Sensuroimatonta terveys- ja kulttuurivalistusta. Sivuston suunnittelussa avustaa sekä taloudellisesti että ideoinnilla Domainkeskus.com. Yhteystiedot: Christer Sundqvist, biologi (FT), christer.sundqvist@ravintokirja.fi, 040-7529274, Helsinki

TULE MUKAAN ETSIMÄÄN TERVEYDEN AARRETTA

TULE SINÄKIN MUKAAN ETSIMÄÄN TERVEYDEN AARTEITA!

Tule mukaan rakentamaan itsellesi erittäin laajaa ja ajankohtaista monisatasivuista terveyskirjaa!

Sisällysluettelo
Osa 1 Älä kadota terveyden aarretta! (jaossa marraskuun lopusta 2017 lähtien)
Osa 2 Miksi vanhenemme? (joulukuun loppu 2017)
Osa 3 Ota terveytesi ja sairautesi vakavasti (tammikuun loppu 2018)
Osa 4 Nujerra sairaus ottamalla käyttöön kaikki hyvät keinot (helmikuun loppu 2018)
Osa 5 Naura sairautesi pois! (maaliskuun loppu 2018)
Osa 6 Vältä liiallista istumista – muista liikkua!
Osa 7 Muista levätä!
Osa 8 Ajattele positiivisesti!
Osa 9 Syö terveellistä ruokaa!
Osa 10 Yksilöllisiä ruokavalintoja A-J
Osa 11 Yksilöllisiä ruokavalintoja K-M
Osa 12 Yksilöllisiä ruokavalintoja N-R
Osa 13 Yksilöllisiä ruokavalintoja S-Ö
Osa 14 Hyvät ihmissuhteet
Osa 15 Elämänhalu
Osa 16 Usko parantumiseen sairaudesta
Osa 17 Syvennä henkisyyttä ja pidä mieli virkeänä
Osa 18 Hoito-ohjeita sairastuneelle A-J
Osa 19 Hoito-ohjeita sairastuneelle K-R
Osa 20 Hoito-ohjeita sairastuneelle S-Ö
Osa 21 Syventävää keskustelua terveydestä
Osat 22-24 Tulossa tietoon myöhemmin

Anna minulle mahdollisuus lähettää sinulle uusi terveyskurssini ”Terveys on aarre”. Siitä muodostuu vuosien 2017-2019 aikana markkinoiden laajin ja ajankohtaisin terveyskirja. Kun maksat erittäin kohtuullisen kertamaksun 49,95 euroa, saat luvan tarvittaessa tulostaa itsellesi kuukausittain täydentyvän terveyskirjasi.

Tässä lisätietoja ja tietoa siitä miten maksu tapahtuu:

Kurssini on tavattoman suurella vaivalla työstetty useiden vuosien aikana ja sisältää valtavasti terveystietoa. Eräänlainen terveystestamenttini vuosilta 1987-2019.

Jos koet mahdolliseksi, tulisitko nyt heti mukaan kurssille ja ryhtyisit terveyskirjaa rakentamaan itsellesi? Voisitko pyytää ystäviäsi mukaan tälle kurssille, joka tyypilliseen edulliseen hintaani (49,95 euroa) tarjoaa erittäin paljon tietoa terveydestä?

Osa 1 (Älä kadota terveyden aarretta!) on jaossa juuri nyt (marraskuu 2017) ja osa 2 (Miksi vanhenemme?) ilmestyy joulukuun lopussa. Osat 3-24 tulevat vuosien 2018-2019 aikana jakoon. Jokaisessa osassa on 15-20 sivua.

Ajankohtaisinta mahdollista tietoa on siis jaossa kerran kuukaudessa. On harjoitustehtäviä, tietoiskuja, terveystietoa, lukuvihjeitä…

Opiskelu- ja harjoitustehtävien suorittaminen on täysin vapaaehtoista ja jokainen saa tarvittaessa yksilöllistä ohjausta. Materiaalin saa sähköpostiin kerran kuukaudessa (laadukas PDF-tiedosto) riippumatta siitä miloin päättää aloittaa kurssin.

Maksu tapahtuu näin:

Kurssille pääsee mukaan maksamalla 49,95 euroa tilille FI94 5723 3320 0772 65 (OKOYFIHH), Christerin Akatemia. Kirjoita viestikenttään sähköpostiosoitteesi. Muita maksuja ei tule!

TERVETULOA MUKAAN RAKENTAMAAN YHDESSÄ MONISATASIVUISTA TERVEYSKIRJAA!

