Kirjoittaja: Christer Sundqvist
Minkä lääkkeen ottaisit mukaasi autiolle saarelle?
Jos saisit valita yhden lääkkeen mukaasi autiolle saarelle loppuelämäksi, todennäköisyys on suuri, että valintasi osuu tuttuun ja varsin turvalliseen aspiriiniin. Suuret määrät aspiriinia voi olla myrkyllistä, haittaa munuaisten toimintaa, aiheuttaa mahahaavaa, ripuli voi puhjeta, verenvuoto voi lisääntyä, saattaa laskea verensokeria, ruoansulatuskanava voi ärsyyntyä, harvoin sentään aiheuttaa vaikeita yliherkkyysreaktioita tai vaikeita ihoreaktioita ja saattaa lapsille ja nuorille lisätä vakavan Reyen oireyhtymän vaaraa. Joka on lukenut lääkkeiden haittavaikutuksista, pitää tällaista haittavaikutuslistaa hyvinkin vaatimattomana.
Aspiriini alentaa kuumetta, lieventää kaikenlaista särkyä, hoitaa tulehduksia, ehkäisee veritulppia ja sydänkohtauksia, vähentää syöpäriskiä ja hillitsee syövän kasvua, suojaa aivohalvaukselta, ehkäisee luukatoa, voidaan pitää lupaavana kaihilääkkeenä, saattaa olla hyödyksi Alzheimerin taudissa yms.
Aspiriinin historia
Kirjoista paljastui kiehtovia tarinoita erityisesti aspiriinin keksinnöstä. Katso lähdeluettelo!
Vaikka pidämmekin aspiriinia tänään itsestäänselvyytenä, aspiriini ei tosiaankaan ilmaantunut tyhjästä. Se on tehnyt vuoristoratamatkan historian halki. Siihen liittyy vahingossa tapahtuneita oivalluksia ja päättelyä, joita on ohjattu hämmästyttävän tieteellisen kekseliäisyyden ja henkilökohtaisen kunnianhimon kautta lääkeyrityksen menestystuotteeksi.
Aspiriinin menneisyyteen kuuluu ilman erityistä järjestystä: julmia sotia, epidemioita, eräs kokeilunhaluinen pastori, unohdettu juutalainen tiedemies, muinaisia papyruskääröjä, teollinen vallankumous, 1800-luvun skotlantilainen kuumesairaala, tavallista puunkuorta, vakoilua, mahtava saksalainen teollisuusmies, malariaa, Versaillesin sopimus, maailman tehokkaimmat lääkeyhtiöt, nykivä kanin aortta, Auschwitz ja paljon muuta.
Aspiriini on synteettinen lääkevalmiste, jonka taustoista löytyy luonnon salisylaattien arvostus. Näitä salisylaatteja (oikeastaan salisiinit) löytyy useimpien pajujen kuoriosasta, poppelin lehdistä, mesiangervosta ja koivustakin. Pajunkuorta ja mesiangervoa onkin kansanperinteessä käytetty rohtona kuumeeseen ja särkyyn. Vanhimmat todisteet luontaisesta salisylaatin käytöstä ovat tuhansien vuosien takaa. Egyptistä löydettiin Ebersin papyruksessa tietoja tästä. Nämä tiedot on 3500 vuotta sitten merkitty papyrukselle. Samanlaisia mainintoja on myös muinaisilta sumereilta ja assyrialaisilta. Pajua ovat käyttäneet särkyyn myös kiinalaiset, intialaiset ja kreikkalaiset.
Euroopassa Hippokratesta pidetään pitkälti modernin lääketieteen isänä, ja hänen osuuttaan pajunkuoren voittokulussa pidetään ihan merkittävänä. Hippokrateen (460–377 eaa.) kuvaukset pajunkuoresta saatavasta valkoisesta jauheesta kivunlievittäjänä ovat säilyneet tähän päivään. Tärkeä virstanpylväs asetyylisalisyylihapon historiassa oli myös pastori Edward Stonen (1700-1768) innovatiivinen ajatus kokeilla pajunkuoren tehoa horkkatautia poteviin kyläläisiin.
