Categories: Vieraskynä

Rasvaton maito – tieteellinen näyttö tyypin 2 diabeteksen, lihavuuden ja metabolisen oireyhtymän hoidossa ja ehkäisyssä

Kirjoittaja: Sami Uusitalo

Christer Sundqvistin tekemiä päivityksiä: 13.9.2017, 15.9.2017,  18.9.2017 ja 4.12.2017

(Lisäys 4.12.2017) Ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen on vastannut tähän DI Sami Uusitalon esittämään faktaan rasvaisen maidon ylivertaisuudesta rasvattomaan verrattuna. Luhistumispisteessä oleva ravitsemustieteen paradigma vähärasvaisuudesta on Reijossa saanut vankkumattoman puolustustaistelijan. Ravitsemustiede ei ole niin tarkkaa tiedettä kuin virallisen kannan omaavat haluavat sen ilmaista. Tilaa on diplomi-insinööri Uusitalon ja biologi Sundqvistin näkemyksille. Ja sellaisten tiedemiesten näkemyksille kuin professori Salim Yusuf ja professori Kari Salminen (RIP).

Voitte lukea Reijon puolustuspuheenvuoron rasvattomasta maidosta tästä näin. Terveystietoiset ihmiset nauttivat tietenkin edelleen maitonsa täysrasvaisena.

Sosiaalisen median puolella (erityisesti Facebook) on käyty kiivas keskustelu maitoasiasta. Näyttää keskustelun tiimoilta selvältä, että asetelma rasvaton vs. rasvainen maito on selvästi kaatumassa rasvaista maitoa suosivaan suuntaan. Tätä myönnytystä ei kuitenkaan ole helppo saada terveystieteilijöiltä koska he odottavat laadultaan ja määrältään parempia tutkimusasetelmia aiheesta. Turpaduunari on samaa mieltä tuosta tutkimusten vähäisyydestä ja puutteista, mutta tutkimusten nykyvalossakin näkyy rasvaisten maitojen ylivertaisuus. Siinä asetelmassa ei voi kellään olla nokan koputtamista. Jos näin kuitenkin on, voidaan sellainen asiantuntija helposti leimata tiedevastaiseksi ihmiseksi.

Mikael Fogelholm on ilmoittanut olevansa kiireinen. Selvittely edennee niin, että arvostettu ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen tekee tästä asiasta kirjoituksen. Mikael ilmaisee asiansa tarkalleen sanottuna näin: ”Suositus rasvattoman maidon suosimisesta ei perustu tutkimuksiin rasvattomasta maidosta per se, vaan maidon roolista ruokavalion rasvan laadussa. Reijolla varmaan on tästäkin joku blogi olemassa. Tutkimukset ruoasta ja terveydestä ovat tärkeitä, mutta suosituksissa on yritettävä yhdistää ja ymmärtää samanaikaisesti tutkimuksia ravintoaineista ja ruoka-aineista.”

Näyttää sis hankalalta saada suora vastaus yksinkertaiseen kysymykseen.

Faktaa on siis rasvaisen maidon ylivertaisuus rasvattomaan verrattuna. Lihastohtori Juha Hulmi myöntää yksityishenkilönä, että epidemiologisessa tutkimusnäytössä ainakin kehon painossa ja joissain T2D riskitekijöissä rasvainen maito on ollut rasvattomaan maitoon verrattuna parempi vaihtoehto. Hän ehdotti erinomaisen kiinnostavaa selvittelyä: ”Miksi tuoreen tutkimuksen perusteella juusto on mahdollisesti parempaa sydänterveydelle kuin voi?”

Ehdotan, että keskitymme tämän välierävoiton jälkeen finaaliotteluun, eli poimimme rasvaisista maitoTUOTTEISTA olennaiset faktat suomalaisten töllisteltäväksi. Mitä olette mieltä tästä?

Juusto/voi-asetelmaa kypsytellään ensin Turpaduunarin tukijoukoissa (vaatii ilmaisen hyväksymisen) ja sen jälkeen kerrotaan kaikille asiasta kiinnostuneille mitä saimme aikaiseksi.

—— Tästä alkaa Sami Uusitalon alkuperäinen kirjoitusosuus ——–

Ravitsemussuositukset puoltavat rasvattoman maidon käyttöä. Esimerkiksi julkinen ruokailu sallii usein vain rasvattoman maidon käytön. Yritin viedä omakustanteista täysrasvaista maitoa tyttäreni päiväkotiin, mutta päiväkodin johtaja vaati lääkärintodistusta, jotta sitä voisi käyttää.

Rasvaisen maidon käyttö on romahtanut

Kansa on viime vuosikymmeninä noudattanut suosituksia ja rasvaisen maidon käyttö on romahtanut ja rasvattoman merkittävästi lisääntynyt. Samalla kansa on lihonut.

Sivu 44. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/191295/Koivusaari_ProGradu_2017.pdf?sequence=2

Keräämiemme tutkimusten mukaan rasvainen maito esiintyy rasvattomaan verrattuna edukseen lihavuuden, tyypin 2 diabeteksen ja metabolisen oireyhtymän suhteen. Tutkimusviitteet liitteenä.

