Kirjoittaja: Christer Sundqvist
Italialainen urheilutoimittaja Luca Caioli kirjoittaa erinomaisia urheilukirjoja. Minerva-kustannus on niitä viime aikoina kääntänyt suomeksi ja lähettänyt turpaduunarille arvioitavaksi. Messin, Ronaldon ja Neymarin jälkeen sain tarttua Zidanen elämästä kertovaan kirjaan. Vau!
Caiolille tyypilliseen tapaan etsitään eri puolia Zidanen elämästä. Zidanesta on tosi paljon kerrottavaa ennen sitä kuuluisaa puskua. Senhän me kaikki muistamme?
Puskun kootut selitykset
Vuoden 2006 MM-kilpailujen finaalissa tapahtui jotain hyvin outoa kun Zidane jatkoajalla (peliä oli pelattu yli 110 minuuttia) puski päällään Italian Marco Materazzin kentän pintaan. Kirjassa tietenkin puidaan tätä tapausta sivukaupalla. Kuulemme Zidanen ihan uskottavat selitykset tapahtuneelle. Materazzi provosoi Zidanea ottelun aikana. Emme saa tietää mikä oli se asia mikä sai Zidanen kupin kellahtamaan nurin, mutta jotain kauheaa se oli, muuten ei herrasmiesmäinen jalkapalloilija tee mitään tuollaista.
Zidane haluaakin sanoa tämän asian:
“Pyydän anteeksi lapsilta, jotka sen näkivät. Tekoni ei ole anteeksiannettava. Tuollaista ei saa tehdä. Haluan sanoa sen niin, että kaikki ymmärtävät, sillä minut näki kaksi tai kolme miljardia tv-katsojaa ja miljoonat lapset. Pyydän anteeksi heiltä ja kasvatuksen ammattilaisilta. Minulla on lapsia, eli tiedän, mistä puhun, ja vaikka olen opettanut heille, etteivät he antaisi kenenkään talloa varpailleen, ei tuollaista tekoa voi sallia.”
Silloin Zidane itki
Kirjan hienoimpia lukuja on neljäs kyyneleistä kertova. Zidane ei ollut koskaan itkenyt pelikentällä, ei ilosta eikä surusta. Hauskaahan jalkapallo oli. Vuonna 2006 eräänä toukokuisena iltana äsken päättyneen sarjaottelun jälkeen Santiago Bernabeun stadionilla, Zidane ei kuitenkaan voinut itkulleen mitään. Hän seisoi siinä kentän keskellä kuunnellen miten katsomossa 82 000 henkeä seisoi ja huusi hänen kutsumanimeään, Zizou, kurkku suorana.
Zidane nosti kätensä arkaan tervehdykseen ja Real Madridin jäähyväisjuhlat alkoivat. Maalivahti Casillas otti Zidanea kaulasta kiinni ja suuteli häntä poskelle. Perässä seurasivat Baptista, Beckham, Meja, Raul jne. Paikalla oli melkein sata kutsun saanutta Zidanen läheistä ystävää, jotka odottivat Zidanen jäähyväispuhetta. Siitä ei tullut mitään. Hän itki.
Zidane itki liikuttuneena, hämmentyneenä, pelokkaana, ehkä myös yllättyneenä niin suuresta huomionosoituksesta. Hienot jäähyväisjuhlat!
Jalkapallossa jatkuvaa vertailua
Kautta aikojen jalkapalloilijoita on verrattu keskenään, tehdään tilastoja ja monella eri tasolla pistetään jalkapalloilijoita järjestykseen. Zidane on valittu Euroopan parhaaksi jalkapalloilijaksi vuonna 1998 (Kultainen pallo) ja Fifa pitänyt häntä vuoden jalkapalloilijana vuosina 1998, 2000 ja 2003. Epävirallisesti jalkapalloilijat kautta aikojen on pistetty tällaiseen järjestykseen: Maradona, Pele, Di Stefano, Cruiff ja Zidane.
Zidane muistetaan kuitenkin ehkä parhaiten ystävällisyydestään ja nöyryydestään sekä lähes täydellisestä pelikäsityksestä.
“Zidane on jalkapallon Fred Astaire. Tanssijan silmillä katsottuna hänen lahjakkuutensa on täydellistä ja hänen tyylikkyytensä käsittämätöntä. Hänen minänsä katoaa täydellisessä liikkeessä. Se tulee sydämen pohjasta eikä siitä, mitä hän edustaa.”
Vuoden valmentaja
Lopetettuaan aktiiviuransa jalkapalloilijana Zidane siirtyi vähitellen valmennustehtäviin. Hänet valittiin parhaaksi ranskalaisvalmentajaksi vuonna 2016. Valmentajana Zidane toteuttaa hymyn strategiaa houkutellen jokaisesta pelaajasta parhaat puolet esille. Zidanen nöyrä puoli tulee esille. Aika harva huippuvalmentaja sanoo kameroiden edessä:
“Olen tehnyt työtä tällä tasolla vasta yhden vuoden ja opin uusia asioita päivittäin.”
Harvinaisen upea lukukokemus tämäkin Luca Caiolin teos. Suosittelen.
Christer Sundqvist
turpaduunari, ravintovalmentaja, biologi, filosofian tohtori
Monessa liemessä keitetty yllätyksellinen tietokirjailija ja suosittu bloggaaja. Tuttu turpaduunari, eli huumorin pilke silmäkulmassa esiintyvä terveysluennoitsija. Löydät lisää tietoa täältä: http://ravintokirja.fi/
Paluuviite:Paljon kirja-arvosteluja - Turpaduunari