Kirjoittaja: Sami Virtanen
Höpöhöpö-uutinen
Olemme taas saaneet lukea kotimaisia uutisia, joissa yllättäen väitetään kananmunien sittenkin olevan vaarallisia. Sen tarkemmin menemättä tuohon höpöjutun sisältöön, niin ilmeisesti meillä on laiskoja toimittajia, vai miksi tämä tärkeä kohta oli jäänyt jutun lopusta huomaamatta?
“Jokaiselta osallistujalta kysyttiin pitkä luettelo siitä, mitä he olivat syöneet edellisen vuoden tai kuukauden aikana. Tiedot kerättiin yhden vierailun aikana.” (Diet data were collected using food frequency questionnaires or by taking a diet history. Each participant was asked a long list of what they’d eaten for the previous year or month. The data were collected during a single visit.)”
Muistatko sinä mitä söit 27.11.2018? Muistatko edes mitä söit toissapäivänä?
Eikö nykypäivänä enää toimittajan kuulu lukea alkuperäistä juttua loppuun asti?
Roskakoriin!
Pelkästään tuosta tiedonkeruumenetelmästä voi päätellä, että moinen tutkimus pitäisi laittaa suoraan roskakoriin, eikä kalastella klikkejä.
Kuka ottaa vastuun, jos moni taas vähentää kananmunien syöntiä? Kanamunat sisältävät monin verroin enemmän ravintoaineita kuin mikään muu ruoka, kuten tästä kuvasta voi nähdä.
Miksi tämä tuore tutkimus ei kiinnosta?
Tämä tuore tutkimus ei tietenkään mediaa ole kiinnostanut, sillä se kertoo, että potilailla joilla oli silmänpohjan rappeuma, 12 kananmunaa viikossa ei vaikuttanut kolesteroliarvoihin mitenkään yhden vuoden aikana. Joten olisi jo aika lopettaa tämä järjetön kananmunilla pelottelu.
“Serum total cholesterol, lipoprotein cholesterol and triglycerides levels did not change at any time during the consumption of 12 eggs per week for 1 year compared to baseline.”
Lopuksi
Suosittelen vielä perehtymään siihen mitä kananmunien runsas koliini saa aikaan:
“Missään muussa elintarvikkeessa ei ole todettu olevan yhtä paljon koliinia kuin kananmunan keltuaisessa. Koliini on B-vitamiinin kaltainen aine, jolla on merkittävä rooli solukalvojen muodostuksessa ja useissa rasvan ja kolesterolin aineenvaihdunnan reaktioissa. Lisäksi koliini alentaa verenpainetta. Koliinia esiintyy myös runsaasti äidinmaidossa ja on näin välttämätön sikiön aivojen kehitykselle. Koliinin on usein esitetty olevan yhteydessä myös muistin ja aivojen toimintaan Koliinilla epäilläänkin olevan ehkäisevä vaikutus esimerkiksi Alzheimerin taudissa.” Lähde: https://munax.fi/munamestari/tietoa-munista
Koliinia pidetään välttämättömänä ravintoaineena ihmisille (niin kuin vitamiinit). Lue tämä artikkeli vuodelta 2007: Choline – Dietary Requirements and Role in Brain Development
Sami Virtanen
Olen usein toisin ajatteleva maanläheinen ihminen.
Vuodesta 2010 lähtien olen ravintoon liittyen lukenut kirjallisuutta sekä englanniksi että suomeksi. Tosinaan saatan myös eksyä kuuntelemaan netistä löytyviä luentoja. Päivittäin seuraan uutisia maailmalla niin Ruotsista kuin muualtakin.
About Author
Statiinikauppiaat eivät anna periksi!
Entä jos tässä tutkimuksessa olisi päädytty toisenlaiseen lopputulemaan, eli sydän- ja verisuonitaudit olisi vähentyneet jne…olisitko silloinkin teilannut tuon tutkimustavan yhtä pontevasti, vai olisitko jälleen mainostanut, että munat ovat terveellisiä tämänkin arvokkaan tutkimuksen mukaan? En halua olla ilkeä, vaan yritän avata silmiäsi huomaamaan, että ei pitäisi olla liian yksisilmäinen. Huvittaa, että Christer Sundqvistkin nielaisi tämän jutun sellaisenaan. Sentään tohtorismies, jota oppiarvoa olen oppinut kunnioittamaan.
Pointti tässä oli se, että tapa jolla tutkimus tehtiin, niin pitäisi kaikesta lopputuloksesta huolimatta jättää oman onnensa nojaan. Eikä ainakaan väittää jotain sellaista, mikä ei pidä paikkaansa. Vai oletko sinä sitä mieltä, että tutkimustavan perusteella on oikein väittää jonkin aiheuttavan salakavalan terveysriskin?
Pelottelu on näköjään eksynyt MTV:llekin.
https://www.mtvuutiset.fi/makuja/artikkeli/tuore-tutkimus-varoittaa-ala-syo-tata-enempaa-kananmunia-viikossa-salakavala-terveysriski/7330384
Hyvä kun olet tarkkana, Kari. Ei täällä mitään tutkimuksia teilata, onhan pyrkimyksenä tarjota sensuroimaton ja neutraali näkökulma tieteeseen. Jos tutkimus on huono se todetaan huonoksi. Jos tutkimus on hyvä, se todetaan hyväksi.
Oppiarvo ei sinällään ole tärkeä pätemisen keino, vaikka siinä toki on saanut aika lailla ahkeroida tohtorin tutkinnon eteen. Tärkeintä on kuitenkin se millä asenteella pyrkii yhteiseen terveyden tietopankkiin vaikuttamaan. Ihan nöyräksi vetää näiden vieraskirjoittajien tietotaso, vaikkei heitä tohtoriksi asti ole kiusattukaan. Asennetta ja ahkeraa mieltä on sitten senkin edestä tarjolla.