Rakkain terveisin,
Christer Sundqvist
biologi, FT
Lisätietoja: christer.sundqvist@ravintokirja.fi

Näitä luetaan eniten juuri nyt

  • Statiinit uhkaavat terveyttäsi
    toukokuu 4, 2017
    Kirjoittaja: Christer Sundqvist Tärkeä teema: statiinit! Sensuroidun ja lakkautetun Iltalehden terveysblogini tärkeitä teemoja oli käydä kriittistä keskustelu kolesterolia alentavien statiini-lääkkeiden...
  • Rasvaton maito – tieteellinen näyttö tyypin 2 diabeteksen, lihavuuden ja metabolisen oireyhtymän hoidossa ja ehkäisyssä
    joulukuu 4, 2017
    Kirjoittaja: Sami Uusitalo Christer Sundqvistin tekemiä päivityksiä: 13.9.2017, 15.9.2017,  18.9.2017 ja 4.12.2017 (Lisäys 4.12.2017) Ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen on vastannut tähän...
  • Lasten aivot verkossa – päättäjien narikassa!
    joulukuu 2, 2017
    Kirjoittaja: Erja Tamminen ”En voi ymmärtää, miten lasten terveys ja hyvinvointi on luovutettu Applen, Microsoftin, Samsungin ja muiden vastaavien suuryritysten...
  • Mitä pitäisi ajatella hypotyreoosin hoidosta?
    toukokuu 3, 2016
    Kirjoittaja: Suomen kilpirauhaspotilaat ry Suomen kilpirauhaspotilaat ry:n on laatinut vastineen Duodecimin julkaisemalle katsaukselle ”Aikuisen primäärisen hypotyreoosin hoito”. Vastine löytyy myös täältä....
  • Missä mennään kilpirauhaskiistassa?
    joulukuu 4, 2017
    Kirjoittaja: Christer Sundqvist Kilpirauhaskiista herättää tunteita! Tässä kaikki olennainen tieto yhteen koottuna. Tarkistan itse säännöllisesti toimivatko linkit, mutta kerro toki...
  • Kilpirauhasen vajaatoiminta, ruoansulatus ja suolisto
    helmikuu 16, 2016
    Kirjoittaja: Nina Saine Funktionaalisen lääketieteen näkökulmaa ruoansulatuksen ja suoliston huomioimiseen kilpirauhasen vajaatoimintapotilailla. Työskentelen kilpirauhaspotilaiden parissa sekä vertaistuessa, että työssäni kokemusasiantuntijana...
  • Suomen tärkeimmät terveysvaikuttajat vuonna 2016
    tammikuu 16, 2017
    Kirjoittaja: Christer Sundqvist TOP 100 tärkeimmät terveysvaikuttajat Suomessa vuonna 2016 Tämä 3.1.2017 väsätty kirjoitus on päivittynyt 4.1.2017, 5.1., 6.1., 7.1.,...
  • Voi on aina voita, osa 2
    marraskuu 24, 2017
    Kirjoittaja: Ari Kaihola Butyraatin l. voihapon edut painonhallinnassa ja rintasyövässä eivät ole sen ainoita terveysvaikutuksia. Ennen kuin menemme pidempiketjuisiin tyydyttyneisiin...
  • Suomen tärkeimmät terveysvaikuttajat vuonna 2017
    joulukuu 18, 2017
    Kirjoittaja: Christer Sundqvist On taas se aika vuodesta, jolloin äänestäjät valitsevat Turpaduunarin terveysblogissa vuoden tärkeimmät terveysvaikuttajat. Äänestys päättyy torstaina 18.1.18...
  • Suuri serotoniinihuijaus – Aku Kopakkala
    heinäkuu 25, 2017
    Kirjoittaja: Christer Sundqvist Kiitos hyvistä kommenteista! Tämä kirja-arvio ja psykologi Aku Kopakkalan tilaisuuden raportointi 22.5.2015 on terveysblogini luetuimpia kirjoituksia. Sitä...
  • Ville on ykkönen
    marraskuu 6, 2017
    Kirjoittaja: Christer Sundqvist Tämä kirjoitus on päivittynyt uusilla tiedoilla 6.11.2017  (alunperin julkaistu 26.4.2017) Käsittämätöntä! Lääkärikollegat ovat käräyttäneet lääkäri Ville Pöntysen...
  • Parantava ketoosi
    huhtikuu 25, 2016
    Kirjoittaja: Christer Sundqvist Viisas elämä voi tarkoittaa myös sitä, että syö itsensä terveeksi sokerittomalla ja gluteenittomalla ruokavaliolla. Filosofian maisteri Elviira...
  • Balanssiöljyä vai käärmeöljyä?
    helmikuu 13, 2017
    Kirjoittaja: Christer Sundqvist Sain pari viikkoa sitten testattavakseni Balance Oil-kalaöljyä. Lisäksi sain runsaasti luettavaa tästä kalaöljystä, jota verkostoissa markkinoidaan ja myydään...
  • Syöpä on metabolinen sairaus
    maaliskuu 8, 2016
    Kirjoittaja: Ari Kaihola Lupaavat uudet syöpähoidot tulevat perustumaan syöpäsolujen erilaistuneeseen aineenvaihduntaan, ns. Warburgin efektiin, joka on ollut tiedossa jo viime...
  • Terve diabeetikko
    syyskuu 14, 2017
    Kirjoittaja: Lasse Nybergh Lasse Nybergh on ajankohtainen Nostin paremmin esille tämän kirjoituksen elokuulta 2016 (päivitys 14.9.2017). Yleisradion ruotsinkielinen toimitus teki...
  • Mikä ihmeen nyhtökaura?
    toukokuu 5, 2016
    Kirjoittaja: Christer Sundqvist Taitavalla ennakkomainonnalla nyhtökaurasta on tehty hittituote. Lihan korvike, mahtava proteiinilähde, uuden yrityksen huippuinnovaatio, saantia on taitavasti rajoitettu,...
  • Narsismi – väkivallan monet kasvot
    marraskuu 19, 2015
    Kirjoittaja: taistelijaäiti Vuonna 2006 minulla ei ollut minkäänlaista tietoa persoonallisuushäiriöisistä ihmisistä. Nyt vuonna 2015 tunnen läpikäyneeni korkeakouluopinnot narsismista. En kuitenkaan opiston...
  • Julkinen kysymys Mikael Fogelholmille ja Ursula Schwabille
    maaliskuu 31, 2016
    Kirjoittajat: Sami Uusitalo ja Christer Sundqvist Tämä kirjoitus julkaistiin 20.3.2016 ja pienen hoputtelun jälkeen professori Mikael Fogelholm on vastannut kysymykseen...
  • Biohakkerin käsikirja
    tammikuu 21, 2017
    Suomen tärkeimpiin terveysvaikuttajiin kuuluva kolmikko Teemu Arina, Jaakko Halmetoja ja Olli Sovijärvi ovat julkaisseet hurjan upean terveyskirjan! Teemu Arina on...
  • Avoin kirje ministereille aiheesta Käypä hoito -suositukset ja VRN
    marraskuu 19, 2017
    Kirjoittaja: Christer Sundqvist LEHDISTÖTIEDOTE (Vireillä! Ei vielä valmis. Ottakaa kantaa! Jakakaa muille omissa sosiaalisen median kanavissanne! Allekirjoittakaa! Tulkaa mukaan! Tämä...

