Sensuroimatonta terveys- ja kulttuurivalistusta. Sivuston suunnittelussa avustaa sekä taloudellisesti että ideoinnilla Domainkeskus.com. Yhteystiedot: Christer Sundqvist, biologi (FT), christer.sundqvist@ravintokirja.fi, 040-7529274, Helsinki

Näitä luetaan eniten juuri nyt

  • Kilpirauhanen ja rypsiöljy
    tammikuu 30, 2018
    Kirjoittaja: Ari Kaihola Tähän kirjoitukseen on Facebookissa käydyn vilkkaan keskustelun perusteella ilmestynyt korjaus 28.1.2018. Katso alla (vihreällä tekstillä). Lukekaa myös...
  • Suomen tärkeimmät terveysvaikuttajat vuonna 2017
    tammikuu 18, 2018
    Kirjoittaja: Christer Sundqvist Äänestys on päättynyt! On taas se aika vuodesta, jolloin äänestäjät valitsevat Turpaduunarin terveysblogissa vuoden tärkeimmät terveysvaikuttajat. Äänestys...
  • Kilpirauhasen vajaatoiminta, ruoansulatus ja suolisto
    helmikuu 16, 2016
    Kirjoittaja: Nina Saine Funktionaalisen lääketieteen näkökulmaa ruoansulatuksen ja suoliston huomioimiseen kilpirauhasen vajaatoimintapotilailla. Työskentelen kilpirauhaspotilaiden parissa sekä vertaistuessa, että työssäni kokemusasiantuntijana...
  • Statiinit uhkaavat terveyttäsi
    toukokuu 4, 2017
    Kirjoittaja: Christer Sundqvist Tärkeä teema: statiinit! Sensuroidun ja lakkautetun Iltalehden terveysblogini tärkeitä teemoja oli käydä kriittistä keskustelu kolesterolia alentavien statiini-lääkkeiden...
  • Kova rasva – vaarallista terveydelle?
    maaliskuu 21, 2018
    Kirjoittajat: Sami Uusitalo ja Christer Sundqvist Kirjoitus on päivittynyt (lue alla, punaisella kirjasinvärillä merkitty teksti) Julkinen kysymys Ursula Schwabille Ravitsemusterapian...
  • Voita vai rypsiöljyä?
    tammikuu 17, 2018
    Kirjoittaja: Ari Kaihola Rypsiöljy - saako tuota siemenöljyä arvostella Suomessa? Rypsiöljy, tuo Valtion Ravitsemusneuvottelukunnan (VRN) lempilapsi, sai naarmun julkisuuskuvaansa, kun...
  • Syöpälääkärin väitettä on syytä katsoa kriittisesti
    tammikuu 4, 2018
    Kirjoittaja: Jouni Jämsä Syöpälääkäri Veera Salminen kirjoittaa: "CAM-hoitajat valehtelevat syöpäsairaille saadakseen heidän rahat." Veera Salminen esitti 22/2017 Duodecim-lehdessä/netissä valikoituja tutkimuksia luontaisvalmisteista syövän...
  • Suomen tärkeimmät terveysvaikuttajat vuonna 2016
    tammikuu 16, 2017
    Kirjoittaja: Christer Sundqvist TOP 100 tärkeimmät terveysvaikuttajat Suomessa vuonna 2016 Tämä 3.1.2017 väsätty kirjoitus on päivittynyt 4.1.2017, 5.1., 6.1., 7.1.,...
  • Maksakirroosi yleistyy – mikä mättää?
    helmikuu 20, 2018
    Kirjoittaja: Sami Virtanen Yleistyvä maksakirroosin syy on rasvamaksa, joka liittyy etenkin vyötärölihavuuteen. Tiede tarjoaa maksakirroosin korjaamiseen mielenkiintoisia vastauksia: Tyydyttynyttä rasvaa...
  • Missä mennään kilpirauhaskiistassa?
    joulukuu 22, 2017
    Kirjoittaja: Christer Sundqvist Kilpirauhaskiista herättää tunteita! Tässä kaikki olennainen tieto yhteen koottuna. Tarkistan itse säännöllisesti toimivatko linkit, mutta kerro toki...
  • Suuri serotoniinihuijaus – Aku Kopakkala
    heinäkuu 25, 2017
    Kirjoittaja: Christer Sundqvist Kiitos hyvistä kommenteista! Tämä kirja-arvio ja psykologi Aku Kopakkalan tilaisuuden raportointi 22.5.2015 on terveysblogini luetuimpia kirjoituksia. Sitä...
  • Parantava ketoosi
    huhtikuu 25, 2016
    Kirjoittaja: Christer Sundqvist Viisas elämä voi tarkoittaa myös sitä, että syö itsensä terveeksi sokerittomalla ja gluteenittomalla ruokavaliolla. Filosofian maisteri Elviira...
  • Balanssiöljyä vai käärmeöljyä?
    helmikuu 13, 2017
    Kirjoittaja: Christer Sundqvist Sain pari viikkoa sitten testattavakseni Balance Oil-kalaöljyä. Lisäksi sain runsaasti luettavaa tästä kalaöljystä, jota verkostoissa markkinoidaan ja myydään...
  • Ville on ykkönen
    marraskuu 6, 2017
    Kirjoittaja: Christer Sundqvist Tämä kirjoitus on päivittynyt uusilla tiedoilla 6.11.2017  (alunperin julkaistu 26.4.2017) Käsittämätöntä! Lääkärikollegat ovat käräyttäneet lääkäri Ville Pöntysen...
  • Rasvaton maito – tieteellinen näyttö tyypin 2 diabeteksen, lihavuuden ja metabolisen oireyhtymän hoidossa ja ehkäisyssä
    joulukuu 4, 2017
    Kirjoittaja: Sami Uusitalo Christer Sundqvistin tekemiä päivityksiä: 13.9.2017, 15.9.2017,  18.9.2017 ja 4.12.2017 (Lisäys 4.12.2017) Ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen on vastannut tähän...
  • Sananlaskuja ystävyydestä
    helmikuu 14, 2016
    Kirjoittaja: Christer Sundqvist On ystävänpäivä. Tarjoan sananlaskukokoelmistani muutamia ystävällisiä sananlaskuja. Lue, koe, elä! Kiitos ystävydestä! Aita on hyvä ystävienkin välillä....
  • Tyypin 2 diabetes ja Suomi-ilmiö
    helmikuu 26, 2018
    Kirjoittaja: Christer Sundqvist Juttu päivittyi. PDF-tiedosto lisätty. Vuodesta 2006 lähtien olen inspiroitunut lääkäreiden Richard Bernstein, Timo Kuusela, Matti Tolonen, Antti...
  • Joka viikko tulee kymmeniä tutkimustuloksia, jotka osoittavat, että kova rasva ei ole terveydelle hyväksi?
    maaliskuu 8, 2018
    Kirjoittaja: Christer Sundqvist Meillä on töitä. Ravitsemusterapian professori Ursula Schwab väittää Ylen uutisissa seuraavaa: ”Joka viikko tulee kymmeniä tutkimustuloksia, jotka...
  • Narsismi – väkivallan monet kasvot
    marraskuu 19, 2015
    Kirjoittaja: taistelijaäiti Vuonna 2006 minulla ei ollut minkäänlaista tietoa persoonallisuushäiriöisistä ihmisistä. Nyt vuonna 2015 tunnen läpikäyneeni korkeakouluopinnot narsismista. En kuitenkaan opiston...
  • Puoskarilaki on kieltolaki
    tammikuu 29, 2018
    Kirjoittaja: Jouni Jämsä Taas halutaan "puoskarilakia" Suomeen Tammikun 15. päivänä 2018 Helsingin Sanomien mielipidepalstalla kansanedustaja ja lääkäri Päivi Räsänen vaatii taas "uskomushoidot"...

