Kirjoittaja: Ari Kaihola
Sisällysluettelo
Maaperä ja magnesium
Magnesiumin saanti ja krooniset sairaudet
Ca:Mg suhde
Magnesiumin viholliset; ikä & sairaudet
T2 diabetes
Korkea verenpaine l. hypertensio
Lääkkeet
Magnesium ja D-vitamiini
Magnesium ja luuterveys
Magnesium ja sydän-verisuoniterveys
Magnesium ja tulehdukset
Magnesium ja niveltulehdus & nivelrustot & kihti
Magnesium ja migreeni
Magnesium ja epilepsia
Magnesium ja mielenterveys
Masennus
ADHD
Kaksisuuntainen mielialahäiriö (bipolaarinen)
Skitsofrenia
Dementia & Alzheimer’s
Astma
Astman lisääntyminen Suomessa
Liialliset hiilihydraatit astman aiheuttajana
Liialliset omega-6 rasvat astman aiheuttajana
Magnesiumin ja kalsiumin vaikutus astmaan
Närästyksen/refluksin yhteys astmaan
Magnesium ja kilpirauhanen
Magnesium ja suolisto & IBD
Magnesiumin imeytyminen
Magnesium ja testosteroni
Magnesium ja kuulo
Magnesium ja silmien terveys
Miten kirjoitussarja magnesiumista sai alkunsa?
Magnesium ja jänteet
Selitys kirjoitussarjan nimelle
”Elimistö muodostaa testosteronia kolesterolista”, kertoo suomenkielinen Wikipedia-artikkeli. Siten ei olekaan mikään ihme, että statiinit estävät testosteronin tuotantoa, koska ne alentavat kolesterolin määrää. Tässä rottien kivessoluilla koeputkessa tehdyssä kokeessa statiinit vähensivät testosteronin tuotantoa n. 40%, kun luteinisoivaa hormonia oli saatavilla.
Yhteistoiminta magnesiumin ja testosteronin kesken muokkaa miesten fyysistä kykyä niminen artikkeli vuodelta 2014 sisältää selkeän kaavion magnesiumin ja testosteronin keskinäisistä vaikutuksista. Kuvateksti kertoo: ”Anabolisten hormonien toimintaan, missä testosteronilla on keskeinen rooli, vaikuttaa magnesiumin saatavuus yhdessä kalorien ja proteiinien saannin kanssa. Systeeminen tulehdus, joka vaikuttaa negatiivisesti magnesiumiin ja testosteroniin, lievittyy näiden kahden tekijän vaikutuksesta.” Loppuyhteenvedossa kirjoittajat toteavat: ”Miehet, joilla on alhainen magnesiumin taso ja testosteronin puutos, voivat saada etua suorituskykyynsä molempien lisäyksestä.”
Ikääntyminen alentaa sukupuolihormonien tuotantoa. Se on pääteemana Magnesium ja anaboliset hormonit vanhemmilla miehillä, vuodelta 2011 peräisin olevassa artikkelissa.
”Vanhempien miesten kohortissa (tutkimusryhmä) magnesiumin tasot ovat vahvasti, positiivisesti ja riippumattomasti yhteydessä anabolisiin hormoneihin, testosteroniin ja IGF-1:een.” Kuva tästä tutkimuksesta (toinen, melkein identtinen kuvaaja on Mg ja IGF-1:stä):
”Tämä on ensimmäinen väestötutkimus, joka testaa magnesiumin ja anabolisten hormonien yhteyttä vanhemmilla miehilllä. Jos oletamme, että magnesiumin tasot ovat yhteydessä anabolisten hormonien tasoihin, ainakin kaksi eri mekanismia saattavat selittää löydöksiä: 1) lisääntynyt reaktiivisten happiradikaalien tuotanto magnesiumin puutoksessa ja 2) alhaisten magnesiumin tasojen tulehdusta lisäävä vaikutus”
Tässäkin tutkimuksessa osallistujat olivat keski-ikäisiä tai vanhempia miehiä, 50-75v:
”Miehillä, joiden kokonaistestosteroni oli normaali, seerumin Mg oli huomattavasti korkeampia kuin potilailla, joilla oli testosteronin puutos. Metabolista oireyhtymää potevilla, T2-diabeetikoilla ja korkeaa verenpainetta sairastavilla oli alempi Mg verrattuna sellaisiin, joilla vastaavia vaivoja ei ollut.” Nämä yhteydet saattavat tutkijoiden mukaan johtua siitä, että Mg-puutos johtaa metabolisiin häiriöihin eikä niin, että metaboliset häiriöt olisivat syypäitä Mg-puutokseen. He myös huomauttavat, että anaboliset hormonit (erityisesti testosteroni ja kasvuhormoni IGF-1) ja mineraalit (etenkin magnesium, sinkki ja seleeni) toimivat synergistisesti ja niiden oikea pitoisuus ikääntyvällä miehellä on tärkeä elämän laadun ylläpitämiseksi. Magnesiumin puutos voi lisätä oksidatiivista stressiä, vapaiden radikaalien tuotantoa ja tulehdusta ja saattaa aiheuttaa lihasmassan ja liikuntatehon menetystä.
Liikunta on aina hyvästä ja lisää myös testosteronin määrää. Tämän tutkimuksen lopussa ero urheilijoiden ja liikkumattomien välillä ilmaistaan näin: ”…magnesiumin lisäys nostaa vapaata ja kokonaistestosteronin määrää liikkumattomilla ja urheilijoilla. Nousu on suurempaa niillä, jotka harjoittelevat kuin liikkumattomilla.” Tämä toinen lisäravinnekokeilu 18 amerikkalaisella jalkapalloilijalla kuitenkin huomauttaa, että jo valmiiksi hyvään ravitsemuksen tasoon lisäravinteilla aikaansaatu testosteronia lisäävä vaikutus ei tuo etua nuorten urheilijoiden fysiikkaan: ”…lisäannokset näitä mikroravinteita eivät tuo enempää hyötyjä kehon koostumukseen tai hormonitasoihin henkilöillä, joilla on jo riittävä saanti ruokavaliosta. Testosteronin lisääntyminen saattaa osaltaan selittää muutoksen kasvuhormoni IGF-1:ssä…”
Intialaisessa rottakokeessa magnesiumin syöttäminen 0.5, 1 ja 1.5% annoksena ruokavaliossa lisäsi testosteronin tuotantoa Mg-määrien suhteessa 26 päivän aikana (Kuva 1 C tutkimuksessa). Myös siittiöiden määrä lisääntyi (taulukko 2, alin rivi) ja tutkijat toteavat: ”Magnesiumin lisäyksellä näyttää olevan ilmeinen suotuisa vaikutus uroksen lisääntymisjärjestelmään.”
