Sensuroimatonta terveys- ja kulttuurivalistusta. Mikäli olet tyytymätön sivustoon, kerro siitä minulle. Jos olet tyytyväinen, kerro siitä muille tiedonjanoisille. Yhteystiedot: Christer Sundqvist, biologi (FT), christer.sundqvist@ravintokirja.fi, 040-7529274, Helsinki

Turpaduunarin viikoittainen terveysohje

On taas uuden viikoittaisen terveysohjeen vuoro: AAMU KÄYNTIIN KUNNOLLA

TURPADUUNARIN TERVEYSOHJEET

Turpaduunarin terveysohjeet jatkuvat. Nyt on jaossa kaiken kaikkiaan 285. ja tämän vuoden 22. terveysohje. Tämä lähetetään terveyskirjeeni tilaajille (terveysohjeet ilmestyvät viikoittain).

*****************************

Turpaduunarin terveysohje numero 285
Jakelupäivä tiistaina 26.5.2020

AAMU KÄYNTIIN KUNNOLLA

Aamu aloittaa päivän. Jokaisen elämäsi päivän. Ei ole yhdentekevää mitä teet ensimmäiseksi. Aamusta alkaa hyvä päivä, jos niin haluamme. Ota talteen muutama vinkki.

Herää ajoissa. Mikään ei ole niin raivostuttavaa kuin se, että huomaa myöhästyvänsä aamupäivän tilaisuudesta, vain sen takia kun ei päässyt ajoissa sängystä ylös. Mieluummin vartti aikaisemmin silmät auki kuin puolitokkuraisena kiireen sekaan 15 min myöhemmin.

Juo lasi vettä. Lempeä herätys elimistöllesi on pieni määrä nestettä, mieluusti raikasta lähde- tai hanavettä. Jotkut hankkivat veden otsonointilaitteen saadakseen happirikkaasta vedestä ylimääräistä tarmoa päivään.

Oikea asenne. Olen havainnut, että päivä lähtee paremmin käyntiin, kun seuraavaan päivään valmistautuu jo etukäteen edellisenä iltana. Jokin aikaa vievä aamupuuha, voidaan ehkä tehdä osittain jo edellisenä iltana. Mieli rakennetaan siihen suuntaan edellisenä iltana, että aamu pääsee alkuun helpommin (ei pidä ”nousta sängystä väärällä jalalla”).

Aamupala. Useimmat asiantuntijat puolustavat laadukkaan aamupalan nauttimista – niin minäkin. Vain silloin jos ei kerta kaikkiaan aamulla mikään muu maistuu kuin se ”pakollinen” aamukahvi, niin maailma ei kaadu siihen, että laadukkaan aamupalan joko jättää kokonaan pois tai siirtää myöhemmäksi.

Tehokkuus huippuunsa aamupäivällä. Tiedän, että on aamu- ja iltaihmisiä. Väitän kuitenkin, että kaikkein vaativimmat työtehtävät kannattaa suorittaa aamupäivällä. Aikaisin tehdyksi saatu tehtävä (pienikin) motivoi sinua jatkamaan tehokkaasti päivää ja jos aamupäivän tehtävä ei tullut valmiiksi (hyvin yleistä) voi sitten rauhassa jatkaa sitä esimerkiksi lounaan jälkeen. Työ on saatu hyvälle alulle.

Aamun ensi hetki vain sinulle. Tämä voi olla tärkeä asia. Heräät sitten aamuun ilman herätyskelloa tai kellon piippaukseen, varaa itsellesi ensimmäiset sekunnit, minuutit. Jätä silmät vielä kiinni, osoita kiitollisuutta, että saat herätä uuteen aamuun. Mieti miltä tuntuu olla taas yhden aamun verran viisaampi, kiitollisempi, vanhempi.

Hyviä aamuja sinulle!

…………..

Voit varmistaa terveysohjeiden saannin omaan ja ystäväsi sähköpostiin 20 euron vuosimaksua vastaan.

