Kirjoittaja: taistelijaäiti
Vuonna 2006 minulla ei ollut minkäänlaista tietoa persoonallisuushäiriöisistä ihmisistä. Nyt vuonna 2015 tunnen läpikäyneeni korkeakouluopinnot narsismista. En kuitenkaan opiston penkkiä kuluttaen vaan kovimman kautta, oman elämäni tarjoamana.
Narsistin väkivalta
Väkivalta jaetaan neljään eri ryhmään; psyykkiseen, fyysiseen, sosiaaliseen ja taloudelliseen. Nämä kaikki tulevat tutuksi narsistisen henkilön uhrille. Jos ei ole yhteisiä lapsia henkisesti sairaan ihmisen kanssa, niin todennäköisesti eron jälkeen narsisti jättää ex-puolisonsa rauhaan löydettyään uuden kumppanin – seuraavan uhrin.
Suurin eroavaisuus erotessa lienee se, että henkisesti normaalista ihmisestä erottaessa pariskunta riitelee keskimäärin vuoden ajan, osituksista ja lasten huoltajuudesta. Kun ero on valmis, pystyy entinen pari normaaliin sosiaaliseen kanssakäymiseen keskenään. Lasten asioista sovitaan ja uudet kumppanit hyväksytään osana elämää, istutaan yhdessä juhlapöytään, juhlimaan lasten rippijuhlia, syntymäpäiviä.
Eron jälkeen
Narsistista erotessa minkäänlainen eron jälkeinen normaali kanssakäyminen ei ole mahdollista. Väite, että riitaan tarvitaan aina kaksi, ei pidä paikkaansa. Narsistinen ihminen ei tunne empatiaa eikä hänen käyttäytymisessään ole mitään korjattavaa millään elämän osa-alueella. Omasta mielestään narsisti on täydellinen ja kaikki vika on hänen uhrinsa persoonassa ja teoissa.
Narsistilla on uskomaton taito kääntää omat negatiiviset tekonsa uhrinsa tekemiksi. Kun on yhteisiä lapsia, joutuvat lapset narsistin työvälineiksi hänen henkilökohtaisella kostomatkallaan uhrilleen. Väkivallan toteuttamiseen narsisti käyttää häikäilemättömästi hyväksi viranhaltijoita. Niin sosiaalityöntekijät, poliisit, tuomarit kuin lääkäritkin sokeutuvat täydellisesti narsistin selittelyille uskoen hänelle tukensa antaessaan olevansa oikealla puolella.
Narsisti naamioi kostonsa karanneelle uhrilleen huoltajuuskiistaksi. Lapsiinsa kohdistamansa fyysisen väkivallan uhrinsa tekemäksi, uhriinsa kohdistuneen fyysisen pahoinpitelyn itseensä kohdistuneeksi. Sosiaalinen väkivalta, eristäminen elämästä käntyy sekin uhrin teoksi.
Sosiaalista väkivaltaa
Tässä kirjoituksessani tarkastelen narsismin vaikutusta elämässäni, uhrina. Kaiken minulle tärkeän menettäneenä.
Seurustellessa narsisti antaa itsestään kuvan unelmapuolisona. Minäkin tunsin olevani ”prinsessa” ja aikaisemmasta liitosta oleva lapsenikin sai osansa huomiosta.
Yhteenmuuton ja positiivisen raskaustestin jälkeen tajusin ahdistuvani puhelimeni soimisesta, koska sitä seurasi aina riita. Sosiaalinen väkivallan muoto alkoi tuntumaan arjessa aina vain vahvemmin. Hitaasti, mutta varmasti kontrollointi ylti kaikkeen mitä tein. Kantaen myös esikoiseni tekemisiin, harrastuksiin ja ystäviin. Ystäväni olivat kelvottomia eikä heillä ollut mitään asiaa meille. Sukulaiseni, miksi he meille tulisivat?