TULE MUKAAN ETSIMÄÄN TERVEYDEN AARRETTA

TULE SINÄKIN MUKAAN ETSIMÄÄN TERVEYDEN AARTEITA!

Tervetuloa mukaan rakentamaan yhdessä monisatasivuista terveyskirjaa!

Anna minulle mahdollisuus lähettää sinulle uusi terveyskurssini ”Terveys on aarre”. Siitä muodostuu vuosien 2017-2019 aikana markkinoiden laajin ja ajankohtaisin terveyskirja. Kun maksat erittäin kohtuullisen kertamaksun 49,95 euroa, saat luvan tarvittaessa tulostaa itsellesi kuukausittain täydentyvän terveyskirjan.

Sisällysluettelo
Osa 1 Älä kadota terveyden aarretta! (jaossa marraskuun lopusta 2017 lähtien)
Osa 2 Miksi vanhenemme? (joulukuun loppu 2017)
Osa 3 Ota terveytesi ja sairautesi vakavasti (tammikuun loppu 2018)
Osa 4 Nujerra sairaus ottamalla käyttöön kaikki hyvät keinot (helmikuun loppu 2018)
Osa 5 Naura sairautesi pois! (maaliskuun loppu 2018)
Osa 6 Vältä liiallista istumista – muista liikkua! (huhtikuun loppu 2018)
Osa 7 Muista levätä! (toukokuun loppu 2018)
Osa 8 Ajattele positiivisesti! (kesäkuun loppu 2018)
Osa 9 Syö terveellistä ruokaa! (heinäkuun loppu 2018)
Osa 10 Yksilöllisiä ruokavalintoja A-J (elokuun loppu 2018)
Osa 11 Yksilöllisiä ruokavalintoja K-M (syyskuun loppu 2018)
Osa 12 Yksilöllisiä ruokavalintoja N-R (lokakuun loppu 2018)
Osa 13 Yksilöllisiä ruokavalintoja S-Ö (marraskuun loppu 2018)
Osa 14 Hyvät ihmissuhteet (joulukuun loppu 2018)
Osa 15 Elämänhalu (tammikuun loppu 2019)
Osa 16 Usko parantumiseen sairaudesta (helmikuun loppu 2019)
Osa 17 Syvennä henkisyyttä ja pidä mieli virkeänä (maaliskuun loppu 2019)
Osa 18 Hoito-ohjeita sairastuneelle A-J (huhtikuun loppu 2019)
Osa 19 Hoito-ohjeita sairastuneelle K-R (toukokuun loppu 2019)
Osa 20 Hoito-ohjeita sairastuneelle S-Ö (kesäkuun loppu 2019)
Osa 21 Syventävää keskustelua terveydestä (heinäkuun loppu 2019)
Osat 22-24 Tulossa tietoon myöhemmin (elokuu-lokakuu 2019)

Tässä lisätietoja ja tietoa siitä miten maksu tapahtuu:

Kurssini on tavattoman suurella vaivalla työstetty useiden vuosien aikana ja sisältää valtavasti terveystietoa. Eräänlainen terveystestamenttini vuosilta 1987-2019.

Jos koet mahdolliseksi, tulisitko nyt heti mukaan kurssille ja ryhtyisit terveyskirjaa rakentamaan itsellesi? Voisitko pyytää ystäviäsi mukaan tälle kurssille, joka tyypilliseen edulliseen hintaani (49,95 euroa) tarjoaa erittäin paljon tietoa terveydestä? Ajankohtaisinta mahdollista tietoa on siis jaossa kerran kuukaudessa. On harjoitustehtäviä, tietoiskuja, terveystietoa, lukuvihjeitä…

Opiskelu- ja harjoitustehtävien suorittaminen on täysin vapaaehtoista ja jokainen saa tarvittaessa yksilöllistä ohjausta. Materiaalin saa sähköpostiin kerran kuukaudessa (laadukas PDF-tiedosto) riippumatta siitä milloin päättää aloittaa kurssin.

Maksu tapahtuu näin:

Kurssille pääsee mukaan maksamalla 49,95 euroa tilille FI94 5723 3320 0772 65 (OKOYFIHH), Christerin Akatemia. Kirjoita viestikenttään sähköpostiosoitteesi. Muita maksuja ei tule!

Rakkain terveisin,
Christer Sundqvist
biologi, FT
Lisätietoja: christer.sundqvist@ravintokirja.fi

Viimeisimmät artikkelit

Tässä esimerkkejä luentotarjonnastani

Käytä älliä ruokavalinnoissa: Tämä on suosituimpia luentoaiheitani. Alustan ja herätän keskustelua älykkäistä ruokavalinnoista, ruoan luonnollisuudesta, säilyvyydestä ja käytössä olevista ruoan lisäaineista sekä pohdin sitä, mikä on terveellistä arki- ja juhlaruokaa. Miten liikkujan pitää syödä? Onko ikääntyvän ihmisen otettava huomioon jotain erityistä ruokavalintojen suhteen? Keskustellaan yhdessä miten voisimme parantaa ruokaostostemme laatua. Sillä mitä valitset ruokakaupasta ostoskassiisi, on merkitystä. Sisältääkö kassisi juureksia vai eineksiä? Ruokavallankumous alkakoon nyt! Tämä luento muokkautuu helposti kaikenikäisille ja monille erilaisille yhteisöille. Kerro mikä on tavoitteesi luennon suhteen, niin saat tällä tavalla räätälöidyn luennon minulta.

Onni, terveys ja äly – elämäsi melodia: Terveystietoinen ja viisaan onnellinen elämä rakentuu yksinkertaisista osatekijöistä. Tule kuuntelemaan turpaduunarin melodioita! Filosofian tohtori ja suosittu luennoitsija Christer Sundqvist on vauhdissa!

Terveystietoinen elämä: Terveellisestä elämäntavasta ei saa tehdä liian vaikeaa itselleen. Terveys säilyy vaikka välillä elää epäterveellisesti, mutta se mikä erottaa terveystietoisen muista ihmisistä, on se luontevuus ja rivakkuus mikä nähdään siinä paluussa terveellisten valintojen ääreen. Terveystietoinen oivaltaa, että niitä huonoja valintoja pitää välttää, ei sen takia että se olisi pakko, vaan sen takia, että hän pitää terveyttään erittäin suuressa arvossa.

Liikunta on lääke: Ihminen on luotu liikkumaan sopivasti ja monipuolisella tavalla. Liikunnalla voidaan ehkäistä sairauksia, hoitaa terveyttä ja kuntoutua monista pitkäaikaissairauksista. Luennolla mainitaan liikunnan teho tyypin 2 diabeteksessa, kohonneessa verenpaineessa, sydän- ja verisuonisairauksissa, lihavuuden hoidossa, astmassa, keuhkoahtaumataudissa, polven nivelrikossa, nivelreumassa, selkävaivoissa ja masennuksessa. Turpaduunari Sundqvist kehottaa tekemään liikunnasta pysyvä osa elintapamuutostasi.

Oivaltavaa urheilua: Filosofian tohtori, ravinto- ja urheiluvalmentaja sekä suosittu luennoitsija Christer Sundqvist on useiden vuosien aikana kehittänyt kokonaisvaltaista urheiluvalmennusta. Hän kertoo käytännönläheisesti ja hauskasti miten hänen urheiluvalmennuksestaan on ollut hyötyä sekä huippu-urheilijoille että liikunnallista elämäntapaa noudattaville. Luennolla tarkastellaan näiden osa-alueiden merkitystä urheilumenestykselle: yksilöllisesti määritelty harjoitusohjelma, ravitsemukselliset näkökulmat, unen ja levon merkitys, urheilijan rentoutuminen, elämän kokonaisrasitus, urheilijan henkiset voimavarat.