Viimeisimmät artikkelit

Tässä esimerkkejä luentotarjonnastani

Käytä älliä ruokavalinnoissa: Tämä on suosituimpia luentoaiheitani. Alustan ja herätän keskustelua älykkäistä ruokavalinnoista, ruoan luonnollisuudesta, säilyvyydestä ja käytössä olevista ruoan lisäaineista sekä pohdin sitä, mikä on terveellistä arki- ja juhlaruokaa. Miten liikkujan pitää syödä? Onko ikääntyvän ihmisen otettava huomioon jotain erityistä ruokavalintojen suhteen? Keskustellaan yhdessä miten voisimme parantaa ruokaostostemme laatua. Sillä mitä valitset ruokakaupasta ostoskassiisi, on merkitystä. Sisältääkö kassisi juureksia vai eineksiä? Ruokavallankumous alkakoon nyt! Tämä luento muokkautuu helposti kaikenikäisille ja monille erilaisille yhteisöille. Kerro mikä on tavoitteesi luennon suhteen, niin saat tällä tavalla räätälöidyn luennon minulta.

Onni, terveys ja äly – elämäsi melodia: Terveystietoinen ja viisaan onnellinen elämä rakentuu yksinkertaisista osatekijöistä. Tule kuuntelemaan turpaduunarin melodioita! Filosofian tohtori ja suosittu luennoitsija Christer Sundqvist on vauhdissa!

Terveystietoinen elämä: Terveellisestä elämäntavasta ei saa tehdä liian vaikeaa itselleen. Terveys säilyy vaikka välillä elää epäterveellisesti, mutta se mikä erottaa terveystietoisen muista ihmisistä, on se luontevuus ja rivakkuus mikä nähdään siinä paluussa terveellisten valintojen ääreen. Terveystietoinen oivaltaa, että niitä huonoja valintoja pitää välttää, ei sen takia että se olisi pakko, vaan sen takia, että hän pitää terveyttään erittäin suuressa arvossa.