Mikael Fogelholm ja Ursula Schwab – tutkimusnäyttöä kaivataan rasvattomasta maidosta

Pyydämme Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholmia ja Itä-Suomen yliopiston ravitsemusterapian professori Ursula Schwabia esittämään sellaisen tutkimuksen tai tutkimuksia, joissa rasvaton maito esiintyy edukseen rasvaiseen verrattuna lihavuuden, tyypin 2 diabeteksen ja metabolisen oireyhtymän suhteen.

Myös muut asiantuntijat voivat osallistua

Tutkimusviitteitä kysymykseen liittyen toivon myös lääkäri Vilho Aholalta, skeptikko Pauli Ohukaiselta ja liikuntatieteilijä Juha Hulmilta. Aktiivinen ravitsemusbloggaaja Reijo Laatikainen on myös tervetullut debattiin. (Muutama turha lause poistettu alkuperäisestä kirjoituksesta)

 

LIITE. RASVAINEN MAITO ON EDUKSEEN LIHAVUUDEN, METABOLISEN OIREYHTYMÄN JA DIABETEKSEN HOIDOSSA

 

LIHAVUUS
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3656401/

Scand J Prim Health Care. 2013 Jun; 31(2): 89–94.A high intake of dairy fat was associated with a lower risk of central obesity and a low dairy fat intake was associated with a higher risk of central obesity.Kehoitan jokaista lihavuuden kanssa tekemisissä olevaa perehtymään ainakin tähän tutkimukseen. Miksi lapsillemme tarjotaan vaihtoehtona vain rasvatonta maitoa? Missä on todisteet sen paremmuudesta lihavuusepidemian aikakaudella?
LIHAVUUS
http://jamanetwork.com/journals/jamapediatrics/article-abstract/1704826
Three Daily Servings of Reduced-Fat Milk – An Evidence-Based Recommendation?This article questions the scientific rationale for promoting reduced-fat milk consumption at these levels in children and adults and reconsiders the role of cow’s milk in human nutrition.Lapsille ja aikuisille ei ole hyvä tarjota vähärasvaista maitoa.
LIHAVUUS
http://jamanetwork.com/journals/jamapediatrics/fullarticle/486041
Milk, Dairy Fat, Dietary Calcium, and Weight Gain – A Longitudinal Study of Adolescents.Children who drank the most milk gained more weight, but the added calories appeared responsible. Contrary to our hypotheses, dietary calcium and skim and 1% milk were associated with weight gain, but dairy fat was not. Drinking large amounts of milk may provide excess energy to some children.Rasvainen maito ei lihota.
LIHAVUUS
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4911011/
The relationship between high-fat dairy consumption and obesity, cardiovascular, and metabolic disease.The observational evidence does not support the hypothesis that dairy fat or high-fat dairy foods contribute to obesity or cardiometabolic risk, and suggests that high-fat dairy consumption within typical dietary patterns is inversely associated with obesity risk. Although not conclusive, these findings may provide a rationale for future research into the bioactive properties of dairy fat and the impact of bovine feeding practices on the health effects of dairy fat.Täysrasvaisilla maidoilla ei ole osuutta lihavuusepidemiaan.
LIHAVUUS
https://www.sciencedaily.com/releases/2009/11/091103102347.htmEight-year-old children who drink full-fat milk every day have a lower BMI than those who seldom drink milk. This is not the case for children who often drink medium-fat or low-fat milk.Täysrasvaista maitoa nauttivilla lapsilla on pienempi BMI kuin niillä, jotka eivät laisinkaan nauti maitoa. Kevytmaito ei tuo tätä etua.
PAINONHALLINTA
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/26912496Dairy consumption in association with weight change and risk of becoming overweight or obese in middle-aged and older women: a prospective cohort study. ”Greater intake of high-fat dairy products, but not intake of low-fat dairy products, was associated with less weight gain”Painonhallinnassa on eduksi nauttia täysrasvaisia maitoja.
PAINONHALLINTA
http://ajcn.nutrition.org/content/84/6/1481.full
Association between dairy food consumption and weight change over 9 y in 19 352 perimenopausal women.The association between the intake of dairy products and weight change differed according to type of dairy product and body mass status.Yli 9 vuotta kestäneessä tutkimuksessa (naisia) selvisi, että rasvainen maito on eduksi painonhallinnassa.
PAINONHALLINTA
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23508869
Longitudinal evaluation of milk type consumed and weight status in preschoolers.Compared to those drinking 2%/whole milk, 2- and 4-year-old children drinking 1%/skim milk had an increased adjusted odds of being overweight (age 2 OR 1.64, p<0.0001; age 4 OR 1.63, p<0.0001) or obese (age 2 OR 1.57, p<0.01; age 4 OR 1.64, p<0.0001).Pikkulapsille on eduksi saada täysrasvaista maitoa. Kurria juoneet olivat useammin ylipainoisia myöhemmässä elämänvaiheessa.
PAINONHALLINTA
http://ajcn.nutrition.org/content/early/2016/11/15/ajcn.116.139675.abstractWhole milk consumption among healthy young children was associated with higher vitamin D stores and lower BMI. Longitudinal and interventional studies are needed to confirm these findings.Tutkimuksessa puolustetaan käsitystä rasvaisen täysmaidon terveyttä edistävästä vaikutuksesta, joka näkyy mm. parempana painonhallintana.
PAINONHALLINTA
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3948984/
Effect of a dairy and calcium rich diet on weight loss and appetite during energy restriction in overweight and obese adults: a randomized trial.In conclusion, a dairy and Ca rich diet was not associated with greater weight loss than control. Modest increases in plasma PYY concentrations with increased dairy/Ca intake, however, may contribute to enhanced sensations of satisfaction and reduced dietary fat intake during energy restriction.Tässä satunnaiskontrolloidussa tutkimuksessa korostui maidon tärkeä rooli painonhallinnassa.