Laadukas ravinto terveyden lähde: Turpaduunari kertoo laadukkaista ruokavalinnoista. Hänen neuvoillaan löydät keinoja etsiä älliä ruokakaupasta. Haluat ehkä laittaa laadukasta lounasta ja haluat löytää lisäaineetonta luomua? Luonnollisesti tämä on täysin mahdollista kuunneltuasi Christerin ohjeita!

Vireä vanhuus: Biologi Christer Sundqvist kertoo meille menestysreseptinsä miten säilyttää hyvä vire ja terveys iäkkäänä. Tarjolla on runsaasti tietoa terveystietoisesta elämästä. Huumoria, iloista rentoutta ja oivaltavaa ideointia kannattaa tulla kuulemaan!

Elämän kokonaisrasitus hallintaan: Huomioi päivittäiset haasteet, kehottaa biologi Sundqvist luennollaan. Kun epäviisaasti joudut rientämään paikasta toiseen tukka putkella, muista kompensoida tämä huomioimalla terveen elämän kaikki osatekijät täysimääräisinä: hyvä ravinto, kunnon lepo, hyvät ihmissuhteet, virkistävä liikunta.

Rentoutta ja hengähdyshetkiä kiireiselle ihmiselle: Biologi Christer Sundqvist vie meidät rentouden maailmaan tällä luennollaan. Opi arvostamaan arjen hengähdyshetkiä. Muista oleskella puhtaassa ilmassa. Vedä keuhkoihin puhdasta ilmaa ja nauti siitä miten puhdas ilma vienosti koskettelee paljasta ihoasi. Voiko elämässä olla mitään ihanampaa? Älä stressaa! Et voi ratkaista yhtäkään ongelmaa stressaamalla itsesi puolikuolleeksi. Pidä siis itsesi täysillä elossa rennolla elämänasenteella. Nauti tästä hetkestä. Tartu kiinni ohikiitävään hetkeen, sillä elämä koostuu pienistä ihmeistä, jotka näemme vasta kun huomaamme pysähtyä niiden äärelle, hetki hetkeltä.

Aivot ja ravinto: Biologi Christer Sundqvist kertoo siitä mikä on parasta mahdollista aivoruokaa. Hyvä ruoka – hyvä mieli. Keskustelemme siitä miten voimme pitää aivot kirkkaana täsmäruoalla. Luennolla esitellään uutta aivotutkimusta selkokielellä. Varautukaa yllätyksiin!

Ruokaa suurella sydämellä: Huolehdi sydämesi kunnosta syömällä oikein terveellistä ruokaa, kehottaa biologi Christer Sundqvist. Yleisö saa alusta lähtien osallistua vilkkaaseen keskusteluun verenpaineen hoidosta ravinnolla, tarvitaanko kolesterolilääkkeitä ja millaisella ruoalla sydän lyö parhaiten. Kuuntele uusimmat sydäntutkimukset selkokielellä esitettynä.

Miten vatsasi voi? Biologi Christer Sundqvist kertoo parhaimmat vinkit miten suoliston saa toimimaan mahdollisimman hyvin. Keskustelemme hyvistä bakteereista ja siitä miten tärkeässä roolissa on suoliston hyvä terveys. Varautukaa yllätyksiin! Uusia suolistotutkimuksia saatte kuulla selkokielellä.

Rasvaista tarinaa: Ravintorasvat ja niiden terveellisyys tai vaarallisuus ovat jo pitkään aikaansaaneet kiihkeitä keskusteluja ja jopa väittelyjä. Biologi Christer Sundqvistin tieteellisiin tutkimuksiin pohjaavan alustuksen pohjalta keskustellaan luonnollisten rasvalähteiden terveyshyödyistä. Korkean kolesterolin negatiiviset terveysvaikutukset ja sen hoitoon käytettävien lääkkeiden sivuvaikutukset, ovat myös kuuma puheenaihe.

Ravitsemuksen kiistanaiheet ja tulevaisuuden näkymät: Läpi vuosikymmenten on kiistelty optimaalisesta ravinnosta. Löytyykö totuus kaurapuurosta myös tulevaisuudessa? Biologi Christer Sundqvist kertoo alustuksessaan mm. nutrigenomiikasta, tieteenalasta joka tutkii ravinto- ja perintötekijöiden yhteisvaikutuksia. Alustuksen pohjalta keskustellaan ravitsemuksen kiistanaiheista ja ravitsemustieteen tulevaisuuden näkymistä.

Reuman virallinen, täydentävä ja vaihtoehtoinen hoito: Luennolla esitellään reuman Käypä hoito suositukset ja käydän niiden pohjalta rakentavaa ja samalla kriittistä keskustelua. Hyviksi koettuja täydentäviä hoitomuotoja tuodaan esille ja tarkastellaan voiko olla apua jostakin vaihtoehtoisesta hoidosta.

Kolme tapaa hoitaa diabetes: virallisesti, täydentävästi ja vaihtoehtoisesti: Suositussa diabetesluennossaan biologi Sundqvist tuo esille koko kirjon erilaisia tapoja hoitaa tämä vakava sairaus yksilöllisesti tyydyttävällä tavalla.

Lisäksi tunteja, päiviä, viikkoja, kuukausia, jopa vuoden kestäviä koulutuksia ravinnosta, levosta, liikunnasta ja terveydestä. Varsinaista terveystykitystä!

Mitä pitäisi ajatella hypotyreoosin hoidosta?

Kirjoittaja: Suomen kilpirauhaspotilaat ry

Suomen kilpirauhaspotilaat ry:n on laatinut vastineen Duodecimin julkaisemalle katsaukselle ”Aikuisen primäärisen hypotyreoosin hoito”.

Vastine löytyy myös täältä.

Vastineen ovat laatineet Marianne Kuokkanen, Tuija Leino, Petra Piironen ja Marika Alanen.

Aikuisen primäärisen hypotyreoosin hoito

Arvostettu suomalainen lääkäriseura Duodecim julkaisi alkuvuodesta katsauksen Aikuisen primäärisen hypotyreoosin hoito (1). Duodecim on perustettu kehittämään lääkäreiden ammattitaitoa ja levittämään terveydenhoitovalistusta. Duodecimin katsaukset vaikuttavat Käypä hoito-suositusten puuttuessa monien kilpirauhaspotilaiden hoitoon, minkä vuoksi Suomen kilpirauhaspotilaat ry pitää erityisen tärkeänä tuoda myös potilasjärjestön näkökannan esille.

Kilpirauhasen vajaatoiminta on suhteellisen yleinen sairaus, jonka laajaan oirekirjoon kuuluvat mm. palelu, lihominen, masennus ja lihaskivut. Primaarinen hypotyreoosi johtuu siitä, että kilpirauhanen toimii puutteellisesti. Useimmiten syynä siihen on autoimmuuni kilpirauhastulehdus. Katsauksessa erotetaan myös aivolisäkkeestä johtuvat syyt.

Kilpirauhashormonihoidon aloituskynnys on laskenut

Katsauksessa todetaan, että tyroksiinin käyttö on lisääntynyt Suomessa viimeisen 15 vuoden aikana ja että lisäys koskee erityisesti lääkemääräyksiä, joihin ei ole Kelan myöntämää erityiskorvattavuusoikeutta. Tämä ei välttämättä kerro siitä, että subkliininen vajaatoiminta diagnosoitaisiin nykyään herkemmin, sillä B-todistuksen hankkiminen tulee niin kalliiksi, ettei sen hankkiminen kannata suhteessa Thyroxinin alhaiseen hintaan.

