Väärin sammutettu – väärin laihdutettu, osa 7

Kirjoittaja: Christer Sundqvist

Tämä on kirjoitussarjani seitsemäs osa, missä seuraamme insinööri Jussi Tervosen laihdutusprojektia. Teksti on saanut innoituksensa vuonna 2010 kirjoittamastani kirjasta ”Sietämätön leveys” (SUL Julkaisut). Kustantajan käsikirjasta poistamat osuudet ovat tässä mukana ja muutamia jännittäviä käänteitä on lisätty lähinnä viihdearvon lisäämiseksi. Tietopuolta olen lisännyt runsaasti. Jos todella haluat tietää mitä on laihduttaminen käytännössä, sitten luet tämän tekstin.

Osa 1 tutustutti meidät Tervosen käyttämään laihdutusmenetelmään, eli Atkinsin ruokavalioon. Tervonen oli terveyskeskuslääkäri Hiltusen tietämättä laihduttanut jättämällä hiilihydraatit vähemmälle. Asia paljastui vasta terveyskeskuksen laihdutusillassa, jossa Tervonen esitteli laihdutustuloksiaan ja kertoi ruokavaliostaan.

Sitten seurasi ruokavalion tarkempi analyysi. Osassa 2 Jussin paras ystävä Risto Laitinen osaa kertoa karppauksesta hieman enemmän. Jussi tapaa myös mm. Tauno Tolpan, eläkkeellä olevan sisätautien erikoislääkärin, joka kertoo Tervoselle laihdutusmenetelmän tieteelliset perustelut.

Osassa 3 olemme kärpäsinä katossa kuuntelemassa Jussin ja Taunon juttelua ravitsemustieteestä, joka sitten jatkuu mm. ruisleivän terveysvaikutusten pohdinnalla osassa 4.

Viidennessä osassa Jussi tutustui saamiinsa asiakirjoihin painonhallinnasta.

Kuudennessa osassa Jussi hermostuu lääkärille. Mukavia lukuhetkiä! Jussin ja Riston ideointia tulee lisää seitsemännessä osassa.

 

Jussin ja Riston ideointia

 

”Tauno ei taida antaa periksi virallisterveellisessä linjauksessaan?” Risto kysyi.

”Ei ehkä ihan suoraan voi sanoa noinkaan. Tauno on ottanut ihan hyvin huomioon hiilihydraattien rajoituksen tuomat hyödyt ja pitää tuota seikkaa nykyisen elämäntapani tärkeimpänä vaikuttimena”, Jussi vastasi.

”Mukava kuulla, että noinkin arvostettu tiedemies ja lääkäri osaa miettiä ravitsemusta rennolla asenteella. Voisit esitellä hänelle joskus näitä vaihtoehtoisia lautasmallejani. Hän voisi sitten tarkemmin käydä läpi niitä tutkimuksia, jotka tukevat näitä vaihtoehtoista ratkaisua. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositukset ovat kyllä aika pielessä. Ainakin jos niitä noudattaa kirjaimellisesti. Kyllä niiden suositusten varaan voi rakentaa terveellisen lounaan. Haluatko kuulla miten?”

”Tottakai.”

”Tällä tavoin perinteisestä lautasmallista saadaan kevyempi ja rasvaisempi vaihtoehto. Perinteisen lautasmallin tapaan, peitä puolet lautasesta kasviksilla. Pidä lautasella se liha- tai kala-annos entisellään. Sen sijaan vaihda peruna, riisi, pasta-osio lanttuun ja nauriiseen ja kaaliin. Vaihda myös leipä kananmunaan, liha- tai juustoleikkeleeseen. Juomana voit pitää maidon tai vaihtaa kivennäisveteen. Jälkiruoaksi kelpaavat esim. mantelit, siemenet tai pähkinät. Näillä pienillä muutoksilla perinteisestä lautasmallista tehdään vähemmän hiilihydraattia sisältävä vaihtoehto. Vaihtoehtoisessa mallissa on vähemmän energiaa ja runsaammin ravintoaineita. Tällainen vaihtoehto pitää terveenä ja tukee mahdollista painonhallintaratkaisua parhaalla mahdollisella tavalla”, Risto selitti.

