Uikaa uikaa jos osaatte ja ne uivat ja uivat sen uskotte

Olen mahdollisesti lukenut parhaimman uimisesta kertovan kirjan. Sen on kustantanut Fitra ja uittaneet maailmalle Noora Valkonen ja Matti Rajakylä.

Uimarin treenikirjassa on ainesta vuoden urheilukirjaksi. Aion ehdottaa sitä.

Mikä houkuttelee kokeneessa kirja-arvostelijassa esille tällaisia yleviä ajatuksia?

Kirja tempaa lukijan mukaansa uinnin maailmaan harvinaisen totaalisesti. Tällainen tyypillinen maakrapukin löytää itsestään sisäisen uimarinsa. Uinnin alkeista siirrytään vesipelon poistamiseen ja tyylikkään uinnin maailmaan. Kirjan avulla pystyy helposti ohjaamaan esim. omaa lastaan uinnin pariin. Kirjassa on eri-ikäisille tehtyjä hauskoja ja kehittäviä uintiharjoitteita unohtamatta sitä henkistä puolta. Uskoisin monen kaivanneen tällaista kirjaa nuoruudessaan kun uintikärpänen puraisi.

Teksti on sujuvaa. Näin esimerkiksi kerrotaan kiehtovasta meditatiivisesta uinnista:

“Mieli on kuin mikä tahansa lihas, jota voi harjoittaa. Erilaisia meditaatioharjoituksia on tuhansia. Niiden tarkoitus on sama: saada mieli keskitettyä yhteen asiaan. Läsnäoleva mieli ei murehdi tulevia vaan on kiinni hetkessä. Se on rento, tehokas ja luova. Hyvästä keskittymiskyvystä on monia hyötyjä. Kuvittele esimerkiksi, että sinun täytyy omaksua iso määrä uutta tietoa lyhyessä ajassa. Stressaannut. Mikä estää sinua oppimasta? Se, että keskittymisesi herpaantuu. Tehokas oppija kykenee pitämään mielensä itse asiassa olosuhteista huolimatta.

Meditaatiolla voit vaikuttaa myös asenteeseesi. Meditatiivisesta juoksemisesta kirjoittanut Sakyong Mipham uskoo, että meditaation myötä voi saavuttaa pitkäjänteisyyttä, rentoutta ja sinnikkyyttä. Aggressiivinen asenne auttaa uimarin vain altaan toiseen päähän, mutta ei sen pidemmälle.

MEDITAATION VOI YHDISTÄÄ UINTIIN MUUN MUASSA NÄIN:
• Kiinnitä uidessasi ensin huomiosi ympäristöön ja veden ääniin.
• Kiinnitä huomio kehoosi. Käsien liikkeeseen, jalkoihin, vartaloon.
• Kuuntele hengitystäsi.
• Keskity hengitykseen. Tee jokainen sisään- ja uloshengitys tietoisena niistä. Jos mielesi karkaa muihin ajatuksiin, tuo se takaisin hengitykseen.
• Jatka uintia tällä tavalla. Kun tuot karanneen mielen toistuvasti takaisin hengitykseen, huomaat, kuinka ajatuksesi rauhoittuvat. Joskus saatat päästä flown tapaiseen tilaan.

Voit myös laskea käsivedot tietyllä matkalla. Yritä sitten vähentää käsivetojen määrää niin, että uintivauhti pysyy ennallaan. Tämä parantaa sekä keskittymiskykyäsi että uintitekniikkaasi. Meditatiivinen uinti vaatii avointa mieltä. Sisukkuudella ja säännöllisyydellä huomaat, kuinka nerokkaasta harjoituksesta on kyse.”

Kirjassa kuvataan tarkasti ja lyhyesti muttei tylsästi kaikki uintitekniikat. Tekniikka- ja koordinaatioharjoitusten salat aukeavat. Palautuminen mainitaan tärkeänä osana uimarin kehitystä. Tällaista jaksaa lukea ja voi ottaa opiksi:

“Perhosuinti
Saat uida vain perhosuintia. Käännöksissä ja maalissa seinää pitää koskettaa molemmilla käsillä. Lähdön ja käännöksen jälkeen saa sukeltaa korkeintaan 15 metriä, mutta uimari saa olla myös kyljellään ensimmäiseen käsivetoon saakka. Uimari hylätään, mikäli hän ui sääntöjen vastaisesti. Hylkäykset johtuvat usein väärin tehdyistä käännöksistä tai vilppilähdöistä.”

Uinti ei ole varsinaista välineurheilua, mutta ainakin minulle oli uutta nämä apuvälineet:

“Pullarit
Reisien väliin laitettavat kellukkeet eli pullarit auttavat pitämään vartaloa virtaviivaisena. Pullarit kannattelevat alavartaloa hieman samaan tapaan kuin märkäpuku. Pullareiden avulla harjoitus voidaan kohdistaa paremmin pelkkiin käsivetoihin.

