Vaikka vanhan sanonnan mukaan todisteiden puute ei ole todiste syyttömyydestä, niin kyllä se päänsärky ja hengenahdistus työpaikalla voi johtua muustakin syystä kuin homeesta tai pomon homeisista puheista. Sisäilmaongelmat ovat olleet vakava ongelma 1970-luvun öljykriisistä lähtien, kun eristystä ja tiivistystä tungettiin kaikkiin mahdottomiinkin paikkoihin, mutta jos se kolmaskaan tutkimus ei löydä merkkejä homeesta niin ei sitä välttämättä silloin ole ilmassa.
Haiseva koti
Yhtenä esimerkkinä muista kuin homeista johtuvista ongelmista löytyy todiste vanhasta Helsingin Uutisten – ei siis Helsingin Sanomien – artikkelista otsikolla ”En voi palata haisevaan kotiini” vuodelta 2013, jossa suivantuunut Armi Pohjansaro kertoo kuinka parvekeremontti pilasi hänen terveytensä käytössä olleen teollisuusmaalin takia. Myös Tikkurila Oy valmistaa näitä myrkkymaaleja, joiden kemiallista rakennetta Helsingin Uutisten lehtiartikkeli ei muuten paljasta. Kyseessä on isosyanaatti-maali eli kaksikomponenttinen pinnoite, jota usein käytetään betonilattioiden pinnoitteena. Samantapaista mössöä käytetään myös pakettiautojen lavojen pinnoitteena. Yhdysvalloissa nämä yhdisteet ovat olleet maalarien joukkokanteiden ainesosasena vuosikymmeniä, mutta Suomessa isosyanaatit eivät virallisesti tietenkään ole mikään ongelma.
Huono sää, ongelmallinen pää
Usein unohdettu ongelma on myös itse absoluuttinen ilmanpaine, koska moni ihminen saa migreenin huonolla säällä kun ilmassa on vähemmän happea kuin korkeapaineella. Kun tähän vielä lisätään suhteellinen ilmanpaine eli se, että koneellinen ilmanvaihto on lain mukaan säädettävä niin, että se vetää hapen määrän pienemmäksi kuin ulkona, on päänsärky taattu mahdollisimman monelle koululaiselle ja työssäkäyvälle. Onneksi Orion valmistaa ibuprofeenia, jonka käsikauppalupa Buranalle apteekkimyyntiin saatiin vuonna 1986. Voisiko kenties olla niin että astmalääkkeiden ja kipulääkkeiden mahtava liikevaihto aiheuttaa lääkärikunnan vähättelyn sisäilmaongelmille?
Pientalorakentamisen kehittämiskeskus on tehnyt dia-sarjan omakotitalojen ongelmista, ja tähän koulutusmateriaaliin löytyy linkki tästä.
Hesarin mielipidekirjoituksia sisäilmaongelmista
Tänä keväänä sisäilmaongelmat ovat nousseet otsikoihin jo ennen kuin ilmastointilaitteet vetävät siitepölyt pitkiin putkistoihinsa, ja koska kaikki suomalaiset eivät lue Helsingin Sanomia, niin ohessa referoin vielä muutamia mielipidekirjoituksia mitä hesarin sivuille on kevään aikana eksynyt.
”…Kun vuonna 1996 kirjoitin Rakennuslehteen räystäiden olennaisuudesta homeongelmien estäjänä, eräs arkkitehtitoimiston osakas huomautti minulle, että olen väärä henkilö kirjoittamaan asiasta: ”Jos johtavat arkkitehdit sallisivat räystäät, kyllähän me niitä piirrettäisiin.”…”
Arkkitehti Johanna Hankonen, 5.4.2017 Helsingin Sanomat Mielipide”…Laajentaisin Hankosen ehdotusta seuraavasti. Suomen rakennuslainsäädännössä tulisi kieltää seuraavat neljä asiaa: tasakatto, kokolattiamatto, alle puoli metriä pitkät räystäät ja alle puoli metriä korkeat kivijalat. …”
Heikki Nopanen, 10.4.2017 Helsingin Sanomat Mielipide”…Nykyinen yhden opin rakentamismalli alkoi 1960-luvulla. Talot alettiin pääsääntöisesti rakentamaan maanvaraisen laatan päälle, matalan kivijalan varaan. Talot tehtiin tasa- tai hyvin loivakattoisiksi ja niihin pantiin hontelot, ylisuuret ikkunat. Eristeenä käytettiin mineraalivillaa. Höyrysulkuna oli muovi ja formaldehydinkatkuinen lastulevy. … Vaihtoehdot kieltävässä rakentamismallissa pahinta on ollut luonnonlakien hämärtyminen ja ymmärtäminen – se miten kosteus, ilmanpaine ja lämpötila käyttäytyvät rakennuksessa suhteessa maahan ja mikrobikasvustoon. … Viime aikoina on kirjoitettu, että kouluja ryhdytään rakentamaan hirrestä. Perinteinen hirsirakennus on kokonaisuus. Tuuletuksen pitää toimia alapohjassa, seinissä ja yläpohjassa. …”