Myöhemmin pajurohdosten vaikutusmekanismien tutkiminen johti pääasiallisena pidetyn tehoaineen salisiinin eristämiseen. Ensimmäisinä maailmassa tämän yhdisteen pajusta löysivät ranskalainen tiedemies Henri Leroux vuonna 1826 ja saksalainen farmakologi Johann Andreas Buchner (1783-1852) vuonna 1828. Vuonna 1839 sveitsiläinen kemisti Karl Löwig (1803–1890) valmisti salisyylihappoa mesiangervon kukista.
Salisyylihappoa käytettiin lääkkeeksi reumakipuun ja päänsärkyyn, mutta se oli pahanmakuista ja ärsytti limakalvoja, joten oli tarpeen löytää paremmin lääkkeeksi sopiva yhdiste. Siedetympää yhdistettä asetyylisalisyylihappoa valmisti vuonna 1853 ranskalainen kemisti Charles von Gerhardt (1816-1856) ja vuonna 1859 saksalainen Hermann Kolbe (1818–1902) tuli perässä. Keksijöillä ei ollut mielenkiintoa keksintönsä markkinoimiseen, ja sillä erää tuote unohtui vuosikymmeniksi.
Teollista asetyylisalisyylihapon synteesimenetelmää kohti kuljettiin 1800-luvun lopussa eräässä saksalaisessa kivihiilitervaperäisiä väriaineita tuottavassa tehtaassa nimeltä Farbenfabrik vormals Friedrich Bayer amp Compagnon (myöhemmin Bayer AG). Siellä työskenteli Felix Hoffmann (1868-1946) ja Arthur Eichengrün (1867-1949) tämän synteesin parissa ihan tositoimin ja se oli valmis vuonna 1897. Juutalainen tiedemies Eichengrün oli useita kertoja vankina natsien keskitysleireillä, mutta vältti täpärästi kuoleman noilla leireillä. Bayer sai 6. maaliskuuta 1899 tuotteelle patentin kauppanimellä Aspirin ja tuote saatiin markkinoille.
Asetyylisalisyylihappo oli tuolloin ensimmäisiä teollisesti valmistettuja tulehduskipulääkkeitä. Nykyisin aspirin-valmistetta käytetään maailmalla arviolta 100 miljoonaa tablettia päivittäin. Asetyylisalisyylihappoa sisältäviä lääkevalmisteita myydään Suomessa myös muun muassa tuotenimillä Disperin ja Primaspan.
Vuonna 1974 perustettu International Aspirin Foundation jakaa tietoa ja herättää keskustelua kaikesta liittyen aspiriinin ja asetyylisalisyylihappoon.
Hyvin laajasti tutkittu aspiriini
Mihin kaikkeen Aspiriinia käytetään? Tässä ihan lyhyesti joitakin sairaustiloja joihin voidaan käyttää aspiriinia.
Lieventää kipua ja turvotusta
Aspiriini on mahdollisesti eniten tutkittu lääkeaine. Suuressa lääketieteellisessä tietokannassa (PubMed) löytyy tällä hetkellä 72848 tutkimusartikkelia tästä lääkkeestä. Aspiriinin vaikutusmekanismi on tarkkaan tiedossa. Se estää prostaglandiinien muodostumista elimistössä. Prostaglandiineja syntyy muun muassa tulehduksen ja vamman yhteydessä. Prostaglandiinit herkistävät hermoja kivulle, voimistavat turvotusta kudoksissa ja nostavat ruumiinlämpöä. Aspiriinin sisältämä asetyylisalisyylihappo vähentää prostaglandiinien määrää, jolloin kipu ja turvotus lievittyvät ja kuume laskee.
