Sensuroimatonta terveys- ja kulttuurivalistusta. Sivuston suunnittelussa avustaa sekä taloudellisesti että ideoinnilla Domainkeskus.com. Yhteystiedot: Christer Sundqvist, biologi (FT), christer.sundqvist@ravintokirja.fi, 040-7529274, Helsinki

OPI PUHUMAAN PAREMMIN

HUOMIO! HUOMIO!

OPI PUHUMAAN PAREMMIN -kurssi 2/2017

Ammattipuhuja Christer Sundqvistin suosittu ”Opi puhumaan paremmin” -kurssi pienryhmälle pyörii nonstop-periaatteella. Uusi kurssi alkaa 15.11.2017.

Järjestän nyt toisen samanlaisen kurssin heti perään niille, jotka ovat jonotuslistalla (eivät mahtuneet mukaan kurssille numero 1/2017) ja uusille kurssilaisille.

Ilmoittaudu nyt siis kurssille nro 2/2017 (paikkoja on rajallisesti!).  Voi tulla ilman ilmoittautumista, mutta etusijalla ovat ilmoittautuneet.

Kurssin hinta on 10 euroa/kerta (yhteensä 5 opetusiltaa). Hintaan kuuluu pienimuotoinen tarjoilu, opetusmateriaali ja diplomi.

Alustava aikataulu: keskiviikkoisin klo 18-20 (15.11., 22.11., 29.11., 13.12., ja 20.12.2017)

Opetuspaikka: Pitäjänmäen kirjasto, Helsinki, ryhmätyötila (A-junalla pääsee Pitäjänmäen asemalle, josta lyhyt kävelymatka kirjastolle, Jousipolku 1)

Ilmoittautumiset: christer.sundqvist@ravintokirja.fi

TERVETULOA

Viimeisimmät artikkelit

Hiilihydraattikeskustelua vuosien takaa

Kirjoittaja: Christer Sundqvist

Facebook-seinälläni on esillä vuosien takainen hiilihydraattikeskustelu. Hämmästellään yhdessä 31.8.2017 miten hitaasti Suomessa ollaan poteroista noustu esille. Keräsin aikoinaan Suomen eniten luettuun terveysblogiin jälkikaikuja keskustelusta Suomen Akatemiassa 9.2.2009 vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta. Löydät kaiken mediamateriaalin tästä. Mitä paikalla olleet toimittajat kirjoittivat tilaisuudesta vuonna 2009? Mitä kirjoittavat aiheesta vuonna 2017? Mitä blogeissa pohdittiin ja mitä keskustelupalstoilla asiasta oltiin mieltä?

Kommentoi!

Anssi Mannisen analyysi tilaisuudesta

Terveystieteiden maisteri Anssi Manninen kiteytti tilaisuuden annin seuraavasti:

Tilaisuus alkoi Mikael Fogelholmin erinomaisella pohjustuksella. Viimeiset 15 vuotta luolassa asuneetkin pääsivät varmasti jyvälle mistä tässä debatissa oli kysymys. Sen jälkeen Mikael esitteli pohdintoja mahdollista muutoksista virallisiin ravitsemussuosituksiin energiaravintoaineiden osalta. Fogelholm oli kallistumassa Willett-leiriin ruokapyramidin suuntaan; tiukennusta hiilareiden osalta ja hieman höllennystä rasvojen suhteen.

Seuraavaksi Christer Sundqvist kertoi omia näkemyksiään ja sen jälkeen pysytteli täysin neutraalina jaellen tasapuolisesti puheenvuoroja kaikille. Christer onnistui puheenjohtajan pallilla kaikin puolin kiitettävästi.

Saska Tuomasjukka esiintyi edukseen. Hänen näkemyksensä sijoittuivat ääripäiden puoleen väliin. Saska ihmetteli sitä, että miksi hiilihydraattirajoituksen edullisia vaikutuksia veren rasva-arvoihin ei voi sanoa ääneen. Älä muuta viserrä.

Sitten puhui joku Manninen. Ei siitä sen enempää. (Christerin lisäys: Manninen oli hyvä. Hän toi hyvin esille tutkimusnäyttöä siitä mitä etua hiilihydraattien rajoituksista on. Hän ei ehkä aina malttanut odottaa puheenvuoroaan, mutta tuskin tämä ketään häiritsi.)