Maksa 20 euroa tilille FI94 5723 3320 0772 65 (OKOYFIHH), Christerin Akatemia. Kirjoita viestikenttään sähköpostiosoitteesi (tai ystäväsi sähköpostiosoitteen mikäli tilaat terveysohjeen hänelle).

52 terveysohjetta vuonna 2015, 2016, 2017, 2018, 2019 ja 2020 – kerää koko sarja!

Kerro muillekin!

Rakkain terveisin,
Christer Sundqvist
biologi, FT
Lisätietoja: christer.sundqvist@ravintokirja.fi

Viimeisimmät artikkelit

Tässä esimerkkejä luentotarjonnastani

Käytä älliä ruokavalinnoissa: Tämä on suosituimpia luentoaiheitani. Alustan ja herätän keskustelua älykkäistä ruokavalinnoista, ruoan luonnollisuudesta, säilyvyydestä ja käytössä olevista ruoan lisäaineista sekä pohdin sitä, mikä on terveellistä arki- ja juhlaruokaa. Miten liikkujan pitää syödä? Onko ikääntyvän ihmisen otettava huomioon jotain erityistä ruokavalintojen suhteen? Keskustellaan yhdessä miten voisimme parantaa ruokaostostemme laatua. Sillä mitä valitset ruokakaupasta ostoskassiisi, on merkitystä. Sisältääkö kassisi juureksia vai eineksiä? Ruokavallankumous alkakoon nyt! Tämä luento muokkautuu helposti kaikenikäisille ja monille erilaisille yhteisöille. Kerro mikä on tavoitteesi luennon suhteen, niin saat tällä tavalla räätälöidyn luennon minulta.

Onni, terveys ja äly – elämäsi melodia: Terveystietoinen ja viisaan onnellinen elämä rakentuu yksinkertaisista osatekijöistä. Tule kuuntelemaan turpaduunarin melodioita! Filosofian tohtori ja suosittu luennoitsija Christer Sundqvist on vauhdissa!

Terveystietoinen elämä: Terveellisestä elämäntavasta ei saa tehdä liian vaikeaa itselleen. Terveys säilyy vaikka välillä elää epäterveellisesti, mutta se mikä erottaa terveystietoisen muista ihmisistä, on se luontevuus ja rivakkuus mikä nähdään siinä paluussa terveellisten valintojen ääreen. Terveystietoinen oivaltaa, että niitä huonoja valintoja pitää välttää, ei sen takia että se olisi pakko, vaan sen takia, että hän pitää terveyttään erittäin suuressa arvossa.

Liikunta on lääke: Ihminen on luotu liikkumaan sopivasti ja monipuolisella tavalla. Liikunnalla voidaan ehkäistä sairauksia, hoitaa terveyttä ja kuntoutua monista pitkäaikaissairauksista. Luennolla mainitaan liikunnan teho tyypin 2 diabeteksessa, kohonneessa verenpaineessa, sydän- ja verisuonisairauksissa, lihavuuden hoidossa, astmassa, keuhkoahtaumataudissa, polven nivelrikossa, nivelreumassa, selkävaivoissa ja masennuksessa. Turpaduunari Sundqvist kehottaa tekemään liikunnasta pysyvä osa elintapamuutostasi.

Oivaltavaa urheilua: Filosofian tohtori, ravinto- ja urheiluvalmentaja sekä suosittu luennoitsija Christer Sundqvist on useiden vuosien aikana kehittänyt kokonaisvaltaista urheiluvalmennusta. Hän kertoo käytännönläheisesti ja hauskasti miten hänen urheiluvalmennuksestaan on ollut hyötyä sekä huippu-urheilijoille että liikunnallista elämäntapaa noudattaville. Luennolla tarkastellaan näiden osa-alueiden merkitystä urheilumenestykselle: yksilöllisesti määritelty harjoitusohjelma, ravitsemukselliset näkökulmat, unen ja levon merkitys, urheilijan rentoutuminen, elämän kokonaisrasitus, urheilijan henkiset voimavarat.

