Karita ei taistele syöpää vastaan, hän elää sen kanssa

Kirjoittaja: Christer Sundqvist

Olin eilen (17.10.2017) Karita Aaltosen kirjan julkkareissa. Olipa hyvä tilaisuus ja kirjakin on aivan mainio. ”Uskalla parantua” (Viisas Elämä, 2017) on kertomus siitä miten vakavasti aivosyöpään sairastunut hyvinvointikouluttaja ajattelee syöpäänsä ystävänä. Sellaisena pikkuisena kaverina, joka auttaa häntä elämässä eteenpäin.

Syöpää vastaan ei taistella

Joko Karita on ihan sekaisin tai sitten hänellä on vakavasti sairastuneille ja lääkäreille ehkä kaikkein vahvin viesti ikinä: Syöpää tai muuta vakavaa sairautta vastaan ei pidä taistella. Syöpää ei voiteta. Sen kanssa eletään. Sairaus on vain osa elämää.

Miten usein olemmekaan kuulleet: Potilas ei jaksanut taistella sairauttaan vastaan, vaan hän kuoli. Parhaasta hoidosta huolimatta.

Kun luen ja arvioin Karita Aaltosen kirjaa, minuun iskee kuin sata salamaa oivallus siitä, että tämä kovia ja paljon hyvää kokenut nainen on aivan oikeassa. Olenhan kuullut Kelly Turneria, katsonut ja lukenut syövän totuutta monelta eri kantilta ja hyvä ystäväni kuoli juuri aivokasvaimen tultua liian pahaksi, myöskin ilman taistelua iloiten elämän ihmeestä loppuun asti. Tällaisia inspiraation lähteitä me tarvitsemme, sillä syöpää ei nujerreta, sen kanssa eletään.

Huomisesta emme tiedä, tänään Karita voi hyvin

Vahvana viestinä kirjassa on eläminen tässä hetkessä. Kukaan ei tiedä mitä huominen tuo tullessaan. Ehkä taas alkavat kummalliset oireet viestittävät siitä, että kasvain on edelleen olemassa. Tämä ei Karitaa huoleta, sillä hän toteaa olevansa tänään säteilevän hyvällä tuulella ja terve. Se riittää.

Karita elää sen viisisenttisen kasvaimen kanssa, pitää sitä jopa ystävänä. Ei suostu Google-hakukoneeseen syöttämään diagnoosia ja ei halua lukea kaikkea sitä mitä vakavasta sairaudesta kerrotaan. Hän luottaa omaan intuitioonsa, siihen omaan sisäiseen ääneen, joka parhaimmalla mahdollisella tavalla ohjaa hänen elämäänsä oikeaan suuntaan. Hän antaa mielensä rauhoittua ja kertoa hänelle mitä paranemiseen tarvitaan.

Täydentävät hoidot käytössä

Intuitio vei Karitan hyväksymään koululääketieteen (leikkaukset, sädetykset, solumyrkyt) rinnalle täydentävät hoidot. Karita on ottanut tärkeäksi tehtäväkseen, jopa terveystietoisten lääkäreiden pyynnöstä, että lääketieteen parhaat hoidot kulkevat käsi kädessä täydentävien hoitojen kanssa. Potilaan parhaaksi. Vastakkainasettelu on niin turhaa!

Miten sinä sen teit? kysyy Karitaa hoitava lääkäri. Ja Karita hymyilee kuin aurinko kertoessaan tämän iloasian kirjanjulkistustilaisuudessa. Onhan se huikeaa! Maamme huippulääkäri on kiinnostunut kuulemaan miten Karita parani syövästä ja lääkäri kuuntelee kiltisti sekä vieläpä lähettää omia potilaitaan Karitan luokse kuulemaan miten syövän kanssa eletään.

