Turpaduunarin lakitekninen osasto törmäsi eduskunnan kellarissa pykälään, mutta törmäyksen momentti oli mieluisa. Kyllä 2-tyypin diabeetikot ja verenpainepotilaat paranevat, kunhan lakeja ja asetuksia joku viitsisi vielä noudattaakin.
Hämmästyttävä havainto iski tajuntaan hieman myöhään, mutta parempi jälkijunassa kuin ei silloinkaan. Huomion kohteena oleva lääkemääräysasetus ei ole historialtaan aivan uusi, vaikka uusimmasta versiosta vastaakin Perussuomalaisten oma nukutussairaanhoitaja eli Pirkko Mattila. Silti tästä jutusta eivät Pfizer ja Novo Nordisk pidä, mutta professori Juhani Knuuti voi kylläkin oppia jotakin uutta.
Katsotaanpa aluksi millaisia lääkkeitä KELA ihmisille oikein korvaa (eli lääkeyhtiöiden taskuun). Potti oli vuonna 2016 injektioruiskun verran yli 1,4 miljardia ja potilaina oli yli 3 miljoonaa suomalaista, joten asian merkitys kansantalouden kannalta on hieman eri luokkaa kuin veneverolla. Toisaalta Timo Soinin vaimo on lääkäri, joten kukaan ei ole täydellinen.
Mutta reseptimäärien kärjessä onkin, ei niinkään yllättäen, lääkkeitä joiden myyntilupa on myönnetty sijaistapahtuman (surrogate outcome) perusteella eikä suinkaan päätetapahtuman perusteella. Nämä niin yleiset statiinipillerit esimerkiksi eivät ole saaneet myyntilupaa siksi, että ne parantaisivat jonkin tarkasti diagnosoitavissa olevan vaivan – esimerkiksi aorttaläpän ahtauman – vaan siksi, että ne alentavat jotain helposti mitattavaa, mutta erittäin moniselitteistä indikaattoria kuten veren kolesterolia.
Hypätäänpä nyt ihmisoikeuksien maailmaan, niin lakipykälien sudenkuoppa alkaa valottua. Jos vaikkapa lauma ahkeria somaleja rantautuu ruotsinlaivalla Helsingin Olympiaterminaaliin, niin mitä tapahtuisikaan, jos koko lauma yhtenä lössinä karkotettaisiin takaisin Mogadishuun vain ihonvärin takia. Kyllä Ville Niinistö ja Amnesty International laittaisivat vankilaan koko Suomen rajavalvonnan, jos jokaisen heimopäällikön tarinoita ei yksitellen ja eritellysti tarkistettaisi.
Samaan hengenvetoon Keskuspuistoa tuhoavat kuplassa elävät cityvihreät haluaisivat kaikki laittomat maahantulijat Suomen terveydenhuollon piiriin, jotta ennaltaehkäisevä epidemologisesti määrätty verenpainelääkitys saataisiin tummaihoistenkin rotujen perusoikeudeksi.
Väännetäänpä kuvio vielä kerran rautalangasta. Ennaltaehkäisevän lääkityksen idea perustuu siihen, että jos vaikkapa 10.000 ihmistä syö lääkkeitä vuoden, niin yksi heistä säästyy sydänkohtaukselta. Jos siinä samalla Alzheimer-kuolemat kymmenkertaistuvat, niin se ei ole ongelma koska sydänkohtausten välttäminen oli se ensisijainen agenda.
Olen jo aikaisemmassa artikkelissani ”Lisää vihanneksia ja pitkää ikää” laskeskellut kuinka kuolemanvaara Alzheimerin tautiin on lisääntynyt hälyttävästi ikäluokassa 90-94 vuotta, ja ohessa harmaapartainen ystäväni Birdie on laskeskellut miten sydän- ja verisuonitautien sekä Alzheimerin taudin kuolemanvaaran yhteenlaskettu osuus on muuttunut vuosina 1977 – 2012.
Taulukosta huomaamme, että medikalisaation tuoman oletetun hyödyn ja haittavaikutusten lukemat kumoavat toisensa lukumäärissä, ja elämänlaatu on tietenkin alentunut koska dementia ei ole mukava olotila sen paremmin potilaalle, omaisille kuin hoitajillekaan.
Äkkiseltään ajatellen elämän tarkoitus ei kuitenkaan ole kärsiä kauan, vaan tepastella terveenä pitkään, joten yksilöllinen terveys tuntuisi mukavalta haaveelta. Kun kerran lääkeresepti on yksilöllinen ja määräaikainen, miten sitä vaaditaan lääkkeille joiden perustelu olemassa ololleen on epidemiologinen ja tilastollinen? Miksi statiineja ei myydä lapsille R-kioskissa, jos ne tilastojen mukaan ovat niin hyviä ihmelääkkeitä?