Jos pääsin yksin shoppailemaan kännykkäni toimi vahtikoirana. Lasten kanssa ulkoilusta kehittyi riitakapula, samoin kalastusharrastuksestani.
Kaikessa, missä narsistini ei ollut mukana oli jotain äärettömän pahaa hänen mielestään. Esikoiseni harrastukset eivät olleet sopivia, hänen ystävillään ei ollut mitään asiaa meille eikä lapseni olisi lopulta saanut poistua kotiovesta. Miten hän saikaan minut uskomaan, että minä olin se joka teki väärin. Minä aiheutin hänelle pahaa oloa, koska menin lapseni kanssa uimaan.
Yhteisen ajanvieton hänelle korvasi nettipokerit ja olutlaatikko ei näyttänyt riittävän kuin hampaiden pesuun. Hellittelynimeni vaihtuivat haukkuihin. Yhteisen lapsen syntymän jälkeen puolisoni ei osoittanut minkäälaista kiinnostusta vauvamme hoitamista kohtaan.
Fyysistä väkivaltaa
Fyysinen väkivalta tuntui ensimmäisen kerran poskissani puristusotteella kotiuduttuani synnytyslaitokselta. Istuin sohvalla imettämässä vauvaamme, kun painajaiseksi muuttuva unelmamieheni kävi ilmaisemassa kipeästi tuntuvalla tavalla, miten iloinen on vauvamme ja minun kotiutumisesta.
Ensimmäisen kynnyksen ylityttyä fyysisesti kiinnikäyminen paheni kerta toisensa jälkeen. Hiuksista kiskominen ja poskista puristaminen olivat pysyviä toimintatapoja puolisolleni. Kun ne eivät riittäneet, jäi olkapäähäni sormenjäljet, kääntyi käsivarteni kuin tiskirättiä kuivaksi kiertäen.
Psyykkistä väkivaltaa
Psyykkinen väkivalta oli jo päivittäistä, mitätöivää, itsetunnon syövää ja huorittelu jatkui. Uskaltaessani arvostella hänen käyttäytymistään tai pyytäessäni muuttamaan pois kodistamme olinkin hullu, jonka hän sulkisi hullujen huoneelle. Äitiyteni mitätöitiin täydellisesti. Minä olin se joka hoiti lapsemme, mutta kuulin lähes päivittäin: ”Sä et kelpaa äidiksi, vien sulta lapset.”
Henkisesti olin lannistettu, en jaksanut enää kuin vastata lasten perustarpeista, ruuasta, vaatteista ja ulkoiluista. Mihinkään muuhun energiani ei riittänyt. Tiedostin tuskan ja epätoivon esikoiseni silmissä, mutta minusta ei ollut auttamaan vanhempaa lastani.
Täysin tuhottu itsetuntoni tarvitsi tukemista. Etsiessäni voimia irtipääsyyn löysin itseni peilin edestä hokemassa itselleni ”sinussa ei ole mitään vikaa, sinussa ei ole mitään vikaa”.
Taloudellista väkivaltaa
Taloudellinen väkivalta toteutui hänen jättäessään omat osuuteensa yhteiselämästämme aiheutuvista laskuista maksamatta. Vakuutukset, sähkölaskut, puhelin – kaikki mitkä olisivat pitäneet pistää puoliksi jäivät minun hoidettaviksi.
Löysin psyykkisesti voimia eroon vasta, kun ymmärsin odottavani toista yhteistä lastamme. Uusi raskaus ja kelvottomat kasvuolosuhteet laittoivat minut kokoamaan viimeiset voimanrippeet. Raskaudesta, jonka alku ei ollut minun tahtoni, tuli ponnahduslauta elämään. Suhteemme aikana esikoiseni ennen nauraviin silmiin noussut tuska toimi vihdoinkin kuin kilpa-auton kaasupoljin. Viimeinen fyysinen kiinni käyminen auttoi painamaan kaasua, katsomaan eteenpäin ilman pakkia ja loikkaamaan toivon kipinään, vapauteen lasten kanssa, ulos väkivallan kierteestä.