Liikunta on lääke: Ihminen on luotu liikkumaan sopivasti ja monipuolisella tavalla. Liikunnalla voidaan ehkäistä sairauksia, hoitaa terveyttä ja kuntoutua monista pitkäaikaissairauksista. Luennolla mainitaan liikunnan teho tyypin 2 diabeteksessa, kohonneessa verenpaineessa, sydän- ja verisuonisairauksissa, lihavuuden hoidossa, astmassa, keuhkoahtaumataudissa, polven nivelrikossa, nivelreumassa, selkävaivoissa ja masennuksessa. Turpaduunari Sundqvist kehottaa tekemään liikunnasta pysyvä osa elintapamuutostasi.

Oivaltavaa urheilua: Filosofian tohtori, ravinto- ja urheiluvalmentaja sekä suosittu luennoitsija Christer Sundqvist on useiden vuosien aikana kehittänyt kokonaisvaltaista urheiluvalmennusta. Hän kertoo käytännönläheisesti ja hauskasti miten hänen urheiluvalmennuksestaan on ollut hyötyä sekä huippu-urheilijoille että liikunnallista elämäntapaa noudattaville. Luennolla tarkastellaan näiden osa-alueiden merkitystä urheilumenestykselle: yksilöllisesti määritelty harjoitusohjelma, ravitsemukselliset näkökulmat, unen ja levon merkitys, urheilijan rentoutuminen, elämän kokonaisrasitus, urheilijan henkiset voimavarat.

Laadukas ravinto terveyden lähde: Turpaduunari kertoo laadukkaista ruokavalinnoista. Hänen neuvoillaan löydät keinoja etsiä älliä ruokakaupasta. Haluat ehkä laittaa laadukasta lounasta ja haluat löytää lisäaineetonta luomua? Luonnollisesti tämä on täysin mahdollista kuunneltuasi Christerin ohjeita!

Vireä vanhuus: Biologi Christer Sundqvist kertoo meille menestysreseptinsä miten säilyttää hyvä vire ja terveys iäkkäänä. Tarjolla on runsaasti tietoa terveystietoisesta elämästä. Huumoria, iloista rentoutta ja oivaltavaa ideointia kannattaa tulla kuulemaan!

Elämän kokonaisrasitus hallintaan: Huomioi päivittäiset haasteet, kehottaa biologi Sundqvist luennollaan. Kun epäviisaasti joudut rientämään paikasta toiseen tukka putkella, muista kompensoida tämä huomioimalla terveen elämän kaikki osatekijät täysimääräisinä: hyvä ravinto, kunnon lepo, hyvät ihmissuhteet, virkistävä liikunta.

Rentoutta ja hengähdyshetkiä kiireiselle ihmiselle: Biologi Christer Sundqvist vie meidät rentouden maailmaan tällä luennollaan. Opi arvostamaan arjen hengähdyshetkiä. Muista oleskella puhtaassa ilmassa. Vedä keuhkoihin puhdasta ilmaa ja nauti siitä miten puhdas ilma vienosti koskettelee paljasta ihoasi. Voiko elämässä olla mitään ihanampaa? Älä stressaa! Et voi ratkaista yhtäkään ongelmaa stressaamalla itsesi puolikuolleeksi. Pidä siis itsesi täysillä elossa rennolla elämänasenteella. Nauti tästä hetkestä. Tartu kiinni ohikiitävään hetkeen, sillä elämä koostuu pienistä ihmeistä, jotka näemme vasta kun huomaamme pysähtyä niiden äärelle, hetki hetkeltä.

Aivot ja ravinto: Biologi Christer Sundqvist kertoo siitä mikä on parasta mahdollista aivoruokaa. Hyvä ruoka – hyvä mieli. Keskustelemme siitä miten voimme pitää aivot kirkkaana täsmäruoalla. Luennolla esitellään uutta aivotutkimusta selkokielellä. Varautukaa yllätyksiin!

Ruokaa suurella sydämellä: Huolehdi sydämesi kunnosta syömällä oikein terveellistä ruokaa, kehottaa biologi Christer Sundqvist. Yleisö saa alusta lähtien osallistua vilkkaaseen keskusteluun verenpaineen hoidosta ravinnolla, tarvitaanko kolesterolilääkkeitä ja millaisella ruoalla sydän lyö parhaiten. Kuuntele uusimmat sydäntutkimukset selkokielellä esitettynä.

Miten vatsasi voi? Biologi Christer Sundqvist kertoo parhaimmat vinkit miten suoliston saa toimimaan mahdollisimman hyvin. Keskustelemme hyvistä bakteereista ja siitä miten tärkeässä roolissa on suoliston hyvä terveys. Varautukaa yllätyksiin! Uusia suolistotutkimuksia saatte kuulla selkokielellä.

