Sensuroimatonta terveys- ja kulttuurivalistusta. Mikäli olet tyytymätön sivustoon, kerro siitä minulle. Jos olet tyytyväinen, kerro siitä muille tiedonjanoisille. Yhteystiedot: Christer Sundqvist, biologi (FT), christer.sundqvist@ravintokirja.fi, 040-7529274, Helsinki

Oikein hyvä koulutus joulukuussa

ILMOITTAUDU HETI!

Useiden vuosien valmistelutyön jälkeen voimme vihdoin tarjota jotakin aivan ainutlaatuista!

Pyydä lisätietoja (christer.sundqvist@ravintokirja.fi). Mukaan otetaan enintään 20 koulutettavaa.

SAIRAAN HYVÄ TERVEYSKOULUTUS – OPI UUSI HARRASTUS!

Kiinnostaako immuunipuolustuksen vahvistaminen PESHLA:n avulla? Pääkouluttajana on biologi FT Christer Sundqvist ja muut kouluttajat mm. kokemusasiantuntija Antti Oinas ja perinnehoitojen asiantuntijoita.

Kouluttajat antavat osallistujille jotain, mihin turvata vaikeassakin sairaudessa ja jotain konkreettista mitä osallistuja voi toteuttaa jatkossa kotona. Tällaista ei ole ollut tarjolla missään aikaisemmin. Sopii erityisesti sellaiselle, joka haluaa täydentää koululääketieteen tarjoamaa apua sairauteensa perinteisillä, täydentävillä ja vaihtoehtoisilla menetelmillä.

KOULUTUKSIA ELOKUUSSA, LOKAKUUSSA JA JOULUKUUSSA 2019

Tavoite: Opit kivan PESHLA-harrastuksen – terveystietoisen elämäntavan!
Keinot: Positiivisuus, emäksisyys, sokerittomuus, happi, liikunta, apuaineet ja -laitteet.
Ajankohdat: 30.8.-1.9.2019 (ja 25.-27.10.2019 sekä 13.-15.12.2019)

Pääteema elokuussa: Ketogeeninen ruokavalio ja positiivisuus sairauksien hoidossa

Paikka: Vanha Maamies, Jalkalantie 160, Suonenjoki
Maksu: 379,00 euroa (sisältyy ALV, majoitus, ruoka, luennot)
Ilmoittaudu lähettämällä sähköpostia christer.sundqvist@ravintokirja.fi. Saat sähköpostiin lisätietoja ja laskun. Koulutuksen järjestää Christerin Akatemia.

Koulutusviikonloppuja on vuonna 2019 toteutumassa 3 kpl. Koulutusjaksot ovat muuten lähes identtisiä sisällöltään, mutta valitaan joka jaksolle vaihtelevat pääteemat. Ajatuksena on, että osallistuja voisi halutessaan osallistua kaikille koulutusjaksoille ja olisi vaihtelevaa tietoa tarjolla.

25.-27.10.2019 pääteemana on apulaitteet ja -välineet sairauden hoidossa.
13.-15.12.2019 pääteemana on emäksisyys ja hapen rooli sairauksien hoidossa.

Tervetuloa koulutukseen!

Turpaduunarin viikoittainen terveysohje

On taas uuden viikoittaisen terveysohjeen vuoro: YKSINKERTAISTA TIETOA KEVYTTUOTTEISTA

TURPADUUNARIN TERVEYSOHJEET

Turpaduunarin terveysohjeet jatkuvat. Nyt on jaossa kaiken kaikkiaan 257. ja tämän vuoden 46. terveysohje. Tämä lähetetään terveyskirjeeni tilaajille (terveysohjeet ilmestyvät viikoittain).

*****************************

Turpaduunarin terveysohje numero 257
Jakelupäivä maanantaina 11.11.2019

YKSINKERTAISTA TIETOA KEVYTTUOTTEISTA

En käytä kevyttuotteita. En juuri koskaan. Syömäni juustot ovat täysrasvaisia, paras jogurtti on 10 prosenttia rasvaa sisältävä, virvoitusjuomat eivät koskaan ole kevyitä.

