Kun olemme vauvoja ja pieniä lapsia, meidän ei kuulukaan ajatella tai tehdä itse oman hyvinvointimme eteen juurikaan muuta kuin syödä, nukkua, pissiä ja kakkia sekä hymyillä läheisillemme, jotka pitävät meistä huolta. Pieninä ihmisen alkuina meillä on vanhempamme tai muita henkilöitä, jotka pitävät perustarpeistamme huolta, meillä on ruokaa ja juomaa, vaipat (niin kauan kuin niitä pidämme) ovat kuivat ja puhtaat, meidät laitetaan nukkumaan ajoissa, jos emme itse ”vahingossa” nukahda – meidän ei tarvitse itse ajatella ja hyvinvointimme on kuitenkin taattua. Hyvä niin, niin sen olla pitääkin!
Pieni ihminen tarvitsee liikettä ja liikuntaa, motorististen taitojen oppimiseen ja vahvistamiseen, ravintoa fysiologisiin toimintoihin ja lepoa sekä unta päivän rasituksesta toipumiseen ja kokonaisvaltaiseen palautumiseen ja kehittymiseen sekä tietty niin henkisen, psyykkisen kuin sosiaalisenkin kasvun turvaamiseksi.
Mikä meidän näissä tarpeissa muuttuu iän myötä? Tarvitsemmeko edelleen unta ja lepoa, terveellistä ravintoa sekä riittävää ja oikein kuormittavaa liikuntaa, kun olemme aikuisia?
Vastaus retoriseen kysymykseen on tietysti: ei mikään. Mutta kysymys kuuluu kukas näiden asioiden toteutumisen mahdollistaa? Niin, se olet sinä itse!
Ei pitäisi olla enää ketään toista henkilöä, jonka pitää sinua muistuttaa unen ja levon merkityksestä tai varsinkaan olla laittamassa sinua nukkumaan ja aika ajoin muutoin lepäämään ja lataamaan akkuja.
Ei pitäisi olla enää ”ruokaratsioita”, ei sitä ruoka kersanttia, joka määrää mitä syöt ja milloin tai kuinka paljon. Ei tarvitsisi myöskään olla sitä koutsia tai pt:tä tai jotakin ohjelmaa, joka ”pakottaa” sinut lenkille, salille tai jumpalle.
Mehän kaikki tiedämme hyvinvoinnin kolminaisuuden: liikunta – ravinto – lepo/uni. Niin me tiedämme että pitäisi liikkua vähintään joka toinen päivä tahdilla, tehdä arkiliikuntaa ja muutenkin olla aktiivinen, passiivisen elämäntyylimme sijasta.
Tiedämme, että prosessoidut ruoat, keinotekoiset ravinteet ja herkut jne. eivät ole meille hyväksi, tiedostamme, että ravinnon olisi hyvä olla luonnonmukaista, puhdasta ja ravintorikasta. Kaiken kukkuraksi tiedämme, että unta tarvitaan 8h/yö (plus-miinus tunti), jotta ehdimme levätä, palautua ja ladata seuraavaa päivää varten.
Niin kaikki tämä tiedetään, mutta miksi meistä todella moni voikin erittäin huonosti, emme teekkään, niin kuin pitäisi, meistä ei kukaan pidäkään huolta, jos itse emme sitä tee?
Vastauksia, ohjeita, verkostoitumista ja ammattiavun löytämistä on tarjolla PCAscalan järjestämässä Terveyden Tasapaino -seminaarissa lauantaina 12.9.2015, klo 10-18 päivä täynnä alojensa ammattilaisia. Luentoja ja puheenvuoroja ravinnosta, liikunnasta, levosta ja unesta – merkkaa kalenteriin, seuraa lisätietoja: FB: PCAscala & www.PCAscala.fi FB: PCAfinland& www.PersonalCoachingAcademy.com – ennakkovarauksen omasta seminaaripaikasta voit tehdä: mika.jarvinen@PCAscala.fi – Lisätietoja myös: 040-5863888 / PCAscala – meillä kehityt parhaassa seurassa –
“Sneak peak” luennoitsija kaartiin
ja tässä esitteen muodossa:
Mika Järvinen
Pääkouluttaja PCA Scalassa.
“Tahdon välittää oman yli 30-vuotisen valmentajakokemukseni oppeja Personal Trainerien käyttöön. Omana mottonani on ollut: pidä silmät ja korvat auki, opi joka päivä jotain, tapaa ja keskustele, rakenna yhteistyöverkkosi mahdollisimman laajaksi.”
About Author
