Kirjoittaja: Erja Tamminen

Lapsen keho ja mieli reagoivat herkemmin

Kouluterveyskyselyissä on tullut esille lasten kasvavat mielenterveysongelmat, yleistynyt päänsärky, oppimisvaikeudet sekä fyysisen kunnon rapautuminen. Taustalla piilee moniakin muuttujia. Pidän tärkeänä, että sekä lasten käytössä olevaan teknologiaan että kasvuympäristöön kiinnitettäisiin aivan erityistä huomiota. Lapsen keho ja mieli reagoivat herkemmin esimerkiksi sähkömagneettisille kentille ja huonolle sisäilmalle. Puhutaan myös näiden yhteisvaikutuksista. Tiesitkö, että pitkäaikainen tai kumulatiivinen altistuminen sisäilman kosteudelle ja päivittäinen langattomien viestintälaitteiden runsas käyttö yhdessä voivat lisätä riskiä herkistyä sähkömagneettisille kentille? Elektroniikka ja langattomat verkot ulottuvat nyky-yhteiskunnassamme kaikkialle eivätkä kumarra edes asetettuja ruutuaikasuosituksia. Pohdin usein sitä, reagoivatko lapset koulujen sisäilmalle, vaiko sittenkin opetuskäytössä oleville elektronisille laitteille? Kumpikin oireiluttavat päänsärkynä, oppimisvaikeuksina ja kognitiivisina häiriöinä.

Äskettäin julkaistussa 33 tutkimusta käsittävässä katsauksessa nähtiin päänsäryn riskin kohoavan paljon kännykkää käyttävillä aikuisilla. Lapsilla vastaavia tutkimuksia ei ole tehty. Onneksi lapset sentään tekstaavat ja suosivat muita viestipalveluita puheluiden edelle.

Kouluihin turvallisia teknologioita

Digitalisaatio on läpäissyt yhteiskunnan ja tavoittanut lapsetkin. Koulujen opetuksessa käytetään lähes päivittäin mobiililaitteita ja langatonta WLAN-yhteyttä. Lapset pelaavat mobiilipelejä myös vapaa-ajalla ja välitunneilla. Oppimista mittaavien PISA-tulosten heikkenemisen taustalla nähdään yhtenä syynä digitalisaation haitat. Eräs niistä on laitteiden hallitsematon käyttö ajassa ja tilassa, joka pitäisi pyhittää vain opetukselle. ”Älyn” läsnäolo tuo mukanaan myös altistumista, mitä voitaisiin ehkäistä jo pienilläkin toimenpiteillä. Esimerkiksi Saksassa on voimassa suositus, ettei WLAN-reitittimiä tuotaisi luokkahuoneisiin vaan sijoitetaan niiden ulkopuolelle. Opetuskäyttöön suosittelen valittavaksi sellaisen reititinmallin, jonka saa vaivattomasti ”nappia painamalla” pois päältä käytön loputtua.

Ennakkotapaukset ovat usein käytäntöjen suuntaviitttoja. Isossa-Britanniassa tuomioistuin päätti, että oppilaalle on järjestettävä erityisopetusta, koska hän kertoo olevansa herkistynyt WLAN-reitittimen tuottamalle säteilylle. Lapsen vanhemmat vaativatkin madaltamaan opetustilan sähkömagneettisia kenttiä, missä paikallinen tuomioistuin tuki heitä: ”Lapsen sähkömagneettisesta säteilystä kokema ongelma vaikuttaa elämään yleisesti ja rajoittaa lapsen normaalia päivittäistä toimintaa.”

Varovaisuus on ”älyn” käytössäkin viisautta. Mobiililaitteita voi käytellä myös kiinteällä yhteydellä. Monet uudet älylaitteet saa turvallisesti kytkettyä verkkoon ethernet-kaapelilla, ja vähentää altistumista minimiin. Saksassa ja monissa muissa maissa, viranomaiset suosittelevatkin koulujen käyttöön kiinteätä kaapeliteknologiaa, mikä meilläkin osin toteutuu. Valokuitua vedetään nyt kaikkiin uudiskohteisiin.

Kasvuympäristö on tärkeä

Kotien ja koulujen säteilytasoon voimme vaikuttaa, mutta emme itse ympäristöön. Alueille, joille suunnitellaan lasten leikkipaikkoja tai päiväkoteja, ei pitäisi sijoittaa isoja lähetinantenneja tai rakentaa suurjännitelinjoja. Euroopan neuvosto muistutti tästä jo päätöslauselmassaan vuonna 2011 . Ohjeistusta pitäisi kuunnella herkällä korvalla.

Tuore katsausartikkeli tutkimuksista kahdenkymmenen vuoden ajalta kertoo matalataajuisten (ELF) sähkömagneettisten kenttien, kuten voimajohtojen aiheuttamista neurologisista vaikutuksista. Altistuksella on tärkeä rooli mm. aivojen välittäjäaineiden toiminnoissa, millä on yhteyksiä mm muisti- ja oppimishäiriöihin sekä neurologisiin sairauksiin. Ympäristö voi siis joko heikentää tai edistää lasten oppimistuloksia.

Suomessa koulurakennuksien läheisyyteen sijoitetaan tukiasemia, vaikka monet asiantuntijat, kuten Ison-Britannian säteilyviranomaisena toiminut Sir Willian Stewart on esittänyt, ettei isojen lähetinantennien keiloja suunnattaisi leikkipuistoihin tai kouluihin; eli alueille, joissa lapsia oleskelee. Pidän varovaisuusperiaatteen laiminlyöntinä sitä, ettei meillä huomioida suositusta, vaikka eduskunnan Liikenne- ja viestintävaliokunta esitti vastaavaa uuden säteilylain käsittelyssä vuonna 2014. Säteilyturvakeskus, joka teilasi valiokunnan suosituksen, muistuttaa sivuillaan vain UV-säteilyltä lasta suojaavien rakenteiden merkityksestä leikkipuistoissa. Mielestäni lapset ansaitsisivat enemmän.

Erja Tamminen
www.sahkoailmassa.fi

https://www.gov.uk/administrative-appeals-tribunal-decisions/eam-v-east-sussex-county-council-2022-ukut-193-aac?fbclid=IwAR39ftZ6z_jvFn_soxQWIIv3b8Y9bRLCc3HX0zbDUfAlAwLYJO5xfqiHgJA

https://www.appliedcellbiology.com/open-access/autoantibodies-in-females-exposed-to-indoor-air-dampness-microbiota-and-418.pdf?fbclid=IwAR2CmH1FsEgh7sMtXWVOm6CpgZyffW6kZY7LXqzIyWNmPdhjAwEH_t_nbl0

https://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/15368378.2022.2064489?journalCode=iebm20&fbclid=IwAR1oLbJXyJNeelMP4alzKaM3CfVHhfNyBpkAVSYEzxnO8nIZGiMI7knon1s

https://link.springer.com/article/10.1007/s00420-022-01835-x?utm_source=xmol&utm_medium=affiliate&utm_content=meta&utm_campaign=DDCN_1_GL01_metadata&fbclid=IwAR3yQ394uGLapjmg786GtMScDGJfD5TQ1FpuKGhUs81nXPV2K5TanXS_fLs