Sensuroimatonta terveys- ja kulttuurivalistusta. Sivuston suunnittelussa avustaa sekä taloudellisesti että ideoinnilla Domainkeskus.com. christer.sundqvist@ravintokirja.fi, 040-7529274, Helsinki

Mistä on maitotuotteet tehty…

karrageenista, kuumakäsittelystä, homogenoinnista?

Asiallista keskustelua maidosta on yritetty nostattaa jo vuosia, ja käteen on jäänyt lähinnä työttömiä. Toukokuussa personal trainer Tomi Kokko yritti sanoa televisiossa jotain rasvattoman maidon haittavaikutuksista, mutta kokonaisuutena ohjelma meni melkoiseksi kohkaamiseksi.

Itse olen kuullut ja nähnyt, että Turpaduunari Christer Sundqvist ja hänen harmaapartainen ystävänsä Birdie ovat laatimassa suurta maitoraporttia, josta pitäisi selvitä kaikki mahdollinen maidosta. Myös se, mitä kenelläkään ei tulisi edes mieleen kysyä.

Luettuani aiheesta raportin raakaversion, se näyttää suunnatun lähinnä kaikille kemian Nobel-palkintoa havitteleville, ja heidän lukumääränsä Suomessa on täysin lasten päivähoitoryhmän kokokriteerit täyttävä. Olen siksi napsinut tästä raportista kevyempiä kohtia, joita tavallinen ihminen voi ymmärtää.

PASTÖROINNIN LÄMPÖTILAT VAIHTELEVAT

”Turpaduunarin korviin on kantautunut huhu, että moni on viime vuosina yrittänyt parantaa terveyttään maitotuotteista luopumalla. Koska pastöroitu ja homogenoitu rasvaton ESL-maito on sen verran kaukana lehmän utareesta tulevasta tavarasta, on kyseenalaista ovatko nämä maitotuotteista luopuneet koskaan edes käyttäneet maitoa muodossa, joka on ihmisravinnoksi tarkoitettua.” (Christer Sundqvist & Birdie: Suuri maitoraportti ; lähipäivinä valmistumassa)

Nyt kysyt, että mikä ihmeen ESL? No, se on Extended Shelf Life eli tuote säilyy hyllyssä pidempään. Valitettavasti myös Juustoportti on Valion lisäksi hankkinut tällaiset laitteet, joilla pidennetään tuotteen myyntiaikaa. Se on ollut itselleni aikamoinen yllätys, suorastaan järkytys. Mitähän tämä mahtaa tarkoittaa pidemmällä aikavälillä? Tietääkö sitä kukaan – vai annetaanko meidän edes saada tietää sitä?

pike_maitoraportti

Todellakin. Meijeritekniikan muutos viimeisten vuosikymmenien saatossa on ollut niin hurja, että monen käsitykset siitä, mitä maidolle tehdään on jäänyt pahasti Urho Kekkosen aikakaudelle. Kevyttuotteiden markkinalogiikka ja terveysvaikutukset ovat nekin melkoisen tieteellisen kiistelyn aiheita. Rasvaa on virallisestikin alettu pitämään terveellisenä lähes kaikkialla muualla, niin paitsi Suomessa.

Rasvattomaan maitoon siirtyminen oli itselläni pahin terveydellinen moka ikinä. Aikoinaan maalta muutettuani äidin lihapatojen ja täysmaidon ääreltä aloin juoda kaupan rasvatonta maitoa, ja sen jälkeen ne terveysongelmat alkoivat pikkuhiljaa hiipiä. Sen merkityksen ymmärsin vasta vuosia myöhemmin, enkä sitä uskonut oikein silloinkaan.

”Pastöroinnin idea on on tappaa maidosta kaikki mahdolliset bakteerit kuumentamalla. Kuitenkin terveellisimpänä maitotuotteina pidetään niitä, joihin on lisätty Asidophilus ja Bifidus -bakteereita jälkikäteen, ja luontaistuotekaupoissakin espoolaisen Medans-yhtiön maahan tuoma Vivomixx-bakteerisekoite menee kuin kuumille kiville. Jotain outoa tässä logiikassa on.” (Christer Sundqvist & Birdie: Suuri maitoraportti ; lähipäivinä valmistumassa)

Pastörointi on yksi herkimpiä kiistanaiheita maitoalalla. Pastöroinnin kannattajat pitävät tinkimaidon juomista hengenvaarallisena Salmonellan kalasteluna ja pastöroinnin vastustajat taas pitävät kaupan maitoa kuolleena maitona.

Satamaidon Listeria-tapaus toukokuussa toki todisti, että voi se vaarallinen pöpö päästä pastöroituunkin maitoon. Erilaisten pastörointilämpötilojen vaikutus touhuun on myös hieman unohtunut, kun ongelmasta on tehty liian mustavalkoinen.

RASVAN HOMOGENOINTI TEHDÄÄN MYÖS RASVATTOMALLE MAIDOLLE

”Harkitsevaisena heterona harmaapartainen ystäväni Birdie kauhistuu jo kuullessaan sanan homogenointi. Tätä tasapäistämisen ideaa ei suinkaan keksinyt peruskoulun isä Reino H. Oittinen, vaan rasvapalleroiden pienentämisen idea juontuu jo 1800-luvulle. Birdie muistuttaa, että koska myös rasvaton maito homogenoidaan, prosessi tietenkin tekee myös muuta kuin rikkoo rasvaa. Oheistuotteena korkealla paineella tyrkkimistä seuraa myös proteiinien ja vitamiinien hajoamista.” (Christer Sundqvist & Birdie: Suuri maitoraportti ; lähipäivinä valmistumassa)

Homogenointi todellakin tehdään nykyään huiman paljon suuremmalla paineella kuin vaikkapa 1960-luvulla, jolloin homogenointi varsinaisesti alkoi yleistyä. Turpaduunarin ja Birdien raporteista selviää, että Valio jopa mainostaa Eila-tuotteiden kohdalla tätä homogenoinnin aiheuttamaa proteiinien hajottamista positiivisena lisäarvona kuluttajalle. Tuotteen kemiallisen rakenteen tuhoamisesta on tehty markkinavaltti.

