Vain yhden gramman tähden

Kirjoittaja: Sami Virtanen

Yle uutisoi, 26.2.2019 miten koululaiset Pohjois-Karjalassa nousivat kapinaan ja onnistuivat lopulta saamaan voipohjaisen levitteen ruokalaan.

Se älähtää, johon kalikka kalahtaa

Tuosta uutisesta Valtion ravitsemusneuvottelukunta onkin sitten tyrmistynyt:

”– Minun on vaikea ymmärtää sitä hinkua, millä kyseiset kuntapäättäjät haluavat väkisin tuputtaa lapsille vähemmän terveellisiä levitteitä ja maitoa. Ovatko Pohjois-Karjala-projektin opit jo tyystin unohtuneet, Hielm ihmettelee.”

Jottei totuus unohtuisi, niin jokainen voisi vaikka itse katsoa mitä Pohjois-Karjalassa aikoinaan tapahtui, vai osaako tätä kukaan tulkita?


http://1.bp.blogspot.com/-AHgQPHm679Q/T2SQyZGvhAI/AAAAAAAAAQ8/IrPFhTbm_xw/s320/PK-projekti.gif

Puhutaan puutaheinää

Puhuvat myös puutaheinää, miten vaarallista tuo on:

”Biologian, terveystiedon ja kotitalouden oppisisällöissä kerrotaan selvästi pehmeän rasvan välttämättömyydestä kasvulle ja solutason toiminnalle ja vastaavasti tyydyttyneen rasvan haitallisuudesta sydän- ja aivoterveydelle.”

Todellisuudessa maitorasvan haitallisuudesta on hyvin vähän näyttöä, päinvastoin.

Voihan voinappi sentään!

Joskus voinappikin on liikaa, ja sitä selitellään faktoina pitkäkestoisesta Strip-tutkimuksesta:

”Tutkimuksessa seurattiin ruokavalion vaikutuksia tutkimushenkilöiden sydän- ja verisuoniterveyteen lähes parinkymmenen vuoden ajan. Kovia rasvoja välttäneillä oli parikymppisenä huomattavasti vähemmän sydän- ja verisuonisairauksiin liittyviä riskitekijöitä kuin rasvaisia maitotaloustuotteita käyttäneillä.”

Jos tällä tavalla kerätään tutkimustietoa, niin miksei sitten tämä tutkimus kelpaa, joka tehtiin aikoinaan Göteborgissa? Tutkimuksessa täysrasvaista maitoa nauttivilla lapsilla oli pienempi BMI kuin niillä, jotka eivät laisinkaan nauttineet maitoa tai kevytmaitoa.

Miten tällainen virallisterveellinen hölynpöly sitten liittyy tuohon Göteborgin juttuun? Jos joku on joskus sattunut lukemaan koko jutun, niin sieltä löytyi ihan mielenkiintoinen pätkä sivulta 28 ja sivulta 30 voitte katsoa tarkemmin tuloksia.

”The serum concentrations of cholesterol and triglycerides were similar or lower than those found in 7-9 year old children in the Finnish STRIP-study, where dietary advice on lowering the fat intake had been given from birth to 14 years of age.” [Göteborgin tutkimuksessa] 7-9 -vuotiailla lapsilla veren kolesterolit ja triglyseridit olivat samalla tasolla tai alempia kuin suomalaisessa STRIP-tutkimuksessa, jossa ravitsemusvalistuksella vähennettiin ravintorasvojen nauttimista syntymästä lähtien aina 14-vuoden ikään asti.

Ilmeisesti terveellinen ruoka on sitä, että joskus YKSIKIN gramma on liikaa. Aivan! Voitte itse käydä Finelistä tarkistamassa paljonko kahden leivän leviteannoksessa on tyydyttynyttä rasvaa, kuten Jari Ristiranta asiasta kirjoittaa.

Mutta ihan oikeasti, se yksi gramma näyttää olevan se syy, miksi lapset eivät voi saada syödä paremman makuista ruokaa. Heidän on sitten mieluummin oltava nälissään, jos ei tarjottu vaihtoehto kelpaa. Kaikkihan tiedämme, mitä nälkä tuo tullessaan – tuskin mitään hyvää.

Nälällä on väliä

Nähtävästi Sebastian Hielmin mielestä nälällä ei näytä olevan mitään väliä. Tietääkseni kuitenkin leipä, sekä maito on laskettu siihen pakollisen energiamäärään mukaan, joka lasten pitäisi päivän aikana saada. Voi olla usein jopa 20-25% päivittäisestä energian tarpeesta. Jos tuohon kaveriksi saadaa muuten vielä maultaan huono, kelpaamaton ruoka, niin kyllä silloin tilanne alkaa näyttämään pahalta.

”– Ravitsemuksen kannalta ei ole juuri väliä, syökö lapsi koulussa leipää tai juoko hän maitoa, jos hän syö terveellisen ruoka-annoksen. Toisin sanoen ei ole mitään tarvetta tehdä leivänsyöntiä ja maidonjuontia helpommaksi tarjoamalla voisekoitteita ja rasvamaitoja, Sebastian Hielm toteaa.”

Yhden gramman hysteria on aivan käsittämätön. Myös Karjalainen-lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa alueravitsemusterapeutti ja johtava ravitsemusterapeutti painottavat ettei kyse ole makuasiasta.

Pohdi tätä!

Olemme tilanteessa, jossa lapsi saa kotona maistuvaa voita, oppii arvostamaan hyvää ruoan makua ja siteen joutuu margariinia sietämään koulussa kun ei muutakaan ole tarjolla. Eikö tälle mielivallalle voi tehdä mitään? Nälkäinen lapsi on yhtä huono idea kuin K18-leima voihin.

Sami Virtanen

Olen usein toisin ajatteleva maanläheinen ihminen.

Vuodesta 2010 lähtien olen ravintoon liittyen lukenut kirjallisuutta sekä englanniksi että suomeksi. Tosinaan saatan myös eksyä kuuntelemaan netistä löytyviä luentoja. Päivittäin seuraan uutisia maailmalla niin Ruotsista kuin muualtakin.

 

7 kommenttia artikkeliin “Vain yhden gramman tähden”

  1. Paluuviite: Pelottelu jatkuu - Turpaduunari

  2. Pekka Lönnroth

    Kiitos. Hyviä artikkeleita. Tuon ekan Abstraktin viimeinen lause: ”Because the use of hydrogenated oils is increasing worldwide, consumers should be aware of the harmful effects of products containing partially hydrogenated oils.” iskee joka kerta tosi pahasti, kun olen ostanut esim. Fazerin riisipiirakoita, joiden tuoteselosteessa on maininta: osittain tai kokonaan kovetettu rypsiöljy. … ja vielä tänäkin päivänä vaikka tämäkin artikkeli on julkaistu jo 2003.

    Ihan tiedoksi, että tuosta CLA:sta on tässä aika hyvä artikkeli: https://extension.psu.edu/conjugated-linoleic-acid-cla-in-animal-production-and-human-health
    Tosin tuossakin artikkelissa tulee taas esiin yksi ihmisten hullutus: ”Feeding plant seeds high in fat such as soybean, cottonseed, sunflower, and flax (linseed) has also increases CLA in milk. However, if seeds are fed in a raw form, there is little change on CLA in milk (Table 2). The seed coat must be broken making the fat available to rumen biohydrogenation for CLA production. Supplementing with fish oil has been shown to increase CLA content of milk when dairy cows on pasture were fed high oil seeds, the CLA content of milk increased more than when feeding pasture alone.”

    Oletukseni kun on, että jokin raja on silläkin miten paljon lehmä ja sen pötsin bakteerit kykenevät terveesti käsittelemään omega-6 öljyjä ja tuottamaan CLA:ta ja siksi nuo siemenet menevät sulamatta läpi. Jos niiden hajoamisesta olisi biologisesti hyötyä, niin joku bakteeri tai entsyymi siihen olisi vuosimiljoonien aikana varmasti kehittynyt, kun lehmät ja niiden esiäidit eivät luonnossa ole siemenmyllyjen kanssa kulkeneet, ja vielä vähemmän olleet kalastamassa silliä tai lohta Atlantillla.

  3. Pekka Lönnroth

    Kiitos. Tuo magneesium on tosi hyvä lisä keskusteluun ja vahvistaa vain edelleen sitä, että koko sydän- ja verisuonitautien historia Suomessa ei ole johtunut tyydyttyneiden rasvojen syönnistä. Kurjaa vain on, että tämäkin 1978 julkaistu tutkimus on julkisuudessa vaiettu.

