Kirjoittaja: Christer Sundqvist

Ennakoivan itsehoidon visio 2030

Yhdistävä lääketiede ry järjesti Radical Health Festival Helsinki 2024 -messutapahtuman yhteyteen tiistaina 21.5.2024 ”Ennakoivan itsehoidon visio 2030” -tapahtuman. Satapäinen osallistujajoukko sai nauttia oikein hyvistä luennoista. Esittelen tapahtumasta joitakin kiinnostavia näkökulmia. Laajempi raportti julkaistaan aikanaan Yhdistävän lääketieteen kotisivuilla.

Yleislääkäri Erkki Antila toimi sekä terveystapahtuman puheenjohtajana että johti puhetta paneelissa missä pohdittiin terveydenhoidon ammattilaisten rooleja tulevaisuudessa.

Lääkärin rooli on muuttumassa

”Pitkään lääkärinä toimineet ovat kertoneet siitä miten lääkärin toimenkuva on vuosien varrella muuttunut.”
Erkki Antila

Kirjoituksessaani tunnetut lääkärit avaavat meille lääkärin muuttunutta roolia, mutta annetaan tekoälyohjelmalle ensin mahdollisuus vastata miten lääkärin rooli on muuttunut. Vastaus ei missään nimessä ole täydellinen, mutta luettelee melko ansiokkaasti useita muutoksen kouriin joutuneita osatekijöitä lääkärin vaikeassa ja vaativassa ammatissa.

ChatGPT mainitsee ensiksi, että lääkärin rooli on muuttunut merkittävästi viime vuosikymmeninä monin eri tavoin. Nämä muutokset ovat seurausta teknologisesta kehityksestä, terveydenhuoltojärjestelmien uudistuksista, potilaiden odotusten muutoksista ja lääketieteellisen tiedon jatkuvasta lisääntymisestä. Tässä joitakin keskeisiä muutoksia:

1. Teknologian käyttö: Teknologian kehitys on tuonut uusia työkaluja ja menetelmiä lääkäreiden käyttöön. Elektroniset potilastietojärjestelmät, telelääketiede, kehittyneet kuvantamismenetelmät ja tekoälypohjaiset diagnoosityökalut ovat parantaneet diagnoosien tarkkuutta ja hoitojen tehokkuutta. Lääkäreiden on pitänyt sopeutua ja oppia käyttämään näitä uusia teknologioita.
2. Potilaskeskeisyys: Lääkärin ja potilaan suhde on muuttunut entistä potilaskeskeisemmäksi. Potilaiden odotukset ovat muuttuneet, ja he haluavat olla aktiivisempia toimijoita omassa hoidossaan. Tämä on vaatinut lääkäreiltä parempia viestintätaitoja ja kykyä tehdä yhteistyötä potilaiden kanssa heidän hoitopäätöksissään.
3. Moniammatillinen yhteistyö: Terveydenhuollossa korostetaan yhä enemmän moniammatillista yhteistyötä. Lääkärit työskentelevät tiiviisti yhdessä muiden terveydenhuollon ammattilaisten, kuten sairaanhoitajien, farmaseuttien, fysioterapeuttien ja sosiaalityöntekijöiden kanssa. Tämä yhteistyö on tärkeää potilaiden kokonaisvaltaisen hoidon ja hyvinvoinnin kannalta.
4. Erikoistuminen: Lääketieteen erikoistuminen on lisääntynyt, ja yhä useammat lääkärit valitsevat kapeamman erikoisalan. Tämä mahdollistaa syvemmän osaamisen tietyllä alueella, mutta vaatii myös jatkuvaa kouluttautumista ja ajan tasalla pysymistä.
5. Ennaltaehkäisy ja terveyden edistäminen: Lääkärien rooli ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa on korostunut. Lääkäreiltä odotetaan aktiivista osallistumista kansanterveyden edistämiseen, riskitekijöiden tunnistamiseen ja potilaiden ohjaamiseen terveellisiin elämäntapoihin.
6. Terveydenhuollon kustannusten hallinta: Terveydenhuollon kustannusten nousu on johtanut siihen, että lääkäreiltä odotetaan tehokasta resurssien käyttöä ja kustannustehokkaita hoitoratkaisuja. Tämä on tuonut mukanaan haasteita ja ristiriitoja hoidon laadun ja kustannusten hallinnan välillä.
7. Koulutus ja elinikäinen oppiminen: Lääketieteen nopea kehitys vaatii lääkäreiltä jatkuvaa kouluttautumista ja elinikäistä oppimista. Tämä on tarpeen, jotta lääkärit pysyvät ajan tasalla uusimmista tutkimustuloksista, hoitomenetelmistä ja teknologioista.
8. Eettiset kysymykset ja sääntely: Lääkäreiden on myös kohdattava uusia eettisiä kysymyksiä ja noudatettava tiukempia sääntelyvaatimuksia. Esimerkiksi geeniteknologian ja tekoälyn käyttö lääketieteessä on herättänyt uusia eettisiä pohdintoja.