”Heh, lääkäri Hiltunen varmaan sanoisi mallistasi, että siinä on liikaa tyydyttynyttä rasvaa ja kolesterolia, joka tukkii verisuonet.”

”Tai sitten hän kertoisi, että kyseessä on taas jokin uusi ’muotidieetti’.”

Jussi nauroi Riston sukkeluuksille ja jatkoi: ”Eipä tuohon sinun vaihtoehtoiseen lautasmalliin tarvitse kovinkaan suuria muutoksia tehdä. Perunaneljänneksen kohdalla voisi lukea, että tämän tilan voi täyttää muullakin kuin perunalla, riisillä tai pastalla. Ravitsemuksellisesti parempia vaihtoehtoja ovat vaikkapa wokkivihannekset tai keittojuurekset. Minun on vaikeaa ymmärtää, miksi minullekin aikoinaan opetettiin, että jokaisella aterialla pitäisi syödä leipää. Runsaskuituinen leipä sopii aamupalaksi tai välipalaksi, mutta aterioiden yhteydessä sitä ei välttämättä tarvitse. Paitsi ehkä joidenkin kevyiden keittolounaiden lisukkeeksi.”

”Juu, tuolla tavalla tärkkelyskuorma pienenee ja aterian hiilihydraatti- sekä energiamäärä vähenee. Ainakin ylipainoisen tapauksessa suunta on oikea. Ravintoaineita saa myös enemmän, jos jättää pois perunan. Leivän valtavaa ylitarjontaa on tosi vaikea ymmärtää. Leipäpalassa, johon on levitetty 5 grammaa margariinia, on 60 prosenttia hiilihydraattia, 30 prosenttia rasvaa ja loput proteiinia. Leipä on huonointa mahdollista tuputettavaa ainakin ylipainoiselle.”

”Ja miksi lounaalla pitäisi syödä aina jälkiruoka? Kyllä energiantarve tulee tyydytetyksi ilman jälkiruokaakin”, Jussi pohti.

”Jälkiruokaa syödään varmaan sen takia, kun se on hyvää. Manteleita syödessä saa kivasti, sinkkiä, seleeniä, magnesiumia, E-vitamiinia ja kuitua. Kyllä energiantarve tulee tyydytetyksi ilman jälkiruokaakin.”

”Mikä ikivanha kirja sinulla on pöydälläsi?” sanoi Jussi osoittaen pientä ajan kellastamaa opusta.

”Tämä on kallisarvoinen aarre. Se kertoo maailman kuuluisimmasta laihduttajasta, William Bantingista. Hautausurakoitsija William Banting kärsi ylipainosta. Lyhyestä varrestaan huolimatta hän oli vuosien saatossa onnistunut saavuttamaan 92 kilon painon, jolloin hänen painoindeksi oli noin 34. Hän ei pystynyt solmimaan kengännauhojaan, kärsi nivelsärystä, joka pakotti hänet kiipeämään rappusia alas takaperin, hän puuskutti ja hikoili lakkaamatta. Tämän lisäksi hänellä oli kiusallinen napatyrä ja heikko näkö ja kuulo. Ei kovin hyvä tilanne siis. Hän oli useiden vuosien ajan hakenut apua ylipainoonsa eri lääkäreiltä. Saamiensa ohjeiden mukaisesti hän milloin vähensi ateriakokoja, milloin lisäsi tuskallisten kävelylenkkiensä pituutta. Ei mitään vaikutusta. Yhteen aikaan hän harrasti soutua kahden tunnin verran jok’ikinen aamu. Se johti lihaskasvuun, lisääntyneeseen ruokahaluun ja paino pikemminkin nousi. Hän sai neuvoja liikkua paljon merellisessä ilmastossa, hän kylpi usein, ratsasti, käytti ulostuslääkkeitä ja poisti nesteitä lääkkeillä. Mikään ei auttanut. Eräänä päivänä William Banting meni William Harvey -nimisen lääkärin luokse. Harvey suositteli hänelle uutta ruokavaliota. Hänen tulisi syödä vähemmän sokeria ja tärkkelystä. Ruokavalion noudattaminen toi tuloksia, sillä Banting laihtui vuoden aikana 21 kiloa. Lähes kaikki vaivat hävisivät ja hän sanoi olevansa elämänsä kunnossa. Tämä tervehtyminen ja laihtuminen ilahdutti Bantingia siinä määrin, että hän kirjoitti oman laihdutustarinansa missä hän ylisti Harveyn menetelmää. Tarina julkaistiin vuonna 1869. Se tarina on nyt englanninkielellä luettavana tässä pöydälläni.”