Eron jälkeen väkivalta jatkuu, toteutustapa muuttuu. Yhteiset lapset ovat narsistille työkaluja, savuava ase ohimollani. Uusi toteutustapa on ollut toimia eri viranhaltijoiden kautta. Psyykkinen väkivalta ei olekaan enää suoraan minulle vaan nyt narsisti hyödyntää puhujan lahjojaan eri viranhaltijoille. Hän tekee puheissaan viranhaltijoille, minusta uhrina olleesta hullun, alkoholistin, väkivaltaisen ja mielenterveyshäiriöisen.
Totuuden raja hämärtyy
Narsisti kääntää omat tekonsa uhrinsa tekemiksi ottaen samalla uhrinsa parhaat piirteet itselleen. Vaikka totuus on viranhaltijoiden silmien alla he sokeutuvat täysin perooonallisuushäiriöisen. Kaikki lastensuojelulliset selvitystoimenpiteet jäävät tekemättä, kirjauksia muutellaan, narsistin totuus muokataan totuudeksi, kaikki muu pyyhitään pois.
Meillä on kaksi yhteistä lasta, joten lastensuojelun valjastaminen narsistille henkilökohtaisen kostonsa toteuttajaksi minulle karanneelle uhrilleen on ollut hänelle erittäin tuottoisaa. Lastensuojelun kokonaan manipuloimiseen itsensä tukijaksi narsisti kulutti yli seitsemän vuotta. Nyt lastensuojelu on kuuro ja sokea totuudelle, täysin valjastettuna lastemme edunvaiseen toimintaan sairaan ihmisen tarkoitusperän toteuttajana.
Narsistin ainoa päämäärä on erottaa lapsemme ja minut toisistamme – lopullisesti. Poliisi jättää huomiotta selkeät todistusaineistot lastemme joutumisesta fyysisen väkivallan uhriksi narsistin toiminnasta. Narsistilta riittää puolustukseksi selitys ”en se minä ollut”. Henkinen väkivalta naamioituna sairaan mielen kertomaksi totuudeksi on uskomattoman hyvin toimiva puolustus.
Poliisille riittää vihjailut uhrin – minun – mielenterveyteen sekä haluuni estää häntä tapaamasta lapsiamme. Selkeä todistusaineisto on työpöydällä, mutta sitä ei ymmärretä, sitä ei nähdä.
Tuomarit ovat narsistin ylläpitämässä oikeussalikierteessä sulaa vahaa sairaan mielen esittämille väitöksille, vaikka totuus on läsnä kokoajan. Narsisti naamioi halunsa erottaa minut lapsistamme pysyvästi huoltajuuskiistaksi. Yrittäen väsymättömästi vuodesta toiseen kunnes lopulta onnistuu.
Sosiaalinen kiusaaminen toteutuu viemällä lapsilta kaikki oikeudet normaaliin elämään, fyysinen kiusaaminen tapahtuu lastemme kautta hyödyntäen lasten sairauksia. Taloudellinen kiusa tulee joka vuosi käydyistä useista oikeudottomista oikeussali-istunnoista. Psyykkinen väkivalta pitelee lapset aseena otteessaan.
Minä en luovuta. Taistelen, kunnes totuus laukkaa esiin.
-taistelijaäiti-
(kirjoitus julkaistaan nimimerkin turvin asian arkaluonteisuuden vuoksi)
About Author
Allekirjoitan joka sanan. Taistelijaäiti täälläkin. Huoltajuusoikeudenkäyntiin menossa. Kaikki muu jo koettu jiurikin noin. Manipulointi on taitava laji. Hyvyys, kunnioitus ja lapset. Kaikki kaikkoaa. Minulla koko elämä pelikenttänä. Kaikki on exän takia muuttunut töistä lähtien.
