Voi on aina voita, osa 2

Kirjoittaja: Ari Kaihola

Butyraatin l. voihapon edut painonhallinnassa ja rintasyövässä eivät ole sen ainoita terveysvaikutuksia. Ennen kuin menemme pidempiketjuisiin tyydyttyneisiin rasvoihin, käydään vielä lyhyesti läpi butyraatin pitkää ansiolistaa:

Butyraatti tasoittaa mielialaa

Kirjoituksen edellisessä osassa tuli jo mainittua butyraatin vaikutukset sosiaaliseen kanssakäymiseen. Samassa yhteenvedossa todetaan myös, että butyraatti, joka on rakenteellisesti sukua ketoaineille, osoittaa lupaavia vaikutuksia erilaisissa sairauksissa mukaan lukien lihavuus, diabetes, IBS (tulehduksellinen paksusuoli) ja paksusuolen syöpä sekä neurologiset häiriöt.

Vilkaistaan ensin tuota viimeksimainittua tutkimuksessa, jossa selviteltiin butyraatin vaikutuksia maniaan ja masennukseen kaksisuuntaisessa mielialahäriössä (eläimillä): ”Butyraatti peruutti maanis-depressiiviset oireet ja näyttää siltä, että butyraatti on mahdollisesti mielialaa tasaava”.

Butyraatin hermosoluja suojaavasta vaikutuksesta todetaan Huntingtonin sairautta käsittelevän tutkimuksen (PDF) lopussa: ”Koska butyraatit imeytyvät elimistöön suun kautta nautittuna ja pääsevät keskushermostoon ja koska toksisuus on alhainen sekä ihmis- että eläinkokeissa, natriumbutyraatti ja sen sukuiset yhdisteet ovat lupaavia neuroprotektiivisia lääkeaineita…”.

Butyraatti saattaa suojata T1-diabetekselta

Diabetekseen liittyy tämä tutkimus: ”Butyraatti lievittää metabolian heikentymistä ja suojaa haiman beta-solujen toimintaa (kantavilla hiirillä)”. Butyraatin ja diabeteksen yhteyksiä löytyy runsaasti ja jopa T1 diabetes voisi olla jollain tavalla yhteydessä butyraatin vähenemiseen ruokavaliosta – ainakin ajallinen yhteys on olemassa (ao. kuva, jossa voin ja D-vitamiinin kulutuksen vähetessä ja rasvattoman maidon käytön lisääntyessä T1-diabetes lisääntyy):

Kuvien aika-akselit on sovitettu yhteen. Voi on laskeva ja rasvaton maito nouseva keltainen käyrä. Musta on T1-diabetestapausten määrä.

Butyraatti ja asetaatti sekä suolistossa että verenkierrossa korreloi käänteisesti T1 diabetekseen sairastumiseen (hiiritutkimuksessa). Syinä esitettiin sekä suolen läpäisevyyden väheneminen että T-solujen toiminnan tehostuminen ja IL-21 sytokiinien väheneminen. Toki T1-diabeteksen kehittyminen on monitekijäinen, mutta useat tutkimukset yhdistävät suoliston terveyden sen syntyprosessiin. Jopa gluteenia pidetään ruokavalion vaikutuksia suoliston mikrobistoon ja T1-diabetekseen selvitelleen tutkimuksen kohdassa 2.2 vahvana ehdokkaana sen aiheuttajaksi: ”kun viljaperäiset proteiinit korvattiin lihalla, väheni diabeteksen ilmaantuminen neljäsosaan”. Antibioottikuurit tappavat suolistosta butyraattia ja muita rasvoja tuottavia bakteereita ja ovat kenties juuri siitä syystä yksi mahdollinen selitys.

Niin kippee ei olekaan, ettei syö voita ja pyöreitä peruja. Sananlasku Petäjävedeltä

T1-diabetesta vastaan ollaan kehittämässä enterovirusrokotetta. Kenties se tehoaa, kenties ei, mutta ainakin siihen saakka kannattaa pitää huolta butyraattia ja muita lyhyitä rasvahappoja tuottavien suolistobakteerien hyvinvoinnista ja ottaa täydennystä suoraan voipaketista.