En tee niin kiusatakseni itseäni tai muita. Jätän kevyttuotteet pois elämästäni sen takia kun ne eivät toimi siihen mitä varten ne on suunniteltu. Samalla kun kevyttuotteiden kulutus on kasvanut, paino-ongelmat ovat lisääntyneet kaikkialla maailmassa. Miksi?

Olen sen tiedon varassa, että ihminen syö kevyttuotteita enemmän kuin tavallisia ruoka-aineita, jotta tulisi kylläiseksi. Usein kevyttuotteet opettavat vääränlaisen tavan syödä. Lupaus siitä, että ”voit syödä tätä vaikka kuinka paljon, se ei lihota”, ei puhuttele minua lainkaan.

Kevyttuotteista on poistettu rasvaa, mutta se ei tee niistä terveellisiä, sillä rasvan sijaan niissä voi olla jossain epämääräisessä muodossa esimerkiksi lisäaineita ja sokeria. Paljonkin. Ja sitä pidän huonompana ratkaisuna kuin sitä aitoa rasvaa.

Yksi syy kevyttuotteiden välttelyyn on se, että pyrin välttämään jalostettua (prosessoitua) ruokaa, ja kevyttuotteissa on aina jotain keinotekoista, poistettua, lisättyä tai korvattua.

Lopuksi vielä yksi olennainen syy kevyttuotteiden välttelyyni. Ne maistuvat huonommalta.

Saanko sinustakin kevyttuotteiden välttelijän?

………..

Voit varmistaa terveysohjeiden saannin omaan ja ystäväsi sähköpostiin 20 euron vuosimaksua vastaan.

Maksa 20 euroa tilille FI94 5723 3320 0772 65 (OKOYFIHH), Christerin Akatemia. Kirjoita viestikenttään sähköpostiosoitteesi (tai ystäväsi sähköpostiosoitteen mikäli tilaat terveysohjeen hänelle).

52 terveysohjetta vuonna 2015, 2016, 2017, 2018 ja 2019 – kerää koko sarja!

Kerro muillekin!

Rakkain terveisin,

Christer Sundqvist

biologi, FT

Lisätietoja: christer.sundqvist@ravintokirja.fi

Viimeisimmät artikkelit

Tässä esimerkkejä luentotarjonnastani

Käytä älliä ruokavalinnoissa: Tämä on suosituimpia luentoaiheitani. Alustan ja herätän keskustelua älykkäistä ruokavalinnoista, ruoan luonnollisuudesta, säilyvyydestä ja käytössä olevista ruoan lisäaineista sekä pohdin sitä, mikä on terveellistä arki- ja juhlaruokaa. Miten liikkujan pitää syödä? Onko ikääntyvän ihmisen otettava huomioon jotain erityistä ruokavalintojen suhteen? Keskustellaan yhdessä miten voisimme parantaa ruokaostostemme laatua. Sillä mitä valitset ruokakaupasta ostoskassiisi, on merkitystä. Sisältääkö kassisi juureksia vai eineksiä? Ruokavallankumous alkakoon nyt! Tämä luento muokkautuu helposti kaikenikäisille ja monille erilaisille yhteisöille. Kerro mikä on tavoitteesi luennon suhteen, niin saat tällä tavalla räätälöidyn luennon minulta.

Onni, terveys ja äly – elämäsi melodia: Terveystietoinen ja viisaan onnellinen elämä rakentuu yksinkertaisista osatekijöistä. Tule kuuntelemaan turpaduunarin melodioita! Filosofian tohtori ja suosittu luennoitsija Christer Sundqvist on vauhdissa!