Laadukas ravinto terveyden lähde: Turpaduunari kertoo laadukkaista ruokavalinnoista. Hänen neuvoillaan löydät keinoja etsiä älliä ruokakaupasta. Haluat ehkä laittaa laadukasta lounasta ja haluat löytää lisäaineetonta luomua? Luonnollisesti tämä on täysin mahdollista kuunneltuasi Christerin ohjeita!

Vireä vanhuus: Biologi Christer Sundqvist kertoo meille menestysreseptinsä miten säilyttää hyvä vire ja terveys iäkkäänä. Tarjolla on runsaasti tietoa terveystietoisesta elämästä. Huumoria, iloista rentoutta ja oivaltavaa ideointia kannattaa tulla kuulemaan!

Elämän kokonaisrasitus hallintaan: Huomioi päivittäiset haasteet, kehottaa biologi Sundqvist luennollaan. Kun epäviisaasti joudut rientämään paikasta toiseen tukka putkella, muista kompensoida tämä huomioimalla terveen elämän kaikki osatekijät täysimääräisinä: hyvä ravinto, kunnon lepo, hyvät ihmissuhteet, virkistävä liikunta.

Rentoutta ja hengähdyshetkiä kiireiselle ihmiselle: Biologi Christer Sundqvist vie meidät rentouden maailmaan tällä luennollaan. Opi arvostamaan arjen hengähdyshetkiä. Muista oleskella puhtaassa ilmassa. Vedä keuhkoihin puhdasta ilmaa ja nauti siitä miten puhdas ilma vienosti koskettelee paljasta ihoasi. Voiko elämässä olla mitään ihanampaa? Älä stressaa! Et voi ratkaista yhtäkään ongelmaa stressaamalla itsesi puolikuolleeksi. Pidä siis itsesi täysillä elossa rennolla elämänasenteella. Nauti tästä hetkestä. Tartu kiinni ohikiitävään hetkeen, sillä elämä koostuu pienistä ihmeistä, jotka näemme vasta kun huomaamme pysähtyä niiden äärelle, hetki hetkeltä.

Aivot ja ravinto: Biologi Christer Sundqvist kertoo siitä mikä on parasta mahdollista aivoruokaa. Hyvä ruoka – hyvä mieli. Keskustelemme siitä miten voimme pitää aivot kirkkaana täsmäruoalla. Luennolla esitellään uutta aivotutkimusta selkokielellä. Varautukaa yllätyksiin!

Ruokaa suurella sydämellä: Huolehdi sydämesi kunnosta syömällä oikein terveellistä ruokaa, kehottaa biologi Christer Sundqvist. Yleisö saa alusta lähtien osallistua vilkkaaseen keskusteluun verenpaineen hoidosta ravinnolla, tarvitaanko kolesterolilääkkeitä ja millaisella ruoalla sydän lyö parhaiten. Kuuntele uusimmat sydäntutkimukset selkokielellä esitettynä.

Miten vatsasi voi? Biologi Christer Sundqvist kertoo parhaimmat vinkit miten suoliston saa toimimaan mahdollisimman hyvin. Keskustelemme hyvistä bakteereista ja siitä miten tärkeässä roolissa on suoliston hyvä terveys. Varautukaa yllätyksiin! Uusia suolistotutkimuksia saatte kuulla selkokielellä.

Rasvaista tarinaa: Ravintorasvat ja niiden terveellisyys tai vaarallisuus ovat jo pitkään aikaansaaneet kiihkeitä keskusteluja ja jopa väittelyjä. Biologi Christer Sundqvistin tieteellisiin tutkimuksiin pohjaavan alustuksen pohjalta keskustellaan luonnollisten rasvalähteiden terveyshyödyistä. Korkean kolesterolin negatiiviset terveysvaikutukset ja sen hoitoon käytettävien lääkkeiden sivuvaikutukset, ovat myös kuuma puheenaihe.