Jos ei voita, niin häviää. Juha Hulmi

Butyraatti ja suolistotulehdukset

Voihapon englanninkielinen Wikiartikkeli toteaa sen ominaisuuksista näin: ”Lyhyiden rasvahappojen joukossa butyraatti on kaikkein tehokkain suoliston T-solujen toiminnan säätelijä (koeputkessa)…”

Butyraatin käyttö IBS:n (Irritable Bowel Syndrome – ärtyvän suolen oireyhtymä) hillitsemiseen on aiheena tässä artikkelissa. Ravinnon kasviskuitujen ja resistentin tärkkelyksen lisääminen ruokavalioon lisää paksusuolen bakteerien butyraatin tuotantoa. Butyraattia sisältävien, hitaasti hajoavien kapseleiden avulla nautittu butyraatti vähensi niinikään vatsakipuja, minkä he toteavat olevan lupaava terapian muoto.

Butyraatin terveysvaikutuksia tarkasteleva kirjoitus esittelee anti-inflammatorisen rasvan ja kertoo sen auttavan suolistoa toimimaan oikein ja että se saattaa olla tärkeä suolistoperäisissä autoimmuunisairauksissa lihavuutta ja paksusuolen syöpää unohtamatta. Butyraattia sisältävinä ruoka-aineina kirjoittaja mainitsee voin ja muut ruoat, jotka sisältävät maitorasvaa. Mitä rasvaisempi ruoka, sitä enemmän siinä on butyraattia. Täysmaidossa on enemmän kuin rasvattomassa ja vispikermassa on enemmän kuin kummassakaan.

Hesarissa oli hiljattain näin otsikoitu artikkeli,

Vatsavaivat lisääntyneet jyrkästi, kaupunkilaiset suurimmassa riskiryhmässä – Professori: Rypsiöljyn sisältämä linolihappo voi altistaa suolistotaudille

Artikkelissa gastroenterologian professori, ylilääkäri Martti Färkkilä kertoo:

Haavaista koliittia sairastavien keski-ikäisten miesten määrä on lähes viisinkertaistunut 25 vuodessa. Crohnin tauti taas lisääntyy eniten alle 30-vuotiailla.”

Linolihappoa on paljon… kasvislevitteissä ja rypsiöljyssä. Erään tutkimuksen mukaan runsas linolihapon saanti saattaa selittää liki neljänneksen haavaisen koliitin lisääntymisestä, Färkkilä kertoo.”

Tämän perusteella saattaa olla perusteltua vaihtaa rypsiöljy oliiviöljyksi. Oliiviöljy näyttää dieettitutkimuksissa olevan neutraali IBD-tautien riskin suhteen.”

Crohnin tautia ja koliittia eli tulehduksellisiksi suolistosairauksiksi (IBD) kutsuttuja tauteja on väestöön suhteutettuna Suomessa eniten Euroopassa.”

Vielä perustellumpaa olisi vaihtaa se voihin! Oliiviöljyssä kun on butyraattia saman verran kuin rypsiöljyssäkin – siis ei lainkaan.

Kyllä herrat syö vaikka lastuja, kunhan ne voissa paistetaan. Suomalainen sananlasku

Butyraatin Wiki-artikkeli kertoo sen vaikutuksesta haavaiseen paksusuolen tulehdukseen näin: ”Butyraatilla on sekä ennaltaehkäisevä että terapeuttinen kyky torjua tulehdusvälitteistä haavaista paksusuolen tulehdusta (ulcerative colitis (UC); koliitti)”. Myös suun kautta nautittu butyraatti on tehonnut lievään tai vähemmän aktiiviseen Crohnin tautiin tässä tutkimuksessa (PDF). Tässäkin kokeellisessa hiiritutkimuksessa butyraattia annettiin hiirille suun kautta ja todettiin: ”Natiumbutyraatti estää NF-kappa beta signalointia… (”tulehdusviestien välitystä”) ja lievittää kokeellista koliittia IL-10:stä riippumattomasti”.