Korjausneuvoja Usko Paananen, 15.4.2017 Helsingin Sanomat Mielipide”…Homeongelmat talojen ja huoneiden sisätiloissa johtuvat siitä, että talot eivät hengitä sisään ja ulos, jatkuvasti koko ajan. Ikivanhassa talonrakentamisen perinteessä Suomen ilmastossa talot hengittivät. Sen sijaan koneellinen ilmanvaihto sisään ja ulos aiheuttaa jatkuvia säätö- ja ylläpito-ongelmia. …”
Arkitehti Tapio Periäinen, 18.4.2017 Helsingin Sanomat Mielipide
Poliitikko päättää, sutta syntyy
Kuten vanhassa artikkelissani ”Homeinen arkkitehtuuri, hengittävä vaate” kirjoitin, ongelma on ennen kaikkea poliittinen. Rakentaminen on yksi kaikkein eniten säänneltyjä aloja yhteiskunnassamme, mutta valitettavasti se on TUOTE-säänneltyä. Poliitikko päättää siitä minkälainen ilmastointi talossa täytyy olla, mutta kuka tahansa umpijuoppo puolalainen duunari saa virolaisen työnjohdon alaisuudessa olla rankkasateessa Ruoholahdessa toteuttamassa suomalaista laaturakentamista, joka tietenkin on virallisesti maailman parasta.
Tapaus Pitsitalo
Betoniteollisuus ry. valitsi vuonna 2014 Helsingin Jätkäsaaren Pitsitalon vuoden betonirakenteeksi. Vuoden Betonirakenne -kilpailu on järjestetty vuodesta 1970 lähtien ja siihen osallistui kyseisenä vuonna 12 ehdotusta. Palkinto annetaan vuosittaisen kilpailun perusteella rakennuskohteelle, joka parhaiten edustaa suomalaista betonirakentamista. Pitsitalon ylpeänä isänä on Arkkitehtitoimisto Huttunen-Lipasti-Pakkanen Oy. Insinööripuolesta vastasi Insinööritoimisto Jonecon Oy ja Pääurakoitsija oli NCC Rakennus Oy.
Vuonna 2017 Pitsitalo päätyi esimerkiksi YLEn otsikoihin aivan toisista syistä, eli kosteusvaurioista. Ohessa muistin virkistykseksi muutama linkki YLEN uutisiin aiheesta:
http://yle.fi/uutiset/3-9535312
http://yle.fi/uutiset/3-9530933
http://yle.fi/uutiset/3-9537081
http://yle.fi/uutiset/3-9547048
Miksi ihmeessä Kokoomuksen Jan Vapaavuori on pätevä päättämään luonnonlaeista, jotka hänen rakennusmääräysasetuksensa kumoavat? Haluaisitko myös että Kokoomuksen Alexander Stubb olisi määritellyt tietokoneiden piirikorttien suunnitteluohjeet ja prosessoritaajuudet tietokonemääräysasetuksella?
Nykyinen lainsäädäntö houkuttelee piilokorruptioon
Ehkä sittenkin rakennusmassa voisi olla rakennusyhtiöiden hallussa, jota ne säännellyn vuokratason vallitessa, vuokraisivat käyttäjille lämmityskulut vuokraan sisältyen ja täysin rakentamisteknisin vapauksin. Tällöin yrityksillä olisi kannustin tehdä sekä taloudellisia että terveellisiä taloja, koska kaikki ylimääräiset kulut olisivat itse rakennusfirman tuloksesta pois. Nykyinen lainsäädäntö on suorastaan kannustin piilokorruptioon, koska poliitikot päättävät liian suuresta osasta päätöksiä, ja rakennuksen ostaja on se joka kärsii ongelmat lompakossaan.
Jos rakennuskanta olisi suurimmaksi osaksi rakennusyritysten omistuksessa, niin virheistä oppiminen olisi paljon tehokkaampaa kuin nykyisessä mallissa, jossa virheet huomaa aina taho, joka ei voi eikä saa tehdä niille itse mitään. Kun BIG DATAn käytöstä puhutaan niin paljon, niin terveys ja rakentaminen olisivat kyllä tärkeämpiä parannettavia kuin nettimainonnan kohdentaminen tehokkaasti. Kestävän kehityksen ulottuvuudet sosiaalisuus, ekologisuus ja taloudellisuus toteutuvat parhaiten kun markkinavoimien kilpailu saadaan kohdistumaan markkinonti-mixin TUOTE-komponenttiin eikä HINTA-komponenttiin. Alaspäin johtava hintakilpailukierre eli lontooksi ”Race to the Bottom”-tilanne on varmin tie alan kuin alan ongelmiin. Rakentamisessa sillä saadaan vain sairaita taloja ja alipalkattuja siirtolaisia juopottelemassa rakennustyömailla.