Ravitsemuksen kiistanaiheet ja tulevaisuuden näkymät: Läpi vuosikymmenten on kiistelty optimaalisesta ravinnosta. Löytyykö totuus kaurapuurosta myös tulevaisuudessa? Biologi Christer Sundqvist kertoo alustuksessaan mm. nutrigenomiikasta, tieteenalasta joka tutkii ravinto- ja perintötekijöiden yhteisvaikutuksia. Alustuksen pohjalta keskustellaan ravitsemuksen kiistanaiheista ja ravitsemustieteen tulevaisuuden näkymistä.

Reuman virallinen, täydentävä ja vaihtoehtoinen hoito: Luennolla esitellään reuman Käypä hoito suositukset ja käydän niiden pohjalta rakentavaa ja samalla kriittistä keskustelua. Hyviksi koettuja täydentäviä hoitomuotoja tuodaan esille ja tarkastellaan voiko olla apua jostakin vaihtoehtoisesta hoidosta.

Kolme tapaa hoitaa diabetes: virallisesti, täydentävästi ja vaihtoehtoisesti: Suositussa diabetesluennossaan biologi Sundqvist tuo esille koko kirjon erilaisia tapoja hoitaa tämä vakava sairaus yksilöllisesti tyydyttävällä tavalla.

Lisäksi tunteja, päiviä, viikkoja, kuukausia, jopa vuoden kestäviä koulutuksia ravinnosta, levosta, liikunnasta ja terveydestä. Varsinaista terveystykitystä!

Monikemikaaliyliherkkyys – monimuotoinen sairaus

Kirjoittaja: Christer Sundqvist

Funktionaalisen Lääketieteen Yhdistys (FLY) järjesti seminaarin monikemikaaliyliherkkyydestä lauantaina 10.11.2018. Edellisissä  kirjoituksissa olen raportoinut professori Ville Valtosen esille tuomista asioista ja yritin jotain tajuta professori Olli Polon luennosta. Nyt onkin sitten vuorossa seminaarin ulkomaalaisvahvistuksen vuoro. Sympaattisen oloinen Peter Ohnsorge on saksalainen lääketieteen tohtori, joka on ympäristölääketieteen isoja guruja.

Erittäin monimutkainen ja monimuotoinen sairaus

Funktionaalisen lääketieteen yhdistys oli valmistellut etukäteen tohtori Ohnsorgen luentodiat kääntämällä ne lähes kokonaan Suomen kielelle. Ohnsorge puhui englantia ja hieman monimutkaiset diat klikattiin siihen tahtiin esille kun hänen luentonsa eteni. Erittäin kiinnostava luento oli selkeä ja eteni johdonmukaisesti.

Monikemikaaliyliherkkyys (MCS) on monimuotoinen sairaus, joka vaatii monimuotoisen taudinmäärityksen ja hoidon. Lääkärien koulutukseen ei taida kuulua näin monimutkaisia sairauksia, joten ei ole ihme, että monimuotoisuus taitaa olla syynä tietämättömyyteen ympäristösairauksissa. Ohnsorgen mielestä on tarvetta siirtyä pelkistetystä lähestymistavasta kokonaisvaltaiseen. Kliininen ympäristölääketiede tunnistaa monimuotoisten ja monitasoisten sairauksien kuten MCS:n tarpeen kompleksiseen taudinmääritykseen ja hoitoon.

Lääkärit kuulevat MCS-potilaiden kertovan koko joukon uskomattomia ja hämmentäviä oireita sekä menevät tästä ihan sekaisin. MCS:ssää ei voi diagnosoida ja hoitaa nykyisten lääketieteellisten käytänteiden puitteissa. Tarvitaan yksilöllisempää tulokulmaa ja avarampaa sairauskäsitystä. Pitää olla tietoisuus sairaudesta, on hyväksyttävä oireiston eriytyneisyys ja monimuotoisuus, on koostettava kattavasti ja pitkäaikaisesti kaikki mahdolliset esitiedot sairauden kulusta, otettava kaikki mahdolliset stressitekijät huomioon (erityisesti toksiko-kemiallinen stressi). Huh!