Butyraatti ja syöpä

Liikkeellepaneva voima koko voikirjoitukselle oli törmääminen eläinkokeen tuloksiin, jossa voi tai sen sisältämä butyraatti vähensi rintasyöpätapauksia verrattuna kasvisöljyn käyttöön. Saman suuntaisia tuloksia löytyy esim. tästä tutkimuksesta, joka toteaa lopuksi: ”Butyraatin rintasyöpää estävä vaikutus verrattuna runsaasti monityydyttymättömiä ravintorasvoja sisältävään ruokavalioon on osoitettu tällä eläinkokeella”.

Intiassa suosittu ravintorasva on kirkastettu voi eli ghee. Rottakokeessa annettiin molemmille ryhmille 10%E rasvaa – toiselle gheetä ja toiselle soijaöljyä.

soijaöljyä saaneilla rotilla oli enemmän syöpiä (65,4%), suuremmat kasvaimet (6,18g / 6285mm3) kuin gheetä saaneilla (26,6%, 1,67g ja 1925mm3), vastaavasti. Syövät soijaöljyryhmässä myös ilmestyivät 23vkossa (vs 27vkoa) ja etenivät nopeammin kuin gheeryhmässä.”

Butyraatti auttaa tämän mukaan myös ummetuksessa ja silmän autoimmuunitulehduskin (uveiitti) lievittyy sen vaikutuksesta.

Hiiliketjua ylöspäin

Maitorasvojen sisältämät lyhytketjuiset rasvat eivät ole ainoita terveellisiä tyydyttyneitä rasvoja. Lyhyiden rasvojen jälkeen tulevat keskipitkät rasvat.

MCT – Medium Chain Triglycerides

Keskipitkät tyydyttyneet rasvat ovat myös terveellisiä ja niitä käytetään monesti apuna ketoosin käynnistämisessä. Em. dokumentin (PDF) kirjoittaja on perustellut, miksi 6-12 hiiliatomia sisältävät tyydyttyneet rasvat pitäisi luokitella keskipitkiksi (virallisesti 12-hiiliatomista lauriinihappoa ei lueta niihin kuuluvaksi). Niitä ei mm. koskaan esiinny ihmisen maksassa tai plasmassa. Ne eivät siis juurikaan varastoidu elimistöön, koska ne poltetaan ensimmäisinä. 12 hiiliatomin lauriinihappo on lisäksi antimikrobinen ja torjuu myös viruksia.

Maksan rasvoissa ei havaittu tarkalla kuvantamisella yhtään keskipitkiä (MCFA) rasvahappoja. Lyhyin löydetty rasvahappo oli C14 (Deboiset al., 2009). Tämä on yhdenmukaista niiden väitteiden kanssa, joiden mukaan (C6-C12) muodostavat pitkistä rasvahapoista (LCFA) erillisen luokan ja että tyydyttynyt (SFA) rasva kuvaamaan koko ryhmää on epätäydellinen”.

Samaa mieltä on näköjään myös Wikipedia-artikkelin kirjoittaja. Muutama mielenkiintoinen seikka ansaitsee lainauksen: ”Jotkin tutkimukset ovat osoittaneet, että MCT:t voivat auttaa polttamaan kaloreita ja siten painon pudotusta (5 viitettä).” ja

MCT:t eivät vaadi sappihappoja ruoansulatuksessa…”

Siemenöljyissä ja oliiviöljyssä lauriinihappoa ei juurikaan esiinny.

Pitkät rasvahapot

Myristiinihapossa on 14 hiiliatomin ketju. Sitä esiintyy 8-14% lehmän maidossa ja n. 8,6% ihmisen rintamaidossa. Kookosöljyssä sen pitoisuus on 20% ja voissa vähän reilu 10%. Kasvisöljyssä sitä on vain muutama prosentti.

Uusseelantilainen professori Grant Schofield on tutkinut myristiinihapon vaikutuksia ja kirjoittaa sitä käsittelevässä artikkelissaan mm. näin: ”Vahvimmat positiiviset korrelaatiot HDL:ään löytyivät myristiinihaposta ja alkoholista…” ja ”vahvin negatiivinen yhteys oli hiilihydraatilla…”.

