Uskomatonta – tyydyttyneiden rasvojen vaarallisuus on lopullisesti selvitetty

Olin tänään keskustelemassa Terveyden Hävityksen Laitoksessa (THL) maamme johtavien terveysviranomaisten ja -tutkijoiden kanssa siitä missä maa makaa terveyden suhteen.

Harvoin on mahdollisuus jutella häiriöttä professoreiden Erkki Vartianen ja Matti Uusitupa kanssa. Muita kokousvieraita odotellessa muistelimme Erkin kanssa aiempia keskusteluitamme kolesterolista ja tyydyttyneen rasvan roolista terveydessä. Minusta on tosi jännä saada kuulla, että mitään uusia tutkimuksia tuolla rintamalla ei tarvitse ottaa huomioon. ”Kaiken” me jo tiedämme tyydyttyneistä rasvoista. Ne ”kovat” rasvat ovat vaarallisia. Tiedemiehet maailmalla, jotka toista väittävät, ovat yksinkertaisesti väärässä.

On se helppoa tämä ravitsemustiede. Pitää uskoa ravitsemustiedettä THL:n lasien läpi katsottuna. Vaikka kardiologi Aseem Malhotra jotakin inisee tuolla maailmalla, niin Erkki tietää, että tyydyttyneet rasvat tukkivat verisuonemme. Näin on sovittu ja USA:n mallia pitäisi soveltaa Suomessakin: korkeintaan 7 % niitä saa olla ravinnossamme. Minulla niitä on päivittäin ruokavaliossani noin 20% ja se on kuulemma ihan minun yksittäinen asiani (niin kuin onkin!) jos aion itseni sairastuttaa. Suomalaiset pidetään terveinä vähärasvaisilla maitotuotteilla, margariinilla ja vihanneskasoilla. Nyt ja aina, jos Erkki saa päättää.

Matin kanssa tuli juteltua konsensuskokouksen aikana ja varsinkin sitä edeltävänä ajankohtana. Kehuttiin toisiamme kun jaksamme niin reippaasti vanhoinakin liikkua joka päivä ja lupasimme jatkossakin pitää kunnostamme huolta. Edelleenkin Matti pitää itsepintaisesti kiinni siitä, että diabeetikkoja hoidetaan Suomessa hyvin (miksi niitä tulee koko ajan lisää saattaa joku ihmetellä?) ja rasvasta valistetaan oikein THL:ssä. Matti aikoo jatkossakin varoittaa kovista rasvoista, mikään ei ole tuolla rintamalla muuttunut. Ystävyys on säilynyt kaikki nämä vuodet. Siitä iloitsimme Erkin ja Matin kanssa.

Itse konsensuskokouksessa oli paljon hyvääkin tietoa tarjolla. Kokouksessa oli esillä ihan erinomainen kooste tarttumattomien sairauksien ehkäisemiseksi. Viidessä eri työryhmässä oli päädytty siihen, että 12 keskeistä suositusta valikoitui julkiseen keskusteluun. Suositukset eivät siis vielä ole valmiita (paitsi näkemys rasvoista!), ne saattavat vielä täsmentyä matkan varrella. Tässä ne nyt sitten ovat nykyisessä muodossaan (28.4.2017):