Eikä tässä vielä kaikki! Lääkärin pakokauhu lisääntyy todennäköisesti kun hänen pitää tehdä taudinmääritys. Pitää hallita kattava ja monipuolinen analytiikka, tunnistaa laukaisevat stressitekijät, todisteet tutkittavan ja ympäristön biomonitoroinnista, aloittaa seuranta potilaalla, huomioida ravitsemus, aineenvaihdunta ja mikroravinteet, tarkistaa geneettinen polymorfismi ja/tai mahdolliset epigeneettiset tekijät.

Monimuotoisuus ei ole yleisesti käytössä lääketieteessä

Vuosisatoja lääketiede on suuntautunut lineaariseen, yksiselitteiseen tieteelliseen lähestymistapaan (ns. reduktionismi). Näillä pitkään jatkuneilla lähtökohdilla on luotu hyvin tehokkaat akuutin lääketieteen saavutukset, mutta epäonnistuttu kroonisten sairauksien kohdalla. Erityisesti on päonnistuttu niissä sairauksissa, jotka näyttävät kovin monimuotoisilta kuten krooniset ympäristöön liittyvät sairaudet (esim. Multisysteemi-sairaudet MCS, EHS, CFS, FM, PTSD ym.). Kun on kyse ympäristösairauksista kuten monikemikaaliyliherkkyydestä, silloin lääketieteellisissä tutkimuksissa ei ole mahdollista noudattaa lineaarista, kausaalisuhteisiin perustuvaa, tiukasti rajattua lähestymistapaa. Näitä sairauksia tulee lähestyä koko niiden moniulotteisuus huomioiden. Esimerkiksi MCS on krooninen monimuotoinen sairaus, jota ei pitäisi jättää huomioimatta väärän tieteellisen lähestymistavan vuoksi (reduktionismi) vaan pitää sairautena, jota tutkitaan monimuotoisin systeemitieteen menetelmin (holistinen lähestyminen).

Nykyajan tiede kyseenalaistaa vanhat tieteelliset lähestymistavat. Lineaaris-kausaalinen lähestyminen tieteessä on väistymässä. Systeemiajattelun perillinen on teoria kompleksisista vuorovaikutuksista. Tieteellisen holismin perusteita on että riippumatta tiedon määrästä järjestelmän käyttäytyminen ei ole ennustettavissa. Häiriö millä tasolla tahansa (somaattisella, fysikaalisella, psyykkisellä tai sosiaalisella) voi levitä kaikille tasoille. Kompleksisten järjestelmien ala kattaa kaikki perinteiset tieteenalat sekä tekniikan, lääketieteen että johtamisen. Lähde: Y. Bar-Ya; Vol. I – General Features of Complex Systems – © Encyclopedia of Life Support Systems (EOLSS-UNESCO) ; http://www.eolss.net/sample-chapters/c15/E1-29-01-00.pdf

Tieteen valtavirrassa ei ole aiemmin ollut tietoisuutta ympäristösairauksista koska se on kuulunut osana toksikologiaan, työlääketieteeseen, hygieniaan ja kansanterveystieteeseen. Toksikologialla ei kuitenkaan ole välineitä tunnistaa ympäristötekijöiden yhteyttä sairauksiin kunnolla koska annos ja vaikutus suhdetta on vaikea määrittää. Tunnemme riittämättömästi pitkäaikaiskertymien ja matala-annoksisten altistusten vaikutukset. Emme myöskään tunne riittävän hyvin miten vierasaineet liikkuvat elimistössämme. Mikä on se kynnysarvo, minkä jälkeen alkaa oireita ilmaantua? Yksilölliset vaihtelut ovat lisäksi suuria.