HDL on siis se hyvä kolesteroli…

Lisäksi toinen hänen viittaamansa tutkimus on löytänyt myristiinihapon yhteyden niihin kuuluisiin omega-3 rasvoihin, EPA:an ja DHA:han. Kun myristiinihapon määrää lisättiin 0,6%E:sta 1,2%E 5 viikoksi, nousivat plasman EPA ja DHA tasot merkittävästi. Suurempi lisäys ei ollut hyvästä ainakaan länsimaisella ruokavaliolla. Sen sijaan Tokelaun asukkaat (PDF), jotka saavat suurimman osan energiastaan kookosöljystä, voivat varsin hyvin, vaikka myristiinihappoa tulee ravinnosta n. 20g päivässä ja löytyy rasvakudoksestakin 4 kertaa enemmän kuin eurooppalaisilla. Rasvan osuus ravinnosta on 53% ja tyydyttyneitä saadaan 47% (Suomen suositus max. 10%).

…näytteet rasvakudoksista osoittavat korkean lauriinihapon (12:0) ja myristiinihapon (14:0) pitoisuudet. Sydän- ja verisuonisairaudet ovat harvinaisia sekä Tokelaulla että Pukapukassa eikä ole todisteita sille, että runsaalla tyydytetyn rasvan syönnillä olisi haitallisia vaikutuksia näissä yhteisöissä.”

Kirjoituksen loppupuolella hän toteaa:Kun tarkastelemme todisteita myristiinihapon vaikutuksista, huomaamme jälleen kerran, että hiilihydraatit ovat vastuussa sairauksista, joista rasvat on laitettu syytettyjen penkille”.

Maitorasvat syntipukkina

Nyt voin markkinamiehet puhuvat luonnollisuudesta. Mutta voin jalanjälki on aika kova, kun se tehdään lehmän kautta. Luulen, että se tulee puremaan. Pekka Puska

Verenkierron tyydyttyneet rasvat eivät tule sinne suoraan ruokavalion tyydyttyneistä rasvoista. Maitorasvat on leimattu epäterveellisiksi nimenomaan tyydyttyneiden rasvojen runsaan määrän vuoksi. Totta onkin, että palmitiinihappoa (16:0) on maidon rasvoista eniten, jopa 30%. Suuri osa sydänsairauksiin yhdistetyistä verenkierron rasvoista (16:0 palmitiinihappo) on kuitenkin peräisin maksasta, joka kirnuaa niitä hiilihydraateista.

Uppoaa kuin kuuma veitsi voihin. Suomalainen sananlasku

Varsinkin nopeat hiilihydraatit ja erityisesti sokerin fruktoosi (puolet sokerista) lisäävät näiden rasvojen tuotantoa. Tätä olen selvitellyt aikaisemmassa kirjoituksessani väliotsikolla Hiilihydraatit ja kolesteroli. Liiallinen palmitiinihappojen muodostus maksassa saa ennen pitkää aikaan rasvamaksan ja insuliiniresistenssin, jotka ovat sydäsairauksien riskitekijöitä. Ja tämä entisestään lisää maksan tuottaman palmitiinihapon määrää. Noidankehä on valmis.

Ei kauneudella voita syödä. Sananparsi Kiteeltä

Ranskalainen paradoksi

Ranskassa on käynnissä pahin kriisi sitten toisen maailmansodan, sillä voi loppui kaupasta – Mistä aamiaiscroissantit nyt valmistetaan? kysyy Hesarin artikkeli.

Hoikkia ranskalaisia katsellessaan ei ehkä uskoisi, että he ovat maailman kovimpia voinsyöjiä”

Voi voi, voiko voitonta voivotella? Voi! Christer Sundqvist

Ihmeen sitkeässä ajatus paradoksista istuu. Jatkuvasti todetaan, että ranskalaiset ovat hoikkia ja että heillä on vähemmän sydänsairauksia kuin muilla. En varmaan ole ainoa, joka on ruvennut ajattelemaan, että kyseessä ei olekaan mikään paradoksi. Kenties heidän terveytensä johtuukin nimenomaan voista ja muista mahdollisimman aidoista elintarvikkeista? Myös viinin kohtuukäyttö pitää heidän HDL:nsä hyvällä tasolla ja ehkäisee sydänsairauksia.