 

METABOLINEN OIREYHTYMÄ
http://jn.nutrition.org/content/146/1/81.long
Total and Full-Fat, but Not Low-Fat, Dairy Product Intakes are Inversely Associated with Metabolic Syndrome in Adults.Rasvainen maito ehkäisee metabolista oireyhtymää, rasvaton maito ei toimi.
METABOLINEN OIREYHTYMÄ
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23021710Higher regular fat dairy consumption is associated with lower incidence of metabolic syndrome but not type 2 diabetes. We found an inverse association between regular fat dairy consumption and risk of MetSyn among Australian older adults. Further studies are warranted to examine the association between weight status, dairy consumption and risk of type 2 diabetes.Rasvaista maitoa voi suositella metabolisen oireyhtymän ehkäisyyn.
METABOLINEN OIREYHTYMÄ
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/17413097/In an elderly Dutch population, higher dairy consumption was not associated with lower weight or more favorable levels of components of the metabolic syndrome, except for a modest association with lower blood pressure. When high-fat and low-fat dairy products were distinguished, consumption of high-fat dairy was significantly inversely associated with BMI, waist circumference, triacylglycerol, and insulin and significantly positively associated with HDL-cholesterol concentrations after adjustment for confounders (Table 2⇑, adjusted models). After additional adjustment for BMI, these associations were no longer significant, except for ln-triacylglycerides (β ± SE: −0.01 ± 0.01; P = 0.05). In contrast, low-fat dairy was significantly positively associated with BMI, waist circumference, and fasting glucose concentrations. To exclude possible bias due to prescribed diets, these analyses were repeated after exclusion of subjects with known diabetes mellitus or cardiovascular disease and subjects who used antihypertensive or lipid-lowering medication. These exclusions, however, did not materially change the results (data not shown).Hollantilaisessa iäkkäitä ihmisiä koskevassa tutkimuksessa rasvainen maito oli hyödyksi metabolisen oireyhtymän ehkäisyssä. Samaa ei voi sanoa rasvattomasta maidosta.

 

DIABETES
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/28768835
Associations of Dairy Intake with Incident Prediabetes or Diabetes in Middle-Aged Adults Vary by Both Dairy Type and Glycemic Status.Total, low-fat and skim milk, whole-milk, and yogurt intakes were associated nonlinearly with incident prediabetes; moderate intake was associated with the greatest relative risk reduction. Neither cheese nor cream and butter was associated with prediabetes. Of 925 participants with prediabetes at baseline, 196 (21%) developed T2D. Only high-fat dairy and cheese showed evidence of dose-response, inverse associations with incident T2D.Tuoreessa tutkimuksessa (julkaisulupa elokuussa 2017) vain täysrasvainen maito ja juusto vähensivät tyypin 2 diabeteksen esiintyvyyttä. Vastaavat rasvattomat ja vähärasvaiset tuotteet olivat haitallisia.
DIABETES
http://circ.ahajournals.org/content/early/2016/03/22/CIRCULATIONAHA.115.018410?sid=4b02795a-97e6-4e0c-814d-2b8a4b288e2e
Circulating Biomarkers of Dairy Fat and Risk of Incident Diabetes Mellitus Among US Men and Women in Two Large Prospective Cohorts.Rasvattomasta maidosta ei niitä maitorasvoja verenkiertoon juurikaan tule ja terveyshyödyt jää saavuttamatta.
DIABETES
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21173413
Trans-palmitoleic acid, metabolic risk factors, and new-onset diabetes in U.S. adults: a cohort study.Circulating trans-palmitoleate is associated with lower insulin resistance, presence of atherogenic dyslipidemia, and incident diabetes. Our findings may explain previously observed metabolic benefits of dairy consumption and support the need for detailed further experimental and clinical investigation.Tutkimuksessa löytyy tukea rasvaisen maidon suojavaikutukselle diabetesta vastaan.

Sami Uusitalo

45-vuotias diplomi-insinööri, joka on pettynyt lihavuuden hoidon täydelliseen epäonnistumiseen viimeisten vuosikymmenien aikana. Kokee erityisen kurjana lasten syyllistämisen liikunnan puutteesta tms. ja katsoo suurimman syyllisen löytyvän ”vain vähän rasvaa” ”vain sipaisu margariinia leivän päälle” ”syö vähemmän liiku enemmän” -ohjeista.

 

turpaduunari.fi

Christer Sundqvist on monessa liemessä keitetty biologi, yllätyksellinen kirjailija, Suomen suosituin terveysbloggaaja ja monelle tuttu turpaduunari. Jälkimmäinen ammattinimike on tarkoitettu kuvaamaan Christeriä aidoimmillaan: esiintymislavalla toteuttamassa terveysviestintää huumorin pilke silmäkulmassa.