Sydänkohtauksen jälkihoitoon ja ennaltaehkäisyyn
Sellainen potilas, joka on saanut sydänkohtauksen, saa usein todeta lääkärin määränneen pieniannoksista aspiriinia uuden kohtauksen ehkäisemiseksi. Tämä lääke tekee verestä nestemäisempää ehkäisten verihyytymien muodostumista. Moni syö aspiriinia ennaltaehkäisevässä mielessä.
Ehkäisee syöpää
Löytyy näyttöä siitä, että aspiriini toimii myös syöpälääkkeenä. Vaikutusmekanismiksi alkaa varmistua autofagia, josta kirjoitin jo aiemmin. Harvinaiseen Lynchin syndroomaan aspiriini on erityisen tehokas. Tutkimusten mukaan aspiriini saattaa ehkäistä erityisesti rinta- ja suolistosyöpää.
Auttaa hauraita luita vahvistumaan
Aspiriini lisää aikuisilla ihmisillä luun mineraalipitoisuutta. Koe-eläimillä mekanismia on pyritty vahvistamaan. Yksi selitysmalli on, että luuta muodostavat solut vahvistuvat ja erikoistuvat.
Ehkäisee silmäsairauksia
Aspiriini voi ehkäistä diabeteksen aiheuttamaa silmäsairautta, retinopatiaa, ja sillä on käyttöä myös kaihin hoidossa.
Raskausmyrkytykseen aspiriinia
Aspiriinin on todettu tehoavan raskausmyrkytykseen.
Alzheimerin tautiin aspiriinia
Pieni annos aspiriinia voi olla halpa tapa ehkäistä ja hidastaa Alzheimerin tautia. Lisätutkimuksia tarvitaan. Mahdollisesti aspiriini lisää vaurioituneiden solujen autofagiaa.
Lähdekirjallisuus:
Jack DB. One hundred years of aspirin. Lancet 350: 437–439, 1997
Jeffreys Diarmuid. Aspirin: The Remarkable Story of a Wonder Drug, Bloomsbury, 2010
Rainsford Kim D. Aspirin and the Salicylates. Butterworths, London, 1984
Rainsford Kim D. Aspirin and Related Drugs. Taylor & Francis, 2004
Rooney Steven M, Campbell J. N. How Aspirin Entered Our Medicine Cabinet. Springer Nature, 2017
Sneader W. The discovery of aspirin: a reappraisal. Br Med J 321: 1591–1594, 2000
Weissmann G. Aspirin. Scientific American 264(1): 84–90, 1991
About Author
Haittavaikutusten ketju on lumipalloefekti. Virallisterveellinen ravitsemusterrorismi tuo haittavaikutuksinaan tarpeen diabetes-, verenpaine- ja kolesterolilääkitykselle. Nämä lääkkeet taas tuovat haittavaikutuksinaan mukanaan haimasyövät, maksasyövät ja alzheimerin taudin ynnä muita ongelmia. Nämä taudit taas aiheuttavat tarvetta uusille yksityisille lääkärikeskuksille sekä tietenkin uusille lääkkeille, näiden kustannuksille ja niiden haittavaikutuksille. Tämä taas lisää … jne. jne. Kierre on valmis.
Rahasta puhuminen on näin vaalivuonna erityisen mielenkiintoista. Vuonna 2021 Kela maksoi lääkekorvauksia 1,7 MILJARDIA euroa ja aspiriinin tukkuhintamyynti oli alle miljoonan. Siis koko maan aspiriinin myynnin tukkuhinnalla saisi autotalliin yhden Ferrari 812 Superfast auton tai jos puolisokin kaipaa kyytiä niin kaksi kappaletta Aston Martin Vanquish Volantea. Statiinien tukkumyynti vuonna 2021 oli 16 miljoonaa euroa ja kaikkien C07, C08 ja C09 verenpainelääkkeiden tukkumyynti yhteensä 64 miljoonaa euroa. Iso raha liikkuu siis aivan muualla, koska syöpälääkkeet, antitromboottiset lääkkeet ja diabetes-lääkkeet ovat aivan järkyttävän kalliita. Julkisesti kukaan ei uskalla puhua miten viralliset ravitsemus-suositukset liittyvät kuvaan mukaan ongelmien yleistymisen kautta.