Pasi Saarion esitys oli hyvä, mutta tämäntyyppiseen tapahtumaan ehkä turhan yksityiskohtainen. Hän sijoittui melko lailla allekirjoittaneen kanssa samalle ”aaltopituudelle”; hiilihydraattirajoituksesta on selviä hyötyjä tietyissä tilanteissa. Hänen esityksestään kävi hyvin ilmi, että rasvamaksan ”hoito” runsashiilihydraattisella/vähärasvaisella ruokavaliolla on sama, kuin yrittäisi sammuttaa tulipaloa bensalla.

Pekka Puskan lyhyitä kommentteja oli sijoitettu sinne tänne. Hän puhui suhteellisen paljon, muttei oikeastaan sanonut mitään. Siis varsin ympäripyöreitä kommentteja. Puska vaikutti kuitenkin suhteellisen avarakatseiselta henkilöltä, jos jätetään tyydyttyneet rasvat pois laskuista. Puska jäi mieleen ystävällisenä ja leppoisana miehenä.

Sami Uusitalo oli paneelin ensimmäinen maallikkopuhuja. Uusitalon ja ”kolmen ison kihon” (Puska, Uusitupa, Ilanne-Parikka) välille ei oikein syntynyt keskusteluyhteyttä (diplomaattisesti ilmaistuna). Yhteys taisi katketa heti alkuunsa, kun professori Uusitupa väitti Uusitalon energiaravintoainesisältölaskelmia virheellisiksi (laskelmat olivat muuten ihan oikein kuten Uusitupakin tapahtuman jälkeen myönsi). Uusitalo heitteli keskustelun edetessä kärkkäitä kommentteja (murhaavan katseen kera) Puskan ja Uusituvan suuntaan.

Paneelin ”puolimaallikkoa” edusti Juhani Tevren. Hän kertoi kiihkottomasti positiivisista kokemuksista hiilihydraattirajoitteisella dieetillä.

Matti Uusitupa esitteli ilmeisesti valmista luentomatskua, sillä hänen läpi käymillään tutkimuksilla oli hyvin vähän tekemistä hiilihydraattirajoituksen kanssa (poislukien tuore israelilaistutkimus). Uusitupa oli kaivanut itselleen poteron, josta hän nakkeli panelistien ja toimittajien sekaan hiilihydraattivoittoisia kranaatteja. Uusitupa ei tuntunut antavan tuumaakaan periksi hiilihydraattien kokonaismäärän suhteen. Willettiä Uusitupa ei pitänyt minään, sillä hän on pelkkä ravitsemusepidemiologi ilman minkäänlaista trialkokemusta. Uusituvan mukaan terveellisen ruokavalion lyhyt oppimäärä kuuluu seuraavasti: kalaa, täysjyväleipää, rypsiöljyä ja omenaa.

Tapahtuman kolmas iso kiho eli Pirjo Ilanne-Parikka puhui yleisellä tasolla diabeetikoiden ravitsemushoidosta. Ei mitään uutta auringon alla.

Juuso Reinikainen kirjoitti näin:

ProBody -lehden numerossa (ilmestyi 9.4.2009) on tietoa Akatemian keskustelutilaisuudesta: ”Suuri hiilihydraattikeskustelu – Syödäkö vai eikö syödä?” Personal Trainer Juuso Reinikaisen kirjoittama juttu on erittäin kiinnostava. Muutama herkullinen yksityiskohta:

– Kun hiilihydraattitietoinen leiri uskoo ylipainoepidemian johtuvan vääränlaisista ravitsemussuosituksista, näkee viranomaisten laatimiin suosituksiin luottava leiri painonhallintaongelmien johtuvan siitä, ettei nykyisiä ravitsemussuosituksia ole onnistuttu noudattamaan riittävän hyvin. Jo tämä näkemys riittää lyömäaseeksi hiilihydraatteja mieluusti rajoittavalle leirille: onhan suosituksissa oltava joku virhe, jos niiden noudattaminenkin on turhan vaivalloista. Molemmissa leireissä oli kuitenkin paljon arvokkaita painonhallintateesejä, ja onneksi myös moni asiantuntija asettautuu näiden leirien välimaastoon.
– Hiilihydraattitietoinen lautanen on mahdollista koota niin, että sen suojaravintoainetiheys on jopa runsaampi kuin keskimääräisessä ruokavaliossa. Stereotypiat pekonilla ja voilla mässäilystä on siis syytä unohtaa.
– Olipa hiilihydraattien määrä mikä tahansa, ovat kaikki yhtä mieltä siitä, että runsaasti sokeria ja nopeasti imeytyviä hiilihydraatteja sisältävillä hiilihydraattilähteillä on hyvin vähän tekemistä terveyden edistämisen kanssa.