View Comments

  • Amerikassa rasvaton maito oli tapetilla jo puolitoista vuotta sitten. Miksi täällä pitää toistaa kaikki älyttömyydet?

    “I think these findings together with those from other studies do call for a change in the policy of recommending only low-fat dairy products,” says Mozaffarian. “There is no prospective human evidence that people who eat low-fat dairy do better than people who eat whole-fat dairy.”

    “In the absence of any evidence for the superior effects of low fat dairy, and some evidence that there may be better benefits of whole fat dairy products for diabetes, why are we recommending only low fat diary? We should be telling people to eat a variety of dairy and remove the recommendation about fat content.”

    http://time.com/4279538/low-fat-milk-vs-whole-milk/

  • 5 minuutin Googlauksella monta, alla muutama, hirvee homma mutta ei kattava, maalikolta.

    Rautiainen et al. Dairy consumption in association with weight change and risk of
    becoming overweight or obese in middle-aged and older women
    -When we investigated risk of becoming overweight or obese, an inverse association was
    observed for high-fat dairy intake but not for total dairy intake or low-fat dairy intake

    Lui et al. 10,066 Females Cross sectional Metabolic syndrome
    Full Milk 0.71 (0.58–0.87) Low fat 0.78 (0.64–0.95)

    Lockheart et al. 211 Subjects Case/control Myocardial infarction
    Full Milk 0.48 (0.20–1.14) Low Fat 0.96 (0.42–2.23)

    Sit on tietty lehtijuttuja jotka viittaa tutkimuksiin

    -In a new study published in the journal Circulation, Dr. Dariush Mozaffarian and his colleagues analyzed the blood of 3,333 adults enrolled in the Nurses’ Health Study of Health Professionals Follow-up Study taken over about 15 years. They found that people who had higher levels of three different byproducts of full-fat dairy had, on average, a 46% lower risk of getting diabetes during the study period than those with lower levels.

    -in a separate study published in the American Journal of Nutrition, another group analyzed the effects of full fat and low fat dairy on obesity and found that among 18,438 women in the Women’s Health Study, those who consumed the most high-fat dairy products lowered their risk of being overweight of obese by 8%.

    -A recent review published in the European Journal of Nutrition of the existing research on dairy fat came to some surprising conclusions: People who eat full-fat dairy are no more likely to develop cardiovascular disease and type 2 diabetes than people who stick to low-fat dairy. When it comes to weight gain, full-fat dairy may actually be better for you, the review found.

    People who drink skimmed milk are more likely to develop Parkinson's disease
    130,000 people tracked over 25 years
    No association found between full-fat dairy, such as whole milk, and Parkinson's
    Consuming skimmed and low-fat milk increased chance of disease by 39%

  • Nyt kun täällä on vaadittu niitä tutkimuksia tuosta yksittäisestä teemasta (mikä minusta on edelleenkin älytöntä rajata selvitys vain yhteen terveysilmiöön) on Reijo Laatikainen sitten suuren työn tekemällä niitä kattavasti teille kaivanut.

    Ja millaisen vastineen hän täällä siihen saa? Lakoninen kuittaus että "ravitsemustieteen paradigma on romahtamaisillaan" ja lisäksi henkilöön menevää parjaamista. Mutta ei mitään itse aiheesta! Ei mitään siitä, mikä analyysissa on pielessä! Ei sanaakaan tutkimusten havainnoista.

    Kun nyt saa mitä on tilannut ja se ei tuekaan alkuperäisetä väitettä, eikö olisi aika todeta olleensa hieman pielessä? Ei taida tapahtua.

    Tämä kertoo minulle vain siitä, että ei olla valmiita oikeasti muodostamaan mielipidettä tutkimustulosten mukaan vaan vain valisemaan tutkimuksia, jotka sopivat omiin uskomuksiin. Tämä on hyvin lähellä uskontoa. Miksi asiantuntija jaksaisi tehdä mitään selvityksiä tai tuottaa materiaalia kysymyksiin, kun vastaukseksi saa vain ad homimem -hyökkäyksiä ja tieteenalojen parjaamista? Uskovaisten asiat eivät faktoilla muutu.

    • Jos joku täällä on hyökännyt henkilöä vastaan, niin se on kyllä Juhani Knuuti. Reijo Laatikainenhan tekee hienoa työtä. En ole vielä edes lukenut hänen yhteenvetoaan saatikka tutustunut hänen linkittämiin tutkimuksiin. Juhani keskittynee kommenteissaan olennaiseen jatkossa.

  • Juhani Knuutin laittama tutkimuslinkki on niin hyvä esimerkki tästä tiedekikkailusta. Valtaosa katsauksen tutkimuksista nojaa kolesteroliteoriaan. Eli vanhaan malliin riski nousee kun LDL ja kokonaiskolesteroli nousee ja laskee kun nämä laskevat. Nykytietämyksellähän tiedämme, että näin yksinkertaista se ei valitettavasti ole. Kolesteroliteoria on siis vieläkin pelkkä teoria.
    Toiset tutkimukset taas ovat jonkun sortin väestötutkimuksia ja -kokeita. Näiden osalta kokemus on näyttänyt, että aina kun tällaisia tutkimuksia on lähdetty yksityiskohtaisesti perkaamaan löytyy todella heikkoja tutkimusasetelmia. Joko on käytetty palmuöjyjä ja glukoosilisiä yms. kaikkea sellaista miten tutkimuksen tavoitteen saadaan täytettyä.
    Valitettavasti nykyaikana tällainen fuulaus katsotaan hyvin nopeasti läpi. Enää ei mene ylhäältä tuputettu tieto kuten 80- ja 90-luvuilla.