Myös naisten hormonitoiminta on yhteydessä Ca:Mg ioneihin. Tätä selviteltiin 1998 kokeessa, jossa 12 naisen seerumin biologisesti aktiiviset (ionisoituneet) Mg ja Ca tasot mitattiin ja niiden määrän vaihteluja verrattiin estrogeenin, progesteronin ja testosteronin määriin. Ca/Mg suhteen muutoksilla todettiin tilastollisesti merkitsevä yhteys sekä estrogeeniin että progesteroniin. Tutkijoiden mielestä nämä ionien tasojen vaihtelut ovat luultavasti yhteydessä PMS oireisiin edellyttäen, että henkilöllä on puutosta ionisoituneesta magnesiumista tai liiallisesti ionisoitunutta kalsiumia verenkierrossaan.
Magnesiumin tärkeyttä lisääntymisterveydelle korostetaan tässä artikkelissa näin: ”Magnesiumin tärkeys sukupuolihormonien tuotannossa ja niiden toiminnassa alleviivaa sen roolia hedelmättömyyden hoidossa. Tiedetään, että estrogeenin toiminta on magnesiumista riippuvaista ja magnesium ohjaa FSH:n (munasarjoja stimuloiva hormoni) sitoutumista munasarjojen reseptoreihin.”
”Lisäksi, tutkimus magnesiumin lisäyksestä hedelmättömille naisille osoitti, että heidän solunsisäinen (verisoluista mitattu) magnesiumin tasonsa oli alhainen eivätkä tasot nousseet kaikilla normaaliksi edes 600mg päiväannoksella 4 kuukaudessa. Optimitasojen saavuttamiseksi tarvittiin lisäksi 200mg suun kautta saatua seleeniä. Solunsisäisen Mg-optimitason saavutettuaan kaikki hedelmättömät naiset synnyttivät normaalit, terveet lapset.”
Nämä seuraavat esimerkit on otettu kirjoitukseen vain havainnollistamaan mineraalien vahvaa vaikutusta eliöihin. Niillä pystytään vaikuttamaan jopa syntyvien jälkeläisten sukupuoleen!
Kalsiumin ja magnesiumin suhde vaikutti tässä rottakokeessa siten, että magnesiumiin nähden viisinkertainen määrä kalsiumia vähensi kilpirauhasen T4 tuotantoa 37% ja testosteronia 43% ja syntyneissä poikasissa naaraspuolisten jälkeläisten määrä oli n. 30% yliedustettuna. Hamstereille puolestaan syötettiin suurempia määriä natriumia ja kaliumia eri suhteissa kuin verrokeille ja jälkeläisissä oli jopa 4 kertaa enemmän uroksia kuin naaraita. Hamstereille syötettiin myös suurempia määriä Ca ja Mg seosta ja vaikutus oli päinvastainen – jälkeläisissä oli enimmillään 3.6 kertaa enemmän naaraita kuin uroksia. Kaneillakin tehtiin sama koe ja tulokset olivat saman suuntaiset. Onpa joku älypää rustannut aiheesta kirjankin, jonka ohjeilla hän väittää lapsen sukupuolen valitsemisen onnistuvan jopa 80% todennäköisyydellä. Tosin kirja-arvosteluja julkaisuvuoden 2012 jälkeen on kertynyt vain 2, joista toinen kirjoittajan itsensä kirjoittama.
Kuten sanottu, nämä olivat vain demonstraatioita mineraalien vaikutuksesta sellaisiinkin elintoimintoihin, joilla ei voisi kuvitella olevan mitään tekemistä sen kanssa, mitä hivenaineita ruokansa mukana saa. En suosittele ketään kokeilemaan, koska mineraalien suhteiden peukaloinnilla voi olla haitallisiakin vaikutuksia.
Magnesium, kalsium ja kalium ovat kaikki osallisina kuuloaistimuksen muodostumisessa. Magnesiumilla on tärkeä rooli kuuloaistimuksen ’hillitsemisessä’ ja sitä kautta kuulon suojaamisessa. Vaikka mekanismi ei ole vielä täysin selvillä, ainakin se tiedetään, että magnesiumin puute altistaa kuulovaurioille.
Tuossa yllä nimetyssä tutkimuksessa kerrotaan vuodesta 1932, jolloin rotille aiheutettiin Mg-puutos ja ne tulivat erittäin ärtyisiksi ja herkiksi koville äänille. Kahden, kolmen viikon Mg-puutteellisen ruokavalion seurauksena äkkinäiset äänet aiheuttivat niille epileptistyyppisiä kohtauksia, jotka usein johtivat kuolemaan. Jopa veden lorina riitti aiheuttamaan niille kouristuksia. Näillä geneettisesti alttiilla vuohilla äkkinäiset äänet tai säikähdys aiheuttavat raajojen jäykistymisen. Se saattaa olla lievempi muoto laidunhalvauksesta, joka on vakava, toisinaan kuolemaan johtava magnesiumin puutos. Se aiheutuu tuoreen ruohon liian vähäisestä Mg-pitoisuudesta suhteessa muihin kivennäisaineisiin eivätkä märehtijät pysty riittävän nopeasti irrottamaan magnesiumia omista (luu)varastoistaan.
Myös ihmisten kuulon heikkenemistä on verrattu seerumin magnesiumiin: ”24 ilmavoimien lentäjän kuulon alenema voimakkaiden altistusten seurauksena oli yhteydessä alentuneisiin Mg-tasoihin (0,63-0,93mmol/L). Lentäjillä, joiden magnesium-pitoisuudet olivat alhaisimmat, oli enemmän kuulon menetystä kuin korkeampia Mg-pitoisuuksia omaavilla.”
Sotilaat osallistuivat vuonna 1994 kaksoissokkoutettuun kokeeseen, jossa toiselle ryhmälle annettiin 167mg Mg-lisää ja toiselle plaseboa. Kaikki altistettiin melulle ja plasebo-ryhmässä 28,5%:lle tuli 25dB kuulon alenema ainakin yhdellä taajuudella 2-8KHz välillä, kun Mg-ryhmässä vastaava haitta tuli 11,2%:lle. Artikkelissa on myös lyhyt katsaus kuuloa vaurioittavista lääkkeistä – toinen on pysyvän kuulon menetyksen aiheuttava gentamicin (Suomessa ilmeisesti suonen sisäisesti annettava antibiootti) ja erilaiset salisylaatit (esim. Aspirin), joiden suuret päiväannokset (3g) voivat aiheuttaa tilapäisen kuulon aleneman.
Ilta-Sanomissa oli 9.11.2018 artikkeli Liikenteen melu suurentaa riskiä menehtyä sydänkohtaukseen – mitä meluisampi asuinalue, sitä suurempi riski
”Tulosten perusteella riski menehtyä sydänkohtaukseen näyttäisi suurentuvan tasaisesti sitä mukaa, mitä pahemmin henkilö altistuu melulle asuinalueellaan. Yhteys koski autoliikennettä, mutta myös raide- ja lentoliikenteen melua.” Mitä tällä sitten on tekemistä magnesiumin kanssa? Sitähän ei edes mainita koko artikkelissa.
Yhteys melun ja magnesiumin välillä voi päteä myös ihmiseen, aivan samoin kuin se yo. esimerkeissä toimi rotilla ja vuohilla ja se saattaa selittää mekanismin edellisen uutisen taustalla. Siihen suuntaan viittaa tämä toinen katsaus Altistuminen melulle lisää vaaraa ja riskiä verenpaineen ja sydänsairauden kehittymiselle. Kappaleessa ’Melun aiheuttama magnesiumin puute ja verenpaine’ todetaan mm. ”Lisääntyvä todistusaineisto viittaa siihen, että alentuneen veren-, kudosten- ja solujen Mg-pitoisuuden ja kovan melualtistuksen välillä on yhteys verenpaineen kehittymiseen.” ja siinä kerrotaan myös eläinkokeesta ”Laboratorioeläimiä altistettiin lisääntyvälle 65-100dB melulle 8-12 viikon ajan, mikä johti seerumin Mg-pitoisuuden, kuten myös sydämen ja verisuonten sileiden lihasten Mg-pitoisuuksien alenemaan lisääntyvää meluannostusta vastaavasti.”
Vapaiden radikaalien estäjät ja kuuloelinten vasodilaattorit: uusi kuulonsuojaamisen strategia ikääntymiseen liittyvää kuulon alenemaa vastaan (2015) –niminen katsausartikkeli päättyy sanoihin:
”Vaikka ei ole olemassa lääkettä estämään ikääntymiseen liittyvää kuulon alenemaa, hoito luonnollisilla mikroravinteilla, kuten antioksidantit ja vitamiinit, A, C ja E sekä verisuonten rentouttaja magnesium – kaikki erinomaisen turvallisia – näyttäisi olevan lupaavan tehokas vaihtoehto tähän vanhenemiseen liittyvään aistinsolujen heikentymisen hoitoon.”
Kuulonhuoltoliiton sivuilla sanaa magnesium ei löydy, ei myöskään Käypä-hoito sivuilla korvaa/kuuloa käsittelevissä aiheissa.
Magnesiumin puutos vaikuttaa haitallisesti useisiin silmien sairauksiin. Katarakti eli harmaakaihi, glaukooma eli viherkaihi (silmänpainetauti) ja myös diabeetikoilla yleinen retinopatia pahenevat, jos magnesiumia on elimistössä liian vähän. Lainaus tutkimuksesta Magnesiumin puutteen patogeeninen rooli silmien sairauksissa: ”Magnesiumin puute aiheuttaa oksidatiivista stressiä, mikä lisää (i)-typpioksidin tuotantoa, joka voi lisätä sellaisten silmäsairauksien, kuten harmaakaihi, viherkaihi ja diabeettinen retinopatia, puhkeamista ja etenemistä.” Kataraktissa kalsiumin aineenvaihdunta ei toimi kunnolla magnesium puutteen vuoksi ja linssi samentuu. Glaukoomassa puolestaan kalsiumin ylimäärä magnesiumiin nähden heikentää valtimoiden toimintaa ja lisäksi magnesiumin puuttuessa myös natrium kertyy kudoksiin, mikä aiheuttaa turvotusta (silmän paine). Retinopatiassa magnesiumin puute aiheuttaa epätasapainon verkkokalvon valtimoiden supistumisen ja rentoutumisen välillä, mikä johtaa erilaisiin tukkeumiin, vuotoihin tai verisuonten liikakasvuun. Dokumentissa on havainnolliset kaaviot magnesiumin puutteen vaikutusmekanismeista kaikissa kolmessa sairaudessa. Alla näyte kataraktin syntymekanismista Mg-puutteen yhteydessä:
Magnesiumin puutos: Onko sillä rooli kataraktin synnyssä? korostaa asian ydinkohdat näin:
Tässä pienessä, 10 glaukoomapotilasta käsittäneessä kokeessa pientä magnesiumlisää (121mg x 2 /pvä) annosteltiin 4 viikon ajan. Näkökenttä laajeni, ääreisverenkierto parani, mikä todettiin kohonneesta sormien lämpötilasta. Tutkijat toteavat: ”Magnesium parantaa ääreisverenkiertoa ja sillä näyttää olevan edullinen vaikutus näkökentän laajuuteen glaukoomapotilailla, joilla on valtimoiden jäykkyyttä.”
Erikoisuutena mainittakoon tämä 1920 kirjoitus kupan runtelemien silmien parantamisesta magnesiumsulfaatilla paikallisesti annettuna: ”…kupan aiheuttamassa silmäsairaudessa… hoidolla on saatu parhaat tulokset ja sikäli kuin tiedän, yhtään silmää, joka oli edes jonkinlaisessa kunnossa ensi käynnillä, ei ole menetetty taudille sen jälkeen kun nykyinen hoitokäytäntö aloitettiin” ja ”…se usein vähentää turvotusta kudoksissa, vapauttaa potilaan kivuista ja joskus antaa hänen pitää silmämunansa – hyvin tärkeä asia maassa, jossa tekosilmää ei todennäköisesti käytettäisi eikä siitä pidettäisi huolta.”
Kaikkein pahin ja sokeutta aiheuttava sairaus on silmänpohjan ikärappeuma, AMD (Age-related Macular Degeneration). Kalsium-lisäravinteena voi lisätä riskiä silmänpohjan ikärappeumaan niminen artikkeli valottaa asiaa seuraavasti: ”Havaintojen mukaan ihmiset, jotka käyttävät kalsiumlisää yli 800mg päivässä, ovat 85% suuremmassa vaarassa saada AMD diagnoosin kuin sellaiset, jotka eivät syö mitään kalsiumlisää.” ja ”Rappeumasairaudet, kuten AMD, ja yleisin glaukooman muoto, kuuluvat silmän verisuonisairauksiin. Lääkärin tahattomasti aiheuttama, liiallisesta kalsiumin annostuksesta johtuva kalkkiutuminen – erityisesti USA:ta laajasti vaivaavan magnesium-puutoksen vallitessa – on erittäin huono käytäntö. Magnesium säätelee kalsiumia. Sanoo Dr. Richer.”
Silmään vaikuttavien lisäravinteiden mahdolliset haitat ja kontraindikaatiot katsauksessa magnesiumista kerrotaan näin: ”Retina (verkkokalvo) sisältää monia magnesiumia sisältäviä entsyymejä, joilla voi olla vaikutusta retinan fyysiseen toimintaan. Magnesiumin puutoksen on osoitettu aiheuttavan monitasoista solukuolemaa retinan pigmenttisoluissa (RPE cells rotilla, Gong et al. 2001) ja tämä hivenaine on oleellinen silmän sarveiskalvon rakenteen ja toiminnan kunnossapysymiselle ja toiminnalle.” Lainaus viitatusta Gong et al. tutkimuksesta: ”… kalsiumin ja magnesiumin suhde oli huomattavasti korkeampi kuin verrokkirotilla… verkkokalvon valoa aistivien solujen tumissa oli solukuolemaan viittaavia muutoksia” ja ”Muutokset verkkokalvoissa saattavat johtua magnesiumin ja kalsiumin jakautumisesta ja epätasapainosta.”
2018 tammikuussa menin taas ties monettako kertaa silmälääkäriin. Olin yrittänyt edellisillä käynneillä saada kortisonipohjaisia Pred Forte silmätippoja jatkuvaan reseptiin, jota ei tarvitsisi olla koko ajan uusimassa. Olin niin tympääntynyt juoksemaan aina silmälääkärillä saadakseni uuden tippapullon entisen tilalle, kun joka tapauksessa osasin jo n. 30v kokemuksella hoitaa sillä tulehduksellista sairauttani, iriittiä. Se oli hyvin hallinnassa ja häiritsi vain 2-3 kertaa vuodessa tulehduksen lehahtaessa ja nykyisin vain vasemmassa silmässä. Jo vuosia olin saanut sen kontrolliin muutaman päivän tiputuksella, kun alussa se vaati aika järeää hoitoa. Iriitti on yleinen vaiva systeemistä autoimmuunisairautta potevilla. Itselläni se liittyy selkärankareuman alatyyppiin, Reiterin syndroomaan ja HLA-B27 geeniin, joiden kanssa olen oppinut elämään jo teini-ikäisestä saakka.
Vieläkään (tällä kerralla eri) lääkäri ei suostunut kirjoittamaan jatkuvaa reseptiä. Sen sijaan hän sai minut ylipuhuttua jatkuvaan kortisonin tiputukseen silmään. Tällä olisi hänen mukaansa mahdollista päästä tulehduksesta kokonaan eroon, mikä vähentäisi riskiä glaukoomaan eli silmänpainetautiin ja sen aiheuttamaan näön menetykseen. Tottahan tuommoinen riski huoletti ja tyhmyyksissäni suostuin. Ja eihän nyt yhdestä päivittäisestä tipasta silmään mitään haittaakaan olisi… (ja olin autuaasti unohtanut pakkausselosteessakin – jonka olin tai en ollut lukenut 30v sitten – luetellut haittavaikutukset: kohonnut silmänpaine, harmaakaihi, silmätulehdus ym. – siis lääkkeellä, jonka pitäisi parantaa juuri kyseiset vaivat!).
Ensimmäisen kuukauden aikana oli määrä käyttää 4 tippaa päivässä, seuraavan kk:n aikana 2 tippaa ja lopulta vain 1 tippa päivässä hamaan maailman tappiin. No, täytyy tunnustaa, että fuskasin tuosta 4 tiputuksen kestosta pari viikkoa, mutta muuten noudatin ohjetta säntillisesti.
Toukokuussa olin matkoilla ja 4h lennolla jalat turposivat – varsinkin paluumatkalla – ennen näkemättömällä tavalla. Tämä oli yksi oireista, jotka lopulta johdattivat oikeille jäljille. Pari vuotta sitten pystyin vetämään vielä 13 leukaa, mutta olin joutunut siitäkin jo tinkimään, kun kyynärvarsien jänteet kipeytyivät aina vaan helpommin. Matkalla innostuin hotellin kuntosalista ja päätin kokeilla kuinka monta leukaa vielä nousee. 5. leuan jälkeen oli pakko lopettaa, koska kipu kyynärvarsissa yltyi kestämättömäksi. Matkan jälkeen toukokuun lopussa oli seuraava kontrollikäynti silmäpolilla. Silmänpaineet olivat nousseet 21:een normaalista 14-16 haarukasta. Vasta tässä vaiheessa alkoivat omat epäilykseni heräämään – mikä oli muuttunut alkuvuodesta, kun paineet vielä olivat normaalit? Ei muuta kuin Google pelittämään ja hakemaan vastausta kysymyksiin, jotka liittyvät kortisoniin ja jänteisiin. Ja hetihän sitä tietoa tuli.
Googlen linkeissä puhuttiin pistoksena annetusta kortisonista, joka saa jänteet hajoamaan lähellä pistoskohtaa. Mutta minähän otin vain yhden tipan päivässä ja silmään, joka on sentään aika kaukana kyynärvarsista! Lisää googletusta ja lopulta löytyi tapausselostus, jossa 61-vuotias mies oli käyttänyt kortisonitippoja nenän limakalvojen allergiseen tulehdukseen 2v ajan. Seurauksena oli, että kerran ei-kovin-vakavasti kompastuessaan hän putosi polvilleen, jolloin molempien jalkojen polven yläpuoliset jänteet napsahtivat poikki. Huh! Häneen verrattuna olin päässyt tosi vähällä! Tuo riitti todisteeksi siitä, että muutama tippakin voi pidemmässä juoksussa tuhota jänteitä – tai ainakin se oli mahdollista tässä yhdessä tapauksessa, jollaista en todellakaan halunnut omalle kohdalleni. Niinpä lopetin kortisonin käytön juhannuksena.
Em. tapausselostuksessa on tämäkin teksti: ”Jänteiden repeäminen kortikosteroidihoidon seurauksena on hyvin kuvattu. Systeemisen ja paikallisen kortikosteroidien käytön tiedetään aiheuttavan erinäisiä haitallisia vaikutuksia. Näihin kuuluu kasvun hidastuminen HPA-akselin lamaamisen seurauksena, vähentynyt luuntiheys, lihasten heikentyminen (myopatia), harmaakaihi (katarakti), glaukooma (viherkaihi l. silmänpainetauti), kohonnut verenpaine, hyperglykemia ja ihon muutokset.” Myopatia, harmaakaihi, viherkaihi ja kohonnut verensokeri haittavaikutuksena lääkkeessä, jota käytetään silmän autoimmuunitulehdukseen!
Juhannusta seuraavalla viikolla varasin ajan terkkarin lääkärille ja kävin valittelemassa edelleen liikuntaa estäviä ja nyt jo levossakin kipuilevia kyynärvarsien jänteitäni. Tulehduskipulääkeresepti kourassa lähdin pois. Ostinkin lääkkeen, mutta luettuani pakkausselosteen ja googlattuani lisätietoa netistä, jätin käyttämättä. Jatkossa olen taas hieman viisaampi ja teen kaiken tämän ennen kuin ostan mitään lääkkeitä! Vakavien sairauksien poissulkemiseksi otettiin liuta verikokeita. Niistä selvisi sellainenkin seikka, että olin lähempänä esidiabetesta kuin kertaakaan aikaisemmin. Normaalisti 4.8 lukemissä pysyttelevä verensokerini oli kortisonikuurin seurauksena pompannut 5.9:ään. Luin myöhemmin, että kortisoni todellakin sotkee sokeriaineenvaihdunnan. Se sotkee myös kalsium-tasapainon ja sukupuolihormonien tuotannon. Ja kaikkeen tähän riitti yksi vaivainen tippa silmään päivittäin!
Saatte siis kiittää tästä kirjoitussarjasta silmälääkäriäni. Ilman hänen idioottimaista hoitosuunnitelmaansa en olisi niin rajusti törmännyt magnesiumin puutokseen ja se saattaisi yhä jäytää terveyttäni ilman, että olisin osannut epäillä mitään saati sitten ryhtyä selvittämään oireiden syytä. Olen oikeastaan itsekin kiitollisuudenvelassa hänelle, koska nyt minulla on mahdollisuus terveyteni palautumiseen, kun perinteisellä hoidolla alamäki olisi vain jatkunut. Käypä-hoidon silmiä koskevissa suosituksissa ei magnesiumia mainita.
Seuraavaksi piti selvittää, mikä on se mekanismi, jolla kortisoni tuhoaa jänteitä? Eihän suora vaikutus voi olla niin vahva, että yksi tippa päivässä silmään voisi heikentää jänteitä? Toisesta lähteestä selvisi, että kortisonin käyttö ehdyttää kehon magnesium-varantoja. Magnesiumin puutos taas ilmenee mm. turpoavina jalkoina. Ok. Sekin täsmäsi. Enkä ollut syönyt magnesium-lisää vuosikausiin, koska ruoasta luulin saavani riittävästi. Tyhmä minä! Ilmeisesti olin ollut jo pitkään magnesium-puutoksen partaalla ja kortisonikuuri – vaikkakin vain silmään – oli se viimeinen niitti, joka sai vaa’an keikahtamaan selkeästi puutoksen puolelle. Juhannuksen jälkeisellä viikolla aloitin magnesium-varastojeni täydentämisen n. 400mg päiväannoksella ja huolimatta erittäin kuumasta heinäkuusta, jalkojen turvotus hävisi.
Jänteiden heikkenemisen yhdistäminen magnesiumin puutokseen olikin sitten jo hankalampi juttu. Näiden yhteydestä ei oikein löytynyt tutkimuksia. Useimmat olivat sellaisia, joissa jänteiden tuhoamisesta ovat vastuussa tietyt antibiootit yhdessä Mg-puutteen kanssa.
Tässä kohden tulee kuvaan mukaan taas kalsium. Magnesiumin puutteessa se kun tuppaa kertymään pehmytkudoksiin. Aloitetaan olkapäästä. Aika monelle iäkkäämmälle henkilölle olkapääkipu käsivartta nostettaessa on tuttu kokemus. Usein luullaan, että kyseessä on olkanivelen kalkkiutuminen, mutta todellisuudessa kalkki löytyykin kättä nostavasta jänteestä (rotator cuff, kiertäjäkalvosin). Wikipedian mukaan: ”Ongelmana on, että jänne jää olkavartta loitontaessa (kun olkavarsi nostetaan sivukautta ylös) jumiin kahden luun, olkavarren ison olkakyhmyn ja lapaluun olkalisäkkeen väliin. Tämä mekaaninen rasitus voi tulehduttaa koko kiertäjäkalvosimen, mutta yleensä pahin tulehdus syntyy ylemmän lapalihaksen jänteeseen ja sen päällä olevaan limapussiin. Oireina ilmenee olkapään kipua, joka tuntuu myös levossa, mutta erityisesti olkavartta loitontaessa.”
Jos jänteessä on kalkkikertymä on selvää, että sen elastiset ominaisuudet ovat heikentyneet ja kulkiessaan ahtaassa tilassa se helpommin ärsyyntyy itse ja aiheuttaa ärsytystä ympäröivään kudokseen. Seurauksena on tulehdus.
Tämä australialainen urheilun nivelvaivoihin keskittynyt sivusto kuvaa asiaa näin: ”Joskus kalkkikertymä voi aiheuttaa kiilautumisen. Se syntyy siellä, missä jänne on paksuuntunut kalkista ja se hankaa yllä olevaa luuta. Ärsytys voi aiheuttaa tulehduksen, joka tunnetaan nimellä bursitis (limapussin tulehdus). Tämä on kivulias vaiva, joka yleensä pahenee kättä pään tasolle nostettaessa ja yöaikaan.” Sama asian kuvan kertomana alla (lainattu samalta sivulta); kalsium-kertymä on kuvattu mustalla.
Ikä on yhteydessä jännevaivojen yleistymiseen. Ja kuten jo ensimmäisessä Magnesium-kirjoituksen osassa todettiin, myös magnesiumin puute yleistyy ikääntyessä. Olkapään jännevaivat yleistyvät iän myötä, kertoo Terveyskirjasto:
”Osaan olkapään jännevaivoista liittyy jännekalkkia, jolla tarkoitetaan röntgenkuvassa erottuvan kalkin kertymistä jänteeseen tai sen ympärille.”
”… diabetes ja kilpirauhasen sairaudet näyttävät altistavan jänteiden kalkkikertymille.”
”Olkapään jännekalkkien esiintyvyys on suurimmillaan 30–60 vuoden iässä. Olkakipuisista potilaista niitä on todettu vajaalla 10 prosentilla.”
Suomenkielisessä Diabeteksen ja muiden endokrinologisten sairauksien aiheuttamat nivelkivut -nimisessä dokumentissa kerrotaan nivelvaivoista näin:
”Jäätynyt olkapää on nivelkapselin tulehdus. Se aiheuttaa kipua ja aktiivista sekä passiivista liikerajoitusta olkanivelessä. Diabetesta sairastavilla sen esiintyvyys on vaihdellut eri tutkimusten mukaan 4–29 % ja sen yleisyys on 5–8-kertainen muuhun väestöön verrattuna (11). Diabeteksen pitkä kesto lisää olkapääongelmien mahdollisuutta. Jäätyneen olkapään diagnoosi on kliininen. Hoitona käytetään tulehduskipulääkkeitä
ja glukokortikoidi-injektioita, jotka annetaan intra-artikulaarisesti.”
”Niveltä ympäröivän kudoksen tulehdukseen liittyy usein kudosten kalkkiutumista (kalkkiolka). Tällöin diagnoosi tehdään röntgen- tai kaikututkimuksella. Pieniä kalkkikertymiä, jotka eivät aiheuta ahtaumaa, voidaan jäädä seuraamaan. Ne
häviävät usein itsestään.”
”Diabetespotilaiden olkapään kiertäjäkalvosinoireyhtymän yleisyys on noin kolminkertainen muihin verrattuna.”
Kiertäjäkalvosimen kalkkiutumisesta johtuva jännetulehdus: muodostuminen ja häviäminen kertoo kipeissä olkapäissä kalkkikertymien olevan niinkin yleisiä kuin 10-42% tapauksista. Tulehduksen ja kalkin häviäminen itsestään on kuitenkin edelleen mysteeri.
Koska magnesium on kalsiumin vastavaikuttaja luulisi, että sitä käytettäisiin myös jänteiden kalkkikertymien hajottamiseen. Käypä-hoito suositukset eivät kuitenkaan magnesiumia mainitse. Sen sijaan nykyinen käytäntö on ”Olkapään jännekalkin murskaus ja huuhtelu ultraääniohjauksessa pistetyn neulan avulla”.
Magnesiumia kalsiumkertymien hajottamiseen käyttäneitä tutkimuksia olikin aika vaikea löytää ja näyttäisi, että tämäkin 1990 suoritettu 80 henkilöä käsittävä koe on jo ajat sitten unohdettu. Siitä saadut tulokset olivat kuitenkin erittäin hyvät: 75% erilaisista kalkkiutumista kärsivistä potilaista parani ja jännekalkista kärsivillä tulos oli 100%. Nopeimmillaan paraneminen kesti 2 viikkoa ja pisimmillään 22 viikkoa. Hoito koostui paikallisista magnesiumsulfaatti-injektioista ja suun kautta annetusta magnesium-lisästä.
Tutkijat korostivat kokeilemansa hoidon mahdollisuuksia tilanteessa, jossa perinteisellä kortikosteroidi / lidokaiinihoidolla tai tulehduskipulääkkeillä ei ole päästy haluttuihin tuloksiin. He myös kertoivat potilaidensa verisoluista mitatun Mg:n olleen alakantissa, kuten myös seerumin sinkin. He kysyvät lopuksi: ”Jos kerran lääketieteellinen kirjallisuus sisältää kuvauksia Mg-puutteen yhteydessä esiintyvistä kalkkikertymistä pehmytkudoksissa, miksi ei sitten Mg-hoito voisi olla hyödyllistä tällaisilla potilailla?” Tuo on hyvä kysymys ainakin tilanteessa, jossa vaihtoehtona olisi leikkaushoito.
Kun koko kirjoitussarjan valossa katsoo käypä-hoito- ja ravitsemussuosituksia tai muiden terveysorganisaatioiden ohjeita, ei voi välttyä ajatukselta, että magnesiumin merkitys tärkeänä terveyden osatekijänä on unohdettu Suomessa. Mieleen hiipii jopa pelottava epäilys siitä, että unohdus on ollut tahallista… Tästä ajatuksesta juontaa juurensa myös kirjoitussarjan ehkä hieman kummallinen nimi.
Sisällysluettelo
Maaperä ja magnesium
Magnesiumin saanti ja krooniset sairaudet
Ca:Mg suhde
Magnesiumin viholliset; ikä & sairaudet
T2 diabetes
Korkea verenpaine l. hypertensio
Lääkkeet
Magnesium ja D-vitamiini
Magnesium ja luuterveys
Magnesium ja sydän-verisuoniterveys
Magnesium ja tulehdukset
Magnesium ja niveltulehdus & nivelrustot & kihti
Magnesium ja migreeni
Magnesium ja epilepsia
Magnesium ja mielenterveys
Masennus
ADHD
Kaksisuuntainen mielialahäiriö (bipolaarinen)
Skitsofrenia
Dementia & Alzheimer’s
Astma
Astman lisääntyminen Suomessa
Liialliset hiilihydraatit astman aiheuttajana
Liialliset omega-6 rasvat astman aiheuttajana
Magnesiumin ja kalsiumin vaikutus astmaan
Närästyksen/refluksin yhteys astmaan
Magnesium ja kilpirauhanen
Magnesium ja suolisto & IBD
Magnesiumin imeytyminen
Magnesium ja testosteroni
Magnesium ja kuulo
Magnesium ja silmien terveys
Miten kirjoitussarja magnesiumista sai alkunsa?
Magnesium ja jänteet
Selitys kirjoitussarjan nimelle
Kirjoittaja on yli 15 v harrastanut terveysasioiden tutkimista ja opiskelua omatoimisesti tavoitteena tieteellisten havaintojen hyödyntäminen oman terveyden ylläpitoon. Tärkeintä terveyden hoitoa on ennaltaehkäisy ja siinä puhdas ravinto. Hippokrateen sanoin – olkoon ruoka lääkkeesi ja lääke ruokasi.
Kirjoittaja: Christer Sundqvist Hengittäminen on elintärkeää! Tässä blogiartikkelissa tarkastelen hengityksen merkitystä terveydelle. Jokainen meistä on…
Kirjoittaja: Christer Sundqvist Tämän kirjoituksen inspiraatiolähteinä toimivat lukijapalaute, vuosikymmeniä jatkunut kiinnostus aiheeseen ja valmentaja Juha…
Kirjoittaja: Christer Sundqvist Ensimmäiset terveysblogikirjoitukseni ilmestyivät vuonna 2005. Pian 20 vuotta tarjottuani asiantuntemustani ja ahkeruudenkin…
Kirjoittaja: Christer Sundqvist Yhdistävä lääketiede ry järjesti Radical Health Festival Helsinki 2024 -messutapahtuman yhteyteen tiistaina 21.5.2024…
Kirjoittaja: Christer Sundqvist Yhdistävä lääketiede ry järjesti Radical Health Festival Helsinki 2024 -messutapahtuman yhteyteen tiistaina…
Kirjoittaja: Christer Sundqvist Viimeisen 10 vuoden aikana olen vastaanottanut lukuisia puheluita ja sähköposteja vakavasti sairastuneilta…
This website uses cookies.
View Comments
Magnesium auttaa taistelemaan myös koronaa vastaan. Tässä dokumentissa (09/2020) magnesium on mainittu 417 kertaa, mm. näissä yhteyksissä:
"It has long been known that magnesium deficiency causes an increased incidence of cardiovascular diseases, including hypertension and atherosclerosis"
ja koronan yhteydessä:
"COVID-19 presents high risk to elderly individuals and causes devastating morbidity and mortality, while mainly induces mild to moderate symptoms in younger individuals (Akbar and Gilroy, 2020; Applegate and Ouslander, 2020). A cohort study shows that the combined oral treatment of combination magnesium (150 mg daily), vitamin D (1000 IU daily) and vitamin B12 (500 mcg daily) significantly reduces the proportion of older COVID-19 patients with clinical deterioration requiring oxygen support and/or intensive care support (Tan et al., 2020). Actually, magnesium sulfate-extended infusion could be an adjunctive treatment for complicated COVID-19 infected critically ill patients (Bani et al., 2020)."
Jo tuon perusteella voi suositella kaikille, mutta erityisesti varttuneemmille, magnesiumlisää (ei oksidia) D-vitamiinin kera ja B-12 tai jokin B-yhdistelmä ei myöskään olisi pahitteeksi.
Possibility of magnesium supplementation for supportive treatment in patients with COVID-19
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7486870/
Tampereen yliopistossa tammikuussa 2019 julkaistiin Syventävien opintojen kirjallinen työ nimeltä 'Magnesium - unohdettu elektrolyytti'. Reilu 50-sivuinen, suomenkielinen dokumentti käsittelee osittain samoja asioita kuin tämä kirjoitussarja.
https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/105053/1548922272.pdf;jsessionid=C57024C749BC750DAC3100ED115C3097?sequence=1
Kiitos, kiitos, kiitos erittäin mielenkiintoisesta sarjasta. Muutamaan kertaan olen nämä jo lukenut, ja tulen varmasti vieläkin lukemaan!
Hei
Kiitos hyvästä sarjasta, ison työn olet tehnyt ja herättänyt aika lailla ajatuksia. Henkilökohtainen kokemuksesi "sairauden hoidon ymmärryksestä" vertautuu kemisti Ivor Cumminsin vastaavaan (fatemperor). Hän kertoi lääkärilleen vaivansa syyn ja miten siitä voi tervehtyä, muutaman viikon tutkimusten jälkeen... muutoin hänkin olisi "sairauden hoitoloopissa".
Pienestä työstä puheenollen, duodecim on julkaissut myös magnesiumista https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00818
Koska kirjoittajana on prof. Blackriver, niin pari suodinta tarvitaan:
- onko hän ymmärtänyt lukemansa?
- onko hän siteerannut lähdetään kuten lähde tarkoitti, vain kuten sopii hänen ennakkokäsitysmaailmaansa?
Molemmista löytyy lukuisia esimerkkejä, joita olen tällä nimimerkillä blogissaan oikonut. Ensin kohteliaasti, sitten ärtyneemmiin, koska tavoistaan on nähtävästi hankala luopua. Käytäntönsä on misinformaation levittämistä, lähinnä.
Miksi ihmeessä nämä kauan sitten eläkeläiset vielä kirjoittavat duodecimiin, puppuriski on aivan liian suuri.
JR
Hei, JR. Tuo Mustajoen laatima magnesium-artikkeli osui eteeni nyt ensimmäistä kertaa - ehkä siitä syystä, että se on päivätty 4.1.2019. Kiitos vinkistä! Sen sisällöstä en löytänyt mitään huomautettavaa. Kävin kyllä vilkaisemassa myös hänen blogiaan ja kirjoittamiasi kommentteja siellä. Vaikka olen kanssasi samoilla linjoilla (Ivor Cummins, Virta Health...) niin kyllä tuon Mustajoen mielipiteetkin kohtuu järkeviä ovat; esimerkki 14.1. kirjoituksesta: "Yleinen käsitys oli, että ylipainoisilta puuttui itsekuria ja että heidän tahdonvoimansa oli luvattoman heikko. Jotkut intellektuellit toivat esille, ettei lihominen voinut johtua itsekurin vähenemisestä. Ihmiset ovat nyt aivan samanlaisia kuin ennen lihavuusepidemian käynnistymistä. Lihominen ei johtunut ihmisistä vaan liian lihottavista ruoista."
En ole aikaisemmin tutustunut häneen blogiinsa enkä nytkään lukenut tuota yhtä artikkelia enempää.
Hei
Kiitos kommentista, kiva että saatoin opastaa "ajankohtaiseen" artikkeliin.
Kyllä vain, duodecim juttu magnesiumista on täsmällinen ja lyhyt ja hyvin mainstream - ei kuitenkaan uusia suosituksia vaivoihin, joista kirjoitit, tai pohdintaa todennäköisyyksistä.
Oma biakseni on kehittynyt tämän toistuvan lähdelainailu -epäselvyyden kautta. "Suurimmasta osasta voi olla samaa mieltä, mutta..." ja sitten se hieman täsmällisempi lähteen lainaus taholtani.
Tällä tavoin uskottavuus muihinkin tulkintoihin rapisee, ja näin liiankin helposti.
Tämä on kuitenkin sivujuonne; magnesiumin riittävyydestä on hyvä huolehtia, riennän ottamaan vielä yhden pillerin. Eikä sattunut silmiin liika-annostelun vaaraa, toisin kuin D-vitamiinin yhteydessä... ;{
JR
Samaa mieltä. Vaikka Mustajoki ei artikkelissaan esitä virheellisiä väittämiä, häneltä on jäänyt aika liuta tuoretta tutkimustietoa lukematta, kun voi esittää tällaisen lauseen: "Lukuisissa hoitotutkimuksissa ei näissä sairauksissa magnesiumista ole kuitenkaan todettu olevan merkitsevää hyötyä." Ehkä hänen pitäisi tutustua tähän kirjoitussarjaan. :)
Unohdit magnesiumin ja verenpaineen. Nimittäin magnesium on yksi tehokkaimpia verenpaineen normalisoijia. Kolmikko, magnesium, sinkki ja arginiini on tärkein vaikuttava tekijä. Otan esimerkin. Kun vanhenevan ihmisen munuaiset heikkenevät, magnesiumin pitoisuus plasmassa kasvaa. Sen seurauksena verenpaine laskee. Eikä tämä jo hälytä? Jos podet korkeaa verenpainetta, syö magnesiumia, sinkkiä ja arginiinia.
Timo, kiitos vinkistä! Verenpaine on käsitelty osassa 1, mutta tuo tieto munuaisten heikentymisen aiheuttamasta verenpaineen laskusta magnesiumin välityksellä oli uusi, mielenkiintoinen havainto.
Kiitos valtavan hienosta työstäsi Magnesiumin tiimoilta! Olen samaa mieltä edellisen kommentoijan kanssa siitä että ryhtyisit kokoamaan kirjaa kirjoituksistasi. Täälläkin olisi yksi varma tilaaja. PS. poikani astma sekä olka- ja polviniveleni + jänteitteni tulehdukset ovat nyt taaksejäänyttä elämää, kiitos magnesiumin. Kiitos näistä!
Moi, Matson! Kiva kuulla terveyden edistymisestä! Kirjaa en uskalla luvata edes magnesiumista, mutta jossain vaiheessa siitä ilmestynee englanninkielinen opus, jonka tuotantoon olen antanut oman panokseni.
Kiitos hienosta sarjasta. Ehdotan, että kokoaisit nämä ja muitakin tekstejäsi kirjan muotoon. Omistaisin mielelläni ko kirjan. Siinä tieto olisi turvassa toisin kuin netin häilyvässä olemuksessa. Tosin Heikkilän kokema vaino ei rohkaisse julkaisemaan...
JR62, valitettavasti Heikkilä ehti ensin. Hänen Lääkkeetön elämä -kirjansa sisältää aika paljon samoja asioita kuin kirjoitussarjani 'Insuliiniresistenssi - kaikkien sairauksien äiti'. Onpa hän nimennyt yhden luvunkin otsikolla 'Insuliiniresistenssi on kaikkien sairauksien äiti'. Ei siis kannata ainakaan siitä aiheesta ryhtyä kirjaa kirjoittamaan, koska se on jo kirjoitettu. Ja ihan hyvä, että Heikkilä sen kirjoitti, koska hänen maineellaan asia sai paljon laajemman levikin kuin mihin oma tuotokseni olisi koskaan yltänyt.
Kiitos kannustuksesta!
Kirjoitusvirhe pääsi pujahtamaan tuohon vastaukseeni. Pitää olla 'Insuliiniresistenssi - kaikkien elintasosairauksien äiti' -siis tuo oma kirjoitukseni.