Harmaapartainen nippelitieteiden dosetti eli tarkkuustiedon annostelija Birdie oli eduskunta-eksymisensä jälkeen laskeskellut suomalaisten ikäspesifisistä kuolleisuusluvuista indeksoituja taulukoita, joissa vertailuvuotena on taas vuosi 1977 jolloin Pekka Puska laajensi Pohjois-Karjala -projektinsa käsittämään koko Suomea ja medikaalisaatio otti ison loikan eteenpäin.
Vanhan sanonnan mukaan vain otettu lääke vaikuttaa, joten mietitäänpä miltä taulukon pitäisi näyttää jos ennalta ehkäisevä verenpainelääkitys todella on säästänyt kuolemalta 250.000 suomalaista kuten kansanedustaja Pekka Puska itse kehuu.
- Ensinnäkin vuosien 1972 ja 1977 välillä ei pitäisi näkyä mitään kuolleisuuden alenevaa trendiä, koska kansallinen projekti ei ollut vielä alkanut.
- Kuolleisuuden aleneminen pitäisi näkyä rajuiten vanhoissa ikäluokissa, koska he ovat käyttäneet lääkkeitä eniten ja kauimmin.
- Kuolleisuuden aleneminen pitäisi olla tasaisesti kiihtyyvää koska uusia ”tehokkaampia” lääkkeitä on tullut vuosien saatossa lisää.
Kuten jokainen huomaa, niin yksikään ennaltaehkäisevän lääkityksen kolmesta todistuskohdasta ei ole toteutunut. Ensinnäkin positiivista kehitystä oli jo vuosien 1972 ja 1977 välillä. Toisekseen vanhojen ihmisten – eli eniten lääkkeitä käyttävien ihmisten – kuolleisuus on alentunut kaikkein vähiten, ja kolmanneksi kehitys on ollut epätasaista ja välillä on tullut jopa takapakkia joissain ikäryhmissä.
Hypätkäämme nyt vielä 2-tyypin diabeteksen ihmeelliseen maailmaan, koska Suomen hoitokäytäntö poikkeaa radikaalisti muun tunnetun universumin hoitokäytänteistä. Diabeteksenkaan hoito-ohjeita ei perustella yksilön saamalla terveyshyödyllä, kuten oheinen legendaarinen sitaatti osoittaa:
”Glukoosipitoisuus on kuitenkin jatkuva muuttuja, joten diabetesdiagnoosi on aina hallinnollinen päätös, jolla ei ole välttämättä patofysiologisia perusteluja.” Markku Laakso & Leif Groop, Duodecim 12/2007.
Turun Yliopiston professori Juhani Knuuti on jo etukäteen 21.1.2017 haukkunut tulevan insuliini-seminaarin 18.3.2017 Helsingin Rudolf Steiner koululla lähellä Terveyden Hävityksen Laitosta (THL) ja Fimeaa, että kyseessä on herätyskokous. Paikalla on luennoimassa muun muassa Ranskassa koulutuksensa saanut lääkäri Agneta Schnittger ja tietenkin Turpaduunari itse.
Lääketieteessä kulkeekin muuten nimellä ”Ranskalainen paradoksi” eli ”French Paradox” se tosiasia että paljon “kovaa” rasvaa käyttävässä Ranskassa sydäntautien esiintyvyys on erittäin pientä. Siitä vaan siis kaikki lukijat lippuja ostamaan ja tietopläjäystä kuuntelemaan Helsinkiin, sillä tuon seminaarin lyhennelmiä et tule kuulemaan valemediassa, jota myös valtamediaksi kutsutaan, ellei sitten Helsingin Sanomien taloustoimittaja Tuomo Pietiläinen kiinnostu aiheesta rahakuvioiden kautta. Pääsääntöisesti valemedia eli valtamedia on tiukasti sensuurin kourissa, kuten Turpaduunarin omat potkut Iltalehdestä vuonna 2015 osoitti.
Oppikiista 2-tyypin diabeteksen hoidossa on siis siinä onko ongelmien perussyy korkea verensokeri vai korkea veren insuliinitaso. Tämän insuliiniteorian alullepanijaksi siteerataan erilaisia nimiä Gerald Reavenista Gary Taubesiin ja Robert Lustigiin, mutta historian havinoita voi löytää kauempaakin menneisyydestä.
Nippelitieteiden dosetti Birdie on kalabaliikista pyörällään, koska hänen mielestään avainhenkilö on Pyörälä. Rypysuon sankari eli Kalevi Pyörälä on mies, joka aina ja ikuisesti tullaan yhdistämään Helsingin poliisitutkimukseen, ei siis Jari Aarnion rikostutkintaan. Tämä on se tutkimus jonka ensimmäinen seurantaraportti valmistui vuonna 1979, ja heti herätti kansainvälistä huomiota. Nykyäänkin esimerkiksi Gary Taubes listaa tutkimuksen viitteisiinsä.
