Suomi myötäilee teollisuutta WLAN-teknologiassa

Saksan säteilyturvakeskus on kehottanut välttämään WLAN-teknologiaa kouluissa, koska lasten pitkäaikainen altistuminen langattomille verkoille voi aiheuttaa muun muassa keskittymiskyvyn vaikeuksia, päänsärkyä, käytöshäiriöitä ja ADHD-tyyppisiä oireita. Aiemmin monissa maissa kuten Sveitsissä, Belgiassa ja Ranskassa on lainsäädännöllä puututtu lasten altistumiseen. Menettely on linjassa Euroopan neuvoston ja Euroopan ympäristöviraston suositusten kanssa.

Miten Suomessa tulkitaan asioita? Toisin kuin Saksan säteilyturvakeskus, Suomen säteilyviranomainen katsoo, että WLAN-teknologiaa voi turvallisesti asentaa kouluihin. Opettaja-lehdessä haastateltu Tommi Toivonen kommentoi, että reitittimet asennetaan riittävän etäälle käyttäjästä ja päätelaitteet säteilevät vähän. Näkemys perustuu ajastaan jäljessä olevaan lainsäädäntöön, jossa huomioidaan vain säteilyn lämpövaikutusominaisuus, mutta ei biologisia vaikutuksia. Opetushallitus luottaa 101 % Säteilyturvakeskukseen.

Sen sijaan Harvardin yliopistossa tutkijana toiminut Ronald M. Powell ei luota:

”Langattomat laitteet toimivat hyödyntämällä mikroaaltosäteilyä. Kansainvälinen tiedeyhteisö on selvittänyt tällaisen säteilyn vaikutuksia biologisiin järjestelmiin jo vuosikymmeniä. Tutkimus on ollut intensiivistä etenkin viime vuosina. Valtaosa vertaisarvioiduista, riippumattomista julkaisuista osoittavat biologisia vaikutuksia, jotka ilmenevät paljon alhaisemmalla tasolla, kuin mitä aiemmin on ymmärretty. Toisin sanoen, terveydenhuollossamme on kehittymässä maailmanlaajuinen kriisi. Kansainvälinen biolääketieteen yhteisö yrittää varoittaa asiasta; mutta ihmiset eivät ole vielä valmiita ottamaan tietoa vastaan.

Tiedemiehenä kehotan teitä tutkimaan mikroaalloilla toimivien langattomien laitteiden terveysvaikutuksia. Esimerkkeinä mainittakoon Wi-Fi (WLAN); matkapuhelimet, matkapuhelinantennit, langattomat kotipuhelimet; langattomat tietokoneet, tabletit ja itkuhälyttimet.”

Saksan, Belgian, Ranskan, Euroopan neuvoston ja Euroopan ympäristöviraston kannanottojen taustalta löytyy myös painoarvoinen WHO:n syöväntutkimuslaitoksen (IARC) vuonna 2011 antama luokitus, jonka mukaan langattomat verkot (30 kHz-300 GHz) ovat ”mahdollisesti karsinogeenisia ihmiselle.”

Tommi Toivosen mukaan IARC:n luokitukseen ei ole saatu vahvistusta, vaan näyttö esimerkiksi matkapuhelimen pitkäaikaiskäytön gliooman ja kuulohermonkasvainten riskin kohoamisesta olisi pikemminkin heikentynyt. Moni IARC:n paneelissa asiantuntijana toiminut on eri linjoilla. Muun muassa aiemmin Säteilyturvakeskuksessa kännykkäsäteilyä tutkinut Dariusz Leszczynski tiukentaisi IARC:n luokitusta kategoriaan ”todennäköisesti syöpää aiheuttava”, koska vuoden 2011 jälkeen näyttö on lisääntynyt. IARC-paneelin ruotsalaisepidemiologi Lennart Hardellin uskoo, että todisteet riittäisivät jo luokitukseen ”karsinogeeninen ihmiselle”.

Säteilyturvakeskuksen Tommi Toivosen mukaan riskin heikentyminen perustuu EU:n SCENIHR-työryhmän loppuraporttiin. Mitä SCENIHR-ryhmään tulee, enemmistö sen jäsenistä on toiminut teollisuuden asiantuntijatehtävissä, tai nauttii teollisuuden kanavoimaa tutkimusrahoitusta. SCENIHRin sidonnaisuuksista on valitettu EU:n oikeusasiamiehelle.

Kännykän käytön aivokasvainriskiä arvioitaessa SCENIHR tukeutui ”näytön heikentymisessä” pääasiassa teollisuuden rahoittamaan tanskalaistutkimukseen, joka on saanut osakseen runsaasti kritiikkiä metodologisten puutteidensa vuoksi. Tutkimuksessa käsitellään matkapuhelimen todellisia suurkuluttajia vertailuryhmässä, ikään kuin he eivät koskaan olisi käyttäneet kännykkää. Todellisista puheluiden määristä ei myöskään ole luotettavaa tietoa. SCENIHR-raportin epidemiologisen arvion on laatinut, Joachim Schutz, joka on myös tanskalaistutkimuksen koordinoija. Schutz jätti SCENIHR-raportin ulkopuolelle sellaisia epidemiologisia tutkimuksia, joissa nähtiin kohonnut aivokasvainriski kännykän pitkäaikaiskäytössä.

Ehkä SCENIHRin arvio vaikuttaa Suomen Säteilyturvakeskuksessa luotettavalta, koska kokoonpano ja menettely niin suuressa määrin muistuttavat Suomen hyvä veli-verkostojen toimintaa.

Erilaisia teknologiavalintoja, kannanottoja ja niiden taustoja tarkasteltaessa, herää kuitenkin väistämättä ajatus, ettei ehkä sittenkään ole ”lottovoitto syntyä Suomeen”. Tulevaisuuden jättipotit taitavat mennä Keski-Eurooppaan.

Lähteet:

http://www.welt.de/gesundheit/article137612666/Bundesamt-warnt-Schulen-vor-WLAN-Netzen.html

http://www.magdahavas.com/free-internet-access-in-swiss-schools-no-wifi/
http://www.stralskyddsstiftelsen.se/wp-content/uploads/2014/08/resolution-1815.pdf
http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?pubRef=-//EP//TEXT+TA+P6-TA-2009-0216+0+DOC+XML+V0//EN
Opettaja, 26/2015, s. 6. Anna-Sofia Nieminen, Onko matkapuhelimen säteily vaarallista?
http://www.stralskyddsstiftelsen.se/2015/03/opalitlig-eu-utredning-om-halsorisker/
http://www.stralskyddsstiftelsen.se/2015/09/20-organisationer-kraver-att-vilseledande-eu-rapport-gors-om/
https://betweenrockandhardplace.wordpress.com/2015/10/24/leszczynskis-presentation-in-belgrade-serbia/
https://lennarthardellenglish.wordpress.com/
http://smartgridawareness.org/2015/08/21/message-to-schools-and-libraries-about-wireless-devices/

Erja Tamminen

Erja Tamminen on Suomen tietokirjailijat ry:n jäsen. Hän on seurannut sähkömagneettisten kenttien terveys- ja ympäristövaikutuksia vuodesta 1997.