    • Pentti H: Kolesteroliteoria tieteellisen näytön osalta on hyvin lähellä evoluutioteoriaa. Onkos sekin "vain teoria"? Veressä oleva kolesteroli on syy-seuraus-suhteessa ateroskleroosiin.

      Tuo kommenttiini laittama linkki oli vain ESIMERKKI eikä mikään kattava kirjallisuuskatsaus. Kumma kyllä, jokainen tuntuu nyt siihen linkkiin tarttuneen ja sitä kritisoivan. Ei sen edes ollut tarkoitus väittää mitään maidosta vaan selittää sitä miksi ylipäätään suositellaan maidon tyydyttynyt rasva korvattavan muilla enemmän terveyttä edistävillä rasvoilla. Nythän Reijo Laatikainen on kerännyt niitä maitoon liittyviä tutkimuksia ja niiden perusteella voi tehdä jo jotain johtopäätöksiä ja myös pohtia tätä maidon rasva-asiaa.

  • Kun tämäkin on nyt tätä kirsikanpomintaa, niin jos niitä löytyy ihan parin minuutin haulla, niin miksei sitten kukaan tuo esille? Vaikka edes YKSI tämän 6 jatkoksi: http://turpaduunari.fi/oikeassa-saa-oot-kari-ollu-kaikki-nama-vuodet/

    Se ei tietääkseni ole kirsikanpoimintaa, jos väittää ettei vastapuolen tutkimuksia ole. Ainakaan mitä kovin ihmeellistä suurempaa.

    Minäkin voin esittää yhden tuoreen kirsikan lisää, mutta jostain kumman syystä tähän yksin kertaiseen kysymykseen ei tule edes sitä yhtä kirsikkaa. Senhän piti olla nopeaa ja helppoa?
    Saturated fat does not clog the arteries http://bjsm.bmj.com/content/51/15/1111v

    • En tiedä. Kysyin todistusta Pekka Puskalta. Hän ei moista kirjoittanut. Ehkä Juhani kirjoittaisi.

      Sami Uusitalo
      Dipl. ins. Kauniainen

  • Toistaiseksi on tullut täsmälleen nolla tutkimusta, jotka puoltavat rasvattoman maidon käyttöä rasvaiseen verrattuna lihavuuden, t2d:n ja metabolisen oireyhtymän hoidossa ja ehkäisyssä. Olen esittänyt 16 tutkimusta, jotka puoltavat rasvaisen maidon käyttöä. Kirsikanpoimintaa ok. Mulla on 16 kirsikkaa, tieteen edustajilla nolla.

    Sami Uusitalo
    Dipl. Ins. Kauniainen

    • Tuollaiset kommentit ovat juuri niitä, minkä vuoksi kukaan asiantuntija ei jaksa täällä osallistua ja kommentoida. Kunnollista keskustelua ei synny, kun asetelma on vain kirsikanpoiminnalla synnytetty. Itse aihehan voisi olla sinänsä ihan kiinnostava.
      Koska et ole saanut yhtään kirsikkaa tieteen edustajilta, käytän nyt tilaisuutta kertoakseni millä tavalla niitä erilaisia kirsikoita voisi löytyä. Ei niitä tarvitse vaatia somen kautta ravitsemustieteilijöiltä. Kirjoita vain PubMed ikkunaan esim "dairy fat cardiovascular" ja saat monenlaisia tutkimuksia esille pelkästään sydän- ja verisuonisairauksista.
      Jotkut ovat noita, joita listasit, mutta sitten saat paljon juuri niitä artikkeleita, joita nyt muilta penäät. Esim. tänä vuonna on julkaistu varsin kattava katsaus aiheeseen ja siinä on 130 julkaisua viiteluettelossa: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/28635680
      Oletko siis valinnut vain ne, jotka tukevat omaa käsitystäsi asiasta ja jättänyt muut huomiotta? Tämän kahden minuutin työrupeaman tulosten perusteella minun vaikea ymmmärtää, miksi näitä täällä blogissa penäät, kun olisit voinut ne ihan hyvin itsekin pienemmällä vaivalla löytää.

      • Juhani Knuuti ehkä tiedostamattaan valitsi kirsikoikseen tutkimuksia, joissa pääosan esittäjänä ei ollut maitorasvat, vaan tyydyttyneet rasvat. Se on vähän eri asia.

        Kun vaihdetaan päärooliin se oikea esittäjä (josta nyt on puhe), saadaan tämän tapaisia tuloksia

        "the majority of observational studies have failed to find an association between the intake of dairy products and increased risk of CVD, coronary heart disease, and stroke, regardless of milk fat levels."

        google-haulla https://scholar.google.fi/scholar?q=%22full+fat+dairy%22+and+all+cause+mortality&btnG=&hl=fi&as_sdt=0%2C5&as_vis=1

        voi jokainen käydä katselemassa lisää.

