Kakkaseminaarin riemupökäleitä

Kirjoittaja: Christer Sundqvist

Sain kutsun funktionaalisen lääketieteen yhdistyksen 8.3.2018 järjestämään minisymposiumiin, jossa aiheena oli suoliston mikrobiomi ja terveys. Runsaslukuista yleisöä hemmoteltiin tosi laadukkailla luennoilla. Tässä lyhyt referaattini.

Puhun tässä referaatissa mikrobiomista. En halua käyttää hankalia vierasperäisiä sanoja, mutta mikrobiomi ilmentää paremmin kuin bakteeri-sana mistä on kyse, sillä mikrobiomi sanaan voi sisällyttää kaikki ne pienet vekkulit bakteerit, hiivasienet ja alkueliöt, joita suolistossa ja ihollamme lymyilevät.

Erkki Antila

Lääkäri Erkki Antila toivotti kaikki tervetulleiksi tilaisuuteen ja avasi rennolla tavallaan fuktionaalisen lääketieteen perusasiat. Tämä koululääketieteen parjaama yhdistys tekee hyvää työtä kokonaisvaltaisen terveydenhoidon saralla. Sairauksiin mennään rohkeasti tutkimuksien tuloksia rohkeasti soveltaen potilaiden yksilöllisyys huomioiden. Nopea reagointi uusiin tutkimustuloksiin kantaa hedelmää erityisesti tässä mikrobiomin ymmärtämisessä.

Tutkimusten pohjalta on mahdollista edetä yhä yksilöllisempään suuntaan. Tämä vaatii lääkäriltä systeemibiologian hallitsemista. Funktionaalisessa lääketieteessä tämä systeemibiologiaan perustuva systeemilääketiede on 2000-luvun alussa syntyneenä otollista maaperää innovaatioille. Tulevaisuudessa häämöttää yhä aktiivisempi lääketieteen soveltaminen tauteja ennaltaehkäisevään suuntaan. Painopiste siirtyy perinteisestä ”pilleri tähän sairauteen”-mallista potilaan terveyden edistämisen suuntaan ja potilaan oman näkökulman huomioimiseen. Hienoa!

Tämä moderni lääketieteellinen suuntaus mahdollistaa tutkimuksen laajentamisen yhä enemmän ”Bigdatan” suuntaan. Tästä on tulevaisuuden lääketiede tehty: tietopankkien hyödyntäminen, keinoäly, tiedonhallinta, hoidon yksilöinti!

Jonna Jalanka

Pöytä oli katettu herkullisilla asetelmilla ja oli ilo ja kauhistus kuunnella apulaisprofessori Jonna Jalankaa tässä suolistoasiassa. No joo, kauhistus tarkoittaa sitä, että akateemisissa piireissä ei huomiota anneta riittävästi retoriikan sujuvuuteen. Passittaisin Jonnan oitis puhe- ja esiintymiskurssille. Tutkimustiedon välittäminen yleisölle ei ollut luennoitsijan vahvuusaluetta. Asian kiinnostavuus kuitenkin piti yleisön hereillä.

Kauhistuksia ei tule enempää, sillä olihan tarjottu tieto pelkkää timanttia. Suolistomikrobisto ja terveys on viimeistään nyt kristallinkirkkaasti minunkin seurannassani. Tässä tietotarjonnassa lepää monien suolistosairauksien perimmäinen ymmärtäminen.

Ulosteen­siirto on todellakin tehokas hoito moniin vatsa- ja suolistovaivoihin. Kokonaisvaltainen terveys näkyy tässä suuntauksessa, sillä tavalla, että mikrobeja on kaikilla limakalvoillamme ja niillä on sekä hyödyllinen että haitallinen merkitys terveydellemme. Olennaista lienee se miten meidän 10 000 000 000 000 – 1 000 000 000 000 000 bakteerisolumme viihtyvät meissä. Niitä mikrobeja on todellakin yhtä paljon kuin ihmisessä on omia soluja! Monet mikrobit ovat hyödyllisiä meille ja evoluution saatossa ihmiselle on kehittynyt toimiva suhde näihin pieniin ystäviin.