Terveystietoinen elämä: Terveellisestä elämäntavasta ei saa tehdä liian vaikeaa itselleen. Terveys säilyy vaikka välillä elää epäterveellisesti, mutta se mikä erottaa terveystietoisen muista ihmisistä, on se luontevuus ja rivakkuus mikä nähdään siinä paluussa terveellisten valintojen ääreen. Terveystietoinen oivaltaa, että niitä huonoja valintoja pitää välttää, ei sen takia että se olisi pakko, vaan sen takia, että hän pitää terveyttään erittäin suuressa arvossa.

Liikunta on lääke: Ihminen on luotu liikkumaan sopivasti ja monipuolisella tavalla. Liikunnalla voidaan ehkäistä sairauksia, hoitaa terveyttä ja kuntoutua monista pitkäaikaissairauksista. Luennolla mainitaan liikunnan teho tyypin 2 diabeteksessa, kohonneessa verenpaineessa, sydän- ja verisuonisairauksissa, lihavuuden hoidossa, astmassa, keuhkoahtaumataudissa, polven nivelrikossa, nivelreumassa, selkävaivoissa ja masennuksessa. Turpaduunari Sundqvist kehottaa tekemään liikunnasta pysyvä osa elintapamuutostasi.

Oivaltavaa urheilua: Filosofian tohtori, ravinto- ja urheiluvalmentaja sekä suosittu luennoitsija Christer Sundqvist on useiden vuosien aikana kehittänyt kokonaisvaltaista urheiluvalmennusta. Hän kertoo käytännönläheisesti ja hauskasti miten hänen urheiluvalmennuksestaan on ollut hyötyä sekä huippu-urheilijoille että liikunnallista elämäntapaa noudattaville. Luennolla tarkastellaan näiden osa-alueiden merkitystä urheilumenestykselle: yksilöllisesti määritelty harjoitusohjelma, ravitsemukselliset näkökulmat, unen ja levon merkitys, urheilijan rentoutuminen, elämän kokonaisrasitus, urheilijan henkiset voimavarat.

Laadukas ravinto terveyden lähde: Turpaduunari kertoo laadukkaista ruokavalinnoista. Hänen neuvoillaan löydät keinoja etsiä älliä ruokakaupasta. Haluat ehkä laittaa laadukasta lounasta ja haluat löytää lisäaineetonta luomua? Luonnollisesti tämä on täysin mahdollista kuunneltuasi Christerin ohjeita!

Vireä vanhuus: Biologi Christer Sundqvist kertoo meille menestysreseptinsä miten säilyttää hyvä vire ja terveys iäkkäänä. Tarjolla on runsaasti tietoa terveystietoisesta elämästä. Huumoria, iloista rentoutta ja oivaltavaa ideointia kannattaa tulla kuulemaan!

Elämän kokonaisrasitus hallintaan: Huomioi päivittäiset haasteet, kehottaa biologi Sundqvist luennollaan. Kun epäviisaasti joudut rientämään paikasta toiseen tukka putkella, muista kompensoida tämä huomioimalla terveen elämän kaikki osatekijät täysimääräisinä: hyvä ravinto, kunnon lepo, hyvät ihmissuhteet, virkistävä liikunta.

Rentoutta ja hengähdyshetkiä kiireiselle ihmiselle: Biologi Christer Sundqvist vie meidät rentouden maailmaan tällä luennollaan. Opi arvostamaan arjen hengähdyshetkiä. Muista oleskella puhtaassa ilmassa. Vedä keuhkoihin puhdasta ilmaa ja nauti siitä miten puhdas ilma vienosti koskettelee paljasta ihoasi. Voiko elämässä olla mitään ihanampaa? Älä stressaa! Et voi ratkaista yhtäkään ongelmaa stressaamalla itsesi puolikuolleeksi. Pidä siis itsesi täysillä elossa rennolla elämänasenteella. Nauti tästä hetkestä. Tartu kiinni ohikiitävään hetkeen, sillä elämä koostuu pienistä ihmeistä, jotka näemme vasta kun huomaamme pysähtyä niiden äärelle, hetki hetkeltä.