Juttu ei juurikaan käsitellyt aspiriinin käytön yleisyyttä joten todettakoon että väkilukuun suhteutettu apteekkimyynti Suomessa on asetyylisalisyylihappo ATC N02BA01 osalta puolittunut vuodesta 2013 vuoteen 2019 mennessä. Suomi on Orionin ansiosta Burana-valtio (jotkut sanoisivat terveydenhoidon banaani-valtio) eli ibuprofeenin suurkuluttaja.
Veikkaan, että suuri osa tuosta vähenemästä johtuu apiksabaani-verenohennuslääkkeiden myynnin lisääntymisestä (esim. Eliquis). Aspiriinin käyttö siihen tarkoitukseen on vähentynyt vastaavasti. 2021 lääketilastossa apiksabaanin myynti oli kasvanut 19% edellisvuodesta ollen yli 12M€. Sen patentti on vielä voimassa ja hinnat sen mukaiset. Kela korvaa sen käytöstä valtaosan, mutta Primaspan (depot aspirin) on niin halpaa, että siitä ei korvausta saa. Kaiken lisäksi se on myynnissä ilman reseptiä. Tuo halvempi lääke kuitenkin torjuu myös syöpään sairastumista, mitä 140 kertaa kalliimpi ei tee (Eliquis 1,4e/kpl, Primaspan 1c). Tutkimuksessa Association of Aspirin Use With Mortality Risk Among Older Adult Participants in the Prostate, Lung, Colorectal, and Ovarian Cancer Screening Trial oli saatu aika hyvät lukemat erilaisille syöville: “Aspirin use 3 or more times per week was associated with decreased risk of mortality of all causes (HR, 0.81; 95%CI, 0.80-0.83; P < .001), any cancer (HR, 0.85; 95%CI, 0.81-0.88; P < .001), GI cancer (HR, 0.75; 95%CI, 0.66-0.84; P < .001), and CRC (HR, 0.71; 95%CI, 0.61-0.84; P < .001)." Varsinkin paksusuolen syöpäriskin vähenemä veren hyytymiseneston sivutuotteena 29%:lla on vaikuttava puoli-ilmaiselle lääkkeelle. Muut suolistosyövät -25%!
Ehkäisee syöpää -kappale loppuu ennen aikojaan! Jatkuuko se vielä?
Kiitos huomiosta! Oli muutama sana tippunut pois. Mahdollisesti uskallan tulevissa kirjoituksissa aspiriinin tehoa tuoda esille myös syövän hoidossa, vaikka näyttö voisi toki olla vielä vankempi. Tässä joitakin poimintoja:
Park, In‐Sook, Jeong-Rang Jo, Hua Hong, K. Y. Nam, Jong-Bae Kim, Sang Hee Hwang, Mi-Sun Choi, Nam-Hee Ryu, Hyung-Jung Jang, Sang-Han Lee, Chin-Soo Kim, Tae-Geon Kwon, Gy-Young Park, Jong-Wook Park and Byeong-Churl Jang. “Aspirin induces apoptosis in YD-8 human oral squamous carcinoma cells through activation of caspases, down-regulation of Mcl-1, and inactivation of ERK-1/2 and AKT.” Toxicology in vitro : an international journal published in association with BIBRA 24 3 (2010): 713-720
Elwood, Peter C., Gareth J. Morgan, Christine Delon, Majd B. Protty, Julieta Galante, Janet Elizabeth Pickering, John Watkins, Alison Lesley Weightman and Delyth Morris. “Aspirin and cancer survival: a systematic review and meta-analyses of 118 observational studies of aspirin and 18 cancers.” ecancermedicalscience 15 (2021): n. pag.