Kunto & terveys -lehden juttu

Toimittaja Pirkko Olasvirta kirjoitti 28.3.2009 ilmestyneessä Kunto & terveys -lehdessä Suomen Akatemian keskustelutilaisuudesta. Kivasti kirjoitetussa jutussa ”Hiilihydraatti, ruokavalion kuuma peruna” oli useita mielenkiintoisia ajatuksia:

– Hiilihydraattitietoiset todistelevat kilvan laihtumistaan, kylläisyyttään ja virkeyttään. Perinteiselläkin lautasmallilla on pudotettu tehokkaasti painoa ja voidaan hyvin. Vaaka, veren rasva- ja sokeriarvot ja kehon tuntemukset antavat osviittaa, miten koostaa ruokalautasensa.
– Hiilihydraattien rajoittamisesta hyötyy nykytiedon mukaan osa niistä ihmisistä, jotka eivät kykene pysyttelemään vähärasvaisella painonhallintadieetillä. Myös ihmiset, joiden ongelma on veren korkeat rasva-arvot, voivat saada ne kuriin joko vähentämällä energiaa tavalla tai toisella tai syömällä vähemmän hiilihydraatteja (tutkija Saska Tuomasjukka).
– Epidemiologinen näyttö sitoo viljakuidun terveyteen aivan kiistatta. Väestötutkimukset osoittavat, että täysjyvävilja on yhteydessä hyvään terveyteen jopa vahvemmin kuin viljakuitu yksinään. Viljassa on kuidun lisäksi monia vitamiineja (mm. B-ryhmästä) ja kivennäisaineita sekä lisäksi esimerkiksi ligniinejä ja muuta sellaista, jolla saattaa olla syöpää estäviä ominaisuuksia. Emme edes tiedä kaikkea viljan terveyttä edistävistä ominaisuuksista (tohtori Mikael Fogelholm).
– Suomalaisille niin rakas peruna ei saa oikein miltään areenalta sympatiaa. ”Perunassa ei minustakaan ole kovin paljon erinomaista. Kuituköyhän perunan tärkkelys on aika nopeasti imeytyvää. Uutta perunaa lukuunottamatta vitamiinipitoisuuskin on melko pieni. Perunaa syödään siksi, että se kuuluu ruokakulttuuriin, esimerkiksi poronkäristyksen ja karjalanpaistin kanssa. Kunhan perunan kulutus ei ole ihan älytöntä, ei se isossa ruokavalion kokonaisuudessa aiheuta ongelmia”, Mikael Fogelholm vakuuttaa
– VHH-ruokailijat vetävät voita särpimeksi sekä muitakin rasvaisia maitovalmisteita. Miksi? ”Tämä on täysi mysteeri useimmille ravitsemustutkijoille. Luultavasti syynä on perinne. VHH alkoi eläintuotteiden ja eläinrasvojen korostamisella. Minusta VHH-väen pitäisi käydä sisäistä keskustelua nimenomaan eläinrasvasta. Tällä hetkellä se kuulostaa meilkein noitavainolta. Jos joku sanoo suosivansa kasviöljyjä, häneen aletaan karppien nettisivuilla (karppaus.info -foorum) suhtautua kuin lepratautiseen”, Saska Tuomasjukka heittää.
– Professori Matti Uusitupa Kuopion yliopistosta yksinkertaistaa koko ruokavaliokeskustelun tokaisemalla: ”Kalaa, kokojyväleipää, rypsiöljyä, vettä ja omena – näillä pääsee jo aika pitkälle”.