Ainoa ongelma Helsingin poliisitutkimuksessa onkin vain tulosten tulkinta. Kaikkialla muualla tunnetussa universumissa Pyörälän paperi on todiste korkeiden insuliiniarvojen haitallisuudesta sydäntapahtumille, kun taas Suomessa raportti on todiste korkeiden sokeriarvojen haitallisuudesta ja oikeutus antaa insuliinia 2-tyypin diabeetikoille.
Ketjupolttaja Sven Punsar oli Sydänliiton tutkimuksessa myös tohinoimassa, mutta silti tulokset olivat vääriä. Birdien mukaan Sydänliiton tutkimustoiminta ajettiin käytännössä alas vuoden 1979 Poliisitutkimuksen väliraportin jälkeen ja Sydänliitosta tuli lähinnä mediatoimisto eli lobbauksen edelläkävijä. Omituisinta asiassa on juuri Markku Laakson insuliini-intoilu, sillä Laakso oli sentään mukana Poliisitutkimuksessa kun pitemmän ajan vaikutuksia vedettiin yhteen. Kalevi Pyörälä sai kyllä Pohjolan ja Suomi-yhtiön lääketieteen palkinnon vuonna 1993 ja Suomen Sydänliiton palkinnon vuonna 2007, mutta silti et taatusti ole kuullut tietoa siitä että hän päätyi pitämään korkeaa insuliinitasoa terveydellisenä ongelmana.
Eron eri maiden reseptikäytännöissä voi havainnollistaa vaikkapa vertaamalla Suomen ja naapurimaa Norjan tilastoja insuliinin käytöstä. Birdien yhteenvedon lukuja ihmetellessä kannattaa muistaa että Norjassa terveiden elinvuosien odote on kansainvälisten tilastojen mukaan 15 vuotta pidempi kuin Suomessa.
Nyt kun Turpaduunari on lyönyt todisteet tiskiin Suomen oudosta lääkekulttuurista, onkin aika palata siihen jutun alussa mainittuun lääkemääräysasetukseen. EU-Suomen alkuaikoina lainsäädäntöä yritettiin yhtenäistää ihmisoikeuksia kunnioittavalle tasolle, ja yksi osa prosessia oli Meritullin kivilinnassa STM:n konttoreissa kirurgi Sinikka Mönkäreen allekirjoittama lääkemääräysasetus 726/2003. Paperista löytyy myönteisiä toiveita herättävä lause:
”Lääkkeen määrääjä saa määrätä lääkkeitä vain henkilölle, jonka lääkityksen tarpeesta hän on varmistunut omalla tutkimuksellaan tai muulla luotettavalla tavalla.”
Kyllä näin filosofian tohtorin järjellä ajateltuna tuo tarkoittaa että lääkkeestä täytyy yksilötasolla olla potilaalle hyötyä, eli että haitat eivät ylitä hyötyjä. Tällä logiikalla tosin suurimman osan lääkkeistä pitäisi kadota markkinoilta. Viime joulun versiossa 22.12.2016 nukutussairaanhoitaja Pirkko Mattila oli tosin saanut mukaan sanan ”hoitosuositukset”, mutta peruslause tarpeesta varmistaa lääkityksen tarve on silti yhä pykälän alussa. Epidemiologisesti määritelty ennaltaehkäisevä lääkitys arvaamattomine haittavaikutuksineen ei oikein kuulu ihmisoikeuksia kunnioittavaan yhteiskuntaan.
Lääkeresepti on ehkä eniten henkilöön kajoava loukkaus, jonka yhteiskunta voi yksilölle tehdä, joten eikö siihen pitäisi saada sitä samaa tarkkuutta mitä turvapaikkahakemuksilta vaaditaan. Nykyään on kuitenkin geenitestit ja CYP-entsyymien toiminnat mitä hienosti voitaisiin mitata. Vaadi politiikoilta rohkeutta kahlita lääketeollisuutta. Vaalit ovat tulossa 9.4.2017 ja hieno insuliini-seminaari Rudolf Steiner koululla jo ennen vaaleja 18.3.2017.
Christer Sundqvist
turpaduunari, ravintovalmentaja, biologi, filosofian tohtori
Monessa liemessä keitetty yllätyksellinen tietokirjailija ja suosittu bloggaaja. Tuttu turpaduunari, eli huumorin pilke silmäkulmassa esiintyvä terveysluennoitsija. Löydät lisää tietoa täältä: http://ravintokirja.fi/
About Author
Paluuviite:Statiinien kustannusvaikuttavuus – miljardiluokan avoin kysymys - Turpaduunari