Kirjoittaja: Christer Sundqvist

Kun Sotkamon kunnan ympäristö- ja tekninen lautakunta päätti kokouksessaan 27.9.2017 sallia päiväkotilapsille paljon puhuttua valinnanvapautta maitovalikoimiinsa ja leivän päälle, niin viralliset tahot saivat heti harmaita hiuksia. Yksi taloustieteen popularisoinnin myydyimpiä kirjoja oli aikoinaan taloustieteen Nobel-voittajan Milton Friedmanin ”Vapaus valita”, mutta tämä valinnanvapaus ei Suomessa koske tietenkään syömistä.

Maitorasvan syöminen on syntiä

Valtion Ravitsemusneuvottelulautakunta eli VRN on ministeriön neuvottelevan virkamiehen, opetushallituksen opetusneuvoksen ja muiden vastaavien ravitsemusbiologian ammattilaisten äänillä päättänyt, että maitorasvan syöminen on syntiä.

Niinpä Sotkamon päätöksestä tehtiin hurja määrä virallisten ravitsemusterroristien valituksia, jonka vuoksi ympäristö- ja tekninen lautakunta käsitteli kokouksessaan 1.11.2017 oikaisuvaatimuksen, joka äänestettiin nurin äänin 8-1. Ainoa virallisten ravitsemussuositusten suosija oli Perussuomalaisten Anna Shevchenko, ja oikaisuvaatimuksen kaatamista esitti SDP:n laitoskeittäjä Tuula Rossi-Määttä. Koska Sotkamo on Keskusta-vetoinen kunta, suurin osa virallisten suositusten vastustajistakin oli tietenkin kepulaisia, mukana lautakunnan puheenjohtaja Juho Lukkari joka oli kuntavaaleissa 2017 yksi kunnan suosituimpia poliitikkoja ja koulutukseltaan ensihoitaja.

Tämä on tietenkin puoluepoliittisesti ongelmallista, koska VRN on Maa- ja Metsätalousministeriön alainen Keskustapuolueen propagandaelin tarkoituksenaan edistää rypsin, rapsin ja vehnän viljelyä Suomessa. Perinteisesti on ollut tapana syödä paljon ruista ja paljon täysmaitoa ja voita, mutta moderni viljelypropaganda vaatii vehnäleipää ja rypsimargariinia.

Kirje Sotkamosta

Äsken tuli Sotkamon kunnanvaltuutetulta kirje:

Hei!

Luin avoimen kirjeesi Vrn:n toiminnasta Sotkamon kuntaa kohtaan.

Tekstiin olisi hyvä tarkentaa selvemmäksi kohtaa siitä, että kevytmaito ja voi tuotiin lautakunnan päätöksellä vaihtoehdoksi rasvattoman maidon ja margariinin rinnalle.

Ettei kukaan enää saisi sellaista kuvaa että rasvaton maito ja margariini korvattiin näillä.

Hienoa, että olette tarttuneet asiaan. En löydä Vrn:n nuhteita muille kunnille (Närpiö, Lestijärvi, Toholampi, Halsua ainakin, lähteenä Ylen lehtijuttu) jotka tarjoavat vaihtoehtona rasvaisempia maitotuotteita. Ihmettelen suuresti kuka on halunnut Sotkamon saavan tästä moitteet näin vahvasti, uskoisin jonkun tahon tämän erityisesti sinne vieneen. Varmaa tietoa asiasta ei ole.

Mielenkiinnolla Sotkamon “rasvakeissin” vaikutuksia koko maan hyvinvoinnille odotellen,

Terveisin Xxxxxxx Xxxxxxxx
Sotkamon kunnanvaltuutettu, kunnanhallituksen jäsen

Suomi on uniikki maa rasvattoman maidon suhteen

Suomi on tunnetun universumin ainoa maa jossa rasvaton maito on markkinajohtaja. Esimerkiksi naapurimaassamme Ruotsissa vuoden 2014 tilastot näyttivät rasvattomalle maidolle 1,37 prosentin markkinaosuutta, kun Suomessa samana vuonna rasvatonta myytiin 37,47 prosenttia kaikesta maidosta. Ero oli siis monikymmenkertainen.

Useimmissa muissa länsimaissa tavallinen täysmaito on markkinajohtaja, ja kevytmaito on enemmän tai vähemmän perässä, ja rasvattoman maidon osuus on samaa luokkaa kuin Ruotsissa.

Terveellistä ruisleipää ja rypsin brändäilyä

Kun Suomessa kuvitellaan, että kaikki syövät terveellistä ruisleipää, niin muistutetaan, että vuoden 2014 ruissato oli 74,9 miljoonaa kiloa. Moni ei varmaan tiedä, että vuoden 1934 ruissato Suomessa oli 394,9 miljoonaa kiloa, vaikka väkiluku oli kaksi miljoonaa pienempi.

Rypsin viljelyllä Suomessa taas on yllättävän vanhat perinteet, sillä ensimmäinen rypsiöljybrändi tuli markkinoille jo olympiavuonna 1952 Raision suunnalta. Rypsin viljely ilmestyi satotilastoihin vuonna 1951, mutta yleistyminen tapahtui vuonna 1980. Huippuvuosi oli 2010, jolloin Suomen rypsisato oli peräti 158,6 miljoonaa kiloa, eli ylitti rukiin viljelyn. Vuoden 2017 sato oli huono ja viljely on muutenkin alamäessä margariinin alentuneen menekin takia. Vertailuvuoden 2014 rypsisato oli 33,2 miljoonaa kiloa, ja tähän päälle rapsisato 28,9 miljoonaa kiloa. Rapsinviljely alkoi Suomessa vuonna 1978. Näillä tilastoilla voikin perustella miksi perinteisellä äitien reseptillä tehty Saarioisten maksalaatikko sisältää rypsiöljyä, broilerin maksaa ja rasvatonta maitoa.