Suomessa on asiantuntevia lääkäreitä, jotka ymmärtävät kilpirauhasen aineenvaihdunnan monimuotoisuutta. On syytä huomioida, että monia energia-aineenvaihdunnan säätelyn yksityiskohtia tunnetaan edelleen vaillinaisesti. Potilaat kuitenkin kiistatta hyötyvät siitä, että he saavat eri teorioista huolimatta auttavaa hoitoa sairauteensa sen sijaan, että vain oireita hoidetaan eri lääkkeillä oire kerrallaan, korjaamatta hormonitoimintaa. Tämä on myös kansantaloudellisesti merkittävä seikka. Väärin hoidetut ja alihoidetut potilaat ovat yhteiskunnalle suuri taloudellinen taakka. Duodecimin katsaus antaa paikoitellen ymmärtää, että suomalaisten lääkärien olisi palattava kivikaudelle ja unohdettava kaikki edistysaskeleet, mitä vuosien varrella on saavutettu. Miten on mahdollista, että samat lääkärit, jotka hyvin tietävät TSH:n puutteellisen käyttökelpoisuuden kilpirauhassairauksien diagnostiikassa, painottavat mm. subkliinisen hypotyreoosin diagnostiikassa aivolisäkehormoni TSH:lle raja-arvoa 10?

Hypotyreoosin hoidon aiheet

Kilpirauhasen vajaatoiminnan hoito on hormonikorvaushoitoa, jonka tarkoituksena on korvata puuttuvat kilpirauhashormonit. Teoriassa sopivalla lääkityksellä voidaan poistaa ikävät oireet ja palauttaa potilas takaisin toimintakykyiseksi ja hyvinvoivaksi. Tavoitteena pitäisi olla sekä kliininen että biokemiallinen eutyreoosi. Käytännössä moni lääkäri ei kuitenkaan vaikuta tavoittelevan muuta kuin sitä, että aivolisäkehormoni TSH saadaan viitteiden sisään. Jos potilas tämän jälkeen vielä valittaa oireitaan, hänet leimataan potilaspalautteiden mukaan valitettavan usein mielenterveyspotilaaksi. Monille on tarjottu masennuslääkkeitä ilman tarkempia tutkimuksia.

Katsauksessa annetaan ymmärtää, että kliininen hypotyreoosi tarkoittaa tilannetta, jossa potilaan TSH on 10 mU/l tai enemmän. Useimmiten potilaalla on hypotyreoosin oireita jo huomattavasti aiemmin. Subkliininen tarkoittaa oireetonta, kliininen oireista.

Primäärisessä hypotyreoosissa aivolisäkkeen tuottama TSH tyypillisesti nousee ja kilpirauhasarvot (T4-V ja T3-V) laskevat. Sairauden alkuvaiheessa TSH on voinut jo nousta, mutta kilpirauhasarvot eivät ole vielä laskeneet. Toisaalta TSH ei aina välttämättä nouse. Siihen on monia mahdollisia syitä, mutta joskus tämä johtuu keskushermostoperäisestä vajaatoiminnasta. Diagnoosia on siis mahdotonta tehdä pelkän TSH:n avulla; parasta olisi mittauttaa TSH:n ja kilpirauhasarvojen lisäksi myös kilpirauhasvasta-aineet.

Työterveyslaitoksen (TTL) mukaan kilpirauhasen vajaatoiminnan ei tarvitse vaikuttaa toimintakykyyn, jos diagnoosi vahvistetaan varhaisessa vaiheessa (2).

Tämä puoltaa sitä, että sairautta kannattaisi alkaa hoitaa jo varhaisessa vaiheessa, eikä odottaa sitä, että potilas on jo sairasloman tarpeessa ja käyttää mahdollisesti useita lääkkeitä, joilla hoidetaan vajaatoiminnan aiheuttamia monenkirjavia oireita.

Duodecimin katsauksessa mainitaan näin: ”Kontrolloituja ja satunnaistettuja tutkimuksia hypotyreoosin hoidon ennustevaikutuksesta ei ole.” Potilaiden ensisijainen toive ja tavoite on voida hyvin ja tuntea olevansa normaali. Eikö silloin kannattaisi ennemmin hoitaa kuin jättää hoitamatta? On myös tutkimuksin todettu, että Thyroxin-hoitokokeilusta ei ole haittaa. Se ei lamaa kilpirauhasen omaa hormonituotantoa (3). Tästäkin asiasta on potilaspalautteiden mukaan virheellisiä käsityksiä lääkärien keskuudessa.

Hoidon toteutus ja seuranta

Katsauksen ohje siitä, että tyroksiinikorvaushoito voidaan aloittaa nuorella ja hyväkuntoisella aikuisella suoraan ylläpitoannoksella on suorastaan tyrmistyttävä. Halutaanko potilaat päivystykseen liian suuresta lääkeannoksesta johtuvien sydänoireiden takia? Samat asiantuntijat ovat kuitenkin hyvin huolissaan T3-hoitoon liittyvästä eteisvärinän vaarasta. Toisin kuin T3-lääkkeillä, levotyroksiinivalmisteilla on pitkä puoliintumisaika ja liian suuren annoksen aiheuttamat sydänoireet saattavat siten jatkua pitkään.

On epäselvää, miksi katsauksessa suositellaan T4-annoksen pienentämistä heti synnytyksen jälkeen raskautta edeltäneeseen annokseen. Suomen Endokrinologiyhdistyksen mukaan synnytyksen jälkeen palataan raskautta edeltäneeseen substituutioannokseen, jos se on ollut adekvaatilla tasolla. Kilpirauhasarvojen kontrollointi on tärkeää myös raskauden jälkeen, sillä synnytyksen jälkeinen hypotyreoosi voi olla niin paha, ettei potilas kykene hoitamaan lastaan noin kuukauteen tai muutamaan kuukauteen (2).

Katsauksessa todetaan aivan oikein, että hypotyreoosin hoidon tavoitteena on potilaan hyvinvointi ja että ratkaisevaa on oikean ylläpitoannoksen löytäminen. Kilpirauhasperäisessä hypotyreoosissa tärkein laboratoriokoe Thyroxin-hoidon vasteen arvioinnissa on aivolisäkehormoni TSH, jonka tulisi kirjoittajien mielestä olla viitealueella. He viittaavat kansainvälisiin suosituksiin, joissa on ehdotettu, että TSH:n tavoitetason määrittelyssä tulisi ottaa huomioon potilaan ikä. (Sen mukaisesti tavoiteltava TSH-pitoisuus voisi olla nuorilla henkilöillä 1–2,5 mU/l, keski-ikäisillä 1,5–3,0 mU/l, ikääntyvillä 4,5–7,0 mU/l, ja iäkkäillä 7,0–8,0 mU/l). Katsauksessa todetaan kuitenkin, ettei asiasta ole kontrolloituja tutkimuksia. Jos riittävä tutkimusnäyttö puuttuu, niin miksi silloin ottaa käyttöön tällaisia tavoitetasoja? Tärkein tavoite on kirjoittajienkin mielestä potilaan hyvinvointi. Potilas voi siis kertoa lääkärilleen voiko hän hyvin vai huonosti.

Aivan tuoreessa tutkimuksessa todettiin, että yli 65-vuotiailla jo subkliininen hypotyreoosi on sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijä. Potilaita (n = 1956), joiden vapaa T4 oli viitteissä, seurattiin vuodesta 2002 vuoteen 2012. Kuolleisuus oli eniten koholla kun TSH oli suurempi kuin 6,35 mmol/l. Häiritsevät tekijät oli kompensoitu (4).