Ei ole oikein, että syöpäpotilaat joutuvaat salaamaan hoitavalta lääkäriltä, että käyvät vakiintuneiden lääketieteellisten hoitojen lisäksi akupunktiohoidossa, he käyttävät keho-mielihoitoja, ovat saaneet vyöhyketrapiaa, joogaavat, syövät erityisen terveellistä ruokaa ja käyttävät joitakin ravintolisiä. Sillä kun nämä muut hoidot paljastuvat lääkärille, hän saattaa jopa suuttua ja moittia potilastaan uskomushoitojen harhauttamaksi. Tästä ei kuitenkaan ole kyse, vaan potilas hoitaa itseään parhaan taitonsa mukaan ja ottaa virallisen hoidon tueksi ne täydentävät hoidot. Jotkut jättävät kokonaan viralliset hoidot, mutta siihen Karita ei yllytä. Modernin lääketieteen apu kannattaa ottaa vastaan omaa intuitiotaan kuunnellen, sillä kroppa on viisas ja hoitojen vaikutukset ovat niin yksilöllisiä.

Kun Karita sai diagnoosin

Karita kirjoittaa näin:

”Kun sain diagnoosini Glioblastoma Multiforme gradus IV, tunsin voimakkaan tunteen ja voiman, jonkun sisäisen äänen, joka kuiskasi minulle lempeästi mutta päättäväisesti, että ei ole vielä sinun aikasi mennä. Tunsin vahvasti, että sairaus on tuonut minulle tehtävän. Vaikka en tiennyt heti mistä oli kyse, ymmärsin, että nyt on aika alkaa ottaa siitä mysteeristä selvää.”

Teemme tuhansia valintoja ja päätöksiä joka päivä. Karitan päivä sisältää ainakin näitä valintoja: synteettiset aineet (esim. kosmetiikka- ja siivouskemikaalit) vaihdetaan puhtaiksi luonnonaineiksi, paljon syvähengitystä ja raitista ilmaa ulkona, joogaa tai jokin muu rauhoittava rutiini, ajanviettoa rakkaiden ystävien kanssa, mahdollisimman puhdasta ravintoa ja monesti luomua, uskoa parantumiseen, luottamista intuition voimaan, elämää tässä hetkessä, miettien arvojaan.

Karita kertoo hoidoistaan mm. näin:

”Kakkosleikkauksen jälkeen magneettikuvaukset olivat aina kolmen kuukauden välein. Aina ikuista jännittämistä: mitä jos taas… Pelkoa kasvaimen uusimisesta. Oi sitä helpotuksen tunnetta kun lääkäri ilmittaa, että kuvat ovat puhtaat. Siinä sai taas elää huojentuneena seuraavat 1,5 kuukautta, ja sen jälkeen alkoi taas uusien magneettikuvien jännittäminen. Elämä meni tässä syklissä. Jännitystä, helpotusta, jännitystä, helpotusta.

Muistan yhden kerran, kun olin jälleen magneetinjälkeisellä onkologin vastaanotolla kuulemassa tuloksia. Nyt vastassa oli syöpälääkäri, jota en ollut tavannut aiemmin. Lääkäri katsoi minua kysyvästi (odotti selvästi, että olisin ollut ”diagnoosini näköinen”, puolikuollut potilas). Lääkäri katsoi tietokoneruutua, sitten minua, ja taas uudestaan tietokoneen ruutua. Näin hänen ilmeestään, että hän halusi kysyä ”oletko sinä siis sama henkilö, josta tässä tekstissä puhutaan”. En varmasti vastannut hänen odotuksiaan, kun istuin siinä hyvinvoivana, joogamatto mukanani. Magneettikuvat olivat hyvät. Kasvua tai muutosta ei ollut. Kun olin lähdössä vastaanotolta, lääkäri sanoi mieleenpainuvat sanat: ”En tiedä mitä sä teet, mutta jatka sitä mitä sä teet!”

Turpaduunarilta lähtee vahva lukusuositus!

 

cropped-christer-sundqvist.jpegChrister Sundqvist
turpaduunari, ravintovalmentaja, biologi, filosofian tohtori

Monessa liemessä keitetty yllätyksellinen tietokirjailija ja suosittu bloggaaja. Tuttu turpaduunari, eli huumorin pilke silmäkulmassa esiintyvä terveysluennoitsija. Löydät lisää tietoa täältä: http://ravintokirja.fi/ 

 

1 kommentti artikkeliin “Karita ei taistele syöpää vastaan, hän elää sen kanssa”

  1. Paluuviite: Paljon kirja-arvosteluja - Turpaduunari

Olisi kiva kuulla kommenttisi!