”Mitä Banting sitten oikein söi?”

”Harveyn ja Bantingin ruokavaliota voi kokeilla vaikka tänä päivänä. Ei siinä mitään mystistä ole. Aamiaiseksi ei suinkaan syödä sokerilla kuorrutettuja maissihiutaleita ja iltapala olisi monelle meistä ehkä liiankin tuhti. Luin myös Anthelme Brillat-Savarinin jutun laihduttamisesta. Hän oli sitä mieltä, että lihominen johtui uudesta muotiin tulleesta juomasta, oluesta. Tärkkelys oli keksitty 1800-luvun puolivälissä, ja Harvey oli saanut idean tärkkelyksen merkityksestä lihomiselle eräällä luennolla Ranskassa, jolla kerrottiin tästä uudesta aineesta. Voisit ehkä kokeilla tällaista laihdutusruokavaliota, nyt kun olet päässyt jyvälle tuosta vähähiilihydraattisesta vaihtoehdosta.”

Bantingin ruoat

Aamiainen:
120-150 g lihaa, kalaa tai paistettua läskiä
kuppi sokeroimatonta teetä
30 g korppuja tai paahtoleipää

Lounas:
150-180 g kalaa tai lihaa
sekavihanneksia (mutta ei missään nimessä perunaa!)
sokeritonta hedelmäkiisseliä
30 g paahtoleipää
2-3 lasia punaviiniä tai vedellä laimennettua sherryä

Välipala:
hedelmä
muutama korppu
sokeroimatonta teetä

Päivällinen:
90-120 g lihaa tai kalaa
1-2 lasillista punaviiniä

Iltapala:
mikäli tarpeen yksi lasillinen giniä, viskiä, konjakkia tai viiniä.

”Kokeile vaikka viikon verran tätä ruokavaliota. Ei siihen kuole. Ja muista: Banting laihtui sillä”, Risto totesi.

”Tämä on todella mielenkiintoista, saatan todellakin pistää Bantingin ruokavalion poskeeni iltapaloineen kaikkineen”, Jussi tuumi.

”Luepas tämä terveyskeskuslääkärin sähköposti. Se tuli tänään,” Risto sanoi ja näytti Jussille viestin.

Terve Risto!
Kiitos mukavasta laihdutustarinastasi. Täytyy myöntää, että olet oikeassa. Olen suositellut ylipainoisille ja lihaville potilailleni hiilihydraattien välttämistä. Laihdutuksessa mm. peruna, vaalea leipä, pasta, makeiset, suklaa, pulla, keksit ovat kiellettyjä. Sallittuja ovat: liha, kala, hedelmät, tumma leipä (kohtuudella), vihannekset, marjat, rasvaton maito, juusto. Jos paino ei lähde laskemaan yllä olevalla dieetillä, kiellän myös tumman leivän, kunnes on toivottu painotaso saavutettu. Painon laskun ennätys oli eräällä potilaalla 25 kg puolessa vuodessa. Paino on nyt normaali ja painoindeksi 23.5 kg/m2. Olen kehottanut potilaita syömään, kun tulee nälkä, mutta vain sallittuja ruokia.

Lisäkommentti: Halusin laittaa tähän kokemuksia käytännön työstä, jossa todella joidenkin potilaiden kohdalla saa erinomaisia hoitotuloksia rajoittamalla hiilihydraatteja ruokavaliosta. Oletan painonlaskun johtuvan siitä, että vähähiilihydraattisella ruokavaliolla nälän tunne pysyy poissa pidempään ja siten syömisen tarve vähenee.