Rasvaista tarinaa: Ravintorasvat ja niiden terveellisyys tai vaarallisuus ovat jo pitkään aikaansaaneet kiihkeitä keskusteluja ja jopa väittelyjä. Biologi Christer Sundqvistin tieteellisiin tutkimuksiin pohjaavan alustuksen pohjalta keskustellaan luonnollisten rasvalähteiden terveyshyödyistä. Korkean kolesterolin negatiiviset terveysvaikutukset ja sen hoitoon käytettävien lääkkeiden sivuvaikutukset, ovat myös kuuma puheenaihe.

Ravitsemuksen kiistanaiheet ja tulevaisuuden näkymät: Läpi vuosikymmenten on kiistelty optimaalisesta ravinnosta. Löytyykö totuus kaurapuurosta myös tulevaisuudessa? Biologi Christer Sundqvist kertoo alustuksessaan mm. nutrigenomiikasta, tieteenalasta joka tutkii ravinto- ja perintötekijöiden yhteisvaikutuksia. Alustuksen pohjalta keskustellaan ravitsemuksen kiistanaiheista ja ravitsemustieteen tulevaisuuden näkymistä.

Reuman virallinen, täydentävä ja vaihtoehtoinen hoito: Luennolla esitellään reuman Käypä hoito suositukset ja käydän niiden pohjalta rakentavaa ja samalla kriittistä keskustelua. Hyviksi koettuja täydentäviä hoitomuotoja tuodaan esille ja tarkastellaan voiko olla apua jostakin vaihtoehtoisesta hoidosta.

Kolme tapaa hoitaa diabetes: virallisesti, täydentävästi ja vaihtoehtoisesti: Suositussa diabetesluennossaan biologi Sundqvist tuo esille koko kirjon erilaisia tapoja hoitaa tämä vakava sairaus yksilöllisesti tyydyttävällä tavalla.

Lisäksi tunteja, päiviä, viikkoja, kuukausia, jopa vuoden kestäviä koulutuksia ravinnosta, levosta, liikunnasta ja terveydestä. Varsinaista terveystykitystä!

Kehon kunnioitus urheilussa

Nyt lähtee muuten harvinaisen vahva kirjasuositus kaikille urheilijoille. Sain ensimmäisten joukossa lukea ja pohdiskella Antti Aution uutta kirjaa ”Kehon kunnioitus urheilussa – Iloisemmin, helpommin ja rohkeammin” (www.valmennusapu.com). Kirjan on toimittanut ja taittanut Ida-Maria Näslund ja Jonathan Anttila on piirtänyt teoksen kaikki hauskat kuvat.

 

Antti kertoo tämän kirjan syntyneen aika karuista lähtökohdista: omista nuoruusajan urheilupettymyksistä.

Mieliin jäi kytemään ajatuksia siitä, että olisi voinut urheilla vähän eri tavalla. Valmennuksessa ja urheilussa on kyse muustakin kuin harjoitusohjelman suorittamisesta. Elämän oppikoulua on käyty lisää, on hankittu liikunta- ja valmennusalalta lisää tietoa ja nyt syntynyt upea kirja näyttää miten laaja-alaisista asioista urheilussa ja valmennuksessa on kyse.

Kirja esittelee mallin siitä miten urheilu ja valmennus voidaan toteuttaa kroppaa kuunnellen. Eikä ainoastaan kuunnellen, vaan suoranaisesti kunnioittaen. Tästä nimenomaan on kyse tässä kirjassa. Urheilijan ei pidäkään rääkätä kroppaansa piloille nuoruusvuosina, vaan asiassa voi edetä toisin.

Olen huomannut ihan saman kuin Anttikin, että kehon kunnioituksesta ei puhuta urheilussa ja valmennuksessa juuri lainkaan. Tätä aihetta ei juurikaan käsitellä liikuntaseminaareissa, eikä siitä ole kirjoja ennen väsätty. Aika hämmästyttävää!

Antti on pyrkinyt esittelemään uuden tavan urheilla haastatellen valikoidusti menestyneitä urheilijoita ja valmentajia sekä analysoiden joitakin lehtiä ja kirjoja. Toni Roponen, Marko Malvela, Ari-Pekka Liukkonen ja Jani Lakanen ovat menestyneet huippu-urheilussa toimimalla eri tavalla kuin yleisesti ajatellaan. Ovatko he yksittäisiä sattumia vai onko asioita toisin tekemällä todellakin mahdollista kehittyä? Onko kehon kunnioitukseen liittyvillä asioilla suurempi rooli menestyksessä kuin ymmärretäänkään?