Hyvää tietoa: http://narsismi.info/miten-paasen-eroon-narsistista/
On käsittämätöntä miten tyhmiä ihmiset ovat uskossaan kaiken maailman kirjoituksiin. Tässä on juttu tämän jutun kirjoittajasta. http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic.php?t=22707
Kommenteissa ei näytä olevan päätä eikä häntää.
Aika ristiriitaista tietoa näyttäisi olevan jaossa. Selvitän asiaa.
Kiitos 7.8.2019
Nottasilleen ja nimim.Trina taitaakin olla tarinan isä, ei hän muuten tietäisi yhdistää ylläolevaa kirjoitusta ja tuoda manipuloinnilla aikaan saatua tuomiota esille. Erinomainen esimerkki narsistisesti käyttäytyvän henkilön toimintamallista.
Jo tämä lause on kirjoitettu kiusaamismielessä ja manipulointi-tarkoituksessa: Nainen heräsi yöllä tavanomaiseen tapaan ja mittasi sokeripitoisuuden. Se oli (hänen mukaansa) alhainen. Nainen lähti hakemaan nopeavaikutteista Humalog-insuliinia.”
Tuomion saanut äiti on yöllä mitannut verensokerin diabeetikolta. vs oli yli 15.0. Eli korkea. Lapsen normaali verensokeri on vs.4.0 – 8.0. Äiti on yöllä lähtenyt hakemaan korjaavaa insuliinia keittiöstä. Humalogin tarve diabeetikolle oli 1.0 yks.
Hämärässä huoneessa oli lapset patjalla vaihtaneet paikkaa, onneton vahinko pääsi tapahtumaan.
Soitto myrkkytietokeskukseen josta päivystävä kertoi että pienikin määrä terveellä lapsella saattaa aiheuttaa sydämen tykytystä joten imelän syöttämisen lisäksi verensokerin laskun estämiseksi soitettiin ambulanssi tarkistamaan lapsen terveydentila. Kaikki tarpeellinen siis tehtiin! Ambulanssihenkilökunta noudatti ohjeistettua toimintaa konsultoiden lääkäriä. Mikäli tarvetta olisi ollut toimii Etelä-Pohjanmaallakin poliisi ja päivystävä sosiaalityöntekijä.
Ambulanssikirjauksessa lukee: ” Äiti pistänyt vahingossa terveelle lapselle diabeetikolle kuuluvan insuliinin 1.0 yksikköä. Lapsi kävelee äidin kanssa virkeenä vastaan. Hyvinvoiva poika saa jäädä kotiin”
HUOM: Humalogin määrä: 1.0 yksikköä !!! Todella pieni tippa.
Valitettava kerran tapahtunut vahinko, jonka seuraukset on mitätöity välittömästi toi äidille 7kk:den ehdollisen vankeusrangaituksen.
HUOM: Vahinko tapahtui juhannuksena 2014, äiti lensi siitä putkaan 2/2015 tarinan isän vaateesta.
Äiti on pistänyt inskan vahingossa terveelle lapselle vain kerran. Pojalla on kuitenkin ollut kolme kertaa matala verensokeri, kaikki sairastelun yhteydessä. Lääkäri todisti oikeudessa että on lapsia joiden verensokeri laskee infektion esim. flunssan yhteydessä. Tutkimatta on jätetty sekin onko kyseessä periytyvä verensokerin lasku. äidilläkin laskee vs. sairastelun yhteydessä,
Mynchausen by broxy diagnoosin äidille teki KYS oikeupsykiatrinen äitiä tapaamatta, isää kuunneltuaan.
Olen varsin järkyttynyt siitä että suomessa voi diagnosoida ihmisen vakavasti psyykesairaaksi ihmistä edes tapaamatta!!
Lapsen toinen matala verensokeri päiväkodilla, sairastelun jälkeen. äiti vei poijan tutkittavaksi Ksks;aan. Silloin lapsesta otettiin kaikki verikokeet. Mikäli lapsen veressä olisi ollut insuliinia olisi se löytynyt.