Kaiken kaikkiaan lääkärin rooli on monimuotoistunut ja vaatii nykyään laaja-alaista osaamista, joustavuutta ja kykyä sopeutua nopeasti muuttuviin olosuhteisiin. Mitä mieltä olet tekoälyohjelman vastauksesta?

Diagnoosin hoidosta potilaan hoitoon

Erkki Antilan mukaan olemme sellaisen ilmiön edessä, että tieto sairaudesta on saatavilla samaan aikaan sekä lääkärillä että potilaalla. Tämä on uusi, dramaattinen toimintaympäristön muutos, mihin lääkäreiden on sopeuduttava! Ei ole enää sellaista tilannetta, että nuori lääkäri salaa katsoo Therapia Fennicasta mitä hän suosittelisi vastaanotolle saapuneelle potilaalle. Oikeastaan lääkäri on vastaanotollaan aika hankalassa asemassa ollessaan pakotettu tekemään diagnoosin. Vastaanotolla lääkäri hoitaa sitten pitkälti diagnoosia – ei potilasta. Digitaaliset tietovälineet ja mittalaitteet saattavat auttaa lääkäreitä pois tästä hankalasta tilanteesta, povaa Erkki.

Professori, neurologian erikoislääkäri Markku Partinen harmitteli sitä, kun edelleen lääketieteessä ajatellaan dualistisesti eli sitä, että on olemassa tiukka jako somaattisiin (elimellisiin) ja psyykkisiin sairauksiin. Ennemminkin pitäisi Markun mielestä ajatella Benedict de Spinozan tavoin monistisesti (ykseysajattelu) eli siten, että kaikki liittyy kaikkeen. Pitäisi enemmän keskittyä kokonaisuuksien hallintaan lääketieteessä eikä keskittyä pieniin tekijöihin. Mielen ja kehon kuuluminen yhteen alkaa olla selviö.

Markku Partinen elementissään!

Markku näytti kaavion, jonka hän oli tehnyt tutkija Daniel Cardinalia (2018) mukaellen. Siinä oli pääajatuksena se, että terveytemme koostuu hyvin monista tekijöistä, joilla on yhteisvaikutus. Ambiomi eli ympäristömme kaikkine fyysisine, kemiallisine ja biologisine tekijöineen vaikuttavat taustalla koko ajan terveyteemme. Yhdessä mikrobiomin kanssa ambiomi vastaa 75-prosenttisesti terveysvaikutuksista ja perintötekijöiden osuus on 25 prosenttia. Näin terveyteen vaikuttavat pääasialliset tekijät ovat kasassa. Ei pidä ajatella liian monimutkaisesti, sanoi Markku oivallisesti.

”Uusimman tutkimuksen mukaan mieli komentaa aivoja. Aivot eivät tee yhtään mitään, jos ei mieli komenna!”
Markku Partinen

Terveys on hyvää resilienssiä

Tärkeää on pohtia terveyden ja sairauden määritelmiä. Maailman terveysjärjestön (WHO) määritelmä sairaudesta on auttamatta vanhanaikainen (vuodelta 1946). Tulevaisuudessa olisi siirryttävä ajattelemaan sairautta ilmiönä, jossa ihminen on toki sairas, mutta hän tuntee silti itsensä terveeksi. Terveys voidaan määritellä esimerkiksi janana nollasta sataan. Ihminen voi yhtenä päivänä tuntea itsensä 30-prosenttisesti terveeksi ja toisena päivänä 70-prosenttisesti. Terveys voi todellakin vaihdella päivästä toiseen. Koettu elämänlaatu on tärkeämpi kuin terveys!

Pitkälti terveyden käsite on subjektiivinen kokemus ja hienoa oli Markulta nostaa esille resilienssin (kyky sopeutua muutoksiin) merkitys tässä hyvässä, subjektiivisessa kokemuksessa terveydestä. Esimerkkinä mainittiin se positiivinen stressi mikä ilmenee saunomisessa ja avantouinnissa eli kaikki stressi ei ole negatiivista. Erityisesti Markku oli innostunut Huberin (2011) terveys-sairaus määritelmästä missä korostuu ihmisen kyky mukautua niihin haasteisiin, joita elämä tuo eteen sosiaalisesti, fyysisesti ja tunneperäisesti. Lisäksi hyvä on muistaa Aaron Antonovskyn viittaus resilienssiin kykynä sopeutua, kestää ja toipua vaikeista tilanteista, stressistä, traumaattisista tapahtumista ja elämän muutoksista.