Lättärit
Käsiin kiinnitettävät läpyskät eli lättärit lisäävät käden pinta-alaa ja tehostavat siten käsivetoa. Malleja on lukuisia. Aloitteijalle sopivat pienemmät sormilättärit, harjaantuneemmalle isommatkin lättärit. Lättäreillä harjoittelu auttaa parantamaan vesituntumaa ja voimaa sekä ohjaa ranteen ja vedon oikean suuntaiseksi. Kiinnitä lättäreitä käyttäessäsi huomiota tekniikkaan, sillä ne kuormittavat herkästi olkapäitä.”

Kirjassa on useita henkilöhaastatteluja. Saamme tutustua tuttujen uimareiden vesitarinoihin ja saamme mm. harjoitteluvinkkejä. Upea esimerki:

“Hanna-Maria Seppälä
Vuosi 2003 muutti elämäni. Voitin MM-kultaa sadan metrin vapaauinnissa Barcelonassa ja minut valittiin vuoden urheilijaksi. Media kiinnostui minusta. Samana vuonna selästäni löytyi välilevyn pullistuma. Kokonaiskuormitus kasvoi sadasta kahteensataan prosenttiin eikä aikaa jäänyt palautumiseen. Uuvuin.

Ajan myötä ja tukijoukkojen ansiosta selvisin. Päivittäisillä mielikuvaharjoituksilla opettelin rauhoittamaan ajatuksiani ja suuntasin niiden avulla kilpailuissa keskittymisen omaan suoritukseeni. Vahvemmasta mielestä oli hyötyä silloinkin, kun välilevy alkoi vuonna 2010 oireilla uudestaan.

Vesi houkutti minua jo pienenä. Halusin aina kesämökillä järveen veljieni kanssa. Viisivuotiaana aloitin uimakoulun. Soitin myös pianoa, tanssin ja harrastin yleisurheilua, jossa menestyin hyvin. Parhaimmat kaverini olivat kuitenkin uimaseurassa. Teimme paljon tekniikkaharjoituksia, aina leikin kautta. Uinnin hauskuus säilyi aikuisikääni asti silloinkin, kun harjoitusten määrä ja niiden intensiteetti alkoivat kasvaa.

Valitsin uinnin päälajikseni 13-vuotiaana. Vahvuudekseni osoittautui luontaisesti kohdalleen osuva vapaauinnin käsiveto. Uinnista tuli koko perheeni juttu, kun uintiryhmäni valmentaja päätti jättää tehtävänsä ja äitini Mirjami ryhtyi vetämään harjoituksiamme. Hän on ollut siitä saakka läheisesti mukana urallani, valmentajana ja tukipuuna etenkin silloin, kun on ollut vaikeaa.

Nuorena aikuisena löysin päämäärän, joka motivoi. Valitsin ammattiurheilun. Elämäntavan, jossa on kiinni vuorokauden ympäri. Se ei silti ole koskaan tuntunut minulle pakolta. Urheilu on antanut enemmän kuin ottanut: matkoja, erilaisia kokemuksia ja uusia ihmisiä.

Vuosi 2016 jäi uintiurani viimeiseksi. Lopettamispäätös oli vapauttava, sillä puntaroin asiaa pitkään mielessäni. Sain kaikkiaan 17 arvokisamitalia. Treenasin aina jotain päämäärää kohti, mutta eniten nautin harjoittelusta. Rakastan treenaamista edelleen. Seuraan hyvillä mielin suomalaisen uintikulttuurin kehitystä. Ammattivalmentajia tulee jatkuvasti lisää ja valmennus on kokonaisvaltaisempaa. Uimareiden tahto menestyä sekä työnteko näkyvät. Korkeimmalla tasolla uimareiden olisi mielestäni hyvä käydä enemmän ulkomailla harjoittelemassa.

Tavoitteenani on valmistua keväällä 2017 liikuntatieteiden maisteriksi. Tulevaisuudessa haluan tehdä töitä huippu-urheilun parissa.”

Hop hop däpä däpä hop hop hui! Hop hop däpä däpä hop hop hui! Hop hop däpä däpä hop hop hui! Ja ne uivat ja uivat sen uskotte!

Turpaduunari suosittelee!

Christer Sundqvist
turpaduunari, ravintovalmentaja, biologi, filosofian tohtori

Monessa liemessä keitetty yllätyksellinen tietokirjailija ja suosittu bloggaaja. Tuttu turpaduunari, eli huumorin pilke silmäkulmassa esiintyvä terveysluennoitsija. Löydät lisää tietoa täältä: http://ravintokirja.fi/