Poliisi kuulusteli päiväkodilta vain sijaisena juuri tuona päivänä ryhmässä olleen työntekijän joka puhui isän kertomaa: ” äiti on sanonut että lapsella on diabetes”
Äiti ei ole niin sanonut vaan tarinan isä väittänyt äidin niin sanoneen.
TIEDOKSENNE: malliesimerkki narsistin mahdista saada uhrilleen rikostuomiokin.
Siis miten muka insuliini pitäisi näkyä veritesteissä? Ei sitten millään testillä. Kuulostaa tämä setti kyllä enemmän siltä, että äiti on kyseessä narsisti, eikä isä. ”Kaikki on vastaan ja manipuloitu”, eikä itse suostu menemään mielentilatutkimuksiin. Jos päässä ei olisi mikään vikana, miksei mene sitä todistamaan psykiatrille? Uskomatonta skeidaa miten jotkut elävät omassa harhamaailmassaan ja kääntävät oman narsismin muiden narsismiksi. Toivottavasti lapset ja isä saaneet elää rauhassa elämäänsä ilman terrorisointia!
uhri uupuu, kun vastassa on monikanavainen yhteistyö. Narsisti vainoaa ja häiriköi, vanhingoittaa ja tuhoaa, saastuttaa viestinnän. Tarvitaan erikoisosaamista mielellään tiimi. MARAK-lomake aina päiviystykseen, kun apua haetaan. Narsistit käyttävät ihmissuhteita ja kavereita hyväksi ja siksi viranomaisten työtä tulee evaluoida poissa saastuneesta ympäristöstä ns juttu siirretään toiseen piiriin vaihdetaan henkilöt jotka tutkii ja päättää. Vaihtoon siis kyseisen jutun sosiaalityöntekijät, poliisit, tuomarit kuin lääkärit. Kehitystä on tapahtunut lainsäädännössä, mutta ruohonjuuritasolla arjessa ei tunnisteta. Aikaa on kaksi vuotta ja sinä aikana täytyy tehdä ja jaksaa uhrin tehdä valitus virkamiehestä. Kaksi vuotta on mielestäni riittävä yleisesti, vai onko? Avoimuus auttaa todella paljon, joten lisää avoimia tarinoita.
Narsisti voittaa aina,vaikka kilpailusta ei ole kysymys .Hän on umpi kiero,saatana joka ei tunteille ,hän tuhoo kaiken hyvän ja kasvattaa vihaa.Suunittelee kostoa ja saa muut puolelleen sillä usein hän on varakas,manipuloiva ja valloittava.Hän osaa ylipuhua ja saa yhteiskuntaa puolelleen.Noh en voi mitään sillä hän on saannut kaikkia mua vastaan sillä hän tietää että olen paljastannut häntä.Ainut asia minkä voin tehdä on luovuttaa ja antaa kohtalon ratkaista asiaa sillä en halua kuolla hullun käsiin.Hän on anastannut 2sukupolven perinnön,ja jatkaa viellä saadakseen kaikkia mua vastaan.Poliisi,Oikeusjärjestelmä Uskoo häneen.Olen menetännyt kaiken mitä 2sukupolvea on rakentannut verellä hiellä ja kyynelillä.
Siskoni oli reilun kymmenen vuotta narsistin kanssa, liittoon syntyi kaksi lasta. Mies kontrolloi kaikkea, rahankäytöstä harrastuksiin. Mihinkään ei vaimo olisi saanut mennä…Eikä käyttää itseensä tai lasten tarpeisiin rahaa.
Itselleen mies kuitenkin osteli kalliitakin vaatteita ja asusteita mielensä mukaan, perustellen tarvitsevansa niitä työssään.
Vaimoa ja lapsia nimitti loisiksi, jotka elävät hänen rahoillaan.