Aivot ja ravinto: Biologi Christer Sundqvist kertoo siitä mikä on parasta mahdollista aivoruokaa. Hyvä ruoka – hyvä mieli. Keskustelemme siitä miten voimme pitää aivot kirkkaana täsmäruoalla. Luennolla esitellään uutta aivotutkimusta selkokielellä. Varautukaa yllätyksiin!

Ruokaa suurella sydämellä: Huolehdi sydämesi kunnosta syömällä oikein terveellistä ruokaa, kehottaa biologi Christer Sundqvist. Yleisö saa alusta lähtien osallistua vilkkaaseen keskusteluun verenpaineen hoidosta ravinnolla, tarvitaanko kolesterolilääkkeitä ja millaisella ruoalla sydän lyö parhaiten. Kuuntele uusimmat sydäntutkimukset selkokielellä esitettynä.

Miten vatsasi voi? Biologi Christer Sundqvist kertoo parhaimmat vinkit miten suoliston saa toimimaan mahdollisimman hyvin. Keskustelemme hyvistä bakteereista ja siitä miten tärkeässä roolissa on suoliston hyvä terveys. Varautukaa yllätyksiin! Uusia suolistotutkimuksia saatte kuulla selkokielellä.

Rasvaista tarinaa: Ravintorasvat ja niiden terveellisyys tai vaarallisuus ovat jo pitkään aikaansaaneet kiihkeitä keskusteluja ja jopa väittelyjä. Biologi Christer Sundqvistin tieteellisiin tutkimuksiin pohjaavan alustuksen pohjalta keskustellaan luonnollisten rasvalähteiden terveyshyödyistä. Korkean kolesterolin negatiiviset terveysvaikutukset ja sen hoitoon käytettävien lääkkeiden sivuvaikutukset, ovat myös kuuma puheenaihe.

Ravitsemuksen kiistanaiheet ja tulevaisuuden näkymät: Läpi vuosikymmenten on kiistelty optimaalisesta ravinnosta. Löytyykö totuus kaurapuurosta myös tulevaisuudessa? Biologi Christer Sundqvist kertoo alustuksessaan mm. nutrigenomiikasta, tieteenalasta joka tutkii ravinto- ja perintötekijöiden yhteisvaikutuksia. Alustuksen pohjalta keskustellaan ravitsemuksen kiistanaiheista ja ravitsemustieteen tulevaisuuden näkymistä.

Reuman virallinen, täydentävä ja vaihtoehtoinen hoito: Luennolla esitellään reuman Käypä hoito suositukset ja käydän niiden pohjalta rakentavaa ja samalla kriittistä keskustelua. Hyviksi koettuja täydentäviä hoitomuotoja tuodaan esille ja tarkastellaan voiko olla apua jostakin vaihtoehtoisesta hoidosta.

Kolme tapaa hoitaa diabetes: virallisesti, täydentävästi ja vaihtoehtoisesti: Suositussa diabetesluennossaan biologi Sundqvist tuo esille koko kirjon erilaisia tapoja hoitaa tämä vakava sairaus yksilöllisesti tyydyttävällä tavalla.

Lisäksi tunteja, päiviä, viikkoja, kuukausia, jopa vuoden kestäviä koulutuksia ravinnosta, levosta, liikunnasta ja terveydestä. Varsinaista terveystykitystä!

Kehon kunnioitus urheilussa

Nyt lähtee muuten harvinaisen vahva kirjasuositus kaikille urheilijoille. Sain ensimmäisten joukossa lukea ja pohdiskella Antti Aution uutta kirjaa ”Kehon kunnioitus urheilussa – Iloisemmin, helpommin ja rohkeammin” (www.valmennusapu.com). Kirjan on toimittanut ja taittanut Ida-Maria Näslund ja Jonathan Anttila on piirtänyt teoksen kaikki hauskat kuvat.

 

Antti kertoo tämän kirjan syntyneen aika karuista lähtökohdista: omista nuoruusajan urheilupettymyksistä.