Vehnäsato vuonna 1934 oli 89,3 miljoonaa kiloa ja vertailuvuonna 2014 oli päästy jo lukemaan 1088,2 miljoonaa kiloa. Suomi ei siis todellakaan ole niin rukiinen maa kuin moni virallisterveellisten ravitsemusterroristien aivopesemä sinisilmäisesti kuvittelee. Eivätkä nämä ole sellaisia tilastoja mihin kukaan helpolla törmää, koska Tilastokeskuksen yhteenvetokatsaukset antavat Suomesta melko sensuroidun version. Sinnikäs numeronmurskaaja lukee tilastoja toisin kuin valtamedia.

Valtion Ravitsemusneuvottelukunnan kokoonpano

Kerrataanpa vielä ketä siellä Valtion Ravitsemusneuvottelukunnassa meitä oikein määräilee, sillä suosituksista puhuminen on Suomen kaltaisessa sääntöjä noudattavassa maassa ehkä hieman aliarvioivaa. Uusi puheenjohtaja 4.10.2017 alkaen on eläinlääketieteen tohtori Sebastian Hielm, josta kukaan ei ole koskaan kuullutkaan.

Vanhan linjan aivopesua edustavat kaikkien tuntemat Ursula Schwab ja Mikael Fogelholm, joita peesaavat professorit Piia Jallinoja (sosiologia) ja Satu Lahti (hammaslääketiede). Eviran ravitsemusterapeutti Arja Lyytikäinen on jo monesti nolannut itsensä haastatteluissa ja on sieltä tutuimmasta päästä tätä kautta. On ennustettavissa, että tämä rouva päästetään tulevaisuudessa ääneen harvemmin ja pistetään Fogelholmille ilmeisesti tarjottuun media- ja puhekoulutukseen,jossa sanotaan asiat niin juonikkaasti, että kupletin juonen paljastuessa, hän olikin ollut ihan oikeassa koko ajan.

Luonnonvarakeskuksen Anne Pihlanto on elintarviketieteiden tohtori. Elina Särmälä on ruokapalvelujohtaja. Muutenkin neuvottelukunnasta saa etsimällä etsiä lääketieteellisen biokemian tuntemusta, eli juuri sitä tietoa mitä siellä soluissa oikein tapahtuu kun veri kiertää ruoansulatusjärjestelmästä maksaan ja sieltä eteenpäin. Sirpa Sarlio on väitellyt tohtoriksi lihavuuden sosiaalisista vaikutuksista. Ei se molekyylilääketiede siinä oikein tule ilmi.

Tiesitkö tämän suolasta?

Esimerkiksi suolan käyttöön liittyvät sekoilut liittyvät osaksi siihen, että vaikka lihakset eivät tarvitsekaan hirveästi natriumia, niin ruoansulatus tarvitsee natriumia saadakseen ravinteet verenkiertoon. Vähäsuolainen ruoka on siis riski aliravitsemuksen suuntaan ja kehon siirtymiselle laiskaan säästötilaan. Lisäksi kilpirauhaset kaipaavat jodia.

Tiedeviitteitä

Mutta miksi se valinnanvapaus Sotkamossa voi olla niin vaikea asia sulattaa? Tyydyttyneet rasvat ja varsinkin maitorasvat on päästetty pannasta kaikkialla muualla tunnetussa universumissa paitsi Suomessa, ja nyt vielä tieto joka tästä Sotkamon tapauksesta on monelta lukijalta voinut mennä ohi korvien. Sotkamon ympäristö- ja teknisen lautakunnan päätöksessä oli myös tiedeviitteet lueteltuina, eikä vain niitä puheita virallisesterveellisten ravitsemusterroristien tuhansista tutkimuksista jotka osoittavat jotain (mutta joita kukaan ei koskaan nähnyt eikä nimennyt). Pohjoismaisin silmälasein katsottuna listasta huomaa että ruotsalaiset tutkijat Sara Holmberg, Eva-Lena Stiernström ja Anders Thelin ovat päässeet mukaan eräällä 12 vuoden seurantatutkimuksella joka osoittaa hedelmien ja vihannesten syönnin lisäävän terveyttä ainoastaan ihmisillä jotka käyttävät paljon maitorasvoja.

Johtopäätös

Nyt äkkiä ostamaan kaupasta homogenoimatonta täysmaitoa ja kirjoittamaan ministeriöön vaatimusta Valtion Ravitsemusneuvottelukunnan lakkauttamisesta. Voit myös tulla mukaan kirjoittamaan kirjettä ministereille. Ja paljon sympatiaa sinne Sotkamoon ja Vuokatin Urheiluopistolle. Ilman voita ei voita.

Christer Sundqvist
turpaduunari, ravintovalmentaja, biologi, filosofian tohtori

Monessa liemessä keitetty yllätyksellinen tietokirjailija ja suosittu bloggaaja. Tuttu turpaduunari, eli huumorin pilke silmäkulmassa esiintyvä terveysluennoitsija. Löydät lisää tietoa täältä: http://ravintokirja.fi/