Koulumaitotuki Valion ja ministerien pelinappulana

Kirjoittaja: Christer Sundqvist

Turpaduunarin edellinen koulumaitotuki-artikkeli oli vasta pintaraapaisu pohjoismaisen korruptokratian päätöksentekomekanismin syövereihin. Vaikka juttuni ”Koulumaitotuki tekee lapsista sairaita” antoikin linkkejä pykäläviidakkoon, niin valiokuntien ja ministeri-Audien asemaa on syytä avata vielä lisää.

Rehelliset kansanedustajat?

Monella kantasuomalaisella on sellainen virhekäsitys, että kaikkia tekemisiämme sääntelevät Suomen lait, joita rehellisiksi havaitut 200 kansanedustajaa Arkadianmäellä ovat säätäneet elämäämme helpottamaan. Toinen virhekäsitys liittyy siihen, että osa kansalaisista kuvittelee että 751 eurokansanedustajaa eli meppiä Brysselissä päättää kaikista asioistamme.

Todellisuudessa jokapäiväistä arkeamme hipovat eniten ministeriasetukset, joilla demokratian ikävät puolet kuten kannatuksen saaminen ideoille voidaan korvata korruptokratian suoremmilla vaikutusmuodoilla eli pakottamisella. Siksi sinne ministeri-Audin kyytiin on niin tunkua.

Kunnallisvaalien ääniharavat

Tällä menetelmällä esimerkiksi Ruokolahden entinen luomuviljelijä mutta nykyinen stadilainen leijonaharja Kimmo Tiilikainen (Kesk) pääsee pätemään, vaikka kunnallisvaaleissa 2017 tuli Helsingissä ääniä vain 799. Vertailun vuoksi Pertunmaan äänikuningas oli Valio-tilallinen Jari Leppä (Kesk) huimaavalla äänisaalilla 95 ääntä.

Mutta kun Helsinki on hieman isompi kuin Pertunmaan kunta. Helsingin menestyskäyrälle Kimmo Tiilikaisen kuntavaali-uran voi suhteuttaa kun katsoo että Kimmolle hävisi Zahra Abdulla (748 ääntä). Vastaavasti Kimmolle tuli turpiin sellaisilta politiikan konkareilta kuten Mohamed Abdirahim (958 ääntä), Suldaan Said Ahmed (1032 ääntä), Fatim Diarra (1068 ääntä) ja Özan Yanar (4858 ääntä). Ei ole helppoa olla kepulainen kaupungissa.

Valio on panostanut rasvattomaan maitoon

Keskusta on kuitenkin sentään Valion ja maaseutujen kunkku. Vuonna 2016 maataloustukia ei suinkaan saanut eniten joku köyhä Närpiöläinen tomaatinviljelijä vaan yritys nimeltä Valio. Tukirahoja tippui pankkitilille 2.277.186 euroa. Ja Valio on panostanut kovasti rasvattomaan maitoon. Tämä on tärkeä asia muistaa, varsinkin nyt kun hapate-tuotanto myytiin tanskalaisille eli yritykselle Chr. Hansen. Tästä kirjoitin tarkemmin vanhassa artikkelissani ”Ruokavuosi 2017 – Stroganoff ja muut terveelliset ranskalaisherkut!”.

Markkinataloudessa on nimittäin sellainen ikävä puoli, että asiakkaat joita on kusetettu voivat joskus vaihtaa ostamaansa tuotetta. Niinpä rasvattoman maidon myynti Suomessa on laskenut vuodesta 2009 alkaen ihan litramääräisestikin, vaikka väestön määrä (sekä laillisen että laittoman) tietenkin kasvaa. Vuonna 2016 rasvatonta pluttanaa kärrättiin ulos meijereistä vain 228 miljoonaa litraa. Tämä oli 36% kaikesta vuoden tuoreesta pastöroidusta maidosta, siis poislukien UHT-maito. Vielä jyrkemmin on laskenut ykkösmaidon (1% rasvaa) menekki, joka on vain kolmasosa kymmenen vuoden takaisesta tasosta.

Rasvasota ja rasvaton maito

Historiallisesti ottaen vuoden 1987 ravitsemussuositukset ja iltapäivälehtien sivuilla käyty rasvasota 1988 käänsivät maidon kulutustottumukset aivan kyljelleen. Kun vielä vuonna 1983 rasvattoman maidon vuosikulutus oli vain 8,7 kg per suomalainen, niin lamavuonna 1992 oli päästy jo lukemaan 30,5 kg per suomalainen. Vastaavasti täysmaitoa meni 1983 72,8 kg per suomalainen, mutta 1992 enää 31,3 kg per suomalainen. Kevytmaidosta oli tullut markkinoiden kunkku jo yleisurheilun EM-kisavuonna 1974, jolloin Markku Taskinen sai 800 metrin kisassa pronssia ajalla 1.45,89. Triviana vielä tiedoksi, että vuoden 1972 kesäolympialaisten pitkän viestin finaalissa Suomella oli joukkue sekä miehissä että naisissa. Se oli aikaa kun rasvaton ruoka ei ollut vielä tunkeutunut suomalaisiin valmennuskirjoihin.

