Ajatuksia parvekkeella saunan jälkeen

Kirjoittaja: Lasse Nybergh

Useiden vuosien aikana olen maallikkona ja entisenä diabeetikkona yrittänyt hankkia syventävää tietoa siitä miksi sairastutaan tyypin 2 diabetekseen (T2DM) ja miten sitä pitäisi hoitaa. Olen tullut siihen johtopäätöksen, että ajattelen näistä asioista täysin eri tavoin kuin Lääkäriseura Duodecimin, Suomen Sisätautilääkärien yhdistyksen ja Diabetesliiton Lääkärineuvoston asettama työryhmä Käypä hoito -suosituksissa vaatii.

Mikä aiheuttaa tyypin-2-diabeteksen?

Erityisesti tämä erilainen suhtautumiseni tulee ilmi T2DM:n hoidossa ja sairauden seurannassa. Terveydenhoidon eliitti yrittää mutkistaa sairastumista T2DM:ään puhumalla perinnöllisestä alttiudesta, epäterveellisistä elämäntavoista (määrittelemättä niitä) ja vetoamalla muihin ympäristötekijöihin.

Perinnöllisten syiden vaikutukset näkyvät vasta satojen (tuhansien?) vuosien aikajänteellä, mutta räjähdysmäinen T2DM:n lisääntyminen Suomessa on tapahtunut viimeisten 40 vuoden aikana. Tänä aikana on tapahtunut valtava siirtymä makroravinteissa, eli on syöty enemmän sokeria/tärkkelystä ja vähemmän terveellistä rasvaa. Vääränlainen ruoka on merkittävin tekijä T2DM:n lisääntymisessä.

Kysyisin niin kovin mielelläni diabeteslääkäreiltä hoitosuositusten järkevyydestä, mutta vaikeutena on, että yksikään lääkäri ei ole halukas osallistumaan keskusteluun tai perustelemaan nykyisiä suosituksia.

Tässä muutamia kysymyksiä, joita olen pohdiskellut:

1. Insuliiniresistenssi on sairauden alku, korkea verensokeri sen aiheuttama oire. Miksi insuliiniarvoja ei koskaan mitata ja miksi niitä ei aseteta seurantaan? Yhdysvaltalainen Josef Kraft näytti jo 20 vuotta sitten, että on mahdollista hyvin yksinkertaisesti mittaamalla insuliiniarvot sekä diagnosoida diabeteksen esiaste että seurata T2DM:n ilmentymistä. En ole koskaan kuullut suomalaislääkäreiden mainitsevan Kraftin mullistavia tutkimuksia.
2. Korkeana pysyttelevä insuliini on myrkkyä elimistölle. Insuliini on anabolinen hormoni, joka mm. aiheuttaa syöpää, vaikuttaa haitallisesti sydämeen ja verisuoniin jne. Tätä asiaa ei kiistetä terveyseliitin toimesta. Miksi ei puhuta ja varoiteta riskeistä, jotka liittyvät korkeisiin insuliiniarvoihin?

3. Insuliini on hormoni, joka auttaa elimistöä varastoimaan rasvaa. Niin kauan kuin liikaa insuliinia on veressä, on lähes mahdotonta, että rasvasolut pääsisivät eroon varastorasvasta. Tieto tästä fysiologisesta faktasta on kaikkien lääkäreiden oppimateriaaleissa. Miksi ei potilaita valisteta siitä, että koko ajan korkeana pysyttelevä insuliini on esteenä menestykselliselle painonhallinnalle? Tähänhän diabeetikon juuri on pyrittävä!

4. Tyypin-2-diabeetikoille suositellaan käytännössä aivan samaa ruokavaliota kuin terveille, 45-60% hiilihydraatteja. Mistä löytyy se tutkimusnäyttö, joka osoittaa tämän ruokavalion terveyshyödyt ja johtaa siihen, että T2DM-potilas tervehtyy?

5. Eikö lääkärin etiikassa ole esteitä sille, että määrätään insuliinia suurina määrinä aikomuksena lieventää T2DM:n oireita? Määrätään insuliinia, joka todistetusti on myrkyllistä elimistölle ja aiheuttaa tämän seurauksena lisää haittavaikutuksia.

LCHF on lääkkeesi

Paljon kysymyksiä voidaan esittää, mutta vastauksia jäädään kaipaamaan. Vastauksia odotellessa on aika ottaa tilanne haltuun omatoimisesti ja tervehtyä (eliminoida insuliiniresistenssi) yksinkertaisella tavalla: anna ruokasi olla lääkkeesi ja lääkkeesi ruokavalio nimeltään LCHF.

Lasse Nybergh

Olen 60+ ja 6 vuotta sitten minulla todettiin tyypin 2 diabetes. Aloitin lääkehoidon suositusten mukaan, mutta muutaman viikon sisällä huomasin, että pieleen menee. Sain uutta tietoa mm. Antti Heikkilän kirjoista, muutin elämäntapani VHH (LCHF) -ruokavalion mukaiseksi ja parissa viikossa olivat kaikki arvot kohdallaan ilman lääkitystä. Tätä olen nyt jatkanut enkä minkäänlaisia sivuvaikutuksia (mitkä olisivatkaan?) ole kokenut, päinvastoin, kokonaisterveys on parantunut. Olen moninkertainen sulkapallon Suomen mestari myös ikämiesluokissa. Luennoin mielelläni kokemuksistani miten saavutetaan DT0-tilanne eli remissio sokeritaudissa.