Opettele uimaan

Et kuuntele järkipuhetta, et sydänpuhetta. En voi auttaa, jos et sitä halua. En voi auttaa sinua niin, että olen vähän väliä pitelemässä päätäsi pinnalla, ettet huku tai ettei sinun tarvitsisi opetella uimaan.

Ei, sinun on itse opittava uimaan. Siinä voin sinua auttaa kannustamalla, ja voin tarjota kellukkeet tai uimarenkaan, mutta nekin ovat vain vastuun pakenemista, että oikeasti oppisit uimaan. Joten en tarjoa edes niitä.

Tiedän, että olet vilpitön sydämessäsi ja ettet ehkä tule ajatelleeksi, että käytät toisia ihmisiä hyväksesi. Mutta kun ihmisellä on jotain salattavaa, tai vaikkapa riippuvuus, niin sitä peitelläkseen ja kätkeäkseen heikkoutensa manipuloi samalla toisia.

Se salailu ja valehtelu – itselleen – tekee ihmiselle pahan olon, koska silloin ei voi kunnioittaa itseään, vaan halveksii ja lopuksi inhoaa. Ja se on ihan normaalia, koska ihminen toimii silloin riippuvuudestaan käsin tavoilla, jotka luovat syyllisyyttä ja huonoa omaatuntoa.

Toivon, että pystyt katsomaan itseäsi peiliin rehellisesti. Myöntämään sen, että se uimataito on nyt tarpeellisempi kuin joutua kellukkeiden varassa räpiköimään. Ota vastuu, ja kanna se. Sillä silloin toimit kaikista parhaiten esimerkkinä muille. Sillä sinä kyllä pystyt siihen – aivan varmasti. Se vain on niin, että uimataitoisena sinä olet rakkaampi kuin hukkuneena.

Ystävälle suurella rakkaudella

Lue tästä muita Piken kirjoituksia!

Pike Hilakari

Espoolainen kirjoittaja, toimittaja, äiti.

Tunteellinen älykkö, joka herkästi huomioi ja tunnistaa muutokset ja sen tarpeen niin ympäristössä, lähipiirissä kuin myös itsessään.
Hyvin taipuvainen analysoimaan, pähkäilemään, pohtimaan, selvittämään ja tutkimaan asioita, valmis oppimaan kuulemastaan ja kokemastaan tuottaen herättävää tekstiä kulloinkin pinnalla olevasta aiheesta. Ehdottoman oikeudenmukainen, uskaliaskin kyseenalaistaessaan jämähtäneitä toimintatapoja.

”Jos yksikin ihminen saa avun tekstieni kautta tai toimintatavastani, olen kiitollinen onnistuja.”