Läskiä on lysti syödä, voita vielä leppoisempi. Suomalainen sananlasku

Voi on hyvää kaikkeen paitsi leivinuuniin. Englantilainen sananlasku

Niin sua rakastan, että olisin valmis syömään sinut, pistämään kupuuni kuin voissa paistetun poimullisen sianmakkaran. Aleksis Kivi

Kuva wikipedia-artikkelista: https://en.wikipedia.org/wiki/Milk

Myös Suomessa voin kulutus on voimakkaassa kasvussa. Toki 60-luvun 18kg/henkilö vuosittaiseen voin käyttöön on vielä matkaa: Voin kysyntä kasvaa kuin rasvattu – hinta yli kaksinkertaistui vuodessa” kirjoittaa YLE.

Voi on kolomaasti vuares hulluna: talvella, kun se on liian kovaa, kesällä, kun se on liian vete-lää ja silloon, kun sit’ ei oo ollenkaa. Eteläpohjalainen sananparsi

Hollantilaisessa yli 35000 osallistujan EPIC tutkimuksessa (PDF), joka julkaistiin vuonna 2016, sydänkohtauksien ei todettu olevan yhteydessä tyydyttyneisiin rasvoihin. 12-vuotisen seurannan aikana ”tyydyttyneiden rasvojen kokonaissaanti oli yhteydessä pienempään sydänkohtauksen riskiin ja jos ne vaihdettiin eläinproteiineihin, kerta- tai monityydyttymättömiin rasvoihin tai hiilihydraatteihin, riski kasvoi.” Maitorasvoista tutkijat totesivat: ”maitotaloustuotteiden tyydyttyneiden rasvojen, ml. voi, juusto, maito ja maitotuotteet, käyttö vähensi riskiä 6-9%”.

Alkaa yhä enemmän näyttää siltä, että ei se paradoksi ole ranskalainen. Ei se ole minkään maalainen. Sitä ei yksinkertaisesti ole.

Kyllä keitto syntyy vaikka kirveen terästä, kun siihen vain riittävästi voita panee. Sananparsi Punkaharjulta

Voin ja viilin kanssa syö vaikka tallitunkioita. Suomalainen sananlasku

Voin kanssa menee vaikka rautanaulan kannat. Sananparsi Turtolasta

Alkoholin haittavaikutukset

Tyydyttynyt rasva, jota voista on n. puolet, suojaa maksaa alkoholin haitoilta. Tässä tutkimuksessa asia oli ilmaistu näin: ”Ruokavalion tyydyttyneiden rasvojen maksaa alkoholilta suojaava ja monityydyttymättömien päinvastainen vaikutus ovat hyvin tunnettuja ja dokumentoituja eläinkokeissa. Lisäksi on osoitettu epidemiologisissa tutkimuksissa alkoholin aiheuttamista maksakirrooseista, että tyydyttynyt rasva oli yhteydessä pienempään ja monityydyttymätön suurempaan kuolleisuuteen”.

ja

Kaiken lisäksi ruokavalion linolihappo (omega-6 monityydyttymätön) tarvittiin aiheuttamaan kokeellinen etanolilla aikaansaatu maksavaurio – ja alkoholiperäisen maksasairauden vakavuus korreloi ruokavalion linolihapon kanssa”.

Tässä rottakokeessa maissiöljy + etanoli ruokavalion rasvaosuus vaihdettiin naudan rasvaan ja MCT-öljyyn: ”Sitä mukaa kuin rasva vaihtui tyydyttyneemmäksi, vähenivät kaikki maksan vauriot ja oksidatiivinen stressi sekä rasvamaksa. Tyydyttynyt rasva siis suojaa rottia alkoholiperäiseltä maksasairaudelta suhteessa tyydyttyneen rasvan annokseen.” ja ”Lisäys ravinnon tyydyttyneissä rasvoissa lisäsi maksan kykyä sietää oksidatiivista stressiä.”