Mieliin jäi kytemään ajatuksia siitä, että olisi voinut urheilla vähän eri tavalla. Valmennuksessa ja urheilussa on kyse muustakin kuin harjoitusohjelman suorittamisesta. Elämän oppikoulua on käyty lisää, on hankittu liikunta- ja valmennusalalta lisää tietoa ja nyt syntynyt upea kirja näyttää miten laaja-alaisista asioista urheilussa ja valmennuksessa on kyse.

Kirja esittelee mallin siitä miten urheilu ja valmennus voidaan toteuttaa kroppaa kuunnellen. Eikä ainoastaan kuunnellen, vaan suoranaisesti kunnioittaen. Tästä nimenomaan on kyse tässä kirjassa. Urheilijan ei pidäkään rääkätä kroppaansa piloille nuoruusvuosina, vaan asiassa voi edetä toisin.

Olen huomannut ihan saman kuin Anttikin, että kehon kunnioituksesta ei puhuta urheilussa ja valmennuksessa juuri lainkaan. Tätä aihetta ei juurikaan käsitellä liikuntaseminaareissa, eikä siitä ole kirjoja ennen väsätty. Aika hämmästyttävää!

Antti on pyrkinyt esittelemään uuden tavan urheilla haastatellen valikoidusti menestyneitä urheilijoita ja valmentajia sekä analysoiden joitakin lehtiä ja kirjoja. Toni Roponen, Marko Malvela, Ari-Pekka Liukkonen ja Jani Lakanen ovat menestyneet huippu-urheilussa toimimalla eri tavalla kuin yleisesti ajatellaan. Ovatko he yksittäisiä sattumia vai onko asioita toisin tekemällä todellakin mahdollista kehittyä? Onko kehon kunnioitukseen liittyvillä asioilla suurempi rooli menestyksessä kuin ymmärretäänkään?

Ei tässä pyörää ihan uudestaan sentään keksitä. Huippu-urheilussa treenataan edelleen kovaa, tavattoman kovaa. Urheilija, joka pystyy harjoittelemaan kovemmin, pärjää edelleenkin. Antin oivalluksena on kuitenkin se yhteinen tekijä, joka takaa parhaimman menestyksen:

Väsynyt keho ei suoriudu urheilusta, eikä elämän muistakaan haasteista parhaalla mahdollisella tavalla. Sen sijaan, että kyseltäisiin menestyneiden urheilijoiden harjoittelumäärien ja -tehojen perään, järkevämpää olisi tiedustella, kuinka ja miten menestyjät levähtävät? Miten he varmistavat, että keho on palautunut?

Ja lue sitten tämä:

Urheiluvalmennuksesta on tehty aivan liian vaikeaa. Sitä on pyritty lokeroimaan ja järkeistämään. Näin toimittaessa urheilun ja liikunnan syvin luonne katoaa ja tekemisestä tulee suorittamista. Harjoituksesta on tehty tapahtuma, joka pyritään optimoimaan mahdollisimman hyvin. Optimoinnilla haetaan esimerkiksi mahdollisimman hyvää valmistautumista, olosuhteita, varusteita, tekniikkaa ja suoritustasoa. Tärkeintä urheilussa ja valmennuksessa on kuitenkin nauttiminen itse tekemisestä. Nautinto ilmenee harjoitusten aikana eri tavoin kasvoista ja kehosta. Optimitilanteessa harjoittelu on urheilijalle leikkiä, mikä näkyy hänen kaikessa tekemisessään. Tämän vuoksi valmennuksessa pitää kiinnittää enemmän huomiota siihen, miten ja millä tavalla urheilua ja harjoittelua toteutetaan. Kun harjoittelu on kaikin puolin nautintoa, ei lihaksistokaan ole kireällä eikä keho jarruta vastaan. Silloin myös tekeminen näyttää helpolta.

Tässä Antin esittelemässä kehoa kunnioittavassa valmennuksessa käytetään ihan samoja valmennuksellisia keinoja kuin perinteisessäkin valmennuksessa. Se mikä eroaa, on huomion kiinnittyminen kehon ja mielen antamiin havaintoihin valmennettavalle ja valmentajalle.