Katsaus painottaa TSH:n merkitystä hoidon seurannassa. Sen sijaan Thyroxinin terveydenhuollon ammattilaisille suunnatussa valmisteyhteenvedossa sanotaan: ”Oikean ylläpitoannoksen saavuttamista arvioidaan kliinistä statusta sekä kilpirauhashormoni- ja TSH-pitoisuuksia seuraamalla. Mikään yksittäinen laboratoriokoe ei ole riittävä hoidon onnistumisen mittari.” (5)

Endokrinologit Graham Leese ja Robert Flynn julkaisivat vuonna 2010 lausunnon, jonka mukaan TSH:n arvot 0,04 – viitteen alaraja ovat hyväksyttäviä. He sanoivat myös, että TSH, joka ylittää 4 mU/l on vaaraksi sydänterveydelle (6).

Flynnin ja Leesen tutkimusryhmä julkaisi vuonna 2010 myös kirjoittajien lähdeluettelossa olevan tutkimuksen TSH-tasojen ja sairastavuuden välisestä yhteydestä. He totesivat, että niillä potilailla, joiden TSH on yli 4, on suurempi riski saada sydän- ja verisuonisairauksia, rytmihäiriöitä ja luunmurtumia kuin niillä, joiden TSH on välillä 0,04 – 0,4 (7).

Aivan tuore hollantilaistutkimus paljasti, että subkliininenkin vajaatoiminta saattaa aiheuttaa 2-tyypin diabetesta. Sen vuoksi esidiabeetikoiden kilpirauhasarvot olisi aina tutkittava. Tutkimusjoukko koostui 8 452 Rotterdamin tutkimukseen osallistujasta. Heitä seurattiin lähes 8 vuoden ajan, ja niillä joiden T4-V oli viitealueen alakolmanneksessa, oli noin 40 % korkeampi riski saada diabetes verrattuna niihin, joiden T4V oli viitealueen yläkolmanneksessa (8).

Myös professori Matti Välimäki on useaan otteeseen sanonut, että tärkeintä on ottaa huomioon potilaan vointi, eikä tuijottaa laboratorioarvoihin. Hänen mukaansa TSH saa painua mittaamattomiin, jos potilas voi hyvin.

Lisäksi katsauksessa väitetään, että Thyroxinista imeytyy suolistossa 70 – 80 %. Valmisteyhteenvedon mukaan Thyroxinista imeytyy suolistossa n. 40–75 % (5).

Potilas ei voi hyvin, vaikka kilpirauhasarvot ovat tavoitetasolla

Saksalaisessa tutkimuksessa noin 10 % tyroksiini-monoterapialla hoidetuista potilaista ei saavuttanut tavoiteltavaa T3-hormonin pitoisuutta TSH:n ollessa viitealueella (9). Eräässä toisessa tutkimuksessa jopa 34 – 49 % potilaista ei saavuttanut oireettomuutta pelkällä tyroksiinilla (10).

Viimeaikaisilla satunnaistetuilla tutkimuksilla on osoitettu yhdistelmähoidon tyroksiini(T4) + trijodityroniini (T3) toimivan pelkkää tyroksiinihoitoa paremmin (11, 12).

Osa potilaista ei voi hyvin Thyroxin-hoidolla. Ihmettelemme, miksi aivolisäkehormonin TSH pitoisuutta käytetään tärkeimpänä mittarina hoidon onnistumisen arvioinnissa, kun se on korkeintaan indikatiivinen, sillä TSH ei ole kilpirauhashormoni. Katsauksessa mainitaan: ”Lisäksi on pohdittu, onko TSH sellainen seurantakoe, joka antaisi täysin luotettavan kuvan kaikkien kudosten T4:n konversiosta T3:ksi ja niiden eutyreoosista.”

Katsauksessa todetaan, että T4-hoitotyytymättömyyden syyt ovat useimmiten epäselviä, mutta samassa lauseessa syyksi esitetään psykologista oireilua ja somatisaatiota. Muut yleissairaudet nostetaan esille vasta viimeisenä. Juuri tähän potilaat törmäävät valitettavan usein lääkärin vastaanotolla.

Miksi katsauksessa ei pohdita lainkaan sitä mahdollisuutta, että T4-hormoni ei jostain syystä sovi kaikille potilaille? Sellaista mahdollisuutta ei näiden kirjoittajien mielestä ole. He eivät myöskään mainitse mitään siitä, että ennen lääkityksen aloittamista on tarkistettava lisämunuaisten toiminta ja suljettava pois piilevä raudanpuute (5, 13).

Katsauksen mukaan diagnostiikassa ei tarvita T3-V:n määrityksiä, mutta hypotyreoosin hoidossa tilanne voi olla toinen. Katsauksessa mainitaan, että kansainvälisen selvityksen mukaan 20 % endokrinologeista mittauttaa potilailtaan T3-V:n, jos heillä on oireita, vaikka he olisivat eutyreoottisia TSH:n perusteella. Suomessa tilanne ei ole käsittääksemme yhtä hyvä, vaikka muutama yliopistollinen sairaala (mm. TYKS ja VSHP) huomioikin kokeen käyttöarvon ainakin tutkimusohjekirjoissaan.

Kirjoittajat mainitsevat spekulaatiosta, että joillain potilailla pienentynyt T3-V:n ja T4-V:n suhde voisi viitata heikentyneeseen ääreiskudosten T3:n tuottoon, joka ei riittäisi kompensoimaan kilpirauhasen omaa puuttuvaa T3:n eritystä. He toteavat kuitenkin ettei tästä ole tieteellisesti osoitettua näyttöä ja että ääreiskudosten suoraa T3:n tuottoa ei voida kliinisessä työssä mitata. He kaipaavat lisätutkimuksia asiasta erityisesti sellaisilla T4-hoidetuilla potilailla, jotka oireilevat. Tästä asiasta olemme heidän kanssaan täysin samaa mieltä.

Endokrinologi Vesa Ilvesmäki (ApuTerveys 1/2016) toteaa seuraavaa: ”Jos kilpirauhanen toimii normaalisti, ei muunto-ongelma yleensä tule esiin, sillä kilpirauhanen tuottaa myös T3-hormonia. Mutta jos muunto-ongelmaisen potilaan kilpirauhanen lakkaa toimimasta ja hänelle annetaan pelkkää T4-hormonia, seurauksena on kudostasolla ilmenevä T3-hormonin puute.” Ilvesmäki sanoo, että on tutkimusnäyttöä siitä, että tämä muunto-ongelma johtuu ainakin osalla potilaista tyypin 2 dejodinaasigeenin tietyistä polymorfismeista. Sopivaa geenitestiä ei aiemmin ole ollut Suomessa saatavilla, joten diagnoosi on pitänyt tehdä kliinisin perustein. Me ihmettelemme, miksi näin ei sitten yleisesti haluta toimia, vaan ennemmin annetaan potilaiden kärsiä vajaatoiminnan oireista. Tietojemme mukaan tämä testi on nyt saatavilla myös Suomessa yksityisellä sektorilla. On löydetty myös muita dejodinaasigeeneihin vaikuttavia geenimuunnoksia (14).

Katsauksessa väitetään, että maksa ottaisi lähes kaiken tarvitsemansa T3-hormonin verenkierrosta. Tähän asti on ollut aivan yleistä tietoa se, että maksa muuntaa T4:sta T3:ksi. Maksassa on tyypin 1 dejodinaasia (15).

Katsauksessa spekuloidaan sillä, että jotkut kokeneet endokrinologit lisäävät T4:n annosta, kunnes TSH on viitealueen alaosassa. Kirjoittajat vetoavat kontrolloituun kaksoissokkotutkimukseen, jossa annoksen suurentaminen TSH-pitoisuuden estävälle tasolle ei korjannut potilaiden oireita. He pitävät myös annosnoston muuta teoreettista hyötyä epäselvänä. Sitten he toteavat kuitenkin, että pelkästään T4-annosta lisäämällä kilpirauhasen poistoleikkauksen jälkeistä T3-V:n ja T4-V:n epäsuhtaa on vaikea korjata.