Terveyssatiiri a la Nina Sarell

Toimittaja Nina Sarell (KG -lehti) pohti blogikirjoituksessaan 3.3.2009 Suomen Akatemian keskustelutilaisuuden haasteita toimittajan näkökulmasta. Tässä pieni makupala:

Lopuksi keskustelijoilta vielä kysyttiin, mitä he haluaisivat toimittajien kirjoittavan. Hiisi vieköön! Miksi he eivät kysyneet meiltä toimittajilta, mitä olisimme halunneet keskustelijoiden sanovan? Entäpä, jos keskustelu olisi päättynyt vaikkapa tällaisiin repliikkeihin:

VHH-leiri: ”Kröhöm. Lopuksi haluaisimme pahoitella, jos tämä kummallinen pikku ravitsemuskollektiivimme on ollut toisinaan hieman liiankin ärhäkkä. Voimasanojen ja käsimerkkien käyttö, pilkallinen hiilarinsyöjille naureskelu ja liikanimien keksiminen, sekä varsinkin toimittajien ja asiantuntijoiden kotisähköpostien pommittaminen VHH-propagandalla ovat kaikki olleet vikatikkejä. Olemme vain niin kovin onnellisia siitä, että olemme löytäneet oman tapamme laihtua, voida hyvin ja elää terveinä. Joskus tällaisesta löytämisen riemusta tulee sellainen olo, että haluaisi kertoa siitä muillekin. Arvoisat huippuasiantuntijat: ehkä me sitten olemme hiljaa, jos niin haluatte, ja popsimme savukalamme ja pinaattimme kiitollisina siitä, että saamme sentään edes olla olemassa. Toivottavasti meihin kuitenkin suhtaudutaan jo lähitulevaisuudessa vähän niin kuin kasvissyöjiin ja vegaaneihin – porukkana, jolla on omat, hyvin perustellut syynsä syödä juuri niin omituisesti kuin syövät. Ja tosiaan, älkää tykätkö huanoo. Ei tässä sen kummempaa sit.”

Virallisterveelliset: ”Meistäkin on suurenmoista, että joukko ihmisiä on onnistunut laihtumaan ja kohentamaan elämänlaatuaan sekä terveyttään vähähiilihydraattisella ruokavaliolla. Se, miten tämä on mahdollista, on meille pienoinen mysteeri. Ei mene meidän järkeemme, ei sitten millään. No, tässä sitä taas nähdään, miten vähän aikaa on kulunut siitä, kun homo sapiens kiipesi puusta alas, heh heh! Ruokavalion muuttuminen kasvisvoittoisemmaksi on varmasti hyvä asia, varsinkin jos aikaisempi ruokavalio on koostunut ranskalaisista perunoista ja lenkkimakkarasta. Meille on jäänyt tähänastisista tutkimuksista sellainen käsitys, että kovien rasvojen runsas nauttiminen olisi kovasti haitallista, joten suonette anteeksi, jos suhtaudumme tähän uuteen laihdutustapaan erinomaisen varovaisesti. Haluamme kuitenkin korostaa, että jokainen pistää suuhunsa mitä parhaaksi näkee. Sillä välin me tutkijat teemme työtämme: yritämme parhaamme, jotta vähähiilihydraattisen ruokavalion vaikutuksista saataisiin luotettavaa pitkän aikavälin tutkimustietoa. No niin, eiköhän tämä ollut tässä. Olikos meillä sauna varattuna? Ja syöväthän kaikki kiuaslenkkiä, jos varmistetaan se lihapitoisuus ihan porukalla? Fogelholm, soitahan nuoremmuuttasi taksi!”

Seura-lehden kirjoitus

Seura -lehdessä toimittaja Sanna Pulkkinen kirjoitti 5.3.2009 Suomen Akatemian ravitsemuskeskustelusta. Vauhdikkaassa kuvassa Turun yliopiston rasvatutkija Saska Tuomasjukka yrittää iskeä Kuopion yliopiston rehtori Matti Uusituvan kanveesiin. Saskalla on aseena rasvainen kala, jota vastaan Matti puolustautuu ruisleivällä. Hauska kuva. Haastattelussa selviää miten kauas elävästä elämästä rehtori Uusitupa on luisunut. Uusitupa on jäämässä viimeiseksi jääräpääksi puolustamaan virallisia ravitsemussuosituksia kun muut ovat uppoavan laivan jo jättämässä.