”Ei hassumpi kirje!” huudahti Jussi.

”Lääkäreissä on vielä toivoa. Aivan kuten sillä lääkärillä Yhdysvalloissa, joka kirjoitti tutkineensa proteiinin kylläisyyttä lisäävää vaikutusta. Proteiinien lisääminen ruokavalioon vaikutti niin, että päivittäinen kokonaiskalorimäärä pieneni. Proteiinien nauttiminen piti kaikista energiaravintoaineista parhaiten kylläisyyttä, koska muun muassa elimistön lämpötila kohosi proteiinien aiheuttaman lämmöntuotannon takia. Näin siitä oli hyötyä. Laihdutettaessa proteiinien lisääminen ruokavalioon auttoi oletusten mukaisesti myös säilyttämään laihduttajien lihasmassaa.

Tutkimuksessa vertailtiin kahta eri laihdutusruokavaliota. Molemmissa ruokavalioissa rajoitettiin energiansaantia neljän kuukauden ajan. Päästiin 500 kilokalorin vajeeseen päivittäin. Toinen ryhmä söi virallisten ravitsemussuositusten mukaan ja toinen ryhmä söi kaksi kertaa enemmän proteiinia vähentäen samalla hiilihydraattien määrää. Enemmän proteiineja syönyt ryhmä säilytti 22 prosenttia paremmin lihaksiaan kuin virallisia ravitsemussuosituksia noudattanut ryhmä. Enemmän proteiineja syöneen ryhmän laihdutus perustui enemmän rasvakudoksen vähenemiseen. Ryhmien välille ei syntynyt tilastollisesti merkittävää eroa laihdutustuloksissa. Runsaammin proteiineja syönyt ryhmä sai parannettua myös veren rasva-arvojaan. Tutkimuksessa ylläpidettiin painoa neljän laihdutuskuukauden jälkeen vielä kahdeksan kuukautta. Runsaammin proteiineja syöneestä ryhmästä huomattavasti suurempi määrä koehenkilöistä pystyi ylläpitämään laihdutettua painoaan koko tutkimuksen ajan.”

”Noista sähköposteista tulikin mieleeni yksi asia. Muistatko, kun kysyin sinulta keskustelupalstojen ylläpidosta?” Jussi vaihtoi yllättäen keskusteluaihetta.

”Muistan toki. Mitä siitä?”

”Kuule, minulla on sinulle ehdotus: Luovuta minulle käyttäjätunnuksesi keskustelupalstalle. Minulla on muutamien keskustelijoiden suhteen mitta täysi . Otan selvää millaisia kavereita nimimerkkien takaa löytyy.”

”En minä voi tuollaista tehdä! Moderointioikeudet ovat henkilökohtaisia. Ei niitä voi luovuttaa toiselle.”

”Älä viitsi. Tiedäthän sinä miten tämä tietokonemaailma pyörii. Kaveria on totuttu auttamaan aina tilaisuuden tullen. Lisäksi olet minulle palveluksen velkaa. Esittelin ideasi Taunolle.”

Risto kinasteli vielä hetken Jussin kanssa, mutta päätti sitten antaa periksi: ”En tiedä mitä hyötyä sinulle on käyttäjätunnuksistani. Muista kuitenkin, että en koskaan luovuttanut mitään tunnuksia sinulle. Älä tee mitään epätoivoista. Kaikkea sinä keksitkin. Älä tee niillä tunnuksilla mitään hölmöä.”

Jatkuu…

Christer Sundqvist
turpaduunari, ravintovalmentaja, biologi, filosofian tohtori

Monessa liemessä keitetty yllätyksellinen tietokirjailija ja suosittu bloggaaja. Tuttu turpaduunari, eli huumorin pilke silmäkulmassa esiintyvä terveysluennoitsija. Löydät lisää tietoa täältä: http://ravintokirja.fi/