Suolistobakteerien tutkimus on tavattoman haasteellista ja mahdollisesti suuri osa entisaikojen tutkimustyöstä joutaa romukoppaan. Ensinnäkin nämä pienet pirulaiset elävät hapettomassa ympäristössä asettaen suuria haasteita niiden tutkimiselle happirikkaassa ilmakehässämme. Heti kun tuo kakkapökäle ilmestyy esille, happi alkaa tuhoamaan ja muuttamaan suoliston mikrobistoa. Ilkeä kysymys, jota vain tavattoman ilkeä terveystoimittaja voi lausua on se miten luotettavia ulosteen tarkasteluun kehitetyt suolstoanalyysit ovat? Ulostenäyte voi tuhoutua ennen kuin se analysoidaan. Voidaanko luottaa siihen, että analyysin tulos on luotettava? Toki esimerkiksi ohutsuolen mikrobiston liikakasvua (SIBO) tutkitaan ei suinkaan ulostenäytteestä, vaan mittamalla niitä kaasuja, joita hengitämme ulos. Mutta ulosteen analysointiin liittyy siis ongelmia, joihin olisi kiva saada selvyys vaikka tätä tekstiä lukevalta ammattilaiselta.

Jokaisen ihmisen suolistosta löytyy noin 400 eri mikrobilajia (kaiken kaikkiaan noin 3000 bakteerilajia on tunnistettu) ja hämmästyttävällä tavalla niiden määräsuhteet vaihtelevat eri ihmisillä niin, että jokaisen ihmisen suolistomikrobisto on yksilöllinen. Ilkeä terveystoimittaja pyytää tässä vaiheessa lukijoita miettimään kriittiseen sävyyn niitä herkullisia mainosotsikoita, joita meille tarjotaan kaupallisissa yhteyksissä. Se mikä toimii yhdelle, ei välttämättä edistä jonkun toisen terveyttä. Kannattaa pitää jäitä hatussa sensaatiomaisten väitteiden ilmaantuessa näkösälle.

Tutkija Jalanka toisti viisaasti moneen kertaan, miten haastavaa suoliston tutkiminen on ja haastavimpia hankkeita on terveen suoliston määritelmä. Nykylääketiede perustuu pitkälti viitearvojen tarkkailuun. Mikä on hyvien ja pahojen bakteerien optimaalinen suhde tutkittavalla henkilöllä? Mitä jos jotkut ihmiset ovat sellaisia, että siellä suolistossa saa lymyillä runsaanlaisesti niitä pahiksia, mutta toisilla ihmisillä pienikin pahisten lisääntyminen tuo vaivoja? Pahoja mikrobeja voi olla ja kuitenkin ihminen on terve! Visainen ongelma.

Paljon on vielä epäselvää. Kuinka tutkia tuntematonta? Viljelymenetelmät kehittyvät, mikrobiston lajikoostumus selkiintyy koko ajan ja DNA-sekvensointi on jo arkipäivää. Tieteen kärkihankkeita suoliston tutkiminen todellakin on. Mikrobiomien merkityksen valjetessa ja tarvittavien tekniikoiden kehityttyä, voidaan saavuttaa suuria edistysakeleita terveyden saralla. Tutkimus ja tiedon soveltaminen on kuitenkin alkutekijöissään, sillä jo pelkästään normaalin mikrobikoostumuksen määritys on hankalaa suuren yksilövariaation vuoksi. On olemassa erityinen biodiversiteettihypoteesi, joka esittää, että terveellisen mikrobiomin kehittymistä voidaan edistää tukemalla ihmisen yhteyttä luontoon.

Sitten päästiin Jonna Jalankan erityisosaamisen pariin, lääketieteelliseen hoitokeinoon nimeltä ulosteensiirto. Paksusuoleen ruiskuttamisen sijaan voidaan pian rutiininomaisesti tehdä ulosteensiirto nielaisemalla kapseli.

Ulosteensiirto on tehokas hoitomenetelmä. Ulosteensiirtoa käytetään usein Clostridium difficile -bakteerin aiheuttaman antibioottiripulin hoitoon. Jonnan mukaan peräti 90 prosenttia hoidon saaneista paranee. Ulosteensiirtoa tutkitaan ja sovelletaan myös muiden sairauksien hoitoon.