Christer Sundqvist
turpaduunari, ravintovalmentaja, biologi, filosofian tohtori
Monessa liemessä keitetty yllätyksellinen tietokirjailija ja suosittu bloggaaja. Tuttu turpaduunari, eli huumorin pilke silmäkulmassa esiintyvä terveysluennoitsija. Löydät lisää tietoa täältä: http://ravintokirja.fi/
About Author
”Homeongelmat talojen ja huoneiden sisätiloissa johtuvat siitä, että talot eivät hengitä sisään ja ulos, jatkuvasti koko ajan.” Onpas sekopäistä.
Ei toisaalta yllätä, kun kirjoittaja on arkkitehti. Kun teekkarina ääneneristyksen vuoksi paksunsin talosuunnitelmassa välipohjaa, väitti TKK:n R-osastolla opettaja-arkkitehti, että ”se romahtaa omasta painostaan”.
Mitä ohuempi betonilaatta, sen lujempi?
Ainoa rakenteiden ”hengitystä” muistuttava hyödyllinen ilmiö taloissa on kosteuden poistuminen lämmöneristeistä ulkoilmaan. Kosteuden, jota ei huolella tehdyssä tiiviissä taloissa pitäisi esiintyä, mutta rakennusmiehet hutiloivat tämänkin.
Minä en uskaltaisi asua talossa joka hengittää. Varsinkaan edestakaisin.
Ensin uloshengityksellä sisäilman kosteus lämmöneristeisiin homehduttamaan ne. Sitten sisäänhengityksellä homeet sisäilmaan. Muutoinkin haluan hengittää raikasta ilmaa enkä seinän sisässä ummehtunutta.
” koneellinen ilmanvaihto on lain mukaan säädettävä niin, että se vetää hapen määrän pienemmäksi kuin ulkona”
Typpeäkö se ilmanvaihto generoi hapen tilalle? Naurettava väite.
(Asetuksia laadittaessa kivisten rakennusmateriaalien (mm. betoni) radon katsottiin lastulevylöyhkän kanssa tasaveroiseksi epäpuhtauslähteeksi.)
Mahdollisesti ASR on tosissaan tai sitten hän vain häiriköi. Ilmanvaihto luo alipaineen, jossa KAIKKI hengitettävät kaasut vähenevät. Vähenee siinä typpikin, mutta se ei siis ole olennaista.
Avaan tätä ajatuskulkuani lisää jossakin vaiheessa.
Vakuumipussissahan voi olla vaikea hengittää, ellei sitten vakuumipussissa oleva ilma vaihdu… 😉 Ilmanko uniapneat lisääntyvät, kun ylipainehengityslaitteita on rakennuksissa niin vähän? Leikki sikseen.
Alipaineen tarkoituksena taisi aikoinaan olla ylipaineen vähentäminen katonrajasta. Anssi Kukkoselta voisit kysyä, miksi lainsäädännössä edellytettiin alipaineistusta. Ylipaine puolestaan vahingoittaa rakenteita.
Kaasuja koskevassa selvityksessä voisit lähteä liikkeelle siitä, että ilma ei sido itseensä lähtökohtaisesti mitään. Edes vesihöyryä. Kannattaa konsultoida meteorologeja. Sen sijaan ilmassa esiintyy pieninä pitoisuuksina muita aineita, kuten hiilidioksidia.
Eletäänkö vuoristossa alipaineessa, vai ohuessa ilmanalassa?
Ovatko sisäilmaongelmaiset talot todellisuudessa korkean- vai törkeänpaikanleirejä?
Selvityksiin on syytä varautua luotettavalla hiilidioksidimittarilla. Esimerkiksi sellaisella, jossa anturi tunnistaa nimenomaan pitoisuutta.
Normaali ilmanpaine on SATATUHATTA Pascalia ja ilmanvaihdon alipaineisuus tyypillisesti KYMMENEN Pascalia (Asetuksen D2-osa sallii korkeintaan 30 Pa)
Ilmanvaihdon alipainevaikutus on ihmiselle merkityksetön, ainoa merkitys on rakenteiden pitäminen kuivina ja homeettomina.
Pitsitalo olisi tullut purkaa aika päiviä sitten. Ihan kuin asiaa edistettäisiin parhaiten korjausyrityksillä.
Juuri näin. Betonirakentamisen irvikuva.