Sensuroimatonta terveys- ja kulttuurivalistusta. Sivuston suunnittelussa avustaa sekä taloudellisesti että ideoinnilla Domainkeskus.com. christer.sundqvist@ravintokirja.fi, 040-7529274, Helsinki

Herkkävatsaisen elämä kuntoon Leenan opeilla

superhyvääKustannusosakeyhtiö Otava lähetti arvioitavaksi ravitsemusterapeutti Leena Putkosen uuden kirjan ”Superhyvää suolistolle! – Herkkävatsaisen elämä kuntoon”. Leena on kirjoittanut mainion kirjan helpottamaan suoliston kummallisuuksista kärsivän elämää. Suosittelen!

Milloin tietää, että vatsa ja suolisto toimivat tarkoituksenmukaisesti? Silloin kun sitä ei tarvitse miettiä, vastaa tähän kysymykseen Leena Putkonen ja perustelee tätä vastaustaan kirjansa sivuilla.

Vatsavaivojen kanssa taistelevalle tämä kirja voi avata uusia mahdollisuuksia, sillä kirjailijalla on omakohtaisia kokemuksia herkkävatsaisuudesta ja on kirjaan koonnut kokemusperäisen tietonsa lisäksi paljon opiskelun myötä tullutta teoriatietoa.

Kirjassa on toki paljon tietoa siitä, mitä herkkävatsaisen pitää syödä ja mitä hänen pitää välttää tunkemasta suuhunsa, mutta ainakin omasta mielestäni kirjan parasta antia ovat ne neuvot miten herkän vatsan saa rauhoittumaan elämäntapojen kautta. Kirjoittaja on vankka FODMAP-uskovainen, jopa hieman häiritsevällä tavalla. Keskityn siksi kirjaa lukemaan vähän tarkemmin elämäntapaohjauksen näkökulmasta ja tarjoan lukijoilleni makupaloja elämäntapaan liittyvästä paikoin oivallisesta ohjeistuksesta.

Reijo Laatikaisen tapaan (Herkän vatsan valinnat – Suolisto kuntoon ruokavaliolla. 126 s. Kirjapaja 2015) Leenakin korostaa tässä vatsakivun laajempaa ymmärrystä. Vatsavaivoihin liittyy usein kivun tunnetta, joka osittain on selitettävissä suolistokaasujen voimakkuudella. Kaasut pingottavat paksusuolta ja kipu syntyy tästä. Mutta näin tapahtuu terveelläkin ja kivun tunne puuttuu.

Erityisesti ärtyvän suolen oireyhtymässä Leena on havaitsevinaan sellaisen ilmiön, että suolisto herkistyy kivulle. Kivunsietokyky alenee ja se tarjoaisi mahdollisen selitysmallin sille miksi herkkävatsainen tuntee kovaa kipua siinä missä vahvavatsainen vain elää porskuttelee eteenpäin. Tämä alentunut kivunsietokyky näkyy myös aivokuvissa. Ne aivoalueet, joissa kipua aistitaan, aktivoituvat, kun keinotekoisesti on aiheutettu kipua koehenkilöiden suolistolle.

Rankimpia kokemuksia herkkävatsaiselle ovat uskomukset, että hän on luulosairas! Monella herkkävatsaisella on ikävänä seuralaisena ahdistuneisuus, hermostuneisuus ja uupumus. Nämä seuralaiset synnyttävät hänessä fyysisiä oireita ja kehossa tuntuu ikävältä. Monella on myös tapana pelätä aina pahinta, mikä lisää hermostuneisuutta entisestään.

Stressi pahentaa vatsaoireita. Tämä ei suinkaan ole mikään uusi asia, mutta stressin vaikutuksesta suoliston toimintaan on saatu paljon uutta tietoa viime aikoina. Stressin aiheuttamat suoranaiset muutokset suolistossa johtuvat pääosin toimintahäiriöistä aivojen ja suoliston hermoston välillä. Sympaattinen hermosto ei käyttäydy kovinkaan myötätuntoisesti kun suolisto ylireagoi. Hälytystila jää päälle ja helvetti on irti!

Ongelmallista on nyky-yhteiskunnassa kun päällä on jatkuva stressitila, joka ei laannukaan noin vain. Fyysinen stressi on muuttunut psyykkiseksi stressiksi. Keskushermosto on jatkuvasti hälytystilassa ja yksi viesteistä saattaa olla: ”Älä sulata ruokaa!” Tämä tietenkin häiritsee suoliston toimintaa. Pistä tähän sitten vielä mukaan stressihormonien aiheuttamat myllerrykset suolistossa, niin eipä ole tiedossa hyvää ennustusta vatsan toiminnan suhteen.

Leena Putkonen korostaa hyvien elämäntapojen merkitystä vatsavaivojen hoidossa. Leena pyytää herkkävatsaista suhtautumaan ilmeneviin oireisiin rennommalla asenteella. Paniikin lietsominen ja kurjassa olossa vellominen ei auta, joten tilalle on otettava lempeämpi suhtautumistapa.

Hyvät vessakäytännöt opitaan kirjassa. Yksi näistä ohjeista on: ”Kun luonto kutsuu, vastaa aina!” Poistu siis tarpeillesi välittömästi sinne pikkuhuoneeseen, jos haluat välttyä ongelmilta. Leenan mukaan on pienempi paha olla poissa 10-15 -minuuttia kuin kärsiä vatsavaivoista loppupäivä. Kirjan lukija oppii myös, että kaikki vessat ovat hyviä vessoja, pytyllä istuminen on voimalaji ja vahinkoihin on syytä varustautua (älä pelästy!). Ikävät peräpukamat käydään myös läpi.