Ulosteensiirrolla pyritään palauttamaan jostain syystä häiriintynyt suoliston normaali mikrobisto. Terveen ihmisen ominaispiirre on, että lapsuuden ja varhaisnuoruuden jälkeen suoliston mikrobisto pysyy jokseenkin muuttumattomana kauas vanhuuteen asti. Muutosta vastustava mikrobisto on siis terve merkki ja tähän terveen ihmisen uloste kykenee hämmästyttävällä teholla. Ilmeisesti keskeistä tässä on nimenomaan tasapainoisen mikrobiston rooli ja tulevaisuudessa häämöttä bakteeriviljelmät ja räätälöidyt bakteerikapselit. Kakkaa ei enää syötäisi vaan nieltäisiin bakteereja sisältäviä kapseleita vähän niinkuin maitohappobakteereja nykyään.

Ulosteensiirtoon voi liittyä terveysriskejä. Tästä Jalanka keskusteli avoimeen sävyyn yleisön kanssa. Pitkäaikaistutkimuksia ei juurikaan ole. Nyt kun on havaittu miten mielialan vaihtelut voivat olla peräisin suolistostamme, herää kysymys, voiko ihmisen luonne muuttua ulosteensiirron myötä? Jalanka ei tiennyt kovinkaan paljon tällaisesta, mutta asiaa kuulemma tutkitaan.

Mielenkiintoista!

Susanna Juvonen

Funktionaalisen ravitsemuksen asiantuntija Susanna Juvonen oli hyvän aiheen äärellä ja hän osasi puhua. Saimme useita esimerkkejä siitä miten voidaan olla hyviä suolistollemme. Mikä on meille sopivaa ruokaa?

Kokemuksensa myötä Juvonen kertoi siitä miten valtavan paljon ihmiset kokeilevat erilaisia ruokavalioita ja monesti niitä kasataan päällekkäin. Sitten ihmetellään miksi ei saada toivottuja tuloksia. Taustalla voi olla häiriö suolistomikrobistossa, joka ensin pitäisi saada kuriin, ja sitten syödä niitä värikkäitä vihanneksia. Useimmiten ruokavalion jyrkät muutokset eivät tee hyvää suoliston mikrobistolle.

Suoliston toimintaan vaikuttaa niin moni seikka, että pelkkä hokema ”Ruoka on lääke” ei oikein toimi. Pitää muistaa ottaa huomioon lääkitys, ympäristötekijät, ruoansulatuksen sujuvuus, perintötekijät, stressi, palautuminen, nautintoaineet, fyysinen aktiivisuus, dysbioosi, SIBO, infektiot jne.

Suoliston kokonaisvaltainen hoito lähtee siis liikkeelle taustatietojen tarkastelulla. Yksilöllisen ruokavalion suunnittelu on edelleen liian haastavaa. Ehkä kymmenen vuoden kuluttua ollaan lähempänä totuutta tässäkin asiassa.

Psykobioottista vallankumousta kohti kuljetaan kovaa vauhtia. Kukaan ei enää epäile mikrobisto – suolisto – aivot -akselia. Siirtyykö ulosteen myötä luonne, pohti myös Juvonen.

Tärkeää on monipuolisuus myös mikrobistossa, sillä näin taataan eräänlaiset ”kodinturvajoukot”. Antibioottikuurin jälkeen voi suolistomikrobisto elpyä nopeammin, jos siellä on kuollettavan antibioottihävityksen jälkeen riittävän monimuotoinen mikrobisto käytettävissä.

Mielenkiintoista oli oppia ottamaan luontoaskelia Tari Haahtelan innostamana (Juvonen oli kuullut valloittavan esityksen tästä aiheesta). Luontoaskeleita olivat esimerkiksi alatiesynnytys, imetys, antibiootteja vain tarpeeseen, yhteys maaperään, ulkoilu, tuoreet kasvikset, kosketus eläimiin jne.

Luontoaskelia ottamalla saadaan rikas ja monimuotoinen mikrobisto ja tasapainoinen immuunijärjestelmä. Multaporkkanat käyttöön!

Suoliston asukkaiden ruokavaliota on painotettava, sillä olemme sitä mitä pöpömme syövät. Saimme kuulla miten esimerkiksi pre- ja probiooteista, polyfenoleista sekä resistentistä tärkkelyksestä on tullut paljon uutta tietoa viime vuosina.