T4-lääkitys, joka on riittävä palauttamaan TSH:n normaaliksi, johtaa usein korkeampaan T4-pitoisuuteen kuin terveillä, eikä välttämättä takaa normaalia T3-pitoisuutta (16). Syyksi on väitetty muuttunutta hormonitasapainoa (17, 18).

Tiedetään, että TSH on tärkeä T4:n muuttumiselle T3:ksi. T4:n lisääminen laskee TSH:ta ja huonontaa konversiota (19).

Me teemme tästä kaksi johtopäätöstä. Ensinnäkin sen, että potilaan vointi on ratkaiseva, ei TSH-arvo. Ja toiseksi sen, että jos annosnosto ei auta potilasta voimaan paremmin, niin T4:n rinnalle otetaan T3 ja katsotaan saadaanko potilas tällä lääkityksellä oireettomaksi, eli kliinisesti eutyreoottiseksi.

Tulisiko T4-hoidon aikana oireileville potilaille aloittaa myös T3-hoito?

Ei ole olemassa systemaattisia tutkimuksia jotka arvioivat T4-hoidon tehoa. Miksi silti kiistellään siitä, onko joku muu hoito parempi kuin T4-hoito? Osa potilaista kertoo voivansa hyvin T4-lääkityksellä, mutta on epäselvää, kuinka moni tosiasiallisesti voi hyvin ja kuinka moni on vain hyväksynyt oireensa. Potilaspalautteen perusteella moni kärsii etenkin T4-lääkityksellä klassisista hypotyreoosin oireista.

Kilpirauhasliitto on julkaissut kyselytutkimuksen, jossa selvitettiin kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavien kokemia oireita kilpirauhaslääkityksen aikana. Tutkimuksesta käy ilmi, että noin 80 %:lla yksinomaan Thyroxinia käyttäneistä potilaista oli paljon puutteita yleisessä hyvinvoinnissa. Vastaava luku T3-hormonia sisältävää lääkitystä käyttäneistä oli noin 8 % (20). Myös ruotsalaiset kyselyt ovat tuottaneet samantapaisia tuloksia (21, 22), samoin potilasjärjestö Thyroid UK:n Skotlannin hallituksen toimeksiannosta tekemä kysely (23). Kokemuksemme mukaan yhä useammat potilaat saavat kauan kaipaamansa avun erityisluvallisista lääkkeistä. Eikö jokainen toimintakuntoiseksi palautunut potilas ole arvokas niin inhimillisyyden kuin tuottavuuden ja kansantaloudenkin näkökulmasta?

Tyreoidektomia-potilaat ovat ehkä hankalimmassa tilanteessa, sillä kuten katsauksessakin mainitaan, kilpirauhasen poistoleikkauksen jälkeistä T3-V:n ja T4-V:n epäsuhtaa on vaikea, tai käytännössä mahdoton, korjata pelkästään T4-annosta lisäämällä. Siitä huolimatta näille potilaille ei automaattisesti tarjota T3-hormonia sisältävää lääkitystä.

Endokrinologit sanovat, että yhdistelmähoidon paremmuutta verrattuna tyroksiinihoitoon ei ole tutkimuksissa voitu todeta. Tämä voi johtua tutkimusryhmän rajauksesta ym. tutkimusteknisistä seikoista. Me ihmettelemme sitä, miksi ylipäätään jokin lääke pitäisi osoittaa muita paremmaksi kaikille, jotta sen käyttö olisi hyväksyttävää. Eikö se riitä, että merkittävä potilasryhmä hyötyy siitä ja kokee yhdistelmähoidon parempana kuin tyroksiinihoidon? Jotta jotain hoitomuotoa ryhdytään syrjäyttämään, pitäisi sen perustua käytettävän lääkityksen aiheuttamiin vakaviin haittoihin. Tässä tapauksessa näin ei ole, vaikka nämä endokrinologit niin väittävät. Samaan aikaan he vähättelevät Thyroxinin aiheuttamia haittavaikutuksia. Todisteena tästä on myös tuhansia tyytyväisiä potilaita. Olemme pyytäneet Fimealta tietoa eri lääkkeiden haittavaikutuksista.

Taulukossa on lueteltuna synteettinen T3-lääke ja lääkärien mieluummin määräämä SSRI-lääke.

Liothyronin-haittailmoituksia alkoi tulla vasta sen jälkeen, kun sitä käyttäneistä lääkäreistä alkoi tulla ilmoituksia Valviralle.

Kirjoittajat toteavat, että “On epäselvää, voisiko yhdistelmähoito kuitenkin toimia joillain erityispotilasryhmillä. Mikään yllämainittu tutkimus ei kohdentunut potilaisiin, joilla oli pieni T3-V -pitoisuus, eikä minkään tutkimuksen hoitotavoitteena ollut T3-V-pitoisuuden normalisointi. Nämä näkökulmat vaativat lisätutkimuksia.” Tässä he ovat oikeassa. Lisätutkimuksia todellakin kaivataan tämän asian selvittämiseksi. Monille hankalista oireista kärsiville potilaille tutkimustulosten odottelu on kuitenkin turhauttavaa.

Katsauksessa pidetään nykyisten T3-hoitojen ongelmana lyhyttä puoliintumisaikaa ja sitä, että lääke on annosteltava 2-3 kertaa vuorokaudessa. T3:n oton jälkeen vaikutus sydämen pulssiin alkaa viiden tunnin kuluttua ja maksimaalinen TSH-vaikutus saavutetaan 12 tunnin kuluessa. Tässäkin otetaan esille aivolisäkehormoni TSH, jonka merkitys ja sopivuus seurantaparametriksi on kuitenkin erittäin kiistanalainen (9, 11, 24).

Kirjoittajat sanovat, että jokaisen T3:n oton jälkeen seuraavien neljän tunnin aikana T3-V:n pitoisuus suurenee jopa 40 % ja vähenee sen jälkeen 8-10 tunnin kuluessa. Tätä vaihtelua ei heidän mukaansa esiinny fysiologisesti eikä T4-hoidon aikana. He toteavat myös, että vaihtelevien T3-V:n pitoisuuksien pitkäaikaisvaikutuksista ei ole tietoa. Itse asiassa vapaalla T3:lla on selkeä vuorokausirytmi (25). ATA:n suositusten laadintaan osallistuneen prof. Celin T3-monoterapiatutkimuksen mukaan on mahdollista pitää T3-V viitteissä vuorokauden ympäri (26).

Tähän haluamme todeta sen, että myös levotyroksiini otettiin aikanaan käyttöön ilman pitkäaikaistutkimuksia, samoin kuin lukuisat muut lääkkeet.

Katsauksessa todetaan, että yhdistelmähoidon vasteen seuranta on epäselvää. TSH, T4-V ja T3-V tulisi mitata aamulla ennen lääkkeiden aamuannostusta ja näinhän normaalisti toimitaan, ja tätä silmällä pitäen on laadittu myös viitearvot. Kirjoittajat pohtivat tulisiko T3-V mitata uudestaan 2-4 tuntia lääkkeen otosta, jolloin sen pitoisuus on suurempi. Ihmettelemme tätä ajatuksenkulkua, sillä viitearvoja ei ole määritelty sitä ajatellen. Lisäksi T3-V:n pitoisuus vaihtelee myös terveellä ihmisellä (25). Emme näe tälle muita todellisia perusteluja kuin sen, että voidaan sanoa yhdistelmähoidon lisäävän hoidon seurannan resurssitarvetta ja kustannuksia.