HOMEALLERGISET REAGOIVAT KARRAGEENIIN

”Merilevän lisääminen kuohukermaan ei kenties kuulosta kovin perisuomalaiselta puuhalta, mutta alan valtayritys Shemberg on Nestle-yhteyksiensä avulla saanut karrageenin lähes kaikkeen, mitä kuluttaja syö. Turpaduunarin tiedossa on, että varsinkin homeallergiset reagoivat karrageenin ikävällä tavalla. Birdie taas perustelee inhonsa karrageeniin takaisin mallinnuksen avulla, sillä hänen mukaansa karrageenia käytetään eläinkokeessa ödeeman (turvotuksen) keinotekoisena aiheuttajana, kun halutaan testata lääkkeitä, joilla ödeemaan yritetään hallita. Broilereille karrageenia syötetään tai lisätään käsiteltyyn lihaan samasta syystä, paino nousee ja voitot kasvaa.” (Christer Sundqvist & Birdie: Suuri maitoraportti ; lähipäivinä valmistumassa)

Homeelle altistunut ja työpaikkansa sisäilmanlaadusta kärsinyt läheiseni alkoi oireilla jokin aika sitten jopa broilerin syömisestä. Havainto aiheutti suurta hämmennystä. Ihmettelyn jälkeen päättelimme syyn olevan kanaan lisätyssä suolavedessä. Nyt tiedämme, että broileriin lisätty suolavesi sisältää karrageenia, jolla liha saadaan painavammaksi aiheuttaen samalla homealtistuneelle mm. vatsan turvotusta, kipua ja pulputusta suolistossa.

Bodari voi ehkä innostua siitä, että karrageeni sitoo vettä lihaksiin, mutta tavallinen laihduttaja ei kyllä pidä asiaa mitenkään positiivisena. Karrageeni sisältää rikkiä, joten tämäkin voi ehkä vaikuttaa haitallisiin ilmiöihin.

Pakollisena piirteenä Turpaduunarin ja Birdien maitoraportissa käsitellään myös se suomalaisten kammoama laktoosi. Joillekin voi tulla yllätyksenä se, että antibioottien ja tulehduskipulääkkeiden käyttö voi aiheuttaa laktoosi-intoleranssia vaikuttamalla suoliston toimintaan haitallisesti. Lisäksi tiedossa on uusia suosituksia, millaisia maitotuotteiden pakkausselosteiden pitäisi olla. Maidosta on tulossa siis lisää tiedettä.

Vaikka Suomessa laktoosia sietävien ihmisten osuus on kansainvälisesti ottaen suuri, se on Pohjoismaista pienin. Tästä syystä Suomessa on onnistuttu kehittämään laktoosi-vauhkoaminen jollaista ei ole missään muualla maapallolla. Valio on tietenkin useiden alan patenttien omistajana suuresti vaikuttanut tähän hypetykseen. Alku oli kuitenkin Valiollakin nihkeä, ja ensimmäiset HYLA-tuotteet tulivat markkinoille vasta kovan väännön jälkeen 1980-luvulla. Laktoosi on maailmanmarkinoilla myös kovaa kauppatavaraa, sillä lääketehtaat ja äidinmaidon-vastikkeet hyödyntävät laktoosia. Arla onkin iso tekijä laktoosi-kaupassa. (Christer Sundqvist & Birdie: Suuri maitoraportti ; lähipäivinä valmistumassa)

Lue tästä muita Piken kirjoituksia!

 

pike_hilakariPike Hilakari

Espoolainen kirjoittaja, toimittaja, äiti.

Tunteellinen älykkö, joka herkästi huomioi ja tunnistaa muutokset ja sen tarpeen niin ympäristössä, lähipiirissä kuin myös itsessään.
Hyvin taipuvainen analysoimaan, pähkäilemään, pohtimaan, selvittämään ja tutkimaan asioita, valmis oppimaan kuulemastaan ja kokemastaan tuottaen herättävää tekstiä kulloinkin pinnalla olevasta aiheesta. Ehdottoman oikeudenmukainen, uskaliaskin kyseenalaistaessaan jämähtäneitä toimintatapoja.

”Jos yksikin ihminen saa avun tekstieni kautta tai toimintatavastani, olen kiitollinen onnistuja.”

 

 

 

 

0 thoughts on “Mistä on maitotuotteet tehty…”

  1. Turpis vois repiä auki myös seuraavat tutkimukset:

    ”Exposure to common food additive carrageenan alone leads to fasting hyperglycemia and in combination with high fat diet exacerbates glucose intolerance and hyperlipidemia without effect on weight.” http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/25883986

    ”Common food additive carrageenan stimulates Wnt/ β-catenin signaling in colonic epithelium by inhibition of nucleoredoxin reduction.”
    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/24328990

    ”Increased expression of colonic Wnt9A through Sp1-mediated transcriptional effects involving arylsulfatase B, chondroitin 4-sulfate, and galectin-3.”
    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/24778176

    Lisää löytyy hakusanalla carrageenan food additive.

Olisi kiva kuulla kommenttisi!

© 2017 Turpaduunari All Rights Reserved   

Theme Smartpress by Level9themes.

%d bloggaajaa tykkää tästä: