Kirjoittaja: Ari Kaihola

Otsikossa olevan rohkean väitteen esittää asian kanssa yli 30 vuotta painiskellut amerikkalainen lääkäri Dale E. Bredesen. Hän on hiljattain julkaissut kirjan The End of Alzheimer’s, josta tämä kirjoitus ammentaa suurimman osan tiedoistaan.

Katsaus Alzheimer hoidon nykytilaan

Sinänsä varsin kattavien Käypä-hoito suositusten mukaan muistisairaudet ovat eteneviä ts. paranemisesta ei edes puhuta, vaan nostetaan kädet pystyyn ja yritetään lievittää potilaan oireita ja mahdollisesti jarruttaa etenemistä. ”Tavallisimmat muistisairaudet ovat eteneviä aivosairauksia, joihin ei toistaiseksi ole parantavaa hoitoa.”

Lääkkeiden teho

Huolimatta miljardien ja taas miljardien dollareiden satsauksista Alzheimer-lääkkeiden keksimiseksi ja testaamiseksi, 99,6% tuloksista on ollut surkeita epäonnistumisia.

Vain 0,4% on päässyt markkinoille asti ja nuokin vuoteen 2003 mennessä. Sen jälkeen uusia lääkkeitä ei ole ilmestynyt. Olemassa olevat lääkkeetkään eivät pysty pysäyttämään tai hidastamaan sairauden kulkua. Neljä olemassaolevaa lääkettä lievittävät oireita ja siihenkin ne pystyvät vain rajallisen ajan. Vuosien 2000 ja 2010 välillä testattiin 244 uutta Alzheimer-lääkettä ja ainoastaa yksi – memantiini – pääsi myyntiin vuonna 2003.

Käypä-hoito suosituksessa asia ilmaistaan näin: ”Lääkehoitovasteen arvioinnissa todetaan, että sen avulla sairauden etenemistä voidaan hidastaa tai oireita voidaan lievittää. Myös vireystilaa saadaan kohennettua.”

Samassa Käypä-hoito taulukossa todetaan diabeteksen lääkehoidosta: ”Tehostetulla diabeteksen hoidolla ei vaikutusta kognitioon”. Vaikka insuliinisuihkeilla sieraimiin on kognitiota parantava lyhytaikainen vaikutus, ei tehostettu diabeteksen hoito pidemmällä tähtäimellä todellakaan vaikuta edullisesti – luultavimmin päinvastoin ainakin, jos kyseessä on tyypin 2 diabeteksen tehostettu hoito insuliinia lisäämällä. Tämähän vain lisää insuliiniresistenssiä ja pahentaa aivojen glukoosin puutetta.

Amyloiditeorian loppu?

Taulukossa mainittu suuri tutkimus (solanetsumabi) on luultavasti tämä floppi, jossa kyllä saatiin amyloidiplakki vähenemään, mutta teho oli siitä huolimatta liian heikko sen tuomiseksi markkinoille.

Amyloiditeoria on siinäkin mielessä älytön, että on useita henkilöitä, joilla on runsaasti amyloidiplakkia aivoissaan, mutta siitä huolimatta heillä ei ole dementian oireita. Tämä katsaus onkin listannut peräti 12 epäjohdonmukaisuutta ja ristiriitaisuutta nykyisessä teoriassa:

Alkaa näyttää yhä vahvemmin siltä, että tässä on haukuttu koko ajan väärää puuta. Dementian ja Alzheimerin syyt ovat toisaalla. Kenties elintavoissa ja ruokavaliossa, jotka ovat Bredesenin ReCODE protokollan kulmakiviä? Hänen mukaansa amyloidiplakki syntyy aivoihin suojaamaan niitä taudinaiheuttajia ja myrkkyjä vastaan.

Bredesenin 36 reiän malli

Nykyhoidon surkeaan tehoon nähden Bredesenin ReCODE protokolla on kuin raikas tuulahdus, joka tuo edes vähän toivoa muuten niin ankeaan sairauteen. Toivo on paranemisen moottori ja siitä on pidettävä kiinni. Australialainen Kate Swaffer kirjoittaa Bredesenin protokollasta näin: ”Joidenkin mielestä on harhaanjohtavaa julkaista sellaista, mikä on heidän mielestään ’turhaa toivoa’, toisten mielestä tämä taas antaa uutta tuoretta toivoa. Itse kuulun tuohon jälkimmäiseen leiriin ja todella uskon, että se on AINOA näköpiirissä oleva toivo useimmalle lievän tai alkavan dementian kanssa painivalle. Vähäinenkin toivo on parempi kuin ei mitään toivoa”.

Toivo antaa potilaalle takaisin tunteen kontrollista. ”En ole pelkästään diagnoosin uhri, vaan voin todella tehdä jotain ja minulla on mahdollisuuksia vaikuttaa tämän sairauden etenemiseen!”

Tätä kirjoitettaessa jo yli 1000 potilasta osallistuu ReCODE, Reversal of Cognitive Decline, (aikaisemmin MEND) ohjelmaan ja parantuneiden määrässäkin on jo päästy noin kahteensataan. Useiden kohdalla ei ole kyse pelkästään sairauden pysähtymisestä, vaan moni on päässyt takaisin työelämään ja ehkä huikein esimerkki on mies, jonka hippokampuksen koko suureni hoidon seurauksena 11.7%. Se voi siis jopa palauttaa kutistunutta aivokudosta.

36 reiän mallin perusajatus on kokonaisvaltainen hoito: perinteisillä lääkkeillä paikataan vain yksi reikä vuotavasta katosta, mikä ei itse ongelmaan paljoa vaikuta. ReCODE tähtää kaikkien 36 reiän paikkaamiseen kerralla. Korjattavat kohteet ovat aineenvaihduntaan, lepoon, ruokavalioon, ympäristömyrkkyihin, ravinteiden määrään yms. liittyviä suureita.

Ensin kaikki asiat kartoitetaan ja sen jälkeen mahdollisimman moni pielessä oleva mittaustulos yritetään saada toivotulle tasolle korjaavilla toimenpiteillä, joita voivat olla – muutamia mainitakseni – lisäravinteet, ruokailuvälien pidentäminen, liikunnan ja unen lisääminen sekä ravitsemuksen muutokset. Näillä vaikutetaan insuliinin ja glukoosin, erilaisten hormonien, vitamiinien, ketoaineiden ym. aivoterveyttä edistävien tekijöiden saattamiseksi optimitasolleen.

Hoidon tavoitearvot

Tämä artikkeli vetää yhteen ReCODE:n määrittelemät vitamiini-, kolesteroli- ym. arvot. Ne löytyvät myös kirjasta, mutta tuolta ne ovat selkeämmin luettavissa. Yksi virhe tiedoissa näyttää olevan – kokonaiskolesterolin tavoitearvoksi on määritelty 150, kun kirjassa se on >150. Suomessa käytetään eri mittayksiköitä, joten esimerkiksi kolesterolin olisi suotavaa olla yli 3.9 (vastaa 150 USA:ssa). Jokainen voi muuntaa tuon artikkelin arvot suomalaisiin lukemiin esim. tällä konversiolaskurilla.

Artikkelissa on lisäksi lueteltu myös kirjassa mainitut lisäravinteet – vitamiinit ja hivenaineet, kuten myös hormonit. B-vitamiinien muistisairautta ehkäisevistä vaikutuksista on tehnyt hiljattain opinnäytetyön australialainen opiskelija, jonka äiti ja isoäiti molemmat kärsivät muistisairauksista.

Laboratorioarvojen kohdalleen saattamisen lisäksi ReCODE protokolla ottaa kantaa myös elintapoihin, kuten stressiin, lepoon ja liikuntaan – aivojumppaa unohtamatta.

Alzheimerin 3 tyyppiä

Bredesen on jaotellut sairauden 3 päätyyppiin, jonka lisäksi on vielä tyyppien 1 ja 2 välissä oleva tyyppi 1.5.

1. Kuuma eli tulehduksellinen Alzheimer-tyyppi. Tälle on ominaista tulehdusmarkkereiden kohoaminen, mikä johtuu kroonisesta tulehduksesta.

1.5 Makea, ”sokerimyrkyllinen”, on tulehduksellisen ja näivettävän sairauden välimuoto, ja sille tyypillistä ovat insuliiniresistenssi ja korkean verensokerin aiheuttama hiljainen tulehdus.

2. Kylmä eli näivettävä Alzheimer sanamukaisesti kutistaa aivot ja siinä aivojen ”kasvuhormoni” (BDNF – Brain Derived Neurotrophic Factor), estradioli, testosteroni tai D-vitamiini voivat kaikki tai osa olla alle raja-arvojen. Tämä johtaa synapsien uusiutumisen vähenemiseen, josta seurauksena on muistamisen ja oppimiskyvyn heikentyminen.

3. Myrkyllinen sairauden muoto – nämä potilaat ovat altistuneet erilaisille myrkyllisille kemikaaleille, homeille tai metalleille ja heille tyypillistä on myöskin krooninen tulehdus.

Nämä on selkeästi kuvattu Dr. Mercolan artikkelissa kohdassa Alzheimer’s subtypes.

Paastoaminen on lisäksi erittäin suositeltava keino ApoE4 positiivisille henkilöille (AD:lle altistava geeni) Alzheimerin torjumiseksi tai sen parannuskeinojen tehostamiseksi. Kaiken kaikkiaan ketoaineet ovat keskeinen osa ReCODE protokollan keinovalikoimaa.

Ketoaineet ja muu ruokavalio

Käypä-hoito suosituksissa ei mainita sanallakaan ketoaineista. Aivan varmasti ketoaineiden tärkeys aivojen energialähteenä on tuttua myöskin suosituksen laatijoille.

Bredesenin ReCODE protokollassa ruokailuvälien venyttäminen riittävän pitkiksi ketoaineiden tuottamiseen on aivan keskeisellä sijalla. Miksi? Aivot voivat käyttää glukoosia tai ketoaineita. Alzheimerin taudissa glukoosi ei enää pääse kunnolla aivosoluihin ja koska insuliinin tasot ovat koko ajan korkealla ravitsemussuositusten ohjeistamien tiheän syömisen (5-6 kertaa päivässä) ja runsaiden hiilihydraattien seuraksena, ei ketoaineitakaan koskaan synny. Näin aivot eivät saa kumpaakaan.

Vähintäänkin ravitsemussuosituksilta pitäisi vaatia, että erityisryhmille, kuten Alzheimer-potilaille ja T2- ja esidiabeetikoille (insuliiniresistentit) pitäisi olla ohjeet niin harvasta ruokailurytmistä, että ketoaineita ehtii muodostua.

Ketoaineet ovat aivojen parasta polttoainetta. Tästä todistaa myös ketoosin menestys epilepsiassa (ja muissa aivojen sairauksissa) Charlie Foundationissa ja uusimmat kokemukset mielisairauksien (esim. skitsofrenia) hoidossa.

Sormi osoittaa oikeaan suuntaan (FINGER)

Käypä-hoito artikkelissa olevan taulukon alimmalla rivillä tunnustetaan Bredeseninkin suosimien monitekijäisten hoitomuotojen mahdollisuus sanomalla:

Mahtavaa! Käypä-hoito työryhmä on samaa mieltä kuin parantumisia aikaan saanut Bredesen. Heidän havaintonsa ovat peräisin suomalaisesta FINGER (The Finnish Geriatric Intervention Study to Prevent Cognitive Impairment and Disability) -tutkimuksesta. Väliotsikot tuosta THL:n sivuilla julkaistusta suomenkielisestä tekstistä voisivat yhtä hyvin olla Bredesenin kirjoittamia: ”Tehostettu elintapaohjaus ehkäisee muistihäiriöitä” ja ”Kokonaisvaltainen lähestymistapa olennaista”

FINGERistä on kirjoitettu muuallakin. Tämä sivusto nostaa esille havainnon ApoE4 riskigeenin omaavien hoitotuloksista: ”FINGER tutkimus osoitti myös, että suurimpaan riskiryhmään geneettisesti kuuluvilla hoitovaste oli suotuisampi kuin riskigeenittömillä.” Toivoa siis on suomalaisenkin tutkimuksen mukaan! Ja erityisen tärkeää tämä on nimenomaan suomalaisille, joista joka kolmas kuuluu tuohon riskiryhmään.

Suomessa aloitettu tutkimus saa jatkoa (PDF) ensi vuoden alusta lukien USA:ssa (US POINTER), jossa siihen osallistuu 2500 60-79 vuotiasta koehenkilöä. Tutkimuksen budjetti on 20 miljoonaa dollaria. Tässä kohden herää kyllä ihmetys siitä, eivätkö tutkijat ollenkaan seuraa netissä julkaistavaa tietoa? Bredesen hoitaa jo potilaita täyttä päätä menetelmällä, jota vasta ensi vuoden alusta lähtien lähdetään tosissaan tutkimaan.

Pikaisia toimenpiteitä kaivataan

Englannissa Alzheimer ja muut dementiat ovat kivunneet kuolinsyytilastojen ykköseksi, ohi sydänsairauksien ja syövän. Suomi on maailman ykkösenä dementiakuolleisuudessa. Kaikki mahdolliset keinot on saatava viipymättä käyttöön – myös empiirisillä menetelmillä aikaan saadut havainnot, kuten ”anekdooteista” eli yksittäistapauksista koostuvat ”ihme” parantumiset, joita Bredesenin 200 potilaan joukko edustaa pitää ottaa yhtä vakavasti kuin muodollisesti pätevät tieteelliset tutkimukset. Niitä ei ole varaa tässä tilanteessa ylenkatsoa – tulokset ratkaisevat!

Ennaltaehkäisy on nopea ottaa käyttöön, koska se ei vaadi mitään lääketieteellisiä hyväksyntämenettelyjä, vaan on toteutettavissa elintapoja säätämällä muistisairautta ehkäisevään suuntaan välittömästi. FINGER-tutkimuksen vetäjän Miia Kivipellon sanoin:

”oli todella positiivista nähdä, että jo kahden vuoden elintapainterventio paransi merkittävästi muistitoimintoja, ja tämä näkyi myös vanhemmissa ikäryhmissä. Ennaltaehkäisy ei ole siis koskaan liian myöhäistä.”

Tavoitteet ovat samat myös Bredesenin ReCODE-protokollassa, jossa on menty vielä astetta pidemmälle: jo alkanutkin dementia voidaan peruuttaa, ainakin alkuvaiheessaan. Ja mitä aikaisemmin elintavat muutetaan sitä paremmat mahdollisuudet on parantua.

Rehellisyyden nimissä on sanottava, että näidenkin sairauksien kohdalla sana parantuminen tarkoittaa jokseenkin samaa kuin tyypin 2 diabeteksesta puhuttaessa – suotuisien ravinto- ja elinolosuhteiden vallitessa tauti menee remissioon. Jos uusista elintavoista poiketaan liiaksi, nostaa tauti uudestaan päätään.

LINKKEJÄ

Aikaisemmat kirjoitukset, joissa Alzheimeria on käsitelty

http://turpaduunari.fi/alzheimer-on-metabolinen-sairaus/

http://turpaduunari.fi/insuliiniresistenssi-kaikkien-elintasosairauksien-aiti-osa-4/

Heikentääkö liian vähäinen suolan saanti C-vitamiinin kuljetusta aivoihin?

http://turpaduunari.fi/mika-tuplasi-lonkkamurtumat-10-vuodessa-osa-1/