Mahtaako sinua vaivata paleo-vaje-oireyhtymä? Tällöin et ole saanut riittävästi luonnollista valoa päivällä ja luonnollista pimeyttä yöllä. Et myöskään riittävän tomerasti vastustanut elintarviketeollisuuden pitkälle prosessoituja valmisruokia. Mahdollisesti et ole varjellut yksityisyyttäsi ja varannut aikaa itsellesi, etkä myöskään oleskellut rittävästi luonnollisessa ympäristössä.

Paljon ajattelemisen aihetta tarjosi Susanna Juvonen.

cropped-christer-sundqvist.jpegChrister Sundqvist
turpaduunari, ravintovalmentaja, biologi, filosofian tohtori

Monessa liemessä keitetty yllätyksellinen tietokirjailija ja suosittu bloggaaja. Tuttu turpaduunari, eli huumorin pilke silmäkulmassa esiintyvä terveysluennoitsija. Löydät lisää tietoa täältä: http://ravintokirja.fi/ 

2 kommenttia artikkeliin “Kakkaseminaarin riemupökäleitä”

  1. Kiitos Christer hyvästä yhteenvedosta. Pyysit kommenttia kohtaan:

    ”Suolistobakteerien tutkimus on tavattoman haasteellista ja mahdollisesti suuri osa entisaikojen tutkimustyöstä joutaa romukoppaan. Ensinnäkin nämä pienet pirulaiset elävät hapettomassa ympäristössä asettaen suuria haasteita niiden tutkimiselle happirikkaassa ilmakehässämme. Heti kun tuo kakkapökäle ilmestyy esille, happi alkaa tuhoamaan ja muuttamaan suoliston mikrobistoa. Ilkeä kysymys, jota vain tavattoman ilkeä terveystoimittaja voi lausua on se miten luotettavia ulosteen tarkasteluun kehitetyt suolistoanalyysit ovat? Ulostenäyte voi tuhoutua ennen kuin se analysoidaan. Voidaanko luottaa siihen, että analyysin tulos on luotettava?”

    Perinteisesti tutkittaessa on käytetty viljelyä, jossa siis mikrobin pitää olla elossa. Tunnistus tehtiin aikaisemmin vain mikroskooppisesti, jolloin laatu riippui suuresti laboratorion henkilökunnan ammattitaidosta. Nyt tähän on tullut mukaan automatisoituja menetelmiä, jolloin löydöksiä lisäksi verrataan tietokantaan. Esim. Genova Diagnosticsin käyttämässä VITEK® 2 -tietokannassa on n 2 500 mikrobia.

    DNA-tunnistus tuo mahdollisuuden tutkia myös hapettomissa oloissa eläviä mikrobeja, jotka kuolevat, kun kakka tulee ulos. Mutta niiden DNA on tunnistettavissa myös ”ruumiista”. Hyvässä analyysissä yhdistetään viljely ja DNA-tunnistus.

    Tärkeää on myös näytteen käsittely ja kuljetus. Eri asioiden tunnistusta varten pitää olla erilaiset säilytysnesteet, jotta mikrobien tunnistus on hyvää, eikä niiden keskinäinen suhde muutu. Parasta olisi, jos kakka voitaisiin ottaa laboratoriossa ja pakastaa todella kylmäksi saman tien. Käytännössä tästä joudutaan tinkimään, jolloin on tärkeää, että kuljetusketju vessasta laboratorioon on kunnossa. Ja laboratorion laadunvarmistuksen pitää myös täyttää vaatimukset.

    MDD Terveyspalvelut Oy on käynyt Suomen viranomaisten kanssa läpi koko kuljetusketjun sekä käyttämämme Genova Diagnosticsin sisäisen laadunvarmistuksen ja osallistumisen ulkoisiin laadunvarmistuskierroksiin. Toiminta täyttää asetetut vaatimukset. Analyysit ovat lääkärin lähetteellä Kelan korvauksen piirissä.

    Kannattaa kuluttajasuojan ja potilasturvallisuuden takia aina tarkistaa käytetyn laboratorion viralliset laadunvarmistukset.

    Ystävällisin terveisin,
    Antero Koponen
    MDD Terveyspalvelut Oy

Olisi kiva kuulla kommenttisi!