Annetaan haastattelujen kautta pientä esimakua siitä, miksi juuri sinun pitää syventyä kirjan sisältöön.

Sitä ei kovin paljoa tarvitse ymmärtää perusfysiologiasta, että ymmärtää, että jos harjoittelee enemmän ja kovempaa, se vain jäykistää ja jumittaa. Se vie sen herkkyyden ja nopeuden pois koko ajan. (Lakanen 2015.)

Valmentajan pitäisi ihan jatkuvasti miettiä, näyttääkö urheilusuoritus herkältä ja helpolta? Saako urheilija kilpailusuorituksessa itsestään kaiken mahdollisen irti? Onko urheilijalla hauskaa? Jos näin ei ole, on kuluttavaa harjoittelua ollut ohjelmassa liikaa.

Jos treenaat kovaa, määrätietoisesti ja motivoituneesti, ei missään sanota, että se tehdään negatiivisessa hengessä ja ahdistuneessa tilassa, että se olisi tuottavampaa. Mikään tutkimus ei tue tätä. Kehon mieltä ja henkisiä voimavaroja ei osata oikealla tavalla yhdistää tähän valmennukseen ja oppimiseen. Kun nautit siitä, mitä teet, oli se kovaa tai helppoa, se menee paremmin perille kehoon. (Roponen 2015.)

Kehon kunnioittaminen ei poista sitä totuutta, että urheilijan täytyy harjoitella paljon. Säännöllisesti on tehtävä myös pitkiä tai rankkojakin harjoituksia. Antti pyytää tarkastelemaan miten ja kuinka paljon kovaa harjoittelua yksittäiset urheilijat kestävät.

Osa urheilijoista ja valmentajista oppii kantapään kautta, milloin harjoittelu on ollut liian kuormittavaa. Kun harjoitellaan tavoitteellisesti harjoitusohjelman avulla, urheilijat ajautuvat monesti vähitellen tilaan, jossa harjoittelu ei enää kehitä ja tekeminen alkaa maistua puulta. Antin mielestä vastahakoisuus harjoitella on jo signaali siitä, että harjoittelu on ollut liian kuluttavaa. Tässä vaiheessa pitäisi lampun syttyä ja tehdyt virheet pitäisi hyväksyä sekä välttää niitä jaksossa.

Yksi tärkeimpiä asioita on, että ilo, nauttiminen ja rentous ovat läsnä siellä kovissa treeneissä ja niissä tärkeimmissä harjoituksissa (Lakanen 2015).

Juuri tästä on kyse! Urheilija rakastaa kovia treenejä, nauttien hiestä, liasta ja hetkellisestä epämukavuuden tilasta. Silloin urheilija voi saada itsestään kaiken irti kilpailuissa ja vielä mahdollisesti taata itselleen terveet urheilijaeläkeläisen päivät. Liukkonen sanoo tämän tosi hyvin:

Pitäisi saada jokaisesta mahdollisesta urheilijasta kaikki mahdollinen irti niin, että urheilu-ura jatkuisi mahdollisimman pitkään. Se, että rakennetaan vain niitä pohjia harjoituskaudella ja että tärkein mittari on melkein se, että harjoitusvauhdit kasvavat ja kilometrit täyttyvät, niin sillä systeemillä sen uran jatkuminen pitkään ei ole oikein realismia. Toiveissa olisi, että Suomessakin se ura jatkuisi niin pitkään, että ne ominaisuudet oikeasti voisivat olla siellä maksimissaan ja sitä kokemusta olisi tarpeeksi paljon. (Liukkonen 2015.)