Zhang, Xiao, Yukuan Feng, Xi Liu, Jianhui Ma, Yafei Li, Tianzhen Wang and Xiaobo Li. “Beyond a chemopreventive reagent, aspirin is a master regulator of the hallmarks of cancer.” Journal of Cancer Research and Clinical Oncology 145 (2019): 1387-1403.
Luo, Ting, Hualin Yan, Ping He, Yong-Qiang Luo, Yuan-Fu Yang and Hong Zheng. “Aspirin use and breast cancer risk: a meta-analysis.” Breast Cancer Research and Treatment 131 (2011): 581-587.
Zhu, Yun, Yang Cheng, Rong-cheng Luo and Ai-min Li. “Aspirin for the primary prevention of skin cancer: A meta-analysis.” Oncology Letters 9 (2015): 1073 – 1080.
Jeffreys Diarmuid. Aspirin: The Remarkable Story of a Wonder Drug, Bloomsbury, 2010: “There’s now evidence to show that aspirin might prevent heart attacks, strokes, deep vein thrombosis, bowel, lung and breast cancer, cataracts, migraine, infertility, herpes, Alzheimer’s disease, and much else. The list is growing every year — which might go some way towards explaining why over 25,000 scientific papers have been written about aspirin and why an estimated one trillion little white pills, just like yours, have been consumed since it first came into being.”… “However, few things have excited the public’s attention as much as the revelation that aspirin might be an effective treatment for certain types of cancer. A cure for cancer (the incidence of which grew almost as rapidly as cardiovascular disease in the wealthier nations of the twentieth century) has often been called medicine’s search for the Holy Grail. In the last 100 years huge sums of money and millions of man-hours have been invested in this research effort but the results have been slow in coming.”… “For instance, a recent review of twenty-seven observational studies on aspirin and colorectal or bowel cancer suggests that the drug (probably as a result of long-term use) may reduce the risk by as much as 50 per cent. Other studies have shown aspirin’s potentially preventive effect on cancers of the mouth, throat and oesophagus, prostate cancer (the most common cancer in men), ovarian cancer, breast cancer and lung cancer. As one might expect, the doctors and epidemiologists involved in most of these trials have repeatedly emphasized the need for caution. It is still early days, the results are not totally conclusive, no one is absolutely sure what dosage levels might be appropriate, more time and proper randomized trials are needed, and so on.”
Rainsford Kim D. Aspirin and Related Drugs. Taylor & Francis, 2004: “For example, the importance of the mitochondrial actions of the salicylates in the development of induced cellular death (apoptosis) brings together the observations of the 1950s and 1960s regarding the effects of salicylates on the uncoupling of oxidative phosphorylation and their effects on intermediary metabolism, with more recent data on the activation of caspases and cytochrome c release from mitochondria. This may be important, along with the newer information on the actions of these drugs on oxyradical and cytotokine-mediated signal transduction events, in understanding the protective effects of aspirin and related drugs in colon and other cancers as well as the mode of action of these drugs in the development of gastrointestinal ulceration and bleeding. As a further example, the longdebated and important therapeutic question regarding the efficacy of high-dose aspirin compared with that of salicylic acid, its dimer, salsalate, or the sodium salt in the long-term treatment of pain and inflammation in rheumatic diseases has been revisited again with evidence that the major anti-inflammatory and analgesic actions of aspirin reside in the salicylate that is produced therefrom.”… “Similar statements have been made at international conferences and Internet sites, that salicylates in vegetables may account for the lower rate of colon cancer in vegetarians.”
Vilkaisepa kirja Markus J. Rantala, Masennuksen biologia. Uskon kirjan kinnostavan sinua! Aspiriinilla on aussitutkimuksessa laskettu kliinisen masennuksen ilmaantuvuutta lähes puoleen!
Kiitos Mirka hyvin mielenkiintoisesta tiedosta. Terveisin, christer