Tässä muutamia lennokkaita lauseita Seura-lehdestä:

Matti Uusitupa: ”Ravitsemussuositukset ovat tärkeitä, koska jo pelkällä ruokavaliolla voidaan vaikuttaa monien kroonisten tautien syntyyn, ehkäisemään näitä sairauksia. Suosituksilla voidaan vaikuttaa, vaikka lopullinen tieteellinen todistus puuttuu, koska puhutaan kokonaisesta kansasta.”
Saska Tuomasjukka: ”Ravitsemussuositus ei nykyisellään pyri ensisijaisesti ehkäisemään lihavuutta, joka on mielestäni meidän ykkösongelmamme.”
Matti Uusitupa: ”Hiilihydraatit tulevat jatkossakin säilymään suosituksen pohjana, tärkeimpänä energianlähteenä. Näkemys perustuu vankkaan tutkimusnäyttöön ja siihen, että hiilihydraatit ovat kohtuullisen halpa energianlähde. Meillä keskeinen ongelma ravitsemuksessa on ollut liian runsas kovan rasvan saanti, jota on 1960 -luvun lopulta alkaen korvattu pääsääntöisesti hiilihydraateilla ja osittain pehmeillä rasvoilla.”
Saska Tuomajukka: ”Laadusta pitäisi puhua enemmän, esimerkiksi rasvan kohdalla voitaisiin kokonaan lopettaa määrästä puhuminen ja puhua vain laadusta. Pehmeä rasva on ihmiselle tärkeää. Tällä hetkellä viestit tavallaan kieltävät toinen toisensa: kun ihmisille sanotaan, että syö kasviksia, soi takaraivossa kuitenkin päällimmäisenä, että älä syö rasvaa. Suositusta pitäisi siirtää konkreettisemmalle tasolle: puhuttaisiin ruokavalinnoista enemmän kuin ruokavaliosta. Emme nykymaailmassa pysty ohjaamaan ihmisiä yhteen ruokavalioon. Sen sijaan ihmisellä on päivittäin ruokavalintoja: otanko välipalaksi omenan vai suklaapatukan? Jos informaatio ja tiedotus kohdennettaisiin tällaisiin konkreettisiin tilanteisiin, se voisi auttaa terveellisemmän ruokavalion syntymisessä.”
Matti Uusitupa: ”Terveelle väestönosalle en lähtisi suosittelemaan vaihtoehtoisia ruokavalioita, kuten vähähiilihydraattista ruokavaliota. Ihmettelen, minkä takia terveen väestönosan pitäisi lähteä ehdoin tahdoin noudattamaan ei-luontaista ruokavaliota ja muuttamaan ruokavaliotottumuksiaan?”
Saska Tuomasjukka: ”Ajat ovat muuttuneet. Ravitsemussuosituksen rinnalle tarvitaan muutakin. Jos ei sanota mitään hyvää niistä muista ruokavalioista, joita ihmiset kuitenkin noudattavat tai kokeilevat, sehän jättää kentän ihan auki puoskaroinnille. Lisäksi tutkijoiden ja tutkimuslaitosten pitäisi osallistua keskusteluun aktiivisemmin. Perinteinen tiedonlevitys ylhäältä alaspäin ei riitä.”
Matti Uusitupa: ”Ruoan tulee olla riittävän kevyttä, nautittavaa ja terveellistä.”
Saska Tuomasjukka: ”Suomalaiset tarvitsevat vaihtoehtoisia, lihavuuden ehkäisyä helpottavia ravitsemusohjeita.”
Matti Uusitupa: ”Hilihydraattien kokonaismäärän vähentämisestä käytävään keskusteluun pitäisi suhtautua niin, että syö niin kuin ennenkin. Noudattaa niitä hyvin tutkittuja, vahvaan tieteeseen perustuvia ravitsemussuosituksia. Eikä turhaan lähde ryntäilemään tällaisten muoti-ilmiöiden perään.”
Saska Tuomasjukka: ”On todennäköistä, että tulevaisuudessa lihavaksi diagnosoitua ihmistä kehoitetaan kokeilemaan hiilihydraattien rajoittamista. Miksi sitä oikeutta ei suotaisi jo nyt myös niille, jotka sanovat, että he yksinkertaisesti nauttivat rasvaisista ruuista eivätkä pysty olemaan ilman niitä? On varsin onnekasta joillekin ihmisille, jotka tykkäävät syödä hiilihydraattien sijasta rasvaa ja paljon proteiinia, ettei se olekaan niin epäterveellistä kuin pelättiin: Päinvastoin se onkin hyvä vaihtoehto painonhallintaan ja veren rasva-arvojen tasapainottamiseen.”

