Kiitollisuus on hieno juttu

Kirjoittaja: Christer Sundqvist

Olen kysynyt vuosien saatossa ystäviltäni mistä he ovat kiitollisia. Vastaukset toivat esille jokaisen ystäväni elämänpolun varrelta ainutlaatuisen hienoja asioita, joista heidän oli syytä olla kiitollisia. Huumorin, tiedon ja ehkä myös taidon avulla yritin koostaa saamistani vastauksista ainakin puolitieteellisiä totuuksia. Ainakaan niitä tieteellisiä artikkeleita, joita otan tässä esille, ei pidä ottaa niin kauhean vakavasti. Lukekaa tämä teksti rennolla asenteella ja olkaa tästäkin pienestä aherruksesta kiitollisia:

Näistä asioista ihmiset ovat kiitollisia

• Aurinko. Tieteellistä näyttöä löytyy siitä, että aurinko on meille melkoinen ilonaihe, ehkä jopa siunaus. Aurinko suo meille lämpöä, valaisee päivämme, tarjoaa meille neljä ihanaa vuodenaikaa ja ajan kulumisen voi katsoa auringosta. Ei ihme, että moni ystävä on kiitollinen tästä loistavasta tähdestämme. (Sergeant, Anne M. A. and John Weber. “Sun storm dangers! Protecting IT, business, and society.” Journal of Corporate Accounting & Finance 23 (2012): 3-11.)
• Avioliitto. Avioliittoon meneminen sellaisessa elämänvaiheessa, jolloin elämä tuntuu kaikin puolin hyvältä, voi lisätä mahdollisuuksia sille, että avioliitto on onnellisempaa. Tällaiseen johtopäätökseen päätyivät ne psykologit, jotka tutkivat 6 vuotta kestäneitä avioliittoja. Älä siis mene naimisiin onnettomana! (Stanley, Scott M, Erica P Ragan, Galena K. Rhoades and Howard J Markman. “Examining changes in relationship adjustment and life satisfaction in marriage.” Journal of family psychology : JFP : journal of the Division of Family Psychology of the American Psychological Association 26 1 (2012): 165-70 .) Pitkä ja onnellinen avioliitto on harvinaisen hieno juttu, josta on syytä olla erittäin kiitollinen.
• Elämä. Edesmennyt sanataituri ja maailman paras mäkihyppääjä Matti Nykänen sanoi aikoinaan, että ”Elämä on ihmisen parasta aikaa”. Elämästä on syytä olla kiitollinen, sille tiede paljastaa, että elämästä todellakin kannattaa olla kiitollinen. Meidät saatetaan palkita vastavuoroisesti yleensä rikkaampana elämänkokemuksena. (Emmons, Robert A and Anjali Mishra. “Why Gratitude Enhances Well-Being: What We Know, What We Need to Know.” Sociology (2010).)
• Huumori. Moni ystävä oli kiitollinen siitä, että elämä sujui enimmäkseen huumorin merkeissä. Ei kovinkaan huono valinta, sillä huumori keventää taakkaasi, herättää toivoa, yhdistää sinut muihin ja pitää sinut hyvällä tuulella, keskittyneenä ja valppaana. Ehkä nauru on parasta lääkettä moneen sairauteen? (Mccaffery, Margo, N Smith and Norman Oliver. “Is laughter the best medicine?” The American journal of nursing 98 12 (1998): 12-4 .)
• Hyvinvointi. Aivan oikein, hyvinvointi on Tony Fitzpatrickin mukaan erityisen hyödyllistä, kun löydämme tasapainon sille, mitä meille ihmisyksilöinä merkitsee hyvä elämä. (Fitzpatrick, Tony. “How to Live Well.” Edward Elgar Publishing (2018).) Tämä Fitzpatrick ei ole mikä tahansa sählääjä, vaan ihan arvostettu Nottinghamin yliopiston hyvinvointitutkija.
• Kesämökki. Ari Jokinen on tutkinut suomalaisia kesämökkejä ja toteaa tutkimuksessaan, että me suomalaiset voimme olla tosi kiitollisia mökkipahasestamme. Kesämökkikulttuurin ilmaantuminen murtaa kaupunkien ja maaseudun välistä kahtiajakoa. Merkittävää Jokisen mukaan on se, että nykyiset kesämökkiläiset ovat usein hyvin kiintyneitä siihen paikkakuntaan missä mökki sijaitsee. Ihanaa on omistaa kesämökki! (Jokinen, Ari. “Free-time habitation and layers of ecological history at a southern Finnish lake.” Landscape and Urban Planning 61 (2002): 99-112.)
• Koti. Oma koti kullan kallis. Äidillä oli taulu, jossa luki ”Oma koti turhan kallis”. Se oli ihan hauska huoneentaulu. Tutkijoiden mielestä vakavasti sairastuneen ihmisen toiveena on asua kotonaan mahdollisimman pitkään. (Browne, Graeme and Mary D. Courtney. “Exploring the experience of people with schizophrenia who live in boarding houses or private homes: A grounded theory study.” Contemporary Nurse 18 (2005): 233 – 246.)