Kirjoittajat esittävät ETA:n suositukseen vedoten, että kokeneet endokrinologit voivat harkita yhdistelmähoitoa kokeellisena hoitona tyroksiinihoidon aikana oireileville potilaille. Heidän mukaansa tämä kokeellinen hoitomuoto vaatii osaamista ja kokemusta hoitoannoksien laskemiseksi. Hoitoannoksen tulisi vastata ihmisen oman T4-T3 -erityksen suhdetta (17/1). Terve kilpirauhanen tuottaa n. 70 kg painavalla ihmisellä n. 100 µg T4-hormonia ja n. 20 µg aktiivista T3-hormonia (27, 28). Suurin osa T3:sta saadaan dejodinaation kautta, eikä sitä ole huomioitu annetussa suhdeluvussa. Seerumin kiertävästä aktiivisesta T3-hormonista 80 % syntyy kudoksissa. Pelkällä tyroksiinilla hoidettujen potilaiden seerumin T4/T3-suhde on n. 25 % suurempi kuin terveillä verrokeilla (16).

ATA:n puheenjohtaja, professori Bianco ja suositusten ykköskirjoittaja Jacqueline Jonklaas kertoivat Wall Street Journalissa 11.04.2016 että 15 % potilaista ei parane T4-monoterapialla.

Lisäksi kirjoittajat toteavat, että lääkitystä ei saa säätää tuntemusten mukaan, vaan laboratoriokokeiden perusteella. Tämä kertoo jälleen siitä, että heille potilaan vointi ei ole ratkaiseva tekijä, vaan laboratorioarvot.

Eläinperäisistä valmisteista todetaan, että niiden käyttö johtaa lähes säännönmukaisesti T3-tyreotoksikoosiin. Yhdistelmähoidoissa ja pelkällä T3-hormonilla hoidettaessa TSH painuu usein hyvin matalalle, koska valmisteet estävät monin verroin tyroksiinia tehokkaammin TSH:n eritystä, mutta tämä ei merkitse hypertyreoosia (24). Potilaspalautteiden perusteella mitään kliinistä, hypertyreoottista oireilua ei ole tullut tietoomme. Jos T3-hormonivalmisteet olisivat niin vaarallisia kuin väitetään, emme usko että tällaiset lääkkeet saisivat olla markkinoilla. Yhdysvaltojen lääkeviranomainen FDA on luokitellut T3:a sisältävät hormonivalmisteet turvallisimpaan raskauden aikana käytettävien lääkkeiden luokkaan. Emme myöskään usko, että eläinperäistä valmistetta käyttävän Hillary Clintonin annettaisiin olla T3-tyreotoksikoosissa, joka on niin epämiellyttävä tila, että kukaan sen kerran kokenut ei sitä vapaaehtoisesti halua kokea uudestaan (29). Eläinperäiset valmisteet ovat lisäksi huomattavan kalliita, joten potilaat varmasti käyttäisivät mieluummin edullisempia lääkkeitä, mikäli nämä vain sopisivat heille. Yhdysvaltain armeija tekee juuri nyt vertailevaa tutkimusta eläinperäisen, synteettisen yhdistelmän ja T4-monoterapian välillä. Pilotti julkaistiin vuonna 2013, ja siinä todettiin että eläinperäinen lääke on turvallinen ja käyttökelpoinen (32, 33).

Katsauksen toteamus, että raskauden aikana ja raskautta suunniteltaessa tulee käyttää ainoastaan T4-hoitoa, ei perustu tutkittuun tietoon. Kaikki mainitut lähteet ovat myös katsauksia ja yhdistysten laatimia suositusartikkeleita. Näitä huolella lukemalla ei löydy yhtään tutkimusta, jossa olisi osoitettu tämä väittämä.

Pelkkä T3-hoito

Katsauksessa sanotaan, että pelkkää T3-hoitoa ei tule käyttää. Ainoastaan primaarisessa hypotyreoosissa tämä pitääkin paikkansa, tyroksiini on aina ensisijainen lääke. Faktaa on kuitenkin se, että osa potilaista voi hyvin pelkällä T3-hoidolla ja osa ei siedä ollenkaan Thyroxinia. Näiden potilaiden tutkiminen tarkkaan paljastaisi taustalla olevia syitä, joihin voidaan suureen osaan puuttua. Katsauksen kirjoittaneet endokrinologit ovat kuitenkin sitä mieltä, että kaikesta huolimatta potilaan pitää käyttää Thyroxinia, vaikka se toisi hankalia ja vaikeita sivuvaikutuksia ja oireita.

Kirjoittajat mainitsevat pelkän T3-hoidon aiheuttamasta eteisvärinän, osteoporoosin ja murtumien vaarasta. Nämä ovat valmistajien ilmoittamia sivuvaikutusriskejä jotka ovat samoja kuin tyroksiinin liika-annostelussa.

T3:n pitkäaikaisesta käytöstä on olemassa skotlantilainen tutkimus (30). Siinä todetaan, että T3-monoterapiassa riski ei ollut kohonnut kuoleman, luunmurtumien, eteisvärinän tai sydänsairauden kohdalla.

Lopuksi

Tekstistä syntyy vaikutelma, että sen kirjoittaneilla asiantuntijoilla on ennalta valittu kanta hypotyreoosin muihin hoitovaihtoehtoihin kuin yksinomaiseen tyroksiinihoitoon. Tämä näkyy lähteiden valikoinnissa, valittujen lähteiden tulkinnassa, sekä tekstin sanavalinnoissa ja päätelmissä. Suurin osa viitteistä on katsausartikkeleita joiden mielipiteistä ja suosituksista vain osaa on lainattu. Tyroksiinin paremmuutta toistetaan useissa eri kohdissa, samoin kuin vaihtoehtoisten hoitojen huonommuus tai epävarmuus tuodaan toistuvasti esille. Eniten lainatun lähteen (31) useimmat suositukset ovat sanamuotoa ” suosittelemme rutiininomaisesti tyroksiinia” ja vastaavasti ” emme suosittele rutiininomaista kilpirauhasuutteiden käyttöä” koska mikään tutkimusnäyttö ei selkeästi pidä toista hoitomuotoa aina parempana. Kaikissa tyroksiinimonoterapialle vaihtoehtoisia hoitoja koskevissa suosituksissa tutkimusnäyttö on arvioitu enintään kohtalaiseksi (moderate).

Lukijalle syntyy ristiriitainen olo. Nämä asiantuntijat asettavat hoidon tavoitteeksi potilaan hyvinvoinnin. Kuitenkin artikkelia lukiessa tulee erittäin hyvin selväksi, että lääkärille ensisijainen tavoite tulisi olla viitteisiin sopivat arvot. Tiedämme kuitenkin, että viitearvot vaihtelevat Suomessa laboratorioittain, ja kansainvälisesti ne vaihtelevat huomattavan paljon. Tiedetään myös se, että ihmiset ovat yksilöitä, joten miksi asiantuntijat näistä seikoista huolimatta haluavat nostaa laboratorioarvot tärkeimmäksi mittariksi hoitovastetta arvioitaessa?

Lähteet

  1. Salmela P et al. Aikuisen primäärisen hypotyreoosin hoito. 1/2016, Duodecim, ss. 33-42.

  2. Työterveyslaitos, Sairaaksi kirjoittaminen: Kilpirauhasen vajaatoiminta.

  3. Vagenakis AG et al. Recovery of pituitary thyrotropic function after withdrawal of prolonged thyroid-suppression therapy. N Engl J Med. 1975 Oct 2; 293(14):681-4.

  4. Grossman A. et al. Subclinical thyroid disease and mortality in the elderly: a retrospecive cohort study. Am J Med. 2016 Apr: 129[4]:423-30.