Jos ranskalaisille ja Välimeren maiden asukkaille tyypillinen, kohtuullinen viinin käyttötapa sattuu unohtumaan, voi tyydyttyneiden rasvojen riittävällä saannilla siis olla hairahdusta lievittävä vaikutus. Maksa ei ihan heti poksahda.

Jotta kala maistuisi oikealta, sen täytyy uida kolme kertaa – vedessä, voissa ja viinissä. Puolalainen sananlasku

Tulihan siinä jo aikamoinen litania terveysvaikutuksia, joita lehmät ”supervoimillaan” ovat meille tuottaneet. Mutta eivät nautojen supervoimat tähän lopu.

Naudat peruuttavat ilmastomuutoksen!

Sen lisäksi, että lehmät osaavat muuttaa vihreän ruohon ihmiselle sopiviksi ruoka-aineiksi – maito, kerma, voi, juusto ja liha – ne auttavat myös peruuttamaan ilmastonmuutoksen ja voivat pelastaa siten maapallon. Ei ihan mitätön supervoima!

Kuva Peter Ballerstedtin esityksestä täältä.

Nautojen laiduntaminen jäljitellen niiden luontaista lauman liikehdintää voi sitoa maaperään suuria määriä hiiltä – ylläolevan kuvan mukaisesti jopa 3,6 tonnia vuodessa eekkeriä (4047 m2) kohden eli n. 8,9tn hehtaarille. Laiduntamistavan muutos myös palauttaa maaperän ekosysteemin ja tuo takaisin monenkirjavan joukon hyönteisiä. Tämän jutun mukaan jopa 76% hyönteisistä on kadonnut viimeisen 27 vuoden aikana. Hyönteisten palatessa palaavat myös linnut.

Tätä on tutkinut ja menestyksellisesti myöskin käytännössä testannut Allan Savory, joka kertoo aavikoitumisen pysäyttämisestä TED-talk videollaan (22min). Suomenkielinen tekstitys valittavissa. Sitä on katsottu jo yli 4 miljoonaa kertaa. Suosittelen!

Peuran kieli, matehen maksa, voille vertoja vetävi. Suomalainen sananlasku

Ja jotta Savorya ei erehdyttäisi pitämään satusetänä, tässä tuoreessa uutisessa Washingonin yliopiston tutkijoiden havainnot tuovat vahvistusta hänen näkemyksilleen: ”Kramer dokumentoi, kuinka kolme maatilaa muutti laiduntamistapaansa ja tuloksena oli maaperän hiilipitoisuuden nousu luonnontilaisen metsän lukemiin vain 6 vuodessa. Samaan aikaan, kun maanviljelys on vähentänyt maaperän hiilipitoisuuksia puolella tai jopa 2/3:lla, maaperät, joita hän tutki olivat lisänneet hiilipitoisuuttaan 75%”.

Tässä artikkelissa sälytetään ilmastomuutoksen peruuttajan viittaa myös Pohjois-Amerikan biisoneiden harteille. Ainakin maisemakuvat ovat upeita.

Että sellaisia supervoimia lehmillä on… Lähdenpä tästä taas ostamaan voita.

Mitä tulee voihin ja margariiniin, luotan enemmän lehmiin kuin kemisteihin. Joan Gussow

arikAri Kaihola

Kirjoittaja on yli 15 v harrastanut terveysasioiden tutkimista ja opiskelua omatoimisesti tavoitteena tieteellisten havaintojen hyödyntäminen oman terveyden ylläpitoon. Tärkeintä terveyden hoitoa on ennaltaehkäisy ja siinä puhdas ravinto. Hippokrateen sanoin – olkoon ruoka lääkkeesi ja lääke ruokasi.