Mediuutiset haastatteli Uusitupaa ja Ilanne-Parikkaa

Mediuutiset haastatteli 4.3.2009 ilmestyneessä jutussaan professori Matti Uusitupaa ja ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikkaa:

”Lääkärit törmäävät yhä useammin vastaanotolla erikoisdieettejä, kuten erilaisia vähähiilihydraattisia ruokavalioita noudattaviin potilaisiin. Lääkäreillä ei kuitenkaan ole aina rahkeita jakaa neuvoja ravitsemuksesta. Lukuisat muotidieetit voivat hämmentää sekä lääkäriä että potilasta.
Kuopion yliopiston professori Matti Uusitupa toteaa Mediuutisille, että lääkärien perustiedot ja koulutus ravitsemusasioista ovat usein puutteellisia, eikä ravitsemusterapiapalveluita ole läheskään aina saatavissa.
– On arvioitu, että jopa kolmasosa perusterveydenhuollossa työskentelevistä lääkäreistä joutuu ottamaan kantaa tai opastamaan ruokavalio-ohjeissa potilaita, Uusitupa sanoo.
Uusitupa muistuttaa, että suuri osa ruokavalio-ohjeista on varsin selviä, esimerkiksi keliakia-, diabetes-, ja munuaispotilaan ruokavaliot, kolesterolia alentava ruokavalio ja ruoka-allergioiden hoito. Vaativammassa ohjauksessa potilaan olisi hyvä tavata ravitsemusterapeutti.
Diabetesliiton ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka toteaa Mediuutisille, että suurin ongelma vastaanotolla eivät silti ole erikoisdieetit vaan selvästi epäterveellinen ja lihomiseen johtava ruokailu sekä runsas alkoholin käyttö.
Pitkäaikaisen vähähiilihydraattisen dieetin noudattamisen hyödyistä tai mahdollisista haitoista ei hänen mielestään ole riittävästi tietoa. Kumuloituvan tiedon tulisi välittyä määräajoin päivitettäviin suosituksiin.”

Pieni paikallislehti kirjoitti asiaa

Paraisten Kuulutukset -lehti julkaisi 19.2.2009 toimittaja Kai Kosklinin jutun ”Hiilihydraatit puhuttavat tutkijoita ja maallikkoja”:

”Suomen Akatemian juhlasalissa järjestettiin maanantaina 9.2.2009 julkinen keskustelu, jonka yleisteemana oli ”Pitäisikö hiilihydraatteja syödä nykyistä vähemmän?”.