Valion suunnitelmiin nähden tämä pluttanan eli kurrin nykyinen myynti on aivan liian vähän. Mutta onneksi Suomessa koululaisten terveyteen ja ruokaan liittyvistä asioista päättää taho jolla on kansanterveydellistä osaamista. Tämä taho on tietenkin Maa- ja Metsätalousministeriö, jonka alaisuudessa toimii Valtion Ravitsemusneuvottelukunta (VRN) sekä Maa- ja Metsätalousvaliokunta.

Niinpä lääketieteellisen osaamisen eliitti eli Maa- ja Metsätalousvaliokunta seitsemän puolueen kokoonpanolla kuunteli kyllä kiltisti kun vaikkapa MTK piti huonona pelkästään rasvattoman maidon tukemista, mutta eihän näistä valiokuntalausunnoista oikeasti tarvitse välittää. Turpaduunarin eduskunta-avustajana toimiva harmaapartainen Birdie löysi eduskunnan digitaalisista arkistoista hieman luettavaa, joten ohessa pari sitaattia Maa- ja Metsätalousvaliokunnan kuulemista lausunnoista.

”Määrärahan rajallisuuden ja luonnonmukaisille tuotteille kaavaillun korkeamman tukitason vuoksi koulumaitojärjestelmässä tuettavia tuotteita jouduttaisiin karsimaan nykyisestä siten, että tuen piirissä olisivat vain nestemäiset tuotteet. MTK pitää valitettavana, että juustot ja jugurtit ollaan jättämässä koulumaito-ohjelman ulkopuolelle. … Maidon osalta voimassa olevat säännöt sallivat rasvattoman maidon ohella tuen myöntämisen myös rasvaa enintään 1 prosenttia sisältävälle maidolle. Valinnan mahdollisuus tulisi tältä osin säilyttää.”
(MTK:n lausunto 30.03.2017, maitoasiamies Leena Ala-Orvola)

”Aiempia maitotukituotteita ( rahkat, viilit ja jugurtit) on voitu käyttää jälkiruokina ja välipaloina joka on osaltaan lisännyt maitotuotteiden käyttöä. Rasvattoman maidon ja piimän tukeminen ei mielestämme lisää nestemäisten maitotuotteiden käyttöä.”
(Vantaan kaupungin lausunto 07.04.2017, ostopäällikkö Sirpa Viinikari-Kauria)

Rasvaton maito työllistää lääkäreitä

Onneksi Antinmäen lypsykarjatilan isäntä Jari Leppä (Kesk) ja Valtion Ravitsemusneuvottelukunta (Mikael Fogelholm, Minna Huttunen, Piia Jallinoja, Sirpa Kurppa, Marjaana Lahti-Koski, Jaana Laitinen, Arja Lyytikäinen, Marjaana Manninen, Marjo Misikangas, Annika Nurttila, Sirpa Sarlio-Lähteenkorva, Ursula Schwab, Elina Särmälä, Erkki Vartiainen, Tommi Vasankari ja Suvi Virtanen) tietävät paremmin että rasvaton maito työllistää (lääkäreitä) ja on siksi hyväksi Suomen nuorisolle. Näillä perusteilla Jari Leppä huitaisi nimensä 21. kesäkuuta rasvattoman maidon tukipaperiin nimeltä ”Valtioneuvoston asetus maitotuotteiden, hedelmien ja vihannesten koulujakelutuesta syyslukukaudella 2017”.

Uutuutena tuessa on nykyään myös luomu rasvaton maito. Vaikka turpaduunari on biologian alalla väitellyt tohtori koulutukseltaan, niin ei nyt muistu mieleen sellaista lehmärotua jonka utareista tulisi luomuna rasvatonta maitoa. Olen aina luullut, että se rasva täytyy meijerissä poistaa oikein konevoimin. Kun maito sitten vielä homogenoidaan niin ei siinä paljon luonnonmukaisuutta ole jäljellä kun se 20 litran novobox-laatikko tulee Valiolta koulun keittiöön ja maidonannostelijaan.

Luomumaitoa

Luomumaidoksi kehtaisin sanoa sellaista ulkolaiduntavan lehmän maitoa jota ei ole homogenoitu eikä vakioitu, eli siis maitoa jonka rasvapitoisuus vaihtelee vuodenajan mukaan.

Miksi me vanhemmat annamme varastaa rasvat lastemme maidosta? Tieteellinen tutkimus on aukottomasti osoittanut, että vanhanajan täysmaito on terveellisempää kuin rasvaton maito. Lisäksi vanhan harmaapartaisen ystäväni Birdien silmään oli osunut ruotsalainen tutkimus jonka mukaan vihannesten syöminen on terveellistä vain maitorasvan ohella, ja yletön salaatinpuputus ilman rasvoja on suorastaan vaarallista. Kaiken lisäksi tämä rasvattoman maidon suosiminen on ihan suomalainen keksintö, jota ulkomaalaiset pitävät outona. Tehdään nyt jotakin tälle kuopiolaisten ravitsemusterroristien mafialle!

Christer Sundqvist
turpaduunari, ravintovalmentaja, biologi, filosofian tohtori

Monessa liemessä keitetty yllätyksellinen tietokirjailija ja suosittu bloggaaja. Tuttu turpaduunari, eli huumorin pilke silmäkulmassa esiintyvä terveysluennoitsija. Löydät lisää tietoa täältä: http://ravintokirja.fi/