• Kotimaa. Kaikenlaista on aikojen saatossa tutkittu. Sitäkin, että sukututkimusta tekevien turistien matkustaminen sukunsa alkulähteille johtaa ihan uudenlaisen tietoisuuden ja identiteetin kasvuun. Lisäksi tämä lisää miellyttävällä tavalla kulttuurista yhteenkuuluvuutta turistikohteen ja kotimaan välille. (Bhandari, Kalyan. “Imagining the Scottish nation: tourism and homeland nationalism in Scotland.” Current Issues in Tourism 19 (2016): 913 – 929.)
• Koulutus. Oppi ei ojaan kaada, sanotaan suomalaisessa sananlaskussa. Tutkimusnäyttö tästä ilmiöstä on selkeä. Oppinut pysyy turvallisesti oikealla tiellä, eikä vahingossa ajaudu ojaan. (Lam, Lawrence T.. “Factors associated with parental safe road behaviour as a pedestrian with young children in metropolitan New South Wales, Australia.” Accident; analysis and prevention 33 2 (2001): 203-10 .)
• Kädentaidot. Käsityö on joillekin tulonlähde ja välttämätön yleisen hyvinvoinnin kannalta. (Renu, Anupama. “Digitalisation: An Aid in Marketing of Handicrafts.” Journal of emerging technologies and innovative research (2018).)
• Lemmikit. Ennen kaikkea lemmikit antavat meille mahdollisuuden rakastaa ja tulla rakastetuiksi – kokemus rakastetuksi ja tarpeelliseksi tuntemisesta on suurin psykoterapeuttinen palvelus, jonka lemmikit meille tarjoavat. (Ryder, Richard D.. “Pets in man’s search for sanity.” The Journal of small animal practice 14 11 (1973): 657-68 .)
• Liikuntakyky. Liikuntakyky on hyvä terveydentilan indikaattori, joten liikkuvuutta seuranneet lääkärit voivat arvioida vanhusten terveydentilaa. (Scanaill, Cliodhna Ní, Sheila Carew, Pierre Barralon, Norbert Noury, Declan Lyons and Gerard M. Lyons. “A Review of Approaches to Mobility Telemonitoring of the Elderly in Their Living Environment.” Annals of Biomedical Engineering 34 (2005): 547-563.)
• Luonto. Tutkijat ovat päätyneet siihen johtopäätökseen, että luontokokemus on meille hyväksi. (Howell, Andrew J. and Holli-Anne Passmore. “The Nature of Happiness: Nature Affiliation and Mental Well-Being.” Mental Well-Being pp 231–257 (2013).)
• Läheiset. Läheisten tuki hyödyttää potilaita, perhettä, terveydenhuollon tarjoajia ja yhteiskuntaa yleensä. (Egerod, Ingrid and Dorthe Overgaard. “Taking a back seat: support and self-preservation in close relatives of patients with left ventricular assist device.” European Journal of Cardiovascular Nursing 11 (2012): 380 – 387.)
• Metsämarjat. Välimeren maissa ihaillaan metsiemme superruokaa – mustikoita. (Patel, Seema. “Blueberry as functional food and dietary supplement: The natural way to ensure holistic health.” Mediterranean Journal of Nutrition and Metabolism 7 (2014): 133-143.)
• Perhe. Perhe on pahin yritysmaailmassa, muutenhan perhe on suurin kiitollisuuden kohde mitä voi kuvitella. (Prabowo, Muhammad Agung and John Simpson. “Independent Directors and Firm Performance in Family Controlled Firms: Evidence from Indonesia.” Corporate Governance & Economics eJournal (2011): n. pag.)
• Rauha. Psykologit saavat rauhassa analysoida rauhan psykologista luonnetta. Meille tavallisille ihmisille riittää kun todetaan, että rauha maassa ja sielussa on huima kiitollisuuden kohde. (Cohrs, Jan Christopher, Daniel J. Christie, Mathew P. White and Chaitali Das. “Contributions of positive psychology to peace: toward global well-being and resilience.” The American psychologist 68 7 (2013): 590-600 .)
• Rohkeus. Eräs ystäväni oli kiitollinen omasta ja muitten rohkeudesta. Tottavie tätä on myös tutkittu. Rohkeus edistää yksilön muutoskykyä, innovaatioita ja selviytymistaitoja omien tavoitteiden saavuttamiseksi ja se korreloi positiivisesti monien yksilöllisten resurssien kanssa. (Santisi, Giuseppe, Ernesto Lodi, Paola Magnano, Rita Zarbo and Andrea Zammitti. “Relationship between Psychological Capital and Quality of Life: The Role of Courage.” Sustainability 12 (2020): 5238.)