Joskus huippusuorituksen takana olevat asiat voivat olla yllättäviä tai jopa sattumia. Mutta kun koko ajan sitä oppii tuntemaan omaa kroppaa ja omaa mieltä paremmin ja saa kokemusta treenaamisesta, kilpailemisesta ja kaikesta, oppii löytämään juttuja, joiden avulla pääsee oikeaan fiilikseen ja oikeaan tuntemukseen, jotta pääsee huippusuoritukseen.” (Liukkonen 2015.)

Urheilun raadollisuus ja elämän realiteetit iskevät herkästi nuoreen urheilijaan. Näin se asia mm. kerrotaan haastatteluissa:

Nuorilla urheilijoilla on nykyään yhtenä ongelmana se, että verrataan netissä harjoittelua ja peilataan omaa tekemistä koko ajan muihin. Tämä aiheuttaa sitä, että luodaan ennakkokäsitystä siitä, miten homman pitäisi itsellä mennä ja ketkä pärjäävät. Kadotetaan luonnollisuus harjoittelusta. Kun harjoittelu menee suunnitelmien mukaan, elätellään toiveita. Yksi huono viikko niin ajatellaan, että turha tässä on enää yrittääkään ja toivo on mennyt, koska luullaan, ettei huipuillakaan huonoja viikkoja tule. (Lakanen 2015.)

Itselle tärkeää on, että jos aamulla tuntuu siltä, että on nukkunut huonosti ja olisi kahden treenin päivä, niin mieluummin jättää aamutreenin tekemättä ja nukun vielä muutaman tunnin lisää. On sen jälkeen valmiina siihen iltatreeniin ja saa siitä mahdollisimman paljon irti. Mieluummin näin päin kuin että väkisin tekee ne valmentajan kirjoittamat kaksi treeniä, mutta joutuu miettimään, että oliko niistä kummastakaan treenistä hyötyä. (Liukkonen 2015.)

Entä sitten kun alkaa tökkiä treeneissä? Miten semmoisen voi huomata, että menee ylikuormittumisen puolelle ja mitä silloin pitäisi tehdä? Kirja antaa tätä olotilaa koskevia vinkkejä varsin runsaasti. Kehon viestit eivät ole pelkästään lihaksistosta saatuja fyysisiä merkkejä, vaan myös mielen lähettämiä viestejä. Kuten kehon fyysiset, ovat mielenkin lähettämät merkit yksilöllisiä:

Ensimmäinen ylikuormituksen merkki on, että et odota innolla tulevaa harjoitusta. Tietynlainen ilo rupeaa häviämään ja mietit, että miten saisit itsesi motivoitumaan. Mietit myös, että miten saisit kehon sellaiseen tilaan, että olisi hyvä vetää se kova treeni. Yleisväsymys tietenkin on myös yksi merkki. (Lakanen 2015.) 

Urheilijat etsivät oman uransa aikana niitä rajojaan, että miten kovaa pystyy treenaamaan ja miten kovan urheilusuorituksen pystyy tekemään. Mitä tästä selviää kirjassa? On mahdotonta ennustaa, missä vaiheessa urheilija tiedostaa rajansa. Valmentaja ei voi tietää, miten väsynyt urheilija on, sillä väsymykseen vaikuttaa harjoittelun lisäksi hyvin moni muukin asia.

On tunnistettava, milloin raja on ylitetty ja tiedettävä, miten päästään takaisin kehittävälle puolelle, mikä vaatii kokemusta sekä itsetuntemusta ja -luottamusta. Kukaan ei tule koskaan oppimaan rajojen tunnistamista täydellisesti. Kokeneetkin urheilijat voivat sortua liialliseen yrittämiseen, mutta kokemuksen pohjalta he osaavat helpommin kertoa, milloin yli on menty:

Vaikka on monta kertaa mennyt rajan yli ja tehnyt virheitä paljon, silti on säilynyt aina jonkinlainen suojamekanismi, etten ole pystynyt vetämään itseäni täysin monttuun (Lakanen 2015).