Kliininen ympäristölääketiede tunnistaa neljänlaisia stressitekijöitä

  1. FYSIKAALISET
    sähkömagneettiset kentät (EMF)
    melu
    säteily
    kuumuus– kylmyys
    fyysinen rasitus
  2. KEMIALLIS–TOKSISET
    metallit
    desinfektio / liuottimet, pehmentimet, palonestoaineet
    säilöntäaineet, ruoka-, kankaat, puun-, maalaukset
    Pestisidit / Fungisidit
    Mykotoksiinit.
  3. BIOLOGISET
    Bakteerit, Borrelia
    Virukset
    Homeet
    Parasiitit
  4. PSYKO-SOSIAALISET
    kumppani
    vanhemmat – lapset
    päiväkoti, koulu
    yliopisto
    työpaikka
    vapaa-aika/ vrk-rytmi

Ympäristön stressitekijät kohdistuvat moniin elimiin ja toimintoihin. Ainakin seuraavasti:

  • myrkkyvaikutus elimiin ja solukalvoihin,
  • krooninen tulehdus (inflammaatio), NFĸB: nousu, nitrosatiivinen / oksidatiivinen stressi,
  • neuro- endokriini- immuuni- järjestelmään (NEIS)
  • mitokondrioiden toimintahäiriöt (dysfunktio),
  • energiatasapaino, ATP-tason lasku
  • mikroravinteiden puutokset (so. vitamiinit / kivennäiset / entsyymit)
  • metabolia / energiatasapaino / NEIS

Näin syntyy useita vuorovaikutteisia noidankehiä (katso kuva)

Kliinisen ympäristölääketieteen paradigma

On pidettävä mielessä, että ei ainoastaan annos määritä myrkyllisyyttä/rasitusta vaan tähän vaikuttaa annossumma. Tarvitaan useampi myrkky/rasitus, pitää tietää altistuksen alku ja kesto sekä nykyinen haavoittuvuus. On yksilöllisiä eroja miten herkkiä ollaan myrkyille ja mikä on meidän todellinen funktionaalinen myrkynpoistokyky. Tätä kliininen ympäristölääketiede pyrkii arvioimaan moniuloitteisesti ja nämä asiat on tunnistettava kun tehdän sairauden määritys askel askeleelta:

  1. Tilanteen kartoittaminen: anamneesi, arviointi oireita aiheuttavista tekijöistä, tietoisuus, esitiedot
  2. Oireita aiheuttavien tekijöiden tarkempi selvittäminen: ekotoksikologia, biomonitorointi, ympäristön tutkiminen.
  3. Vaikutusten selvittäminen: immunologisten, endokrinologisten ja aineenvaihduntaan liittyvien muuttujien sekä mitokondrioiden toiminnan selvittäminen.
  4. Mikroravinteiden, ravitsemuksellisen tilanteen ja suoliston bakteerikannan selvittäminen.
  5. Geenitestit, polymorfismi, epigenetiikka

Hoitotuloksia

Tohtori Ohnsorge kävi luennollaan sitten läpi miten sairauden määrityksen jälkeen suoritetaan itse hoito, millainen lääkintästrategia valitaan (ravintolisät keskeisessä roolissa), miten yksilöllinen detoksifikaatio tehdään (koko kehon lämpöhoito auttaa poistamaan rasvaliukoisia myrkkyjä!).

Hän oli valinnut luentoaan varten muutaman potilastapauksen, joille yhteistä oli, että noudattaessa tällaista monimuotoista terapeuttista
järjestelmää potilaat yleensä toipuivat hitaasti mutta johdonmukaisesti.  Vakavista ympäristösairauksista kärsivän potilaan hoito vaatii aikaa. Monesti tämä tarkoittaa kahta, kolmea vuotta.

Minulle jäi hyvä mieli luennon jälkeen. Tässä terapeuttisessa hoidossa todellakin tehdään edistyksellistä työtä. Soisi tämän mallin rantautuvan ryminällä Suomeen!

cropped-christer-sundqvist.jpegChrister Sundqvist
turpaduunari, ravintovalmentaja, biologi, filosofian tohtori

Monessa liemessä keitetty yllätyksellinen tietokirjailija ja suosittu bloggaaja. Tuttu turpaduunari, eli huumorin pilke silmäkulmassa esiintyvä terveysluennoitsija. Löydät lisää tietoa täältä: http://ravintokirja.fi/ 

Olisi kiva kuulla kommenttisi!

© 2020 Turpaduunari All Rights Reserved   

Theme Smartpress by Level9themes.