7 kommenttia artikkeliin “Voi on aina voita, osa 2”

  1. Voi on saanut synninpäästön suuressa maailmassa jo yli vuosi sitten. Näin kirjoitettiin Time:ssa kesällä 2016: ”The Case for Eating Butter Just Got Stronger”

    Tutkija Dr. Dariush Mozaffarian: ”people who had higher levels of three byproducts from full-fat dairy had a 46% lower risk of getting diabetes than people with lower levels”

    Henkilöillä, joilla oli eniten maitorasvojen tunnusmerkkejä verenkierrossa, oli 46% pienempi riski sairastua diabetekseen, kuin vähiten näitä aineita omaavilla.

    http://time.com/4386248/fat-butter-nutrition-health/

  2. Aamun lehdissä oli jo varoittavaa juttua tulossa olevasta uudesta verosta – sokeri ja rasva (kova). Asiaa jo mietitään. Talonpojan tappolinja saa uudemman käänteen ja he jäävät odottamaan lopullista iskua. Mitä siitä sitten seuraa onkin toinen juttu.

    1. ”Nykyiset ruokavaliosuositukset ovat olleet olemassa noin 50 vuotta. Jos nämä ravitsemusohjeet olisivat edes puoliksi niin tehokkaita kuin väitetään, amerikkalaiset olisivat tulossa terveemmiksi. Nykyisten vähärasvaisten, korkeahiilihydraaraattisten ravitsemusohjeiden mukaan jokainen tunnettu krooninen rappeutumissairaus on saavuttanut epidemian mittasuhteet ja 66,7 prosenttia amerikkalaisista ei ole vain ylipainoinen, vaan lihava.

      Jotain on vikana tuossa kuvassa.

      Vähäinen rasva, runsas hiilihydraatti ei tuota terveyttä. Jos se, mitä teemme, ei toimi, eikö silloin pitäisi yrittää jo jotain erilaista??”

      Eli vähän eri sanoin: Jos nykyiset keinot ovat saaneet Suomen kansan elintasosairaudet uusiin ennätyksiin niin eikö olisi jo aika heittää vanhat keinot nurkkaan ja ottaa uudet tilalle? Lähentelee idiotismia käyttää aina vaan samoja konsteja ja odottaa eri tulosta.

  3. Valtion RavitsemusNeuvottelukunnan olisi hyvä tarkastella asioita eri näkökulmista ja yrittää ymmärtää hieman ihmisen kehityshistoriaakin. Lisäksi heidän olisi hyvä miettiä vastausta tuohon alla esitettyyn yksinkertaiseen kysymykseen:

    ”Current dietary recommendations have been around for 50+ years. If these dietary guidelines were even half effective, Americans would be getting healthier. As it is, on the current low fat, high carb guidelines, every known chronic degenerative disease has reached epidemic proportions, and 66.7% of Americans are not just overweight, but obese.

    Something’s wrong with THAT picture.

    Low fat, high carb is not producing health. If what we’re doing isn’t working, don’t you think we should be trying something different already??”

    Samaa koskee myös suomalaisia. Miksi siis VRN vain jatkaa syvemmän kuopan kaivamista?

    https://www.raising-rabbits.com/carnivore-digestive-system.html

  4. Aika hyvin selvitelty syyt, yhteydet ja seuraukset. Tämä olisi Sotkamolaisille toisinajattelijoille mannaa. Sieltä pilven päältä kyllä Kari Salminen nyt peukuttaa. Vastavoimat kyllä suunnittelevat vastaiskua huomaamatta lainkaan, että suomalaisten terveellisestä ravitsemuksesta on kysymys.

    1. Tapasin kerran Kari Salmisen ja keskustelin lyhyesti hänen kanssaan. Hieno mies. Harmi, että hän ei saanut jatkaa maallista vaellustaan. Hänellä olisi ollut vielä paljon annettavaa.

      Hyvä havainto, Heikki! Jotenkin tuosta VRN:n hyökkäyksestä on jäänyt kuva, että he eivät ole aidosti lasten terveyttä puolustamassa, vaan taustalla vaikuttavat muut intressit.

      ”Kunnissa on kannettu huolta siitä, että lapset lakkaavat juomasta maitoa kokonaan, jos vaihtoehdot puuttuvat. Myös teollisuus oli alkusyksystä huolissaan siitä, vähentääkö uudistus lasten maidonjuontia.”

      https://yle.fi/uutiset/3-9945055

Olisi kiva kuulla kommenttisi!