Ei tässä pyörää ihan uudestaan sentään keksitä. Huippu-urheilussa treenataan edelleen kovaa, tavattoman kovaa. Urheilija, joka pystyy harjoittelemaan kovemmin, pärjää edelleenkin. Antin oivalluksena on kuitenkin se yhteinen tekijä, joka takaa parhaimman menestyksen:

Väsynyt keho ei suoriudu urheilusta, eikä elämän muistakaan haasteista parhaalla mahdollisella tavalla. Sen sijaan, että kyseltäisiin menestyneiden urheilijoiden harjoittelumäärien ja -tehojen perään, järkevämpää olisi tiedustella, kuinka ja miten menestyjät levähtävät? Miten he varmistavat, että keho on palautunut?

Ja lue sitten tämä:

Urheiluvalmennuksesta on tehty aivan liian vaikeaa. Sitä on pyritty lokeroimaan ja järkeistämään. Näin toimittaessa urheilun ja liikunnan syvin luonne katoaa ja tekemisestä tulee suorittamista. Harjoituksesta on tehty tapahtuma, joka pyritään optimoimaan mahdollisimman hyvin. Optimoinnilla haetaan esimerkiksi mahdollisimman hyvää valmistautumista, olosuhteita, varusteita, tekniikkaa ja suoritustasoa. Tärkeintä urheilussa ja valmennuksessa on kuitenkin nauttiminen itse tekemisestä. Nautinto ilmenee harjoitusten aikana eri tavoin kasvoista ja kehosta. Optimitilanteessa harjoittelu on urheilijalle leikkiä, mikä näkyy hänen kaikessa tekemisessään. Tämän vuoksi valmennuksessa pitää kiinnittää enemmän huomiota siihen, miten ja millä tavalla urheilua ja harjoittelua toteutetaan. Kun harjoittelu on kaikin puolin nautintoa, ei lihaksistokaan ole kireällä eikä keho jarruta vastaan. Silloin myös tekeminen näyttää helpolta.

Tässä Antin esittelemässä kehoa kunnioittavassa valmennuksessa käytetään ihan samoja valmennuksellisia keinoja kuin perinteisessäkin valmennuksessa. Se mikä eroaa, on huomion kiinnittyminen kehon ja mielen antamiin havaintoihin valmennettavalle ja valmentajalle.

Annetaan haastattelujen kautta pientä esimakua siitä, miksi juuri sinun pitää syventyä kirjan sisältöön.

Sitä ei kovin paljoa tarvitse ymmärtää perusfysiologiasta, että ymmärtää, että jos harjoittelee enemmän ja kovempaa, se vain jäykistää ja jumittaa. Se vie sen herkkyyden ja nopeuden pois koko ajan. (Lakanen 2015.)

Valmentajan pitäisi ihan jatkuvasti miettiä, näyttääkö urheilusuoritus herkältä ja helpolta? Saako urheilija kilpailusuorituksessa itsestään kaiken mahdollisen irti? Onko urheilijalla hauskaa? Jos näin ei ole, on kuluttavaa harjoittelua ollut ohjelmassa liikaa.

Jos treenaat kovaa, määrätietoisesti ja motivoituneesti, ei missään sanota, että se tehdään negatiivisessa hengessä ja ahdistuneessa tilassa, että se olisi tuottavampaa. Mikään tutkimus ei tue tätä. Kehon mieltä ja henkisiä voimavaroja ei osata oikealla tavalla yhdistää tähän valmennukseen ja oppimiseen. Kun nautit siitä, mitä teet, oli se kovaa tai helppoa, se menee paremmin perille kehoon. (Roponen 2015.)

Kehon kunnioittaminen ei poista sitä totuutta, että urheilijan täytyy harjoitella paljon. Säännöllisesti on tehtävä myös pitkiä tai rankkojakin harjoituksia. Antti pyytää tarkastelemaan miten ja kuinka paljon kovaa harjoittelua yksittäiset urheilijat kestävät.

Osa urheilijoista ja valmentajista oppii kantapään kautta, milloin harjoittelu on ollut liian kuormittavaa. Kun harjoitellaan tavoitteellisesti harjoitusohjelman avulla, urheilijat ajautuvat monesti vähitellen tilaan, jossa harjoittelu ei enää kehitä ja tekeminen alkaa maistua puulta. Antin mielestä vastahakoisuus harjoitella on jo signaali siitä, että harjoittelu on ollut liian kuluttavaa. Tässä vaiheessa pitäisi lampun syttyä ja tehdyt virheet pitäisi hyväksyä sekä välttää niitä jaksossa.