  4. Samaa mieltä Samin kanssa tuon koko älämölön suhteettomuudesta. Kyllä ne sydänsairaudet todellakin tulee jostain muusta kuin gramman erosta tyydyttyneessä rasvassa (siihen kai tuo kirjoituksen nimi viittasi?).

    Pekalle ja Näkökulmalle:

    Tupakonti vielä 60- ja 70-luvuilla oli ihan toisessa mittakaavassa kuin nyt ja sen yhteys useisiin sairauksiin, ml. sydänsairaudet, on tunnustettu. Sen väheneminen on varmasti yksi merkittävimpiä tekijöitä sydänkuolleisuuden vähenemiseen. Toinen voisi olla kalsium: maidon kulutus ja sitä kautta kalsiumin saanti oli silloin paljon nykyistä suurempaa (Suomi oli maailman ykkönen ja taitaa olla vieläkin kakkosena Irlannin jälkeen). Tästä on mielenkiintoinen tutkimuskin, jonka toteutti Oulun yliopisto vuonna 1978. Siinä verrattiin Ca:Mg suhteen voimakkuutta sydänkuolemien määrään. Grafiikkana kuva muistuttaa erään Ancel Keysin 7 maan tutkimusta (kuva 2 ao linkissä). Aika jännä sattuma muuten on, että luvut tähänkin on saatu Keysin keräämästä aineistosta.

    http://www.mgwater.com/minerals.shtml

    Tuolloin oli vielä paljon porukkaa kaivoveden varassa ja sen mineraalipitoisuudet vaihtelivat eri puolilla Suomea. Olen selvitellyt tätä Ca:Mg asiaa kirjoitussarjassani magnesiumista. Alla linkki osaan, joka käsittelee sydänsairauksia. Mg-puutos on merkittävä riskitekijä sydänsairauksille varsinkin, jos kalsiumia saadaan liikaa – mikä oli tilanne Pohjois-Karjalassa Puskan projektin aikaan.

    http://turpaduunari.fi/magnesium-aktiivisesti-unohdettu-mineraali-osa-2/

  5. Pekka Lönnroth

    Olisikohan tällä mitään merkitystä:
    https://www.stuk.fi/aiheet/sateily-ymparistossa/laskeuma/ydinkokeet-ilmakehassa
    ”Ilmakehässä on tehty kaikkiaan 512 ydinräjäytystä useilla eri koepaikoilla. Valtaosa näistä kokeista tehtiin vuosina 1945-1963.”

    https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/81739-suomessa-laskeumamysteeri-%E2%80%93-syyna-60-luvun-ydinkokeet
    ”Sekä Rahola että Kurttio huomauttavat, että Neuvostoliiton ydinkokeiden laskeumaa on tullut kaikkialle Suomeen.

    Tshernobylin onnettomuus oli Raholan mukaan ”aivan eri juttu”, koska se oli kertatapaus. Tshernobylin vaikutus oli suurin Keski-Suomessa. Tshernobylin ja 60-luvun ydinkokeiden vaikutuksia on siksi myös vaikea vertailla. Raholan mukaan altistuminen riippuu molemmissa tapauksissa siitä, mitä ihminen on syönyt. Radioaktiivisuutta tulee aina eniten ”luonnontuotteista”, kuten sienistä, marjoista ja poronlihasta.

    Noiden Suomen eri osien käyrien nousu ja lasku sinänsä voisi sopia tuohon laskeumahypoteesiin. Myös väheneminen idästä länteen.
    Lisäksi Itä-Suomessa 60- ja 70-luvuilla vaikuttivat ainakin seuraavat riskitekijät, joiden tiedetään vaurioittavan verisuonten seinämiä ja olevan siis paikkoja, joihin ahtauma lähtee kasvamaan:
    – tupakointi, vieläpä ”vihreää norttia ilman suodatinta”: idässä todennäköisesti enemmän kuin lännessä
    – suo-ojitusten jäljiltä korkeat metyylielohopeapitoisuudet sisävesin kaloissa. enemmän idässä kuin lännessä
    – moottorisahoissa ja mopoissa lyijyllinen bensa. Sitäkin todennäköisesti enemmän idässä kuin lännen peltoalueilla
    – hammastulehdukset. Idässä tuohon aikaan jopa rippilahjaksi annettiin tekohampaita ja hyvin harvalla miehellä täysin ehjiä omia hampaita aikuisiässä.

