Joku saattoi lukea uutisen tutkimuksesta, jonka mukaan Etelä-Koreassa naisten keskimääräinen elinikä voi nousta 90,8 vuoteen ensi vuosikymmenellä. http://yle.fi/uutiset/3-9472823
Monille tietysti heräsi mielikuva siitä, mitä korealaiset syövät. Ajatellaan, että meidän suomalaisiin suosituksiin verrattuna hyvin samanlaiset. Kasviksia syödään paljon ja lihaa vähän. Se voidaan tästä kuvasta nopeasti päätellä.
https://knhanes.cdc.go.kr/knhanes/eng/sub01/sub01_05.do#s5_01_09
※ The pecent of energy intake from protein : {(Protein intake)×4} / {(Protein intake)×4+(Fat intake)×9+(Carbohydrate)×4}, Aged 1 year and older
※ The percent of energy intake from fat and carbohydrate : The method of calculation is same as above.
※ In 1969~1995 : Calculated using mean intake of macronutrients because of absence of raw data, In 1998~2014, Age-standardized rate using the 2005 population estimates
Yllä oleva kuva kyllä kertoo, että hiilihydraattien kulutus on suurta, vaikka ne koko ajan ovat laskussa. Mutta onko asia ihan niin yksiselitteinen? Jospa hieman avataan korealaista ruokakulttuuria ja sitä mitä siellä ihan oikeasti syödään.
Monelle ensimmäisenä varmasti tulee mieleen pieni lihan kulutus, ajatus siitä, että se olisi ehkä jossain 40-50 kg maastossa vuositasolla. Jos kuitenkin teemme hyvin yksinkertaisen laskutoimituksen ja laskemme mitä se oikeasti on, niin huomaamme, että lihan kulutus on kovasti noussut viime vuosina ja on jo 72kg vuodessa. Suomessa taas syödään vajaat 80 kg vuodessa. Kulutus maiden välillä ei siis eroa hirveästikään. Kun on rahaa muuhunkin kuin riisiin, niin syödään muutakin.
https://apps.fas.usda.gov/psdonline/app/index.html#/app/advQuery
Mielenkiintoisen eron lihan kulutuksessa on se, että siinä missä suomalaisen perusliharuoka on jauheliha ja usein vielä kuiva paisti, niin Koreassa enimmäkseen syödään kylkisiivuja ja vielä niin, että varataan annokseen 200g per henkilö. Koreassa ns. kylkisiivuravintoloita on hyvin vaikea välttää. Tällaisessa ravintolassa saa alle kympillä syödä ja grillata niin paljoin kuin napa vetää. Joten ei ole ollenkaan väärin syödä tupla-annoksia. Kaveriksi siihen kuuluu, salaatinlehdet, hapatettua kimchiä, ns. chilitahnaa, valkosipulia, sieniä ja mahdollisesti muita rehuja, joissa voi olla tilkka sokeria mausteena.
Myös liha syödään päästä häntään ja luista tehdään luuliemikeittoa, joka meillä Suomessa alkaa olla varsin harvinaista. Meillä lähinnä kaupasta saa aromivahvennenappeja. Luut kuluu Koreassa syödä hyvin puhtaaksi rustoja myöden.
Yllä olevasta lähteestä voimme myös huomata, että maito on lähes 99% täysmaitoa. Sitä juodaan vuodessa ehkä kolmannes siitä mitä meillä.
Jotta asia ei olisi ihan näin yksinkertainen, niin ehkä seuraavaksi on syytä tarkistella kuidun saantia. Tästä kuvasta voimme nähdä että saanti on ollut koko ajan laskussa:
http://mblogthumb2.phinf.naver.net/20140910_45/lequiptalk_1410324951144FMFqN_JPEG/3.jpg?type=w2
Joku tietysti huomaa, että data on suhteellisen vanhentunutta. Ilmeisesti kuitu on korealaisille suhteellisen uusia asia ja sen kulutusta on vain vähän tutkittu. Tuore tutkimus kuitenkin näyttää paikkaavan asiaa. Sen mukaan kuitua saadaan 23.2g, joka on myös energiaan suhtautettuna lähellä totuutta.
Tutkimuksesta voidaan kuitenkin havaita hyvin mielenkiintoinen asia. Vain n. 5g kuitua saadaan viljasta.

Korealaisille siis täysjyvä on tuiki tuntematon asia. Siellä ei syödä ruisleipää, eikä juurikaan muuta vastaavaa. Leipää, tai viljaa ostaessasi et siis tiedä paljonko siinä on kuitua. Suomalainen on kuitenkin kuoleman partaalla ilman leivän kuituja. Älä siis muuta geeniesi kanssa itään.
Seuraavaksi voisimme tarkastella taulukkoa, jossa ihan todellisuudessa näemme täysjyväviljan kulutusta. Pitäisikö siitä olla jotenkin huolissaan? Täysjyvä on siis monelle vielä hyvin tuntematon asia. Tietysti länsimainen viesti, että täysjyvää pitää syödä näyttää ennen pitkää tarttuvan korealaisiinkin.

Seuraava mielenkiintoinen asia tutkittavaksi on suolan kulutus.

Tästä kuvasta näemme, että muihin maihin verrattuna (Japani, Englanti, Amerikka) kulutus on huomattavasti suurempi ja WHOn suosituksiin nähden yli 2(!) kertaa suurempi.
Kannattaako siis suolan saannista olla niin huolissaan? Varsinkin kun veden pitävää näyttöä suolan vaarallisuudesta ei ole.
Entä sitten sokerin kulutus? Huomaamme, että sen kulutus on kovassa nousussa. Erityisesti juomien myodossa nautittava sokeri on kasvussa. Sen näkee jo kovasti yleistyvista kahviautomaateista. Seka kahviloista, jotka myyvät ala-arvoista kahvia hyvään hintaan, kera sokerin.

Tosin korealaiset ovat sentään edes vähän fiksumpia, kun julistivat sodan sokeria vastaan viime vuonna: http://www.koreaherald.com/view.php?ud=20160407000722
Joku saattaa myös olla kiinnostunut kasvisten ja hedelmien kulutuksesta, joiden kulutustottumuksessa ei kovin suurta muutosta ole vuosien aikana tapahtunut. Silti kuitenkin elinikä vain jatkaa kasvamistaan.


Vielä yksi mielenkiintoinen asia osui silmään lukiessani suosituksia ja se liittyi alkoholiin. Kuva on suhteellisen vanha, enkä alkuperäistä enää löytänyt, mutta hieman yllätti ko. kuva.
Kuva siis kertoo nautitun alkoholimäärän (g) ja vaikutuksen sepelvaltimotautiin.
Kohtuus on vaikea mittayksikkö?
Lopuksi vielä korealaisille suunnattu ”ruokaympyrä” tai pyöräksikö he sitä kutsuvat:

Hedelmät pistävät silmään 1-2 annoksella, jossa 100g on yksi annos, eli puolikas omenaa. Hieman maltillisempaa tämän hedelmien suosittelu, kuin meillä! Mainittakoon vielä, jotta vältytään suurimmilta järkytyksiltä, niin lihan annoskoko on heillä noin 60g.
Olen usein toisin ajatteleva maanläheinen ihminen.
Yli 6 vuotta olen ravintoon liittyen lukenut kirjallisuutta sekä englanniksi että suomeksi. Tosinaan saatan myös eksyä kuuntelemaan netistä löytyviä luentoja. Päivittäin seuraan uutisia maailmalla niin Ruotsista kuin muualtakin.