Yksi tärkeimpiä asioita on, että ilo, nauttiminen ja rentous ovat läsnä siellä kovissa treeneissä ja niissä tärkeimmissä harjoituksissa (Lakanen 2015).

Juuri tästä on kyse! Urheilija rakastaa kovia treenejä, nauttien hiestä, liasta ja hetkellisestä epämukavuuden tilasta. Silloin urheilija voi saada itsestään kaiken irti kilpailuissa ja vielä mahdollisesti taata itselleen terveet urheilijaeläkeläisen päivät. Liukkonen sanoo tämän tosi hyvin:

Pitäisi saada jokaisesta mahdollisesta urheilijasta kaikki mahdollinen irti niin, että urheilu-ura jatkuisi mahdollisimman pitkään. Se, että rakennetaan vain niitä pohjia harjoituskaudella ja että tärkein mittari on melkein se, että harjoitusvauhdit kasvavat ja kilometrit täyttyvät, niin sillä systeemillä sen uran jatkuminen pitkään ei ole oikein realismia. Toiveissa olisi, että Suomessakin se ura jatkuisi niin pitkään, että ne ominaisuudet oikeasti voisivat olla siellä maksimissaan ja sitä kokemusta olisi tarpeeksi paljon. (Liukkonen 2015.)

Joskus huippusuorituksen takana olevat asiat voivat olla yllättäviä tai jopa sattumia. Mutta kun koko ajan sitä oppii tuntemaan omaa kroppaa ja omaa mieltä paremmin ja saa kokemusta treenaamisesta, kilpailemisesta ja kaikesta, oppii löytämään juttuja, joiden avulla pääsee oikeaan fiilikseen ja oikeaan tuntemukseen, jotta pääsee huippusuoritukseen.” (Liukkonen 2015.)

Urheilun raadollisuus ja elämän realiteetit iskevät herkästi nuoreen urheilijaan. Näin se asia mm. kerrotaan haastatteluissa:

Nuorilla urheilijoilla on nykyään yhtenä ongelmana se, että verrataan netissä harjoittelua ja peilataan omaa tekemistä koko ajan muihin. Tämä aiheuttaa sitä, että luodaan ennakkokäsitystä siitä, miten homman pitäisi itsellä mennä ja ketkä pärjäävät. Kadotetaan luonnollisuus harjoittelusta. Kun harjoittelu menee suunnitelmien mukaan, elätellään toiveita. Yksi huono viikko niin ajatellaan, että turha tässä on enää yrittääkään ja toivo on mennyt, koska luullaan, ettei huipuillakaan huonoja viikkoja tule. (Lakanen 2015.)

Itselle tärkeää on, että jos aamulla tuntuu siltä, että on nukkunut huonosti ja olisi kahden treenin päivä, niin mieluummin jättää aamutreenin tekemättä ja nukun vielä muutaman tunnin lisää. On sen jälkeen valmiina siihen iltatreeniin ja saa siitä mahdollisimman paljon irti. Mieluummin näin päin kuin että väkisin tekee ne valmentajan kirjoittamat kaksi treeniä, mutta joutuu miettimään, että oliko niistä kummastakaan treenistä hyötyä. (Liukkonen 2015.)

Entä sitten kun alkaa tökkiä treeneissä? Miten semmoisen voi huomata, että menee ylikuormittumisen puolelle ja mitä silloin pitäisi tehdä? Kirja antaa tätä olotilaa koskevia vinkkejä varsin runsaasti. Kehon viestit eivät ole pelkästään lihaksistosta saatuja fyysisiä merkkejä, vaan myös mielen lähettämiä viestejä. Kuten kehon fyysiset, ovat mielenkin lähettämät merkit yksilöllisiä:

Ensimmäinen ylikuormituksen merkki on, että et odota innolla tulevaa harjoitusta. Tietynlainen ilo rupeaa häviämään ja mietit, että miten saisit itsesi motivoitumaan. Mietit myös, että miten saisit kehon sellaiseen tilaan, että olisi hyvä vetää se kova treeni. Yleisväsymys tietenkin on myös yksi merkki. (Lakanen 2015.) 

Urheilijat etsivät oman uransa aikana niitä rajojaan, että miten kovaa pystyy treenaamaan ja miten kovan urheilusuorituksen pystyy tekemään. Mitä tästä selviää kirjassa? On mahdotonta ennustaa, missä vaiheessa urheilija tiedostaa rajansa. Valmentaja ei voi tietää, miten väsynyt urheilija on, sillä väsymykseen vaikuttaa harjoittelun lisäksi hyvin moni muukin asia.