”Terveys on itse asiassa ihmisen hyvä resilienssi!”
Markku Partinen

Peli ei missään nimessä ole menetetty, jos sairaus iskee, sillä esimerkiksi aivojen plastisiteetti (muovautuvuuskyky) säilyy pitkään ja hermostoa ja aivoja rappeuttavia sairauksia voidaan hyvin pitkälle ehkäistä ennalta. Unen, liikunnan, ravitsemuksen, mikrobiomin ja sosiaalisen kanssakäymisen merkitys korostuu lääkärin roolissa ja plasebovaikutusta tulisi hyödyntää kaikessa hoidossa!

”Kuilu on kasvanut rakenteellisten ja toiminnallisten sairauksien välille.”
Markku Partinen

Rakenteelliset vs. toiminnalliset sairaudet

Tärkeää olisi pohtia rakenteellisten ja toiminnallisten sairauksien eroja. Vakuutusyhtiöt korvaavat rakenteellisia sairauksia. Onko masennus rakenteellinen vai toiminnallinen sairaus? Markku kysyy. Muutaman sekunnin kuluttua tulee selkeänä vastauksena, että masennus on toiminnallinen sairaus, jonka kaikkia syys-seuraus-ilmiöitä ei tunneta. Myös ahdistus on toiminnallinen sairaus, mutta ei kukaan väitä vastaan, etteikö ahdistus olisi sairaus, jolle pitäisi saada korvaus. Siihen on lääke, se on se maaginen yhteys, joka avaa rahahanat. Mutta miettikää sitten sitä, että tanssi ja liikunta ovat parempia keinoja masennuksen hoitoon kuin lääkkeet! Tässä suhtautumisessa on pakko tapahtua muutos. Lääketieteen on uudistuttava! Tällä hetkellä on pitkä matka siihen, että lääkärit ymmärtäisivät tämän, sanoi Markku lopuksi.

Potilaat tietävät nykyään aika paljon sairauksistaan

Lääkintöneuvos Jarmo Karpakka sanoi omassa puheenvuorossaan, että eläkeläisenä on hyvä olla, sillä sanoo sitä mitä tahansa niin lääkärinlupia ei voida ottaa pois. Jarmo muisteli nuoruuden lääkäriuraansa hieman kaihoisasti, sillä vastuu potilaan hoidosta ja lääkärinuralla eteneminen oli paljon konkreettisemmalla tasolla kuin nykytilanteessa. Oman työn tulos näkyi ja siitä rakentui oma osaaminen ja saatiin se oma työkalupakki käyttöön seuraavia potilaita varten. Tämä on osittain unohtunut tämän päivän tilanteessa.

”Potilas tulee vastaanotolle poimittuaan netistä oman sairautensa oireet ja hoidon.”
Jarmo Karpakka

Potilas saattaa olla sekä oikeassa että väärässä omasta hoidostaan ja tästä saatetaan keskustella vastaanotolla. Onnettominta tässä saattaa olla, että potilas vastaanoton jälkeen sitten poimii taas netistä tietoa vertaillen netin syövereistä poimimaansa tietoa siihen miten lääkäri on häntä ohjeistanut. Illalla saa lääkäri jännittää ilmestyykö netin keskustelupalstoille lääkärin ohjeistuksen arvio ja missä valossa. Helpommalla pääsi aiemmin! Nykyisessä julkisuuden paineessa toimiminen on lääkärille kova haaste ja stressinkin aiheuttaja.

Lääkärin toimintaympäristön muutos tulee jatkumaan ja todennäköisesti esimerkiksi digitalisaation ja tekoälyn merkitystä aliarvioidaan. Kolmen-neljän vuoden kuluttua tilanne voi olla aivan dramaattisesti toisenlainen lääkärin työpaikalla.

Kliiniseen lääketieteeseen on hyvin vaikea saada tutkijoita tällä hetkellä, sanoi Markku Partinen. Sen sijaan laboratoriossa suoritettavaan tutkimustyöhön löytyy tulijoita. Ihmisen kanssa ei haluta olla tekemisissä. Tämä on tullut vaikeaksi ongelmaksi. Ylipäänsä potilaan kohtaamisessa lääkärin pitäisi parantaa kommunikaatiotaitojaan osaavien potilaiden kanssa. Lääkärin olisi hyvä säilyttää johtajan roolinsa ja yhdessä potilaan kanssa päätyä hoitoratkaisuihin. Lääkäri olkoon johtaja, joka kuuntelee potilasta.

Kysy lisää. Olin paikalla ja tein runsaasti muistiipanoja.

About Author

turpaduunari

See author's posts