        Ja oleellistahan ei ole edes sydänkuolemien määrä, jos omega-6 pitoisia sydänterveellisiä rasvoja nauttimalla sairastuu ja kuolee syöpään tai muihin elintasosairauksiin niin mitä iloa on terveestä sydämestä? Huono diili eikä sitä paitsi monityydyttymättömien omega-6 rasvojen eduista edes sydänterveydelle ole kovin vahvaa näyttöä.

      • Kysyn tutkimuksia, joissa rasvaton maito esiintyy t2d:n, lihavuuden ja metabolisen oireyhtymän suhteen rasvaista paremmin. Kysyn siksi, etten itse löydä. Löydättekö te koulutetut asiantuntijat?

        Juhani laittaa linkin, jossa kerrotaan, että tyydyttyneen rasvan vähentäminen on ollut viisi vuosikymmentä keskeinen ohjeistus sydäntautien alentamiseen. No, eipä olla moista täällä oppositiossa kuultu.

        Sami Uusitalo
        Dipl. ins. Kauniainen

        • Olisi tietysti ollut kuva jos Sami olisi katsauksen lukenut niin hän olisi havainnut, että antamani linkki ei ollut ohjeistus mihinkään vaan katsaus rasvojen tyypin yhteyksistä verenkiertosairauksiin. Kysymys ei ole 50 vuotta vanhasta tiedosta vaan enemmänkin 50 vuoden aikana kertyneestä tutkimustiedosta, myös tuoreista sellaisista. Tämän tutkimusnäytön kokonaisuus ei tue sitä, että rasvainen maito olisi rasvatonta terveellisempää.

          Toinen asia, jonka ymmärsin vasta nyt (pahoittelen asiaa) on se, että tuosta Samin sairauslistasta puuttuu tosiaan sydän- ja verisuonisairaudet. Miksi ihmeessä? Eihän ole mitään mieltä keskustella maitorasvojen terveellisyydestä, jos mukaan valitaan vain joitakin sairauksia. Mitä väliä on sillä, jos maitorasvat eivät lihottaisikaan, jos kuolee aivohalvaukseen tai sydäninfarktiin? Kyllä minun mielestäni kysymys on relevantti vain, jos KAIKKI sairastavuus on terveellisyysarviossa mukana.

          Tiedämme, että keskeisimmät kuolinsyyt ovat sydän- ja verenkiertosairaudet ja toisena syöpä. Eivät ne potilaat lihavuuteen tai diabetekseen kuole vaan ne ovat riskitrekijöitä noille tappaville sairauksille. Mitä järkeä on siis tarkastella noita riskitekijöitä ja jättää varsinaiset vakavat seurakset huomioimatta?

          • "Olisi tietysti ollut kuva jos Sami olisi katsauksen lukenut niin hän olisi havainnut, että antamani linkki ei ollut ohjeistus mihinkään vaan katsaus rasvojen tyypin yhteyksistä verenkiertosairauksiin. Kysymys ei ole 50 vuotta vanhasta tiedosta vaan enemmänkin 50 vuoden aikana kertyneestä tutkimustiedosta, myös tuoreista sellaisista. Tämän tutkimusnäytön kokonaisuus ei tue sitä, että rasvainen maito olisi rasvatonta terveellisempää."

            Itse asiassa pikaisesti luin. En väittänyt sen olevan ohjeistus vaan juuri yksi niistä lukuisista kannanotoista joissa todetaan, että tyydyttynyt rasva -> LDL nousee -> saat sydärin. Tuota päättelyketjua, siis kerta kaikkiaan, on tässä vuosikymmenet kuultu. Alla linkki katsauksesi kanssa ristiriitaiseen tutkimukseen.

            "Toinen asia, jonka ymmärsin vasta nyt (pahoittelen asiaa) on se, että tuosta Samin sairauslistasta puuttuu tosiaan sydän- ja verisuonisairaudet. Miksi ihmeessä?"

            Pahoitteluni. Otsikko on Christerin ja alkuperäinen teksti minun. Mitä useampi kokki sitä kehnompi soppa. Christer muutatko otsikon vastaamaan tekstin sisältöä. "Rasvaton maito - tieteellinen näyttö tyypin 2 diabeteksen, lihavuuden ja metabolisen oireyhtymän hoidossa ja ehkäisyssä"

            "Miksi ihmeessä? Eihän ole mitään mieltä keskustella maitorasvojen terveellisyydestä, jos mukaan valitaan vain joitakin sairauksia. Mitä väliä on sillä, jos maitorasvat eivät lihottaisikaan, jos kuolee aivohalvaukseen tai sydäninfarktiin? Kyllä minun mielestäni kysymys on relevantti vain, jos KAIKKI sairastavuus on terveellisyysarviossa mukana."

            Olen eri mieltä. Tietenkin kokonaisterveys on tärkein asia, mutta lihavuus niin iso riskitekijä ja ongelma, että sitä voidaan perustellusti katsoa omana kokonaisuutenaan. Tarkasteleehan käypä hoito -suositus ja lukuisat tutkimukset, kuten viittaamani, että lihavuutta käsitellään erikseen.

            "Eivät ne potilaat lihavuuteen tai diabetekseen kuole vaan ne ovat riskitrekijöitä noille tappaville sairauksille. Mitä järkeä on siis tarkastella noita riskitekijöitä ja jättää varsinaiset vakavat seurakset huomioimatta?"

            ?? Taas menee lääket. trin ja dippa-inssin käsitykset logiikasta vähän erilleen. Mielestäni keskeistä on tarkastella merkittävää syytekijää, lihavuutta/t2d/metab. oireyhtymä - ei pelkästään seurausta.

            Tässä em. linkki.

            http://www.bmj.com/content/351/bmj.h3978/

            Conclusions Saturated fats are not associated with all cause mortality, CVD, CHD, ischemic stroke, or type 2 diabetes, but the evidence is heterogeneous with methodological limitations.

            Näitähän olisi paljon muitakin. Harmi että Kari on manalan majoilla.....Ehkä Jussi Huttunen voisi tulla mukaan keskusteluun ja todeta: "oikeassa sää Kari oot ollu", jossain muuallakin kuin Salmisen saunassa.

            Edelleen Juhani. Saanko tutkimuksia, jotka tukevat rasvattoman maidon käyttöä rasvaiseen verrattuna lihavuuden, tyypin 2 diabeteksen ja metabolisen oireyhtymän hoidossa/ehkäisyssä? - Onko niitä? Vai kuittaatko kysymykseni jotenkin irrelevanttina?

            Sami Uusitalo
            Dipl. ins. Espoo

  • Christer, voitko muokata punaisella seuraavaa lausetta:

    " Lihastohtori Juha Hulmi, joka yksityishenkilönä myöntää rasvaisen maidon hyödyt verrattuna rasvattomaan, ehdotti erinomaisen kiinnostavaa selvittelyä: ”Miksi vähäisen tutkimusnäytön valossa näyttää siltä, että juusto on parempaa mm. sydänterveydelle kuin voi?”"

    Seuraavaksi:

    "Lihastohtori Juha Hulmi myöntää yksityishenkilönä, että epidemiologisessa tutkimusnäytössä ainakin kehon painossa ja joissain T2D riskitekijöissä rasvainen maito on ollut rasvattomaan maitoon verrattuna parempi vaihtoehto. Hän ehdotti erinomaisen kiinnostavaa selvittelyä: ”Miksi tuoreen tutkimuksen perusteella juusto on mahdollisesti parempaa sydänterveydelle kuin voi?”"

    • Muokkasin lausuntoasi ja lisäsin samalla Mikael Fogelholmin kommentin.

  • Sami, mukava kuulla että olet löytänyt valinnoillasi ja ohjeillasi suhteellisen pitkäaikaisia ratkaisuja ylipainon ongelmiin ainakin kahden (2) henkilön kohdalla. Täytyy muistaa että kyseessä on kuitenkin kaksi (2) yksittäistapausta ja on todistusarvoltaan tieteessä sama kuin "Vaarini poltti savukkeita askin päivässä ja eli lähes satavuotiaaksi, tupakointi ei ole epäterveellistä" Vahvasti epäilen varsinaiseksi taustamuuttujaksi kohentuneeseen terveydentilaan ja painonlaskuun muitaKIN vaikuttaneita tekijöitä kuin pelkkä maidon laatu.

    Kun katsotaan ylipainon ja lihomisen megatrendiä globaalisti, niin yksittäisen tekijän, kuten maidon rasvapitoisuuden, ei voida mitenkään uskottavasti selittää olevan syypää tai yksittäisenä tekijänä edes merkittävä osasyy lihomiselle - globaalissa mittakaavassa. Varsinkin kun maitoa käytetään maailmanlaajuisesti varsin vähän Suomeen tai Pohjois-Eurooppaan verrattuna.

    Kiitoksia muuten molemmille teksteistänne. On ollut viihdyttävää ja valistavaa lukea näkemyksiänne.

    Jesse
    LitM, ft.

    • Jep, me vaihtoehtoisilla suosituksista poikkeavalla tavalla hoikistuneet tai muutoin parantuneet olemme kaikki anekdootteja, joilla ei ole tieteellistä merkitystä. Aivan sama onko meitä yksi, kaksi tai ääretön potenssiin kolme. Vhh:lla sairastuneet ovat tietenkin tieteellisiä todisteita vhh:n vaarallisuudesta. Tällä tiede(uskovaisten)piirien mentaliteetilla ei ole mitään tekemistä oikean tilastomatematiikan kanssa.

      Jesse, tarkkanäköisen ja asiallisen oloinen kaveri kun olet niin vastaapa tuohon punaisella präntillä esitettyyn kysymykseen.

      T. Sami Uusitalo
      Dipl. ins. Espoo

      • Noh noh, eipäs nyt rueta martyyreiksi. Ymmärrän kyllä tuskasi kun tärkeäksi pitämiäsi asioita ei oteta "kuuleviin korviin" ja vedotaan aina yksittäistapaukseksi. Tutkittu tieto voi tuntua muuttuvan välillä ärsyttävänkin hitaasti ja koko prosessi tuntua turhauttavalta.

        Mutta siitä päästäänkin tilastomatematiikkaan. En todellakaan ole alan asiantuntija mutta pääperiaatteet uskon hahmottavani. Juha noita tieteen periaatteita jo avasikin aikaisemmassa postauksessa. Siinä vaiheessa kun me "tiedeuskovaiset" saamme eteemme tarpeeksi paljon ja tarpeeksi laadukasta tietoa aihealueesta, voimme vakuuttuneina korjata kantojamme. Haluaisitko avata tarkemmin mitä tarkoitat tuolla tilastomatematiikan vääristelyllä?

        Tämän hetken tiedon valossa näyttäisi, että maidon laatu ei ylipainoa (yksinään) selitä, vaan kyseessä on huomattavasti moniulotteisempi ilmiö. Voi toki olla että saamme asiasta tulevaisuudessa tarpeeksi vahvaa näyttöä kumoamaan asian. Siinä tapauksessa olen kyllä valmis myöntämään erehtymiseni. Ja jos puhutaan ravintosuosituksista niin, ne on laadittu valtavaan tietomäärään nojaten, siten että keskiverto suomalainen saadaan pysymään keskivertoterveenä. Se on karkea ohjenuora tai raami, joiden puitteissa kukin tekee itselleen sopivia valintoja. Se ei ota kantaa yksittäisen Samin, Samin pojan tai Jessen maidonjuontiin eikä ainakaan kehoita maidon tai muun ravintoaineen käyttöä jatkamaan jos se aiheuttaa kyseiselle henkilölle terveysongelmia.

        Blogissasi on kovin paljon tekstiä punaisella värillä. Mikäli viittaat juusto vs- voi -aihealueen kysymykseen, niin myönnän tietämättömyyteni ja saat todennäköisesti laadukkaamman vastauksen jopa meijeriltä tai leipurilta.

        • Tämä ei ole minun blogini, vaan tohtori Christer Sundqvistin. Ylimmät punaiset tekstit ovat Christerin päivityksiä. Alkuperäinen kysymykseni on tämä:

          "Pyydämme Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholmia ja Itä-Suomen yliopiston ravitsemusterapian professori Ursula Schwabia esittämään sellaisen tutkimuksen tai tutkimuksia, joissa rasvaton maito esiintyy edukseen rasvaiseen verrattuna lihavuuden, tyypin 2 diabeteksen ja metabolisen oireyhtymän suhteen."

          Olen esittänyt 16 tutkimusta rasvaisen maidon puolesta. Montako löydät rasvattoman puolesta?

          Lääke- ja ravitsemustieteen asiantuntijat eivät ole tilastomatematiikan asiantuntijoita ja usein myös liian vähälahjaisia vähänkään vaativampaan matematiikkaan.

          Erityisiä vaikeuksia on myös väärässä olemisen myöntämisessä. Surkuhupaisa on tämä juttu Jussi Huttusesta ja Kari Salmisesta. Täysin pellejä ovat nämä ravitsemus- ja lääketieteen ammattilaiset. Ei ymmärrä tällainen entinen fysiikanopiskelija sitten millään..

          https://www.google.fi/amp/turpaduunari.fi/oikeassa-saa-oot-kari-ollu-kaikki-nama-vuodet/amp/

          Toinen kirjoitukseni, joka myös kuvastaa millaisia pellejä nämä "tiedemiehet" ovat.

          https://www.google.fi/amp/turpaduunari.fi/kokko-gate-skandaali-edes-suositukset-eivat-noudata-suosituksia/amp/

          Sami

Recent Posts

Terveystietoa, filosofiaa ja käytäntöä ymmärrettävässä muodossa

Kirjoittaja: Christer Sundqvist Mikä kirjoitus tämä on? Silmäilet nyt tekstiä, joka käsittelee terveyttä. Pala palalta…

1 kuukausi ago

Terveystietoinen elämä – mitä se on?

Kirjoittaja: Christer Sundqvist Olen ihastunut aikoinaan termiin ”terveystietoinen” ja käyttänyt sitä ahkerasti luennoillani ainakin vuodesta…

1 kuukausi ago

Miksi tällainen sarja terveyskirjoituksia?

Kirjoittaja: Christer Sundqvist Luku 1. Johdanto Miksi tällainen sarja terveyskirjoituksia? Olen tehnyt omanlaistani terveysvalistustyötä nyt…

2 kuukautta ago

PESHLA-elämäntapakoulutus Espoossa 3.-5.10.2025

Kirjoittaja: Christer Sundqvist PESHLA toimii! PESHLA-elämäntapaan on mahdollista saada koulutusta 3 kertaa vuodessa. Koolla on…

4 kuukautta ago

Terveystietoisen vuoden yhteenveto

Kirjoittaja: Christer Sundqvist On taas uuden viikoittaisen terveysohjeen vuoro: TERVEYSTIETOISEN VUODEN YHTEENVETO TURPADUUNARIN TERVEYSOHJEET Turpaduunarin…

1 vuosi ago

Digiloikkaa takaperin

NYT MENNÄÄN DIGILOIKKAA TAKAPERIN Kirjoittaja: Erja Tamminen https://sahkoailmassa.fi Lääketieteen asiantuntijat näyttävät nyt punaista lippua lasten…

1 vuosi ago

This website uses cookies.