1. Terveys kaikissa politiikoissa -periaatteen mukaisesti terveys ja hyvinvointi huomioidaan kaikessa
   yhteiskunnan päätöksenteossa ja toiminnassa. Huolehditaan myös lainsäädännön jatkuvasta
   kehittämisestä tarttumattomien sairauksien ehkäisemiseksi.
2. Sosiaali- ja terveydenhuollossa painopistettä siirretään hoidollisesta lähestymistavasta hyvinvoinnin
   ja terveyden edistämiseen ja sairauksien ehkäisyyn.
3. Eriarvoisuuden torjuminen aloitetaan odotusaikana, varhaislapsuudessa ja nuoruudessa, ja eri
   toimijoiden välistä yhteistyötä vahvistetaan ylisukupolvisen syrjäytymiskehityksen ehkäisemiseksi.
4. Sote-uudistuksen yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota siihen, miten terveyden ja
   hyvinvoinnin edistäminen ja sairauksien ehkäisy toteutuvat tulevassa järjestelmässä.
5. Luodaan sote-uudistuksen yhteydessä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiselle rakenteet, jotka
   tukevat sosiaali- ja terveydenhuollon, kuntien ja kolmannen sekä yksityisen sektorin toimijoiden
   välistä yhteistyötä, varmistavat palveluketjujen toimivuuden ja jatkuvuuden sekä takaavat
   tarpeellisen tiedonkulun eri toimijoiden välillä.
6. Seurataan ja arvioidaan ehkäisevän työn laatua ja vaikuttavuutta. Määritellään yhtenäiset,
   valtakunnalliset laatukriteerit ja –mittarit sekä seurantajärjestelmät. Kehitetään yhdenmukaisia
   kirjaamiskäytäntöjä ja hyödynnetään rakenteista kirjaamista.
7. Omaksutaan asiakaslähtöinen toimintatapa sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisessa sekä
   palveluiden kehittämisessä, suunnittelussa ja tuottamisessa.
8. Edistetään sosiaali- ja terveydenhuollossa hyvinvointi- ja terveysriskien kattavaa tunnistamista,
   varhaista ehkäisyä ja tukea sekä palveluihin ohjaamista. Kohdistetaan ja kohdennetaan palveluita
   erityisryhmille.
9. Otetaan sosiaali- ja terveydenhuollossa liikunta, terveellinen ravitsemus ja riittävä, laadukas uni
   vahvemmin osaksi keinovalikoimaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä, sairauksien ehkäisyssä
   ja hoidossa sekä kuntoutuksessa.
10. Panostetaan sosiaali- ja terveydenhuollossa entistä painokkaammin tupakka- ja
    nikotiiniriippuvuuden hoitoon. Tehostetaan alkoholiongelmien ehkäisyä sekä riskikäytön ja
    ongelmien varhaista tunnistamista ja hoitoa kaikissa sosiaali- ja terveydenhuollon
    asiakaskohtaamisissa.
11. Kiinnitetään huomiota sekundaariprevention käyttämättömiin mahdollisuuksiin sairauksien
    ehkäisyssä.
12. Kehitetään ja vahvistetaan väestölle, ammattilaisille ja päättäjille suunnattua terveysviestintää ja
    sen vaikuttavuutta.

Poliittisen päätöksenteon tuntien (4 vuotta, eli vaalikausi) törmäämme suureen ongelmaan. Kenen on vastuu, että tällä vaalikaudella tehdyt päätökset siirtyvät konkretiaksi tulevina vuosina? Kokouksessa esitettiin toivomus, että suosituksia toteutettaisiin kaikki yhteiskunnan sektorit huomioiden. Kun tehokkuusmittareita laaditaan seurannan tehostamiseksi niin tuli ehdotus, että potilaat olisivat mukana mittareiden laadinnassa. Tämä olisi aivan erinomainen asia, sillä korkeasti koulutettu ylilääkäri voi olla kapeakatseinen ja vieraantunut todellisuudesta.

Duodecimin sivuilta oli ladattavissa konsensuslausuma PDF-tiedostona. Pyydän tutustumaan siihen. Se on itse asiassa aika hyvä paperi.

Lisää asiaa tulossa, sillä Ari Kaihola oli kokouksessa kaverina ja pyöritteli päätään siihen malliin, ettei ihan kaikki kuultu ollut hänelle mielekästä!

Christer Sundqvist
turpaduunari, ravintovalmentaja, biologi, filosofian tohtori

Monessa liemessä keitetty yllätyksellinen tietokirjailija ja suosittu bloggaaja. Tuttu turpaduunari, eli huumorin pilke silmäkulmassa esiintyvä terveysluennoitsija. Löydät lisää tietoa täältä: http://ravintokirja.fi/