  5. Fimea. Thyroxin valmisteyhteenveto. http://spc.fimea.fi/indox/nam/html/nam/humspc/2/2548712.pdf

  6. Leese G, Flynn R. Is it safe for patients taking thyroxine to have a low but not suppressed serum TSH concentration? Endocrine Abstracts (2010) 21 OC5.6

  7. Flynn RW et al. Serum thyroid-stimulating hormone concentration and morbidity from cardiovascular disease and fracture in patients on long-term thyroxine therapy. J Clin Endocrinol Metab. 95: 186 – 193, 2010.

  8. Chaker L et al. Low thyroid function linked to greater odds of type 2 diabetes Science Daily April 2, 2016 / The Endocrine Society 98th annual meeting in Boston

  9. Hoermann R. et al. Is pituitary TSH an adequate measure of thyroid hormone controlled homeostasis during thyroxine treatment? Eur J Endocrinol 2013,168 271-280.

  10. Saravanan P. et al. Psychological well-being in patients on adequate doses of l-thyroxine: results of a large, controlled community-based questionnaire study. Clin Endocrinol (Oxf). 2002,57(5):577-585.

  11. Nygaard B et al. Effect of combination therapy with thyroxine (T4) and 3,5,3′-triiodothyronine versus T4 monotherapy in patients with hypothyroidism, a double-blind, randomised cross-over study. Eur J Endocrinol. 2009 Dec;161(6):895-902. doi: 10.1530/EJE-09-0542. Epub 2009 Aug 7.

  12. Schmidt U, Nygaard B, Jensen EW, Kvetny J, Jarløv A, Faber J. Peripheral markers of thyroid function: the effect of T4 monotherapy vs T4/T3 combination therapy in hypothyroid subjects in a randomized crossover study.
    Endocr Connect. 2013 Feb 8;2(1):55-60. doi: 10.1530/EC-12-0064.

  13. Soppi E, Paul R. Piilevä raudanpuute ”kilpirauhassairauden” oireiden aiheuttajana. Kilpi 1/2015: 25-29.

  14. Thyroid UK. Known polymorphisms of deiodinases DIO1, DIO2 and DIO3. 2016.

  15. Välimäki, Sane, Dunkel. Endokrinologia. Duodecim, 2009.

  16. Woeber KA. Levothyroxine therapy and serum free thyroxine and free triiodothyronine concentrations. J Endocrinol Invest. 2002 Feb; 25(2):106-109.

  17. Hoermann et al. Homeostatic Control of the Thyroid–Pituitary Axis: Perspectives for Diagnosis and Treatment. Front Endocrinol (Lausanne). 2015; 6: 177. Published online 2015 Nov 20. doi: 10.3389/fendo.2015.00177 PMCID: PMC4653296

  18. Hoermann et al. Homeostatic equilibria between free thyroid hormones and pituitary thyrotropin are modulated by various influences including age, body mass index and treatment. Clin Endocrinol (Oxf). 2014 Dec;81(6):907-15. doi: 10.1111/cen.12527. Epub 2014 Jul 7.

  19. Carlwe M et al. Short-term withdrawal of levothyroxine, induced increase of thyroid-stimulating hormone and an increase ratio of triiodothyronine to thyroxine

European Endocrinology, 2013;9(1):37-39 DOI:http://doi.org/10.17925/EE.2013.09.01.37

  1. Suvisaari S. Selvitys kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavien koetun oireisuuden eroista tyroksiinimonoterapian ja trijodityroniinia sisältävän lääkityksen käytön aikana. Suomen kilpirauhasliitto 2014.

  2. Reimer A-C. Patientenkät 2016. http://media.blogg.visit-stina.com/2016/03/enkat_2016_utan_kommentarer.pdf

  3. Patientenkät 2015

  4. Thyroid UK. Full patient survey. 2016. http://web.archive.org/web/20160409181930/http://thyroiduk.org.uk/tuk/TUK_PDFs/patient-experience-survey/Hypothyroid%20Patient%20Experiences%20Survey%20-%20V1.pdf

  5. Snyder PJ Utiger RD. Inhibition of thyrotropin response to thyrotropin-releasing hormone by small quantities of thyroid hormones. J Clin Invest. 1972 Aug;51(8):2077-84.

  6. Russell, W. et al. Free triiodothyronine has a distinct circadian rhythm that is delayed but parallels thyrotropin levels. J. Clin. Endocrinol. Metab. 93, 2300–2306 (2008).

  7. Celi FS. Metabolic effects of liothyronine therapy in hypothyroidism: A randomized, double-blind, crossover trial of liothyronine versus levothyroxine. J Clin Endocrinol Metab. 2011 Nov; 96(11): 3466–3474. Published online 2011 Aug 24. doi: 10.1210/jc.2011-1329

  8. Pilo A et al. Thyroidal and peripheral production of 3,5,3′-triiodothyronine in humans by multicompartmental analysis. Am J Physiol. 1990 Apr; 258 (4 Pt 1):E715-26

  9. Leonard JL & Koehrle J. Intracellular pathways of iodothyronine metabolism. In Werner and Ingbar’s the Thyroid. A Fundamental and Clinical Text, edn 7, pp 125–161. Eds LE Bravermann & RD Utiger. Philadelphia: Lippencott-Raven, 1996.

  10. Hillary Clintonin lääkärintodistus 31.7.2015

  11. Soto-Pedre E, Leese G. Safety review of liothyronine use: a 20 year observational follow up study. Endocrine Abstracts (2015) 38 OC5.6 DOI:10.1530/endoabs.38.OC5.6

  12. Jonklaas J, Bianco AC , Bauer AJ, Burman KD, Cappola AR, Celi FS, Cooper DS, Kim BW, Peeters RP, Rosenthal MS, Sawka AM Guidelines for the treatment of hypothyroidism: prepared by the American thyroid association task force on thyroid hormone replacement. Thyroid. 2014 Dec;24(12):1670-1751.

  13. Hoang TG et al. Desiccated thyroid extract compared with levothyroxine in the treatment of hypothyroidism: a randomized, double-blind, crossover study. J Clin Endocrinol Metab. 2013 May;98(5):1982-90. doi: 10.1210/jc.2012-4107. Epub 2013 Mar 28.

  14. Shakir M et al. Desiccated Thyroid Extract Versus Synthetic T3/T4 Combination (ThyrolarTM) Versus L-T4 Alone in the Therapy of Primary Hypothyroidism With Special Attention to the Gene Polymorphism. https://clinicaltrials.gov/ct2/show/NCT02317926

Suomen kilpirauhaspotilaat ry

Ajaa kilpirauhaspotilaiden etuja ja on täysin itsenäinen, muista tahoista riippumaton potilasyhdistys. Yhdistys perustettiin potilaiden toiveiden seurauksena. 

0 thoughts on “Mitä pitäisi ajatella hypotyreoosin hoidosta?”

  1. “Viitearvoista” varsinkin TSH on erityisen pahasti pielessä. Völzke mittasi paremmin:
    TSH 0.25-2.12 mIU/l – T3v 3.8-7.0 pmol/l – T4v 8.3-18.9 pmol/l sai viiterajoiksi
    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15785248

    MUTTA lääkittynä TSH pitää saada alle 1:n. Tarvittaessa (harvoin) jopa mittaamattomiin. Brittien Endokrinologiyhdistystä (BTA) aikanaan johtaneen Anthony Toftin mukaan jo perushoidossa TSH olisi 0,2 … 0.5 ja T4v jotain kahtakymppiä.
    (Tarvittaessa jatketaan T4v:n nostamista tiukasti huolehtien T3v:n pysymisestä viiterajoissa.)

    Samoja oireita hämmästyttävän usein aiheuttavat huonot ferritiini, B12, D ja folaatti. Mutta tätähän Suomessa ei suostuta tietämään

Olisi kiva kuulla kommenttisi!

© 2018 Turpaduunari All Rights Reserved   

Theme Smartpress by Level9themes.