On tunnistettava, milloin raja on ylitetty ja tiedettävä, miten päästään takaisin kehittävälle puolelle, mikä vaatii kokemusta sekä itsetuntemusta ja -luottamusta. Kukaan ei tule koskaan oppimaan rajojen tunnistamista täydellisesti. Kokeneetkin urheilijat voivat sortua liialliseen yrittämiseen, mutta kokemuksen pohjalta he osaavat helpommin kertoa, milloin yli on menty:

Vaikka on monta kertaa mennyt rajan yli ja tehnyt virheitä paljon, silti on säilynyt aina jonkinlainen suojamekanismi, etten ole pystynyt vetämään itseäni täysin monttuun (Lakanen 2015).

Suojamekanismi voi olla pelkästään rajan tunnistamista ja sen kunnioittamista silloin, kun elimistö ei toimi optimaalisesti, kirjoittaa Antti Autio. Suojamekanismin avulla paluu Lakasen mainitsemasta montusta on helpompaa.

autioUrheilijat tietävät, miten ja millä tavalla heidän kuuluisi milloinkin harjoitella. Siitä ei yleensä ole mitään epäilystä, mutta urheilijan arki ei kuitenkaan monesti tue optimaalista harjoittelua. Tavoitteellinen urheilija ei kuitenkaan selittele, vaan Lakasen sanojen mukaan, harjoittelee kaikesta huolimatta:

Urheilijan käyttäessä älyä, teoriapohjaa ja suunnitelmaa valmennuksen pohjana, silloin hän ajattelee, että kun pitää tehdä tämä treeni, niin sitten se tehdään, vaikka väkisin. Silloin ei anneta niitten kehon signaalien tulla läpi. Silloin joitakin kehon oireita pidetään heikkoutena ja jatketaan harjoitusta. Samalla kuitenkin ruvetaan aiheuttamaan sitä syvempää ongelmaa pikku hiljaa, eikä keho enää annakaan niitä signaaleja ja sitten keho menee täysin siihen jumi/väsymyspisteeseen. (Lakanen 2015.)

Valmentajan tulisi rakentaa harjoittelua niin, että siellä on tietyt raamit sille treenille, mutta urheilija pääsee silti valitsemaan, mikä hänelle on tänään parasta. Annetaan idea urheilijalle, mutta urheilija pääsee sitä itse toteuttamaan. Urheilijat tietävät minun näkemykseni siitä, miten urheilijat pääsisivät mahdollisimman parhaaseen tulokseen olympialaisissa tai vastaavissa, mutta urheilijoillani on aina se lopullinen mahdollisuus muokata omanlaisekseen sitä minun näkemystäni heidän harjoittelustaan. (Malvela 2015/2.)

Suomalaiset valmentajat eivät arvosta riittävästi hitaalla vauhdilla tapahtuvaa harjoittelua:

Ollaan koko ajan jumissa, koska harjoitellaan hiljaiset lenkit vähän liian kovaa. Norjassa vaellus- ja ulkonaliikkumiskulttuuri on niin vahvaa lapsesta lähtien, että he osaavat mennä lenkillä myös hiljaa. Norjassa yhdessä tekeminen ja nauttiminen on hyvin aistittavissa ulkopuolisillekin. He ovat kasvaneet siihen, että on mielekästä tekemistä. (Roponen 2015.)

Kevyttehoisen harjoittelun tavoitteena on palauttaa kehoa, mutta sen tulee olla riittävän rauhallista ja mielellään myös ilmapiiriltään rentoa, jotta sillä olisi palauttava vaikutus, kirjoittaa Antti Autio.

Valmentajana toimiminen valtavirrasta poiketen on haastavaa:

Valmentajan työ on yksinäistä, mutta vielä yksinäisempää se on silloin, jos toimii ja ajattelee eri tavalla kuin muut kollegat. Yksinään en kuitenkaan ole, mutta olen joutunut hakemaan sen yhteisön osittain sitten muista ympyröistä. Toki uinnin sisälläkin on ihmisiä vähän saman suuntaan ajattelevia, mutta on se totta kai yksinäinen tie. (Malvela 2015.)

Kirjaa saa pian! Minulta lähtee vahva suositus!

cropped-christer-sundqvist.jpegChrister Sundqvist
turpaduunari, ravintovalmentaja, biologi, filosofian tohtori

Monessa liemessä keitetty yllätyksellinen tietokirjailija ja suosittu bloggaaja. Tuttu turpaduunari, eli huumorin pilke silmäkulmassa esiintyvä terveysluennoitsija. Löydät lisää tietoa täältä: http://ravintokirja.fi/ 

0 thoughts on “Kehon kunnioitus urheilussa”

Olisi kiva kuulla kommenttisi!

© 2017 Turpaduunari All Rights Reserved   

Theme Smartpress by Level9themes.