Liike on lääke myös herkkävatsaiselle. Ylipäänsä liikkeellä pysyminen on hyvää vatsan toiminnalle. Leena nostaa esille tutun ilmiön: aivan liikaa tehdään nykyään istumatyötä. Olisi tärkeää tauottaa istumista ja jopa pohtia sitä, onko istumisaikaa mahdollista vähentää. Tutkimusnäyttöä löytyy liikunnan avusta suoliston häiriötiloissa. Liike mm. jouduttaa suolen tyhjentymistä ummetuksessa.

Liikkua voi leppoisastikin, sillä myös matalatempoisesta liikunnasta saa monia terveyshyötyjä. Leena tarjoaa kurkistuksen omaan elämäänsä tällaisen esimerkin avulla:

Oli aika, jolloin ilmavaivani olivat niin pahat, että jouduin valitsemaan ulkoliikunnan. Olin myös väsynyt, kiireinen, stressaantunut ja nukuin aivan liian vähän – kiitos tapani haalia itselleni mm. luottamustehtäviä opiskelijajärjestöissä. Lenkkeily kuitenkin auttoi oireisiin ja jaksamiseen. En suinkaan juossut, vaan kävelin. Niin teen nykyäänkin. Välillä olen harrastanut juoksuakin, mutta kävely sopii mahalleni ja polvilleni paremmin. Nykyisin nostelen jonkin verran puntteja, ja siinä keskivartalotuki on todella tärkeä. Paras saliaika onkin ennen lounasta, jolloin maha ja suolisto ovat selkeästi rauhallisimmillaan. Jos taas menen salille illalla syötyäni jotain sopimatonta päivän aikana ja turvotus pukkaa päälle, on ihan turha yrittää tehdä mitään raskailla painoilla, sillä en kerta kaikkiaan edes tunne keskivartaloani! Silloin lempeämmät lajit, kuten jooga, ovatkin parempi valinta niin keholle kuin mielelle.

Suoliston toiminta vaikuttaa unensaantiin ja siksi onkin tärkeää miettiä mitä pistää suuhunsa tunteina ennen nukkumaanmenoa. Leena pyytää rauhoittamaan mielensä rentoutumalla. Tarjolla on herkkävatsaiselle monenlaisia selviytymiskeinoja, joita netti on pullollaan ja myös tästä kirjasta niitä löytää.

Leena Putkonen käy lyhyesti läpi apteekin ja luontaiskaupan tarjoamat avut suolistovaivoihin. Nämä tilapäiset keinot ovat aika yleisesti tiedossa, joten sivuutan ne nyt arviossani kokonaan, aivan kuten ruokavaliohoidot. Sen sijaan lopetan arvioni nostramalla esille erinomaisen kiinnostavan näkökulman tässä kirjassa: Tietoinen syöminen.

Ruoka kannattaa pureskella huolellisesti ja aterian äärelle kannattaa hakeutua rauhallisin mielin. Ateriaan keskittymistä ja aistimista voi harjoittaa tietoisen syömisen avulla. Silloin tervehdytetään oma suhde ruokaan ja syömiseen sekä nautitaan ruoasta kaikilla aisteilla. Tietoiseen syömiseen liittyvät myös eri nälkätyypit: näkönälkä, tuoksunälkä, makunälkä, mahanälkä, solunälkä, mielen nälkä ja sydännälkä. Eri nälkätyyppien hallitseminen ja ymmärtäminen voi olla hyödyksi.

Mahanälkää on se, että tutkailee kylläisyyttä. On tärkeää varata ruokailulle riittävästi aikaa, jotta ehtii tuntea, milloin on syönyt riittävästi. Tällöin ruokaa ei myöskään ahmi ja pureskele huonosti. Näkönälässä korostuu ruoan aistiminen ja arvostus. Silmien kautta aivot saavat tietää, että kohta on hyvää ruokaa tulossa ja ruoansulatuskanavalla on pian töitä tiedossa. Ruoansulatusentsyymien ja hormonien tuotto käynnistyy etuajassa.

Mielen nälkä on sitä, että uskoo tiedon ohjaavan syömistä. Tästä on sekä hyötyä että haittaa. Hyötyä siitä on sellaisissa tilanteissa kun opimme mitkä ruoka-aineet meille sopivat ja haittaa siitä on silloin jos ajaudumme syömishäiriöiden pariin. Sydännälkä voi olla läsnä vatsavaivoista kärsivän elämässä, sillä kivut, mielialaoireet ja yleinen kyllästyminen ja epätoivo oireiden suhteen voivat johtaa syömiseen tunteiden myllerryksessä. Tunteita voi myös turruttaa ruoalla.

Tuoksunälkää hyödyntämällä voi ruokailusta tehdä varsinaisen seikkailun. Aivan kuten viininmaistelussa – ensin pitää tuoksutella!

Ei hassumpi kirja! Suosittelen!

cropped-christer-sundqvist.jpegChrister Sundqvist
turpaduunari, ravintovalmentaja, biologi, filosofian tohtori

Monessa liemessä keitetty yllätyksellinen tietokirjailija ja suosittu bloggaaja. Tuttu turpaduunari, eli huumorin pilke silmäkulmassa esiintyvä terveysluennoitsija. Löydät lisää tietoa täältä: http://ravintokirja.fi/ 

0 thoughts on “Herkkävatsaisen elämä kuntoon Leenan opeilla”

Olisi kiva kuulla kommenttisi!

© 2017 Turpaduunari All Rights Reserved   

Theme Smartpress by Level9themes.

%d bloggaajaa tykkää tästä: