälkään.
Kaikessa rasvassa on kaikkea rasvan muotoja, mutta siemenöljyissä Pufa-6 on leijonanosassa (vähiten huono huonoista on rypsiöljy). Possun liha luontaisesti sisältää enemmän pufa-6 kuin muut lihat (haluaisin nähdä fraktiot rypsipossusta…). Eli jos yhdistät marganiinin rasvattomaan maitoon (jonka insuliinireaktio on tuplat täysmaitoon verraten), niin meillähän on mielenkiintoinen kaava käsillä. Solut eivät vastusta insuliinin “varastoi” -käskyjä, ja insuliinin taso on vieläpä korkea, saavuttaen vastahakoisimmat /kaukaisimmat solut. Terveellinen hedelmävälipala juuri kun insuliini on laskenut, nostaa sen uusiksi ylös. Et vieläkään pääse varastoihisi kiinni, varastopäällikkö insuliini sulkee säpit (ei salli lipolyysiä eli rasvojen uittamista verenkiertoon).
Koska lapset ovat vatsassa sopeutuneet / tottuneet äidin metaboliaan, niin äidin työmaaruokalan terveellinen ruokalista on voinut toimia em. tavalla. Vaikka kasvava ja liikkuva lapsi kuluttaisi mitä, niin ylimäärää tahtoo vain kertyä -kalorit jäävät mieluummin varastoon kuin otetaan käyttöön, ja erotus tulee nälkänä ja tarvittava energia saadaan syömällä -suhteellisen tiheästi. Noidankehä on valmis.
Tämä on vain hypoteesi, suomenna satu.
JR
Pari toisenlaista selitystä pohdintaan:
Jotkut lisäaineet kuten propionaatti ja sen suolat (E280 – E283) voivat olla osallisena tässä:
https://www.hsph.harvard.edu/news/press-releases/could-a-popular-food-ingredient-raise-the-risk-for-diabetes-and-obesity
Jos googlaa juusto E282 ja valitsee kuvat, niin saa ihan mielenkiintoisen näkymän asiaan.
Toinen asiaan liittyvä tutkimus:
Monityydyttymättämät rasvat ovat herkästi hapettuvia. Yes. Se on tuttu asia mutta lisäksi hapettuneet rasvahapot ovat herkkiä tarttumaan insuliinimolekyyleihin kiinni ja siten estää insuliinin normaalin toiminnan eli yksi syy lisää insuliiniresistiivisyyteen. Hapettuneet monityydyttymättämät rasvahapot yhdessä runsaiden hiilihydraattien kanssa ei kuulosta erityisen hyvältä yhdistelmältä.
https://pubs.acs.org/doi/abs/10.1021/tx200084d
Huolestuttava ominaisuus noilla ‘sydänterveellisillä’ monityydyttymättömillä rasvoilla on, että ne lisäävät lihomista sukupolvesta toiseen. Tämä saattaa selittää nykyistä lastenkin lihomista:
“From weaning up to 8 weeks old, body weight was not affected by the diet. However, when the adult male and female HF0 mice on the 6HFD were mated randomly and produced HF1 pups, the body weight of the male mice at weaning became significantly higher (10.9 ± 0.2 versus 9.6 ± 0.6 g, P < 0.05;n 6 for each generation) than that of the HF0 mice; this weight difference persisted at the adult age. Suckling HF1 pups from both sexes were fed the 6HFD at weaning and then mated as above. The difference in body weight both at weaning and at 8 weeks was further increased in HF2 male pups and adults compared with HF1 mice.."
Ylläoleva ote oli tutkimuksesta: "A Western-like fat diet is sufficient to induce a gradual enhancement in fat mass over generations", v2010
Toinen vähän vastaava on tämä: "Leptin levels in rat offspring are modified by the ratio of linoleic to alpha-linolenic acid in the maternal diet.", jossa äidin omega-6/-3 saamien rasvojen suhde vaikuttaa jälkeläisen leptiinitasoihin: "Our data suggest that the dietary ratio of n-6/n-3 PUFA during the suckling period is important to maintaining adequate levels of circulating leptin, influencing leptin sensitivity and could affect weight gain later in life."
Ravitsemussuositusten satoa tässä nyt niitetään. Kun tuijotettiin monityydyttymättömien rasvojen LDL-kolesterolia laskevaan ominaisuuteen, jäi moni muu haitallinen asia huomaamatta (eikä tuolla edes saavutettu sydänterveyden paranemista, vaan LDL hapettui ja oli entista aterogeenisempaa, vaikka sitä oli hieman vähemmän). Lihavuuden lisäksi siemenöljyjen syntilistalta löytyy myös seuraavaan sukupolveen ulottuvia vaikutuksia esim. rintasyövän osalta – puberteetti aikaistuu, samoin rintasyöpään sairastumisen ikä.
Toinen tärkeä lasten lihavuutta aiheuttava tekijä on äidin ruokavalion sisältämä sokeri. Siitä puolet on fruktoosia, joka tämän mukaan saa aikaan jälkeläisessä hypertension, insuliiniresistenssin ja lihavuuden viimeistään aikuisena. Ja tuo sikiönaikainen ‘ohjelmointi’ vaikuttaa tehokkaammin naispuolisiin jälkeläisiin.
High-fructose diet in pregnancy leads to fetal programming of hypertension, insulin resistance, and obesity in adult offspring
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0002937816005305
”Maternal intake of high fructose leads to fetal programming of adult obesity, hypertension, and metabolic dysfunction, all risk factors for cardiovascular disease. This fetal programming is more pronounced in female offspring. Limiting intake of high fructose–enriched diets in pregnancy may have significant impact on long-term health.”
On todella mielenkiintoinen teoria ja saattaa nämä ravintoasiat olla ihan päin prinkkalaa.
THL vaatimukset rasvojen suhteen ovat myös mielenkiitoisia kun siellä saa vain käyttää flora margariinia, jotta kunnille maksetaan täysi tuki. Kuka näitä ohjeita laatii kun ei ne kuitenkaan toimi.