Vaimo kuitenkin maksoi vuokran kuukausittain…
Mies käytti fyysistä ja henkistä väkivaltaa.
Petti itse toistuvasti ja kyttäsi mustasukkaisena vaimon tekemisiä.
Ulospäin näytteli hyvin mukavaa ihmistä ja hurmasi naisia helposti.
Eron tultua (miehen suhde työkaveriin paljastui) mies sai raivarin lastenvalvojalla, kun hänelle selvisi, että hänen pitää maksaa elatusmaksuja tulojensa mukaisesti.
Siskoni löydettyä lopulta uuden, mukavan miehen, tämä narsisti exä oli riemuissaan, kun oletti että tämä uusi mies elättää hänen lapsensa, että elatusvelvollisuus häneltä itseltään loppuukin tähän.
Pettymys oli karvas, kun lapsia ei voida tuosta vaan “siirtää toisten nimiin” niin kuin esim.myydyn auton…
Mies poisti facebookista kaikki lastensa kuvat ja ilmoitti, ettei hae lapsia joka toinen viikonloppu, ellei lasten äiti maksa hänen bensakulujaan.
Lasten äiti päätti, että “pidä tunkkis”, ei tarvitse tavata lapsia sitten.
Mieheltä on jouduttu elarit hakemaan voudin kautta, koska ei halunnut niitä suosiolla ajallaan maksaa: ajatteli kai, että kiusa se on pienikin kiusa.
Ei ymmärtänyt/välittänyt, että moinen toiminta haittasi hänen lastensa elämää.
On käsittämätöntä että mitkään valheista kiinni jäämisetkään eivät herätä ketään. Ja vaikka vuosien mittaan eron jälkeen tulee selviä viitteitä siitä mistä uhri on koko ajan puhunut viranomaisille, eli että toisen tarkoitus on katkaista kaikki yhteisen lapsen välit toisen vanhemman sukuun ja tähän vanhempaan, niin ei huolestuta. Lapsestaan huolissaan oleva leimaantuu häiriköksi kun pyrkii hyvän vanhemman tavoin tekemään kaikkensa lapsen parhaaksi, saaden kostoksi aina vain lisääntyvään tahtiin väliinjääneitä tapaamisia. Lastensuojelua ei lopulta enää kiinnosta sekään jos tuon lapsen suhdhde toiseen vanhempaan katkeaa kokonaan ilman mitään selitystä. Mikä on lapsen kiintymyssuhteiden tärkeyden tietämys?
Silläkää ei ole väliä että eron jälkeen toisesta viranomaisille annettu kuva ei ole vuosien aikana mitenkään näkynyt käytännössä.
Valehtelut lasten asioissa pitäisi ottaa sinä mitä ne ovatkin, eli kyvyttömyyttä ajatella lapsen etua ja tämän oikeuksia. Niin toimiva vanhempi tarvitsee hoitoa, sillä kai hänkin kärsii. Mutta kun ei puututa, lopputulos on surullinen: onneton ja ikihuolissaan lapsesta oleva etävanhempi, sekä sairaat lapset ja sairas vanhempi. Lapset pahimmassa tapauksessa loppuiäkseen vammautuneita. Puuttumalla kaikki voisivat olla vielä onnellisia.
Surullista ja niin todellista.
Koskahan virkakunta alkaa edes aavistaa, kuinka täydellisesti he ovat narsistien suitsissa, varsinaisia marionetteja (marionetti tai sätkynukke – tahdotonta ihminen, joka on helposti toisten johdateltavissa).
Siitä on tietenkin pitkä matka siihen, että he edes yrittäisivät tarkistaa väitteitä, joita narsisti heille osaa niin sydäntäsärkevästi syöttää.
Suositeltavaa syventävää kirjallisuutta narsismista:
Tuija Välipakka, Arja Lehtosaari
Sata tapaa tapaa sielu.
Gummerus Kustannus, tammikuu 2007