Suojamekanismi voi olla pelkästään rajan tunnistamista ja sen kunnioittamista silloin, kun elimistö ei toimi optimaalisesti, kirjoittaa Antti Autio. Suojamekanismin avulla paluu Lakasen mainitsemasta montusta on helpompaa.

autioUrheilijat tietävät, miten ja millä tavalla heidän kuuluisi milloinkin harjoitella. Siitä ei yleensä ole mitään epäilystä, mutta urheilijan arki ei kuitenkaan monesti tue optimaalista harjoittelua. Tavoitteellinen urheilija ei kuitenkaan selittele, vaan Lakasen sanojen mukaan, harjoittelee kaikesta huolimatta:

Urheilijan käyttäessä älyä, teoriapohjaa ja suunnitelmaa valmennuksen pohjana, silloin hän ajattelee, että kun pitää tehdä tämä treeni, niin sitten se tehdään, vaikka väkisin. Silloin ei anneta niitten kehon signaalien tulla läpi. Silloin joitakin kehon oireita pidetään heikkoutena ja jatketaan harjoitusta. Samalla kuitenkin ruvetaan aiheuttamaan sitä syvempää ongelmaa pikku hiljaa, eikä keho enää annakaan niitä signaaleja ja sitten keho menee täysin siihen jumi/väsymyspisteeseen. (Lakanen 2015.)

Valmentajan tulisi rakentaa harjoittelua niin, että siellä on tietyt raamit sille treenille, mutta urheilija pääsee silti valitsemaan, mikä hänelle on tänään parasta. Annetaan idea urheilijalle, mutta urheilija pääsee sitä itse toteuttamaan. Urheilijat tietävät minun näkemykseni siitä, miten urheilijat pääsisivät mahdollisimman parhaaseen tulokseen olympialaisissa tai vastaavissa, mutta urheilijoillani on aina se lopullinen mahdollisuus muokata omanlaisekseen sitä minun näkemystäni heidän harjoittelustaan. (Malvela 2015/2.)

Suomalaiset valmentajat eivät arvosta riittävästi hitaalla vauhdilla tapahtuvaa harjoittelua:

Ollaan koko ajan jumissa, koska harjoitellaan hiljaiset lenkit vähän liian kovaa. Norjassa vaellus- ja ulkonaliikkumiskulttuuri on niin vahvaa lapsesta lähtien, että he osaavat mennä lenkillä myös hiljaa. Norjassa yhdessä tekeminen ja nauttiminen on hyvin aistittavissa ulkopuolisillekin. He ovat kasvaneet siihen, että on mielekästä tekemistä. (Roponen 2015.)

Kevyttehoisen harjoittelun tavoitteena on palauttaa kehoa, mutta sen tulee olla riittävän rauhallista ja mielellään myös ilmapiiriltään rentoa, jotta sillä olisi palauttava vaikutus, kirjoittaa Antti Autio.

Valmentajana toimiminen valtavirrasta poiketen on haastavaa:

Valmentajan työ on yksinäistä, mutta vielä yksinäisempää se on silloin, jos toimii ja ajattelee eri tavalla kuin muut kollegat. Yksinään en kuitenkaan ole, mutta olen joutunut hakemaan sen yhteisön osittain sitten muista ympyröistä. Toki uinnin sisälläkin on ihmisiä vähän saman suuntaan ajattelevia, mutta on se totta kai yksinäinen tie. (Malvela 2015.)

Kirjaa saa pian! Minulta lähtee vahva suositus!

cropped-christer-sundqvist.jpegChrister Sundqvist
turpaduunari, ravintovalmentaja, biologi, filosofian tohtori

Monessa liemessä keitetty yllätyksellinen tietokirjailija ja suosittu bloggaaja. Tuttu turpaduunari, eli huumorin pilke silmäkulmassa esiintyvä terveysluennoitsija. Löydät lisää tietoa täältä: http://ravintokirja.fi/ 

0 thoughts on “Kehon kunnioitus urheilussa”

Olisi kiva kuulla kommenttisi!

© 2019 Turpaduunari All Rights Reserved   

Theme Smartpress by Level9themes.