    Lisäksi nämä kaikki riskitekijät ovat vähentyneet 70-luvun jälkeen koko Suomessa, joka ainakin osittain selittäisi tuota yleistä laskutrendiä viimeisten vuosikymmenien aikana.

    1. Malcolm Kendrickin kirjoittamasta kirjasta, Ei sittenkään kolesteroli, asiasta on kirjoitettu luvussa 10, Stessihypoteesi-pitääkö se yhtä faktojen kanssa ja siitä väliotsikon alta, Sosiaalinen dislokaatio ja sydäntauti – kansaivalinen vertailu, ja siitä Suomea koskeva kohta:

      Lainaus kirjasta alkaa:

      ”Suomi – eniten sydäntauteja 1960-luvulla ja 1970-luvun alussa.
      1960-luvulla ja 1970-luvun alussa Suomi johti maailman sydäntautitilastoja. Maasta tuli joksikin aikaa varsinainen sydäntaudin episentrumi……..

      …..Suomi joutui vuonna 1947 luovuttamaan ison osan maataan Neuvostoliitolle ja alueella asuvat suomalaiset piti sijoittaa uudelleen ympäri Suomea. Siirtolaisia oli noin 400 000. Karjalaisten uudelleenasuttaminen oli maan väkilukuun suhteutettuna suurin ”pakkosiirto”, mitä euroopan historiassa on tapahtunut.

      Kuinka moni Suomen ulkopuolella asuva tietää tämän? Noin kaksi, ja toinen niistä olen minä. Mutta tietoa asiasta on kyllä saatavilla. Kirjoita haluamaasi hakukoneeseen ”Finland”, ”Karelia” ja ”1947”, niin bingo!- siitä vain lukemaan.

      Minun tietääkseni ei kukaan ole koskaan esittänyt, että tällä massiivisella väestön pakkosiirrolla olisi mitään tekemistä sen äkkijyrkän sydäntautien lisääntymisen kanssa, joka Suomessa sittemmin tapahtui. Ei kukaan Suomessa, ei kukaan Maailman terveysjäjestössä, ei kukaan missään. Siitä huolimatta, että Pohjois-Karjalassa – johon valtaosa Neuvostoliitolle pakkoluovutetun alueen asukkaista siirrettiin – sydäntautia esiintyi enemmän kuin missään muualla Suomessa.

      Minusta tämä on yhtä outoa, kuin se, että Hiroshimasta ja sen ympäristöstä olisi löydetty iso joukko säteilysairaudesta kärsiviä ihmisiä eikä kenellekään olisi tullut mieleen, että sillä voi olla jotain tekemistä sen atomipommin kanssa, joka kaupunkiin aikanaan pudotettiin. Haloo, eikö ilmiselvä syy-seuraussuhde kiinnosta ketään?

      Suomalaiset olivat muuten itse vakuuttuneita siitä, että heidän huippukorkea sydäntautiasteensa johtui pääosin huonoista ruokailutottumuksista ja että he pääsisivät eroon sydäntaudista opettamalla kansan syömään terveellisesti, harrastamaan liikuntaa, lopettamaan tupakoinnin ja niin edelleen. Olen varma, että tällä on ollut jonkin verran vaikutusta, mutta sama tehtiin Ruotsissa ja siellä sydäntaudit lisääntyivät.

      Suomalaiset keskittivät massiivisen interventiotutkimuksensa Pohjois-Karjalaan osana niin kutsuttua ”Pohjois-Karjala-projektia”. Silti sydäntauti väheni nopeammin lähellä sijaitsevan Kuopion seudulla, jota käytettiin ”vertailualueena” ja jolla elämäntaparemonttiin ei paneuduttu. Tietenkin tämä tosiasia on lakaistu täydellisesti maton alle, mutta minua se ei lakkaa huvittamasta.

      Minulle on täysin selvää, miksi Suomen sydäntautitilastot olivat 1960-luvulla ja 1970-luvun alussa maailman synkimmät. Suomessa oli koettu Euroopan historian suurin väestön pakkosiirto ja uudelleenasutus.” (lainaus loppuu)

Olisi kiva kuulla kommenttisi!