Tilaisuuden järjestäjinä toimivat Akatemian Terveyden tutkimuksen yksikön johtaja Mikael Fogelholm ja FT Christer Sundqvist, Länsi-Turunmaan Paraisilta. Keskusteluun osallistuvat myös mm. pääjohtaja Pekka Puska, professori Matti Uusitupa, ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka ja koulutettu kiropraktikko (DC) Juhani Tevrén Paraisilta. Lisäksi kuultiin vähähiilihydraattisiin (VHH) ruokavalioihin perehtyneiden asiantuntija- ja/tai maallikkoedustajien arvioita tästä ruokavaliosta.
Puheenjohtaja Christer Sundqvist välitti runsaslukuiselle mediaedustukselle tyypilliseen yksinkertaiseen tapaansa tilanteen kaksijakoisuuden:
1) Jos Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosituksia paremmin noudatettaisiin, ihmiset olisivat terveempiä
2) Jos selkeälle VHH-vaihtoehdolle annettaisiin sille kuuluva virallinen tuki, ihmiset olisivat terveempiä
Uusia pohjoismaisia ravitsemussuosituksia laativa Mikael Fogelholm oli erittäin mielissään kun tällainen tilaisuus toteutui. Fogelholm esitti tulevissa ravitsemussuosituksissa hiilihydraattien vähentämistä noin 5 prosentin verran. Vastaavasti rasvan määrää voitaisiin saman verran lisätä laatu huomioiden.
Turun yliopiston tutkija Saska Tuomasjukka kertoi hiilihydraattien rajoituksen näkyvän edullisina vaikutuksina veren rasva-arvoissa. Hän ei kuitenkaan suositellut hiilihydraattien tilalle kovia eläinperäisiä rasvoja, vaan rasvat on syytä ottaa pääosin kasvikunnasta.
Liikuntatieteilijä Anssi Manninen toi hyvin esille tutkimusnäyttöjä VHH:n eduista. Kaarinasta kotoisin oleva kemisti Pasi Saario jatkoi siitä mihin Manninen jäi. Hän piti VHH ruokavaliota tärkeänä metabolisen oireyhtymän hoidossa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja Pekka Puska antoi runsaasti lyhyitä kommentteja. Hänkin oli mielissään kun tilaisuus järjestettiin. Puska puolusti nykyisiä ravitsemussuosituksia, mutta ei täysin tyrmännyt VHH-ruokavaliota.
Vantaalainen diplomi-insinööri Sami Uusitalo aloitti keskustelun maallikkopuheenvuorot. Hän oli onnistunut laihduttamaan VHH:lla ja piti lihomisensa syynä nykyisiä ravitsemussuosituksia. Maallikkopuheenvuoroja jatkoi paraislainen kiropraktikko Juhani Tevrén. Hän piti noudattamaansa VHH:ta syynä parempaan terveyteensä. Hän hylkäsi täysin leivät, perunat, makeiset, pullat ja kevytjogurtit. Tämä auttoi häntä hallitsemaan nälkää, laihduttamaan, olo virkistyi huomattavasti ja lisäksi veren rasva-arvot olivat parantuneet.
Professori Matti Uusitupa ei antanut VHH-leirille minkäänlaisia myönnytyksiä. Nykyisillä hiilihydraattimäärillä saavutetaan paras terveys. Uusituva pelkisti terveellisen ruokavalion seuraavasti: syö kalaa, täysjyväleipää, käytä rypsiöljyä ja haukkaa omenaa. Suomen diabetesliiton ylilääkäri puolusteli diabeetikoiden nykyisiä ravitsemussuosituksia eikä antanut mitään mahdollisuutta VHH:lle.”

Tutkija Tuomasjukka tuimana

Tutkija FT Saska Tuomasjukka oli itse ansiokkaasti keskustelussa mukana. Hän kirjoitti näin omassa blogissaan 9.2.2009 juuri kotiin tultuaan:

”Käytöksestä ala-arvoinen molemmille
Heh, se oli semmoinen keskustelutilaisuus (ks. edellinen postaus). Piiruakaan ei kukaan liikahtanut asemahaudoista. Vähän oli edelleen se meininkin, että tutkijat voi kyllä keskenään jutella vaikkapa VHH-ruokavalioiden eduista lipideihin vuodenkin käytössä, mutta julkisesti siitä ei pidä mainita.

Tärkeintä kuitenkin oli varmaan, että tavattiin. Maailma on muuttunut siihen suuntaan, että tutkijoiden ja suositusten laatijoiden on panostettava viestintään, vaikka sitten tieteen tekemisen kustannuksella.

Niin, ne arvosanat. Sekä VHH-puolen että virallisen kannan kiihkeimmät kannattajat käyttäytyivät huonosti. Ei tainnut ajaa kummankaan asiaa.

Järkyttävintä antia oli kuitenkin kuulla, että osa VHH-väestä etsii osoitteet ja puhelinnumerot sekä naamakuvat vaikkapa toimittajista, jotka ovat kirjoittaneet “väärin”. Olenkin ajatellut, että VHH voi olla 5-kymppisten punttisalihemmojen vertaispiiripuuhastelua, mutta en sentään odottanut mafiaotteita.’”

Lisää luettavaa löytyy täältä.

Oleellinen kysymys lienee tämä:

Onko mielipideilmasto hiilihydraateista ja rasvoista muuttunut kahdeksan ja puolen vuoden aikana Suomessa?

 

cropped-christer-sundqvist.jpegChrister Sundqvist
turpaduunari, ravintovalmentaja, biologi, filosofian tohtori

Monessa liemessä keitetty yllätyksellinen tietokirjailija ja suosittu bloggaaja. Tuttu turpaduunari, eli huumorin pilke silmäkulmassa esiintyvä terveysluennoitsija. Löydät lisää tietoa täältä: http://ravintokirja.fi/ 

Oman tien kulkijat

Olisi kiva kuulla kommenttisi!

© 2017 Turpaduunari All Rights Reserved   

Theme Smartpress by Level9themes.