• Ruoka. Erään tutkimuksen mukaan kiitollisuutta kokevat ihmiset valitsivat makeampaa ruokaa kuin ylpeät ihmiset. Kaikkea sitä tutkitaankin! (Schlosser, Ann E.. “The sweet taste of gratitude: Feeling grateful increases choice and consumption of sweets.” Journal of Consumer Psychology 25 (2015): 561-576.)
• Säätila. Säätilan ennustajilla on kovat ajat edessä, mutta se on varmaa, että meidän on syytä olla kiitollisia vaihtelevasta säätilasta. Välillä tarvitsemme sadetta, välillä aurinkoa. (Doswell, Charles A.. “Weather Forecasting by Humans—Heuristics and Decision Making.” Weather and Forecasting 19 (2004): 1115-1126.)
• Tarpeellisuus. Tunne omasta tarpeellisuudesta, siitä, että on tuiki tarpeellinen jollekin rakkaalle ihmiselle, on valtavan hieno asia. Vähän hassulta tuntuu hehkuuttaa jonkin terveysinstituution tarpeellisuutta, mutta sitäkin esiintyy. (Rana, Rezwanul Hasan, Khorshed Alam and Jeff Gow. “Health expenditure and gross domestic product: causality analysis by income level.” International Journal of Health Economics and Management 20 (2019): 55-77.)
• Terveys. Terveys on aarre. Tutkimukset osoittavat, että kiitollisuuden tunne on yhteydessä parempaan fyysiseen terveyteen. Samalla viivalla Jumala, yleinen kiitollisuus ja pitkäaikaissokeri! (Krause, Neal, Robert A Emmons, Gail Ironson and Peter C. Hill. “General feelings of gratitude, gratitude to God, and hemoglobin A1c: Exploring variations by gender.” The Journal of Positive Psychology 12 (2017): 639 – 650.)
• Toimeentulo. Raha ei tee onnelliseksi. Kunhan toimeen tulee, se riittää useimmille. (Kruse, J. A.. “Alaska Inupiat Subsistence and Wage Employment Patterns: Understanding Individual Choice.” Human Organization 50 (1991): 317-326.)
• Toimintakyky. Kun juoksijan toimintakyky palautuu, voi taas tuntea itsensä terveeksi juoksijaksi. (Paty, John G.. “Diagnosis and treatment of musculoskeletal running injuries.” Seminars in arthritis and rheumatism 18 1 (1988): 48-60 .)
• Turvallisuus. Turvallisuustiedon kerääminen ja jakaminen voisi erään tutkimuksen mukaan vähemmän yllätyksellisesti edistää turvallisuuskäyttäytymistä ja siten luoda turvallisuuskulttuuria siitä, että turvallisuus on ihan oikeaa tekemistä. (Fu, Gui, Ping Chen, Ziqi Zhao and Ren-Kuan Li. “Safety is about doing the right thing.” Process Safety Progress 38 (2019): n. pag.)
• Työpaikka. Kun työpaikoilla panostetaan viihtyvyyteen tuloksena on tyytyväisempiä ja motivoituneempia työntekijöitä. Ainakin tutkimusten mukaan. (Choudhary, Supriya. “Job enrichment: A tool for employee motivation.” International journal of applied research 2 (2016): 1020-1024.)
• Ulkonäkö. Jos ihminen on kiitollinen elämän pienistä asioista, se voi näkyä naamasta. (Watkins, Philip Charles, Trese McLaughlin and Jhenifa P. Parker. “Gratitude and Subjective Well-Being: Cultivating Gratitude for a Harvest of Happiness.” In Scientific Concepts Behind Happiness, Kindness, and Empathy in Contemporary Society (2019).)
• Vanhemmat. Kiitollisuus on aina paikallaan, vaikka vanhemmilla on velvollisuus huolehtia lapsistaan, mutta se on perusteltua vain, jos vanhemmat toimivat sekä hyväntahtoisesti että kunnioittaen lastensa osittaista itsemääräämisoikeutta. (Mullin, Amy. “Dependent Children, Gratitude, and Respect.” Journal of Moral Philosophy 13 (2016): 720-738.)
• Vuodenajat. Harvat symbolit ovat olleet niin läpitunkevia ja merkityksellisiä ihmiskokemuksessa kuin neljä vuodenaikaa. Tutkija Michael Kammen osoittaa, että vuosisykli on ollut runsas ja pysyvä inspiraation lähde kansakuntien kulttuurihistoriassa. (Kammen, Michael G.. “A Time to Every Purpose: The Four Seasons in American Culture.” The Antioch Review Vol. 62, No. 3, All Fiction Issue: A Dozen Stories (Summer, 2004), p. 582.)
• Ystävät. Kaiken kaikkiaan kiitollisuus auttaa meitä löytämään elämällemme tarkoituksen. Hyvä ystävä saa sinussa esille parhaimmat piirteesi. (Bono, Giacomo and Jason T. Sender. “How Gratitude Connects Humans to the Best in Themselves and in Others.” Research in Human Development 15 (2018): 224 – 237.)

Kiitos inspiraatiostanne kaivella lisää tätä kiitollisuusasiaa

Joyce Meyer kirjoittaa kirjassaan ”The power of thank you : discover the joy of gratitude” (Faith Words, 2022),  että kiitollisuuden tunteella on enemmän voimaa tarjolla kuin voimme kuvitella. Tavoitteena tässä kirjassa on kannustaa lukijaa kiitollisempaan mahdolliseen elämään. Kiitoksen sanat sisältävät voimaa, joka muuttaa elämämme. Joyce on tietoisesti keskittynyt olemaan kiitollinen ja voi omalla esimerkillään todistaa, että kiitollisuus vapauttaa elämämme kohti iloa. Kiitollisuus auttaa meitä keskittymään elämämme myönteisiin puoliin.

Shereen Öberg on sitä mieltä, että kiitollisuuden harjoittaminen on helppoa. Pelkästään jo se, että ajattelet niitä asioita, joista olet kiitollinen, ohjelmoi mielesi keskittymään siihen, mikä on kaunista elämässä (ja elämässä on niin paljon kauniita asioita!) ja luomaan sitä lisää. Kun ilmaiset kiitollisuutta, lähetät ”värähtelyä”, johon universumi reagoi. Ei ole helppoa olla kiitollisella mielellä liikkeellä, koska löydämme yleensä aika helposti pelon ja puutteen aiheita elämästämme. Keskitymme liiaksi siihen mikä on vialla ja mikä meiltä puuttuu. Saatamme joskus ajatella itseksemme: ”Olisin niin iloinen, jos saavuttaisin sen ja sen asian elämässäni”, mutta sitten kun me sen asian saavutamme, unohdamme olla siitä kiitollisia ja tärkeä, tavoiteltava asia tulee hyvin nopeasti osaksi arkipäiväämme. Olemme kuin lapsia, jotka kerjäämällä kerjäävät lelua, mutta kun he lopulta saavat sen, leikkivät sillä kerran ja jättävät sen sitten hyllylle pölyttymään. (The Law of Positivism, Hay House UK Ltd, 2021)

Kiitollisuuspäiväkirja voi auttaa havainnoimaan asioita, joista on syytä olla kiitollinen. Andrea Scher (Wonder Seeker, Harper Design, 2021) kokeili tätä kiitollisuuspäiväkirjaa ollessaan kovin masentunut. Hän ei kuitenkaan tuntenut kiitollisuutta. Hän tunsi vain häpeää kaikesta siitä, mitä hienoa hänellä oli ympärillään ja kuinka surullinen hän edelleen oli. Hän pystyi kuitenkin vielä arvostamaan kauneutta. Ja tämä pelasti hänet. Hänestä kimaltelevat kastehelmet ruohikolla olivat niin kauniita. Vesilätäköistä heijastuvat pilvet näyttäytyivät masennuksen läpi ja suru ei niellyt häntä kokonaan. Joten vuosikausia harmiteltuaan sitä, että kiitollisusspäiväkirjan täyttäminen jäi kesken, hän tajusi, että hänellä oli jo ikioma kiitollisuuskäytäntö! Se tapahtui siten, että hän käveli ympäriinsä valokuvaamassa. Kamera kädessä hän kulki läpi maailman toisenlaisen tietoisuuden varassa. Hän huomasi kysyvänsä itseltään: Mitä kaunista tässä hetkessä on? Mikä on mielenkiintoista? Mitä voin arvostaa? Se toi hänet takaisin nykyhetkeen, takaisin siihen, mitä hän saattoi koskettaa käsillään, vangita kamerallaan ja mistä hän osasi aidosti olla kiitollinen.

”No Regrets Living” (2021) kirjassaan tohtori Harley Rotbart tarjoaa vaiheittaisen oppaan lähestyä elämää kiitollisuuden, hyväksynnän ja anteeksiantamisen asenteella. Jopa silloin kun vastoinkäymiset seuraavat toisiaan. Kiehtovalla tavalla Harley yhdistää tieteelliset tutkimukset ja omat subjektiiviset havaintomme tukemaan sitä seikkaa, että tietoisuuden lisääminen ympärillämme olevista jokapäiväisistä ihmeistä, voi viedä meidät lähemmäksi tunnollisempaa ja tyytyväisempää elämää.

Kiitos kun luit tämän kirjoitukseni!

About Author

turpaduunari

See author's posts