Kirjoittaja: Erja Tamminen

SÄHKÖMAGNEETTISET KENTÄT JA ASUMINEN – kuinka suojautua ”insinöörien visioilta?”

www.sahkoailmassa.fi

Näetkö ikkunastasi kännykkämaston tai voimalinjat? Kaavaillaanko asuntosi lähelle datakeskusta? Onko nettiyhteytesi langaton vai kiinteä? Nämä asiat voivat liittyä elämäsi tärkeimpiin valintoihin.

Elinympäristömme on kokenut huiman muutoksen viime vuosina – kehitys on tapahtunut harppauksin. Elektroniikan kulutus on vuosi vuodelta kasvanut, lähes jokaisella on älylaitteita. Nykyisten langattomien verkkojen lisäksi on tulossa 6G, joka nielee uusia taajuuksia, ”miljardeja” ulko- ja sisätila-antenneja, tiiviitä verkkoyhteyksiä. 6G tarjoaa itseohjautuvaa liikennettä, drooniteknologiaa, robotiittaa; tekoälyä; ja vaikkapa älylasit, joiden linsseihin voi piirtyä reaaliaikainen tekstitys kaverin puheesta. Tämä on tulosta insinöörien unelmista tuottaa sähkömagneettisia aalloja ympärillemme. Vaikka aaltoliikettä ei voi silmin havaita, haistaa tai maistaa, se vaikuttaa meihin.

Yhä useampi oireilee

Väestötutkimuksen mukaan 5% suomalaisista, lähes 300 000 ihmistä, kokee oireita elektronisista laitteista: unihäiriöitä, huimausta, päänsärkyä, ihon polttelua, pistelyä ja kuumotusta. Säteilyvapailla ympäristöillä puolestaan on suotuisa vaikutus näiden henkilöiden terveyteen. Alhaiset sähkömagneettiset kentät vahvistavat myös autoimmuunisairauksista kärsivien henkilöiden terveyttä.

Onneksi, aina voi tehdä jotain. Kun koteja on perinteisesti suojattu sään vaihteluilta ja melulta, miksi emme suojaisi niitä myös sähkömagneettisilta kentiltä? Suojakankailla, -tapeteilla ja -verkoilla, voi vaimentaa minimiin sekä kodin ulkopuolelta tulevia sähkömagneettisia kenttiä että itse laitteiden tuottamaa säteilyä. Tärkeintä on kuitenkin asunnon sijainti.

Asuinympäristön valinta

Mikäli olet päättänyt rakentaa omakotitalon, valitse tontti mieluummin matalalta puuston ja kallioiden keskeltä kuin korkealta, aukealta mäeltä, jonne kännykkämastojen keilat pääsevät esteettä. Vältä muuntamoita, suurjännitelinjoja, tutkia, voimakkaita radio- tai TV-linkkejä ja datakeskuksia. Myös datakeskusten lähellä on sähkömagneettista säteilyä ja niiden jäähdytysjärjestelmät tuottavat melusaastetta kuten infraääniä. Suurjännitelinjat ja muuntamot voit havaita paljain silminkin, mutta osasta alueen tulevaa infraa saat tietoa kaupungin rakennuslautakunnalta. Cellmapper-palvelusta näet matkapuhelinantennien sijainnin, joskin palvelua ei ole aina päivitetty.

Omakotitalo, rivitalo tai paritalo ovat kerrostaloa suositeltavampia asumismuotoja, koska naapureiden laitteiden tuottamaa säteilyä, joka läpäisee seinärakenteetkin, on vähemmän. Kerrostalokin voi ”napata”, mutta ylimmissä huoneistoissa, jotka useimmiten ovat samalla tasolla tukiasemien kanssa, voi olla korkeita säteilylukemia. Alimpien kerrosten asunnot saattavat olla antenneilta enemmän katveessa, mutta naapureiden älylaitteet ja reitittmmet voivat yllättää sielläkin. Jotkut pitävät laitteita päällä myös yöllä, mikä voi häiritä unta.

Mittaus on välttämätöntä

 

Mittaus on pieni, mutta elintärkeä panostus, joka antaa arvokasta tietoa säteilyn lähteistä. Langattomat verkot kannattaa mitata eri puolilta asuntoa. Vastapäisen kiinteistön rakenteisiin on saatettu asentaa tukiasemia ja niiden keilojen suuntaukset selviävät vain säteilymittarilla. Mittaus on hyvä tehdä eri ajankohtina, myös illalla, kun naapurit ovat kotiutuneet töistä ja käyttelevät laitteita. Asunnon sähkö- ja magneettikentät kannattaa selvittää paitsi sähkökaapelointien, myös teknisen tilan osalta. Älä muuta asuntoon, jonka alapuolella on tekninen tila! Tekninen tila muodostaa kohonneita magneettikenttiä, joilta on haastavaa suojautua. Teknisessä tilassa voi olla myös etäluettavan mittarin keskitinantenni, joka lähettää dataa sähköyhtiöön. Oma lukunsa on likainen sähkö, jota tuottavat sähköverkon lisäksi himmentimet, loisteputket, etäluettavat mittarit ja erilaiset virtalähteet. Himmentimet voi aina korvata tavallisilla kytkimillä ja sähköä voi puhdistaa suodattimilla.

Monet oireilevat myös Led-valoille. Niiden tilalle suosittelen hehkulamppuja, joita voi edelleen ostaa joistakin hyvinvarustetuista liikkeistä (googlaa).

Haasteena uudet sähkömittarit?

Uudet sähkömittarit (ja vesimittarit) lähettävät tiheään langattomia pulsseja ja tuottavat joillekin terveysongelmia. Voit yrittää pitäytyä vanhassa mittarissa ja kieltäytyä uudesta EU:n esteettömyysdirektiiviin vedoten. Sen mukaan viranomaisten ja yksityisen sektorin on taattava tiettyjen tuotteiden ja palveluiden esteettömyys, siis soveltuvuus kaikille. Direktiivin piiriin kuuluvat monet tekniset sovellukset, kuten tietokoneet sekä älylaitteet. Yhdenvertaisuuslain 15 § mahdollistaa kohtuulliset mukautukset edellä mainittuihin palveluihin. Etäluettavan mittarin kohdalla mukautus voisi tarkoittaa ulkoisen antennin vetämistä mittarista etäälle kuuluvuuden parantamiseksi. Tällöin itse mittari säteilee vähemmän.

Miten sitten suojautua kotona?

Rakennusmateriaalien säteilyn läpäisevyyttä on tutkittu. Perinteiset puutalot muodostavat Suomen omakotitalokannan. Ikävä kyllä, puutalo tarjoaa varsin heikon suojan langattomalle teknologialle, kuten väliseinissä käytetyt kipsilevytkin ja ikkunoiden tavallinen lasi. Puutalon ulkoseiniä voi parannella säteilysuojamaalilla. Maali on mustaa ja vaatii muutaman maalikerroksen ja vielä pintamaalauksen. Kun maalikerroksia on kolme, voidaan torjua laajakaistaisetkin langattomat verkot, jotka ilman suojausta läpäisisivät tehokkaasti seinärakenteita. Ikkunat voi suojata vaihtamalla niihin selektiivilasit, taikka asentamalla kalvon tai verhot ikkunaan.

Ulkoseinämateriaaleina teräsbetoni, lekaharkko, betoni, savi ja täystiili tarjoavat puuta paremman suojan langattomille teknologialle. Uudempien rakennusten seinissä käytetty teräsbetoni on vaimennusmateriaalina lujaa tekoa. Uusia seinämateriaaleja kehitellään jatkuvasti. Mielenkiintoista on, että esimerkiksi 6G:n tarpeisiin on kehitetty seinämateriaaleja, jotka on suunniteltu läpäisemään tiettyjä säteilyn taajuuksia. Näitä materiaaleja on ajateltu hyödynnettäväksi mm. hoivakodeissa. Seinän läpi voidaan esimerkiksi mitata vanhuksen verenpainetta, pulssia ja hengitystiheyttä.

Entä sitten, jos asuinympäristö muuttuu äkillisesti? Mikäli kotisi lähelle tulee kännykkämasto, tai naapuri hankkii äly-tv:n tai langattoman laajakaistan, saatat tarvita suojatapetteja, -maalia tai suojakankaita. Isot pinnat voi myös tapetoida, mutta joskus pikkuinenkin toimenpide riittää vaimentamaan tietyltä suunnalta tulevaa säteilyä. Ikkunaseinän suojaus säteilysuojaverholla on paikallaan esimerkiksi silloin, kun matkapuhelinantenni on aivan vastapäätä huoneistoa. Vetämällä verho ikkunan eteen niin, että karmitkin peittyvät hyivn, parantaa suojausta. Kun verho on laineilla, suojaus tehostuu 50%:lla.

Pyhitä makuuhuone unelle

Unihäiriöt ovat yleistyvä kansantautimme. Moni on väsynyt aamuisin, uni on voinut olla kevyttä ja katsonaista. Uskon, että joidenkin kohdalla ongelmat katoaisivat yksinkertaisella toimenpiteellä: sulkemalla langaton modeemi tai älylaite yöksi. Laitteet vaikuttavat uneen, joka itsessään on sähkömagneettisesti säädeltyä. Makuuhuoneesta on syytä poistaa kaikki elektroniset laitteet. Makuuhuone on pyhitettävä unelle.

Mikäli naapurin Wlan-antenni on makuuhuoneen seinän takana, voit eristää seinän radiotaajuiselta säteilyltä suojaavalla maalilla, tapetilla tai verkolla. Jotkut ovat asentaneet kattoon kiskot ja laittaneet suojakankaan kiskoille seinää vasten. Suojakankaasta voi teettää sängyn ympärille myös kaikilta suunnilta vaimentavan prinsessavuoteen, joka minimoi langattomien verkkojen tuottaman säteilyn kymmenenteen osaan lähtötasosta.

Entä tulevaisuus? On varmaa, etteivät insinöörit lakkaa toteuttamasta unelmiaan. Edellä kuvatuilla pienillä toimenpiteillä voit parantaa asumisterveyttä ja elämänlaatua, unesta puhumattakaan.

Käytännön vinkkejä netin, puhelimen ja tietokoneen käyttöön

Valitse kiinteä internetyhteys langattoman sijaan. Tiedustele taloyhtiön tai naapureiden halukkuutta hankkia valokuitu, mikäli sellaista ei vielä ole. Valokuidun, tai muun kaapeliyhteyden varaan voit hankkia myös kiinteän nettipuhelimen, joka vastaa perinteistä lankapuhelinta. Valokuitu ei tarvitse langatonta modeemia toimiakseen, vaikka niitä innokkaasti kaupataan.

Mikäli kiinteää internetyhteyttä ei ole, älä ota kotiisi asuintiloihin langattomia antenneja tai reitittimiä. Voit viedä langattoman reitittimen vaikkapa 10 metriä pitkällä kaapelilla etäälle työpisteestäsi.

Älä vie lastenhuoneeseen tai makuuhuoneeseen langattomia lähettimiä kuten esimerkiksi WLAN-modeemia tai langatonta itkuhälytintä.

Mikäli hankit tietokoneen toimivaksi kiinteässä verkossa, kytke koneesta ja sen oheislaitteista (hiiri, näppäimistö ja tulostin) pois kaikki langattomat verkkoyhteydet. Hanki modeemi, josta saa langattoman ominaisuuden pois päältä kytkettyä.

Varmista, että läppärissäsi on SSD-kiintolevy. (Uusissa koneissa on). SSD ei tuota magneettikenttää yhtä paljon kuin tavallinen kiintolevy ja samalla se nopeuttaa koneen toimintaa. Mikäli läppärissä ei ole SSD-kiintolevyä, sen voi vaihtaa laitteeseen myöhemmin.

Hanki erillinen johdollinen hiiri ja näppäimistö. Näin saat etäisyyttä läppäriin.

Myös tablettia voi käyttää langallisena kytkemällä sen erillisellä adapterilla ja ethernet-liitännällä kiinteään verkkoon.

Jos olet hankkinut älypuhelimen, voit kytkeä siitä pois mobiilidatan, WLAN-toiminnon, GPS- ja Bluetooth-ominaisuudet, jolloin se toimii ikään kuin peruspuhelin. Älä puhu heikossa kentässä kuten junassa, autossa, metrossa taikka hississä. Käytä aina handsfree-laitetta tai puhelimen kaiutinominaisuutta. Suosi tekstiviestejä. Älä pidä puhelinta kehon lähellä housun taskussa, rintaliiveissä tai kaulalla roikkumassa. Eihän kukaan enää nuku kännykkä yöpöydällä?

Muutamia lähdeviitteitä:

• Kansallinen 6G-tiekartta
• 6G-signaali tietää kohta, miten voit kotona – tästä on kyse biosignaalien mittaamisessa
• Ensimmäiset 6G-verkot ovat käytössä ehkä jo kahden vuoden päästä – tätä 6G tarkoittaa kuluttajalle
• Esteettömyysdirektiivi
• Reduzierung hochfrequenter Strahlung (PDF-tiedosto)
• Prevalence of self-reported sensitivities to various environmental factors